40 euroa 1 Mbit/s -laajakaistasta linjattiin kohtuudeksi
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) sekä teleoperaattorit DNA, Elisa, Finnet-yhtiöt ja TeliaSonera järjestivät tiistaina kumman tiedotustilaisuuden. Ministeri kutsui toimittajat kuulemaan, miten haja-asutusalueiden niin sanotun yleispalveluvelvoitteen mukaisten liittymien asennus- ja kuukausimaksuista on päästy sopuun. TeliaSonera ei ollut sovusta samaa mieltä, mutta ministeriö ohitti sen perjantaina jättämän nurinakirjeen.

Valtioneuvoston linnan tiedotustilassa oli viileät tunnelmat TeliaSoneran Juha-Pekka Weckströmin (vasemmalla) ja viestintäministeri Suvi Lindénin (2. vasemmalta) välillä, Ministeri ilmoitti, että sopuun on päästy, lakiin perustuvaa hintakattoa ei tarvita. TeliaSonera asetti ehdoksi yleispalvelun rahoituksen uudistamisen, jota ei kuitenkaan esitelty tilaisuudessa tai huomioitu tiedotteessakaan.
* * *
Nyt operaattorit pääsivät ministerin kanssa yhteisymmärrykseen siitä, että tällaisen liittymän aloituskustannus saisi olla enintään 200–1000 euroa, ja kuukausimaksu enintään 30–40 euroa. DNA, Elisa ja Finnet-yhtiöt tyytyvät tähän. TeliaSonera tyytyy ratkaisuun toistaiseksi, mutta vaatii yleispalvelun velvoitteiden jakamista tasapuolisemmin operaattoreiden kesken.
TeliaSonera katsoo, että se joutuu lähes yksin vastaamaan haja-asutusalueiden laajakaistan kustannuksista, koska 72 prosenttia yleispalveluvelvoitteen peittoalueesta kuuluu sille. TeliaSoneran maajohtaja Juha-Pekka Weckström sanoi tilaisuudessa, että rahoituksen pitäisi tulla kokonaan valtion kassasta esimerkiksi laajakaistaveron kautta tai muuten operaattoreiden kesken tasattuna kaikkien operaattoreiden asiakkailta perittävän laajakaistaveron muodossa.
Ministeri Lindén torjui toiveet rahoituksen avaamisesta ja vastasi, että TeliaSonera on saanut velvoitteidensa vastineeksi oikeuden korvata kiinteitä yhteyksiä langattomilla. Weckströmin mukaan tästä tuleva säästö kuluu siihen, että kännykkäpuhelut ovat 80 prosenttia lankaverkon puheluita edullisempia.
Lindén totesi tiedotustilaisuudessa, ettei 1 Mbit/s todellakaan ole liikaa haja-asutusalueilla. Hän vertasi tätä siihen, että taajamissa tämän tason liittymänopeuksia ei kohta tai osin nyt jo enää edes myydä.
Megabitin yleispalveluvelvoitteen laajakaistan peruskiista on TeliaSoneran ja heinäkuun alussa voimaan tulleen lain välillä se, että laki ja siihen perustuva Viestintäviraston määräys vaativat tiettyä palveluntasoa megabitin yhteydelle. Sen pitää olla keskimäärin 75 prosenttia nimellisnopeudesta 24 tunnin mittausjaksolla, ja keskimäärin 50 prosenttia millä tahansa neljän tunnin mittausjaksolla, myös ruuhka-aikaan. Kirjoitin asiasta tarkemmin toukokuussa, joten en mene yksityiskohtiin tarkemmin.
TeliaSonerassa lasketaan, ettei taattua kaistaa voida luvata näillä kuluttajahinnoilla. Jo muutama yhtäaikainen käyttäjä @450- tai 3g-verkossa riittää siihen, ettei tähän nopeuteen päästä perinteisin tekniikoin. TeliaSoneran mukaan palveluntason takaaminen vaatisi hyvin kalliita erityisratkaisuja. Siksi teleyhtiön valituskin on yhä Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) käsittelyssä.
* * *
Nykyinen kiista juontaa juonensa vuosien päähän. Viestintäministeri Lindén aikoinaan linjasi, että kun operaattorit saavat luvan korvata kiinteitä yhteyksiä langattomilla, nopeudet eivät saa laskea. Houkuttimena oli etenkin TeliaSoneralle se, että mobiiliyhteyksillä voitaisiin korvata vanhoja lankaverkkoja, joiden teleyhtiö on laskenut aiheuttaneen kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset tappiot.
Niin operaattorit vakuuttelivatkin hehkuttamalla megabitin nimellisnopeutta @450- ja 3g-verkoissa. Ne eivät luultavasti arvanneet, että Viestintävirasto ottaisi niin tiukan soveltavan linjan, että nopeudet kirjattaisiin lain pohjalta annetun määräyksen pykäliin asti.
Viestintäviraston linjaustakin on tosin kuluttajapiireissä arvosteltu siitä, ettei se ota kantaa lainkaan nopeuteen päätelaitteesta ulospäin (lähtevä liikenne) tai yhteyden viiveaikoihin (latenssiin). Nyt puhutaan vain nopeudesta päätelaitteen suuntaan, jonka pitäisi olla mittausajasta riippuen keskimäärin vähintään 512 tai 768 kilobittiä sekunnissa.
Vaan sanokaapa te, onko 40 euroa kuukaudessa mielestänne siedettävä hinta megabitin yhteydestä? Se on nyt linjattu yleispalveluvelvoitteen enimmäishinnaksi ”itsesääntelynä”, joten sen verran se ”yleispalveluliittymä” ainakin maksaa. Normaali operaattorilta ostettu 3g-mokkulapaketti tulee halvemmaksi, ja yhteyskin on aivan sama.
Toinen kysymys on, onko kaupunkilaisten tuettava syrjäseutujen laajakaistahintoja?








