Kyllähän sitä on itsekin mittaillut sähkönkäyttöä ja ostoksissa sähkönkäyttö on ihan merkittäviä valintakriteerejä. Ja juuri tuolla lepotilavirran sammuttamisella voi olla suurikin merkitys, omissa mittauksissa esim. TV, stereot ja digiboksi veivät jokainen valmiustilassa 10W luokkaa sähköä.

Ja kotipalvelimista on luovuttu aikoja sitten, järkevämpää hankkia tallennustilaa verkosta ja käyttää sitä. Yleensä sitä kautta tulee myös tietoturva ja varmuuskopiointi vähän paremmin huolehdituksi.

Ei ole kai paljon seurattu, mutta koneet ei ole yötä päivää päällä.

Tietokone voi viedä sähköä 50-200W (monitoreineen), ja jos konetta pitää jatkuvasti päällä, niin tuosta tulee jo kohtalainen sähkölasku. Myös lepotila kuluttaa jonkin verran virtaa, joten itse kyllä sammuttelisin suosiolla koneen pidemmiksi tauoiksi.

Riippuen kuinka monta tuntia konetta nykyään pitää päällä, tuolla voi selittyä 500-1500kWh pudotus sähkölaskussa. Toki merkitystä on myös koneen virrankulutuksen pienenemiselle, mutta merkittävimmäksi säästöksi uskaltaisin veikata juuri tuon koneiden sammuttamisen. Sama koskee valaistusta, ehdottomasti ekotehokkainta on sammutella valoja.

Jääkaapeissa ja helloissa hetkellinen sähkönkulutus voi olla todella suurta, mutta se on juuri nuo pitkiä aikoja päällä olevat laitteet voivat olla huomattavia sähkönsyöjiä. Esimerkiksi mikrojen kellot voivat kuluttaa enemmän sähköä kuin mitä mikro käyttää itse ruuan lämmittämiseen.

Esim. tästä voi katsella arvioita siitä mihin sähkö kotosalla kuluu: http://oys.ayy.fi/ymparisto/energia/energia.html

Olisi mielenkiintoista tietää, onko Tero Lehdon kaksiossa saunaa? Jos on, niin miten usein sitä tulee lämmitettyä ja onko saunomista kenties vähennetty viime vuodesta? Tämä voisi osaltaan selittää vuosikulutuksen laskua.

Suomessa tehdyllä tutkimuksella on osoitettu, mikä on jo maalaisjärjelläkin ymmärrettävissä, että kodinkoneiden ja valaisimien ns. ”hukkalämpö” alle kahdenkymmenen asteen ulkolämpötiloissa ei ole suinkaan ”hukkalämpöä”. ”Hukkalämpö” pienentää suoraan muun lämmitysenergian tarvetta. Öljylämmitteisissä omakotitaloissa ”hukkalämpö” pienentää lämmitysöljyn tarvetta, mikä puolestaan pienentää ns. hiilijalanjälkeä. Kerrostalotalouksissa ja vuokralla asumisessa ”hukkalämmön” välttämisellä voi olla asukkaalle pientä taloudellista merkitystä mutta kokonaisenergian kulutukseen sillä ei ole vaikutusta. Pelkästään ”hukkalämmön” perusteella sähkölaitteiden sammuttelun tai lamppujen vaihtelu energiaystävällisempiin on meidän ilmasto-olosuhteissa turhaa ja jopa luonnolle rasittavampaa. Sisältäväthän energialamput mm. elohopeaa. Eli on pelkästään makuasia, lämmitänkö huonettani tietokoneella vai lämpöpatterilla. Lopputulos energiankulutuksen kannalta on sama.

Jarmon kysymykseen: On asunnossa sauna, mutta sitä ei ole juuri käytetty sitten vuoden 2002, kun tähän muutin. Sauna ei selitä sähkönkulutuksen laskua.

Yksi vaikuttava tekijä voi tietenkin olla pakastimen sulattaminen keväällä 2009.

Olisi kiva, jos näitä voisi seurata täsmällisemmin huone- tai jopa laitekohtaisesti.

Tero!

Ennenkuin kauheasti spekuloit tuolla sähkönkäytön vähenemisellä, tarkistappa siaältyykö tuohon 2009 kulutukseen tosiaan koko vuoden kulutus. Raportointijärjestelmän tuntevana epäilen. Luulisin, että sähkömittarisi luentaan vain kerran vuodessa ja tuskin juuri vuodenvaihteessa.

Terv. Asiasta vähän tietävä

Lähes 4000kWh kulutus 48m² asunnossa on ollut aika reipas, tuo 2500kWh taso on sitä keskiarvoa.

https://www.helen.fi/sahkotilaus/ConsumptionCalculator.aspx?Source=Top on hyvä sivusto jos haluaa arvioida paljonko sähköön kuluttaa rahaa.

Lidlissä on juuri nyt myynnissä sähkönkulutusmittari hintaan 9,90 e.

Eli jos asia kiinnostaa, ei kannata lainailla vaan käydä ostamassa oma.

Laitteen käyttöliittymä on hieman hankala, mutta perusasiat selviävät.

Jo nyt on käynyt ilmi, että keittiön minitelkkarin tarvitsema antennivahvistin syö 20 W, ympäri vuorokauden.

Vanhassa asunnossani pidin tietokonetta 24/7 päällä ja sähkölasku oli 50-60€ kuukautta kohden. Nyt kun koneeni on sammutettuna, kun lähden ulos tai en käytä, niin lasku on nykyään kahden ihmisen kanssa 33€/kk.

Pyörittelin vielä silloin, kun pidin konetta 24/7 päällä niin F@H näytönohjaimella ja suorittimella, jolloin seinästä mitattu sähkönkulutus oli 380-400W välillä. Idlenä kone käy noin 180W voimalla seinästä mitattuna.

No kuitenkin nykyään kulutus on 60 neliömetrin asunossa noin 2200kWh.

Mitä enemmän säästätte sähköä, sitä enemmän se maksaa. Yritystoiminta perustuu myyntivoittoihin ja tuote on sähkö. Myös ydinvoiman lisärakentaminen ja kehitystyö saattaa alkaa takkuamaan, jos myynti ei kasva odotetusti.

Kun on sähkölämmitys, koneiden päälläololla ei ole mitään merkitystä.

Tässä yhtälössä on yksi hassu muuttuja jota kukaan ei juurikaan tule ajatelleeksi. Kun sähkönkulutus laskee (sekä tavallisten taatelintallaajien että isompien firmojen toimesta), sähköyhtiön tulot laskevat. Ja mitä silloin tehdään kun alkaa rahavirrat tyrehtymään… no toki hintoja nostetaan kun vain edes etäisesti sopiva tekosyy ilmaantuu.

Kannattaa muistaa, että esim. Helsingin Energia on melkoinen rahasampo helsingin kaupungille…

Tämän säästämisen haittapuolet ovat olleet jo pitkään ongelmana myös esim. vesilaitoksille, jotka joutuvat ohisyöttämään kuutiotolkulla vettä hukkaan pitääkseen riittävän virtauksen putkistossa.

Pakko kommentoida vielä tuohon sähkölaitteiden lämmitysvaikutukseen. Nythän kannattaa muistaa että lämmityskausi ei Suomessakaan ole koko vuotta, mitä uudempi talo, sitä kylmemmäksi ulkoilma saa mennä ennen kuin asuntoa pitää alkaa lämmittää. Muuna aikana ongelmana on päin vastoin liikalämpö, josta pitää yrittää päästä eroon, mahdollisesti jopa koneellisesti ilmastoinnilla.

Vastaavasti optimaalisesti sijoitetut lämmittimet lämmittävät huoneilman huomattavasti tasaisemmin kuin lamput katonrajassa tai tietokone nurkkauksessa.

Ja jos sähkön hinta kismittää, niin mars kilpailuttamaan tarjouksia!

Itse olen uteliaisuuttani mittaillut ja laskeskellut kuluja sähkön osalta ja täytyy sanoo että paljon liioittelua on mukana puheissa.

Mikäli pitäisin oman pelikoneeni (eli kyse normaalia tehokkaammista kamoista) yötäpäivää päällä, niin kuukausitasolla tyhjäkäynnillä (idlessä) sähkölaskuun tulee lisää n. 2,2e.

Eli jos lasketaana se hyöty mitä saan kun yön ja työpäivän kone on poissa päältä, saadaan säästöksi n. 1,5e/kk! Eli vuositasolla yhden kaljakeissin verran!

Sitten jos esimerkiksi otetaan tuo minun 37″ littutöllö… Aina puhutaan kuinka virransäästöt vie sähköä että pitäisi ihan katkaisijasta asti sammuttaa ettei lepotila vie liikaa virtaa. Noh… mittarini näytti kulutuksen 1W tarkkuudella, valitettavasti sekään ei riittänyt koska kulutus oli alle sen.

Omissa laskelmista puuttuu vielä paljon kodinkoneita, mutta mun tutkimus onkin vielä kesken. Sen verran kuitenkin olen huomannut että yksittäiset pienet teot eivät merkkaa mitään tilastollisesti. Enemmän säästää rahaa lopettamalla tupakoinnin .

Niin ja allekirjoittaneella on kaukolämpö, joten laitteiden sammutus suoranaisesti säästää sähköä.

Itse olen pohtinut oman asuntoni kylpyhuoneessa ja saunassa olevan lattialämmityksen kulutusta, sitä ei voi oikein mitenkään mitata, vai onko siihen olemassa jokin kikka? Sitten jos/kun tulee asuntokohtainen reaaliaikainen kulutuksen seuranta, sen voi laittaa pois päältä vaikka viikoksi ja seurata miten käy, mutta toistaiseksi se taitaa olla aika mysteeri.

PS. Roskapostisuotimessa voitaisiin kertoa pitääkö vastaus olla numeroina vai kirjoitettuna…

ostin verkkokaupasta ‘wattson’ nimisen kapineen – ‘sähkömies’ kytki sen tuonne sähkökaappiin, nyt sen etäpääte on OH:ssa näyttämässä hetkellistä tehonkulutusta. tosin sitä ennen tuli mittailtua yksittäisiä sulakkeita:

omakotitalossa IV-kone (kokoajan päällä), kaukolämmön lämmönvaihdin olivat jonkinmoisia sähkönkuluttajia. edelliseen tuli sitten rukattua kello-ohjelma, jotta se turhaan käy 100% teholla kun ketään ei ole kotona.

‘vähävirtaisiksi’ luultu AT:n 120cm loisteputket olivatkin 50-60W kpl – tuleepa nekin sammutettua heti.
ja AT:n sähköllä toimiva lattialämmitys -> ilmalämpöpumppu tuntuivat lähes puolittavan tallin kulutuksen (muutaman vuoden seuranta) 17 asteen lämpötilalla.

tietokoneista:
-fileserveri oli ennen päällä 24/7 – ~100w -> 900kWh/a
nyt WakeupOnLan:lla sen saan päälle, ja autoshutdowngenius sammuttaa sen.
-junnujen pelikone kaikkine kilkkeineen katkeaa jatkojohdon virtakatkaisimesta (oliko 20-30w kun kaiuttimet yms olivat ‘standbyssä’
-vähän turhaltakin tuntuva ADSL modemin, WLAN tukiasema + switch setti käyttivät 30-40W 24/7, eikä meillä kukaan netissä yöllä ole kuitenkaan, mutta sammuttaminen teknisestätilasta asti ei ollut mukavaa – ostin 20e:llä kaukoohjattavan pistokkeen, tai itse asiassa 2. toisessa on nyt merkkivalo onko netti päällä vai ei.

kait oli muutakin, mutta tuossa nyt asioita joita tuli mieleen.
serverin 900kWh @ 0.10e/kWh *(energia+siirto, esimerkki) -> 90e + IV-kone (12h/vrk se käy nyt 2-300W pienemmällä teholla) tekevät jo yhteensä suunnilleen tuon Wattsonin hinnan…

Mitenkähän mahtavat olla valot ja tietokoneet ja muut laitteet päällä Sanoma WSOY -konsernin eri yksiköiden toimistoissa?

Joissakin firmoissa näyttävän palavan sähkövalot hyvinkin pitkään ja tietokoneet hurraavat läpi yön, vaikkei niille useimpina öinä mitään etäpäivityksiä edes tehdä.

Parasta olisi varmaan sopia että ne jätettäisiin päälle vain korkeintaa yhtenä tiettynä päivänä viikossa ja muulloin kiinni kun töistä lähtee ja kun päälle kun töihin tulee.

Olennaistahan ei ole lainkaan se, mitä sähkönkulutus maksaa, vaan nimenomaan tärkeää ainoastaan se, paljonko (eli miten vähän) sitä sähköä kulutetaan. Olennaista vain se paljonko sitä joudutaan tuottamaan – rahahan on vain rahaa, eikä luonnonvarojen tuhlausta, kuten turha kulutus.

Yksittäisten laitteiden kulutusta ei voi luotettavasti päätellä sähkölaskuista, koska vaikuttavia tekijöitä on niin paljon. Jos oikeasti haluaa tietää, kannattaa mieluummin hankkia se mittari ja tehdä vähän laskelmia.

Jos sähköä saisi vaikka 0,07 €/kWh marginaalihintaan, yhden watin lisäkulutus maksaisi vuodessa 0,613 € (1W * 60 * 60 * 24 * 365 s = 31536000 J = 8,76 kWh). 20 W lepotilassa kuluttava laite lisää sähkölaskua siis 12,3 €:lla vuodessa ja 120 W kuluttava tietokone 73,6 €:lla! Koska laitteita on kuitenkin useita, niiden energiankulutukseen todellakin kannattaa kiinnittää huomioita. Osan summasta saa tosin takaisin kodin pienentyneenä lämmitystarpeena – tai joutuu maksamaan lisää kasvaneena jäähdytystarpeena.

Mittailin kodin elektroniikan sähkönkulutusta ja kummastelin, kun mittarin mukaan lähes jokainen elektoniikkalaite vie lepotilassa luokkaa 10-20 W. Kun laskee olohuoneen laiteräkissä olevat laitteet yhteen, tuleekin tarpeettomat laitteet irrotettua lähes refleksinomaisesti!

Epäilen, että käytössäni ollut edullinen kulutusmittari laskee mukaan myös laitteiden tuottamaa loistehoa. Loistehosta ei kotitalouksia laskuteta, eikä siitä realisoidu todelliseksi tehonkulutukseksi kuin pieni osa johtimissa. Teknisenä selityksenä, tasavirtaa tarvitsevien pienlaitteiden verkkomuuntajat ovat käämien takia induktiivia komponentteja, jotka tuottavat luonnostaan paljon loistehoa, jos sitä ei ole laitteen suunnittelussa kompensoitu.

Suuri osa sähkölaitteista tarvitsee vain tasavirtaa (mukaanlukien tietokone!), joten energiataloudellisesti voisi olla järkevää, että kodeissa olisi erillinen tasajänniteverkko, johon virta muunnetaan keskitetysti paremmalla hyötysuhteella. Jokaisen laitteen mukana tuleva muuntaja ei ole ilmainen sekään – eikä aina myöskään kovin kätevä.

Juhani Venetvaara: “Eli on pelkästään makuasia, lämmitänkö huonettani tietokoneella vai lämpöpatterilla. Lopputulos energiankulutuksen kannalta on sama.”

Ei pidä paikkaansa. Tietokoneella huonetta lämmitettäessä energia on ensin muutettava sähköksi, kun lämpöpatterin tapauksessa tätä ei yleensä tarvita (esim. öljy, kaukolämpö). Sähkön tuottaminen on hyötysuhteeltaan melkoisen tehotonta, minkä ilmenee siinä, että tuotannosta jää yli paljon lämpöenergiaa. Jos kaikkea hukkalämpöä ei voida hyödyntää (esim. kaukolämpönä), sähköllä lämmittäminen kuluttaa enemmän energiaa/polttoainetta/rahaa.

Minäkin olen tarkkaillut omaa sähkönkulutustani, osin kerran vuodessa laskun mukana tulevasta tilastosta, osin mittarilla. Muutamia yllättäviä syöppöjä löytyi – pahimpana subbari joka vei valmiustilassa n. 25 W (!). Eipä ole sekään nykyisin enää päällä kuin käytön aikana.

Itse asun myös kaukolämmitetyssä kaksiossa (50 m^2, ei saunaa), ja olen samankaltaisilla toimenpiteillä laskenut sähkön vuosikulutuksen lähes 3000 kWh tasosta alle puoleen, viimeisin vuosikulutus oli 1409 kWh. Enkä ole varsinaisesti luopunut mistään.

AJT

Haahaa. kone auki 24/7 eikä näy laskussa yhtään ku kuuluu vastikkeeseen. :]

Turboidea – Koska ei ollut enää varaa täyteen taloautomaatioon laitettiin uuden omakotitalon jokaiseen huoneeseen merkkivalollinen kytkin 160 cm lattiasta (ei pikkulapset yllä). Kytkin vaikuttaa 2-4 pistorasiaan. Näihin on kytketty olohuoneessa audio- ja videolaitteet. Kun kytkimestä sammuttaa ei jää herätevirtoja jauhamaan tyhjää. Digiboksi on eri pistorasiassa ja siten on aina päällä.

Sama konsepti toimii työhuoneessa, kun kytkimestä sammuttaa näyttö, PC:t, tulostin ja monet muut virtalähteet sammuvat.

Sähkömies piti ideaani heti nerokkaana ja edullisena toteuttaa. Vain olohuoneessa kytkin ohjaa ryhmäkeskuksessa relettä, muissa tiloissa kytkin katkaisee virran suoraan.

Tony Arnold Tuominen
Nurmijärvi

Ohessa TKK:n aiheeseen liittyvää tutkimusta:http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Energians%C3%A4%C3%A4st%C3%B6lamppu+voikin+kasvattaa+ymp%C3%A4rist%C3%B6p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4/1135249848264

Itselläni on “tilanne juuri päällä”.Vuosikausia sähkönkulutukseni on ollut n.1000kWh/vuosi. Viime kesästä lähtien kulutuslukemat ovat kuitenkin tasaisesti nousseet. 1. lasku: korotusta n.10% 2. lasku korotusta n.25% 3. lasku: kokotusta n.39% 4. lasku: korotusta n.50% Korotukset ovat aina verrattuna edelliseen energian laskutukseen. Korotukset ovat korotuksia käytettyihin kWh lukemiin. Meninpä sitten sähköyhtiöön ja lainasin mittarin. Oikea kulutukseni on edelleen n. 100kWh/vuosi. Lisäksi sähköyhtiön mittarit väittävät että huoneistossani olisi n.20kWh:n kulutuspiikkejä. Vaikka kytkisin kaikki käytössäni olevat sähkölaitteet maximikuormalla päälle en pääse yli 15kWh:n kulutukseen. Asiaa pitänee selvitellä!

Lainasin sähköyhtiöltä energiamittarin ja testailin. Pikaisesi jotain tuloksia:

Astianpesukoneen 1 pesu >1kWh vs MacBook joku 40W käytössä -> Läppäriä saa käyttää pari vuorokautta putkeen, että saa menemään yhtä paljon energiaa kuin yhden koneellisen pesussa ja sama trendi koskee pyykinpesukonetta. Joka päivä pestään vähintään yks koneellinen jotain. Standbyvirrat olivat laitteesta riippuen 0,1W – 7W.

Eli veden lämmittäminen maksaa ja sähkölaitteet ovat sen rinnalla lähinnä kohinaa. Ellei sitten pidä 24/7 jotain vanhaa 100-200W hukkaavaa serveriä päällä, missä ei tietenkään ole enää mitään järkeä.

Mutta pahin kulutus tuli pesutilojen lattialämmityksestä, jonka kulutus on todell vaikeaa säätää ja mahdoton mitata. Esim. asuntoon muuttaessamme tuo soi pelkästään yli 100e/kk ja kulutuksen näki vasta seuraavassa arviolaskussa !!! Siirrät termostaattia mikrometrin niin lattia saattaa pysyä lähes aman lämpöisenä ja kulutuksessa tulee yhden tauluteeveen kulutuksen ero. Siirrät toisen mikrometrin niin lattia on kylmä tai aina päällä.

Noihin lattialämmityksiin pitäis kyllä puuttua. Niillä voi hukata omaisuuden tai vaihtoehtoisesti pilata asuntonsa jättämällä liian kylmäksi.

“Se on helppoa, kun pistää kaikki laitteet yhden jatkojohdon päähän, jossa on katkaisija.”

-Asiaa! Näin minäkin tein, suosittelen kaikille! Eikä tarvitse kaapeleita kuluttaa ja vedellä töpseleitä pistorasioista, yksi vaivaton sormiliike (per jatkojohto painike) vain ja kaikki on päältä pois eli nollakulutuksessa…

Itse vaihdoin ulkovalot led lamppuihin (13w), ja siirsin tiedostot juuri ostamalleni atom koneelle joka mittarin mukaan vie 24w.

Led lamput korvas 40w hehkulamput, ja ainakin nuo earthled:in evoluxit tuottaa vähintään 70w hehkulampum verran valoa ja koska ulkona lämmitys hyöty on nolla on kaikki kotiinpäin (väittävät tosin ettei saa käyttää ulkona, mutta käytännössä tarkoittanee ettei lamppuun saa päästä kosteutta, hyvin ovat tämän talven ainakin kestäneet). Atom pc taas korvasi yli 130 wattia syövän pentium4:n joka myös oli jatkuvasti päällä

Yhden (1) watin teho tekee vuoden aikana jatkuvasti päällä olleessaan 8,77 kilowattituntia (kWh) energiaa. Mikäli kilowattitunti sähköä maksaa siirtomaksuineen ja veroineen reilun 10 senttiä, niin voidaan karkeasti arvioida jokaisen watin tehon syövän vuodessa yhden euron edestä sähköä.

Mikäli esimerkiksi 120 watin tehoinen tietokone on päällä 24/7, niin sähkölaskua tämä aiheuttaa karkeasti arvioiden noin 120 euron edestä vuodessa. Valmistilassahan muutkin kodin laitteet kuluttavat sähköä, joten äkkiä sitä niidenkin laitteiden valmiustilasta kertyy vähintään 100 watin verran hukkatehoa kun mukaan laskee tallentavat digiboksit, telkkarit, stereo-laitteet, wlan-tukiasemat, verkkokiintolevyt, kännykkälaturit etc. etc.

Tero Lehdon kirjoitus sähkölaitteiden turhasta sähkönkulutuksesta on mielestäni ihan asiallinen – varsinkin kun kyse on vielä ihan turhasta luonnonvarojen haaskaamisesta. Kilowattitunnit harvalle tuskin avautuvat sen suhteen mitä ne käytännössä tarkoittavat. Esimerkiksi tuhat kilowattituntia sähköä tarkoittaa suunnilleen samaa energiamäärää mitä saadaan polttamalla kolmesataa kiloa kuivaa polttopuuta. Tämä tuhat kilowattituntia on siis se määrä energiaa minkä 115 wattinen tietokone vie ollessaan vuoden päällä.

Itse päätin äänestää henkilökohtaisella valinnallani pari viikkoa sitten ja vaihdoin aiemmin voimassa olleen Fortumin sähkösopimuksen erään suuren Suomessakin toimivan voimayhtiön tuulisähkö sopimukseen. Itse olin positiivisesti yllättynyt kun ympäristöystävällinen tuulisähkö oli vielä hieman halvempaa kuin Fortumin tavallinen sähkö.

Mulla huono matikkapää, mutta haluaisin tietää oman sähkösaunani kulutuksen euroissa/tunti.

Kiukaan kyljessä merkintä 400v/6kWh.
Sähköhintani tällä hetkellä 5,55 snt/kWh.
Siirtomaksu 5,58 snt/kWh.

Paljonko tuosta kertyy hintaa saunan lämmittämiselle/tunti?