Surkuhupaisa mobiilidatan katkaisu
Jättimäiset, jopa tuhansien eurojen kännykkälaskut internetin käytöstä ulkomailla lomamatkoilla ovat tuoneet valituksia operaattoreille ja kuluttajaviranomaisille. EU:ssa ei pitkään haluttu säännellä hintoja, koska “mobiilidata on vasta kehittyvää liiketoimintaa”. Sittemmin operaattoreiden välisille tukkuhinnoille asetettiin 1,5 euron katto megatavua kohti, mutta sekään ei lopettanut isoja laskuja kuluttajille. Tämän heinäkuun myötä tullut uusi järjestelmä, 50 euron (+alv) datalaskutuksen katto ratkaisee ongelman onnettomalla tavalla.
Lomaillessani juuri pari viikkoa Italiassa sain parin päivän päästä viestin, että datasiirtoni lähestyy tiedonsiirron katkaisun rajaa. 50 euroa (plus alv 22%) eli 61 euroa tulee täyteen nopeasti, kun datasiirto maksaa 0,121 euroa per alkava 50 kt eli vähintään noin 2,42 euroa megatavulta, pienissä erissä siirrettynä enemmänkin.
Muutaman päivän kuluttua TeliaSonera ilmoittikin tekstiviestillä, että käyttökatto on saavutettu, ja datayhteys on katkaistu. Käyttörajaa voisi nostaa, mutta yritysliittymässä se vaatii yleensä esimiehen tai jonkun johtajan puumerkin.
Keskellä lomakautta hyväksynnän hakeminen ei edes onnistu, ja sekin tarkoittaisi taas rajatt0man piikin avaamista. Yleistä onkin mobiilidatan käytön kieltäminen ulkomailla kokonaan, koska kuluja on vaikea ennakoida.
Lopputulos on hullunkurinen. Euroopan viranomaiset ovat halunneet estää kohtuuttomat datalaskut, joten ratkaisu on katkaista yhteydet käyttäjiltä. Näin EU antaa mukavasti tasoitusta Intialle, Kiinalle, Yhdysvalloille ja muullekin maailmalle langattomien yhteyksien hyödyntämisessä. Voiko typerämpää olla kuin ensin rakentaa kalliit verkot ja sitten oletusarvoisesti katkaista yhteyksiä, koska laskutusta ei saada kohtuulliseksi?
* * *
Kaipasin nettiyhteyttä lomalla kuvien päivittelyyn, uutisten seurailuun ja sellaiseen miniläppärillä ja puhelimella. Ongelman ratkaisu olikin yllättävän lähellä.
Italiassa saisi datayhteyden ennakkoon maksettuun liittymään (pre-paid), ja tähän on vinkkejä netissä. Koin kuitenkin tuollaisen hankkimisen hankalaksi ja kalliiksi, kun hotellissa sai nettiyhteyden miniläppärille. “Buona sera, potrei avere il password per navigarsi sul internet”, sanoin lyhyen italian kielen opiskelun pohjalta ja salasana tulostettiin minulle.
Harvinaista herkkua oli, että lomahotellista sai wlan-yhteyden maksutta käyttöön kahdeksi viikoksi. Näin pystyin miniläppärillä päivittämään kuvia Facebookiin, katsomaan 300 kbit/s (mpeg-4) -uutislähetykset TVkaistalta ja lukemaan uutisia. Sama datakäyttö TeliaSoneran liittymällä olisi maksanut ainakin 500 euroa.
Nokia E71 ei tosin suostunut yhteistyöhön italialaisen wlan-loginsivuston kanssa, mutta iPod touchilla sekin toimi. Noita wlan-loginsivuja ei selvästikään viitsitä optimoida mobiililaitteita varten.
Kun operaattoreilta kysyy, ne myöntävät tilanteen kurjaksi. Suomalainen telepomo sanoo, että eihän me asiakasta huijata, vaan se on se kumppani Italiassa, joka ottaa riistohintaa. Ja kun italialainen tulee lomalle Suomeen, sikäläinen operaattori tietenkin syyttää suomalaista kumppaniaan. Suomalaiset kuluttajat ovat tässä vedätyksessä erityisen heikoilla, koska Euroopan-laajuiset isot operaattorit eivät myy edullisimpia usean maan pakettejaan tänne.
Tulevaisuudessa suunta lienee se, että suomalainen mokkulalittymä toimii samalla kuukausimaksulla kaikissa EU-maissa. On vaikea arvioida, montako vuotta nenee. Siihen asti amerikkalaiset ja aasialaiset saavat eurooppalaisilta tasoitusta mobiilidatan kilpailussa.
