Ensin meni oma huone, seuraavaksi oma pöytä

Microsoft esitteli maanantaina Espoon Keilarannan toimistonsa remontin lopputulosta. Yrityksessä ei vain luovuttu omista työhuoneista ja -pöydistä, vaan rakennettiin tilalle erilaisia huoneita ja tiloja, joita kutsutaan kohtaamispaikaksi. Microsoft uskoo, että tässä on tietotyön tulevaisuus.
Pari viikkoa aiemmin kävin Microsoftin toimistolla haastattelua varten. Edellinen keikka päättyi odottamaani aiemmin, joten olin puolisen tuntia etuajassa. Helppo markkinointikikka eli kanelin ja kardemumman tuoksut houkuttelivat ostamaan kahvin ja pullan kahvilasta. Kannettavalla ehti tehdä hetken töitä odotellessa. Ei tuntunut siltä, että olisin yrityksen tiloissa.
Pohjakerroksessa oli kokoustilaa kahden hengen neuvotteluhuoneista isompiin. Joissakin oli pienet kahvilamaiset pyöreät valkoiset puupöydät, muutamissa taas perinteisemmät toimistopöydät.
Vaikka mitään virallista esittelykierrosta ei silloin pari viikkoa sitten ollutkaan, pääsin vierailemaan myös kahdessa ylemmässä kerroksessa microsoftilaisten työskentelytiloissa. Huomio kiinnittyi siihen, ettei pöydillä näkynyt ihmisten omia tavaroita; lasten valokuvia, lehtiä, paperipinoja, laitteita, tai ylipäätään mitään rojua. Selvisi, että oli sovittu, että paria tuntia pidempää taukoa varten tavarat viedään omaan kaappiin.
Työntekijöiden kokoustiloissa ihmetytti ensin, pidetäänkö kuumenevia kannettavia sylissä, kun pikkupöydille ne eivät mahdu. Tähän oli varauduttu levyillä, joilla kone pysyy sylissä. Kai se toimii, jos kannettavan pohjassa on vaikka kumitassut estämässä pois valumisen.
“Rannaksi” nimetyllä kohtaamis- ja rentoutumispaikalla oli vaaleanruskea matto, musiikki soi hiljaa taustalla ja lattialla Fatboy-säkkituoleja.


Suosikkkitilani oli “kirjasto”, hiljaiseen työskentelyyn varattu tila. Se on viety muusta tilasta hieman sivuun, ja huoneessa on pieniä työpisteitä suojassa kirjahyllyjen seassa. Siellä kännykät kuuluu pitää äänettöminä, eikä työkaveria tulla häiritsemään. “Jo tulemalla tähän huoneeseen kerron”, ettei minua saa nyt häiritä”, kuvasi Microsoftin mobiilityön saarnamies Vesa-Matti Paananen. Huone näkyy myös pikaviestimessä käyttäjän statuksen yhteydessä.
Toinen suosikkini olivat “puhelinkopit”, pienet kokoushuoneet ilman kalenterivarausta. Niissä voi soitella puheluita ilman häiriötä ja häiritsemättä muita. Tuollaista kaipaan itse usein, kun saatan olla pitkäänkin puhelimessa saadakseni lisätietoja uutisiin.
Etukäteen minua epäilytti työskentelyn ergonomia. Kuka jaksaa istua kahdeksaa tuntia pienen kahvilatuolin ja -pöydän äärellä tai säkkituolissa läppäri sylissä? Microsoftin mukaan se ei ole tarkoituskaan. Valittavana on myös perinteisiä säädettäviä toimistopöytiä, joilla koneen voi kytkeä lcd-näyttöön. Työskentelyasennon säätämiseen on saanut neuvoja fysioterapeutilta. Vaihtelevilla tiloilla kuitenkin tavoitellaan sitä, ettei koko työpäivää oltaisi paikoillaan.
Molemmilla vierailuilla toimistolla oli yllättävän hiljaista. Useimpien pöytien ääressä ei istunut ketään. Microsoftilta kerrottiin, että väki liikkuu paljon asiakkaiden ja kumppaneiden luona. Moni tekee yhdestä kahdesta kolmeen päivään töitä kotoa. “Kokouksiin on lupa osallistua etänä videolla”, kertoi toimitusjohtaja Ari Rahkonen. Microsoft kutsuu tällaista läsnätyöksi, koska etätyöllä on paha kaiku.
Rahkonen kertoi kuitenkin, että remontin jälkeen fyysinen läsnäolo toimistolla on kuitenkin lisääntynyt, ja muualta työskentely on vähentynyt. “Ihmiset ovat sanoneet, että tänne on miellyttävää tulla tapaamaan ihmisiä”, sanoi Rahkonen.
Ennen kierrosta mietin, onko Suomen Microsoftin johdolla jossain piilossa omat työhuoneensa. Useita heistä tuli kuitenkin vastaan käytävillä. Microsoftilaiset vakuuttivat, ettei johtajilla ole omia huoneita missään. Ainoat suljetut alueet näyttivät olevan jokin taloushallinnon erikseen lukitut kaapit ja it-osaston työskentelyalue.
Microsoftin mukaan työn mittaaminen ja valvominen fyysisen läsnäolon perusteella on tietotöissä vanhanaikaista, vaikka sitä paljon edelleen tehdään. Se ei tarkoita, että työpaikalta voisi kadota viikoksi tekemättä mitään. Luottamus ja liikkuva työtapa vaativar rarkat tavoitteet ja mittarit, joita seurataan. Työstä pitää jäädä konkreettisia jälkiä.
Jälkikäteen jäin miettimään, miten omien työpisteiden puuttuminen vaikuttaa työntekijöiden sitoutumisen tunteeseen, kun ei ole omaa paikkaa, ja tavarat on kerättävä pöydiltä pieneen kaappiin jokaisen työpöivän päätteeksi. Vesa-Matti Paananen taas pohti aivan päinvastoin, että nyt kun tottunut näin joustavaan työskentelytapaan, voisi olla vaikeaa perinteiseen toimistoon.
Microsoftin toimisto on nyt myös yhtiön palvelin- ja työpöytäohjelmistojen näyteikkuna. Tällainen toimisto kun vaatii toimiakseen, että sähköinen asiakirjojen hallinta ja intranet, pikaviestit, web- ja videokokoukset sekä työntekijöiden tavoitettavuustiedot ovat kunnossa.
Kirjoitin Microsoftin tiedotustilaisuudesta uutisen, ja Microsoftin porukka on kuvannut projektia blogissaan.
Minulle jäi päällimmäiseksi ajatus, että Microsoftin työtiloista pitäisi lainata jokaiseen toimistoon ainakin “kirjaston” ja “puhelinkopit”, jos sellaisia ei vielä ole. Ne tuovat hyvin vastapainon avo- ja maisemakonttoreiden hälinälle.








