“miten medioiden foorumien keskusteluiden tasoa saataisiin nostettua?”
Ensi alkuun siten että toimittajat alkavat tekemään työtään eli tutkimaan sitä mistä kirjoittavat. Tietotekniikasta kirjoittavat opettelevat miten tekniikka toimii eivätkä väännä pelkkää omaa versiota jostain toisesta uutisesta, saati jostain tiedotteesta. Jos haluavat tehdä oman jutun jo tehdystä aiheesta, niin ottavat yhteyttä itse jälleen kerran lähteisiin ja rakentavat uutista eri näköulmasta, etenkin varmistavat kaikki tiedot uusiksi. Mm. Tietokone-lehden toimittajien täytyisi ottaa iltakoulu käyttöön missä heille opetetaan vuosia tietotekniikkaa ja sitä miten oikeasti tietokone toimii. Samaan kurssitukseen sitten mukaan tietotekniikan historiaa, liiketoimintaa, markkinointia ja ennen kaikkea kielioppia ja kirjoittamista (mitä me (itse ainakin) saisimme aina harjoitella) siten että osaavat välttää muotisanat ja selittää tekniikan perusteellisesti ilman että se aiheuttaa ongelmia väärinymmärtämiseen. Ja todellakin ennen kaikkea, kirjoittaa ilman sensaatiohakuisia otsikoita ja omilla mielipiteillä saturoituja uutisia (kuten käyttäen sanoja, hurja, ihmeellinen, ällistyttävä, uskomaton ja niin edelleen).
Jo todisteena riittää että Tietokone-lehden toimittajat eivät osaa ottaa työtään tarpeeksi vakavasti ja opetella sitä tekniikkaa mistä kirjoittavat, kun he eivät ymmärrä että kun puhutaan tapauksessa missä salasanat ja tunnukset on saatu jollakin tavalla esille, kuuluu siihen myös käyttöjärjestelmä. Niin kauan kunnes voidaan sulkea pois sen kuuluminen tekniikaltaan siihen. Esim tunnuksien ja salasanojen hankkimisessa ei käytetty tietoturva-aukkoa itse käyttöjärjestelmässä tai että käytetty käyttöjärjestelmä mahdollistaa tunnusten ja salasanojen turvallisen salauksen.
Kun tekninen puoli voidaan laskea pois, jää jäljelle vain inhimillen tekijä. Eli esimerkiksi se että käyttöjärjestelmä tukee salattuja käyttäjätunnuksia ja salasanoja mutta sitä ominaisuutta ei käytetty.
Ja jos jäljelle jää inhimillinen tekijä (kuten useimmiten) niin voidaan helposti jo laskea moni muu ohjelmisto pois. Mutta tällöinkin on jälleen kerran kyse siitä että jos jokin ohjelmisto on oletuksena niin turvaton että sen tietoturvan takaamiseksi vaaditaan monimutkaista sisäpiirin tietoa. Tai sellaista käsikirjaa josta selviää vaihe vaiheelta läpi että mitkä ominaisuudet ovat toisensa poissulkevia ilman että joutuu ne löytämään virhe-yritys -mentelmällä.
Kun kyseessä on vastaavanlainen krakkerointi niin siinä on siis kaksi osatekijää. A: Tekninen ja B: Inhimillinen. Teknilliseen kuuluu kaikki ohjelmistojärjestelmän omat tietoturvatekijät. Hyvin suuri alue joka pitäisi pystyä nopeasti lajittelemaan mistä tapahus voisi johtua (kun ei ole tietoja tarkalleen oikein kommentoijilla) ilman että otetaan edes mukaan laitteistojärjestelmää tai koko tietoverkkojen rakennetta.
Käyttöjärjestelmiä syytetään monesti aivan turhaan. Useimmat, jos ei lähes 99,9% varmuudella kaikki tietoturva-uhat johtuvat muista ohjelmistoista kuin käyttöjärjestelmästä. Mutta käyttöjärjestelmällä itsellään voidaan suojella jopa kaikkien muiden ohjelmistojärjestelmään kuuluvilta ohjelmistojen nollapäivä-aukoilta. Voidaan jopa suojata inhimillisiltä teoilta tiettyyn pisteeseen saakka (fyysinen pääsy koneelle). Kysymys on vain siitä että kuinka taidokkaasti kaikki on suunniteltu.
Onko se sitten ohitse aiheen pohtia että olisiko jokin toinen ratkaisu (eri käyttöjärjestelmä, eri palvelinohjelmisto, eri tavalla suunniteltu ohjelmistojärjestelmä ja ylläpitoikeudet ym) voinut kumota asian? No sehän on aika paljon ympäripyöreää myös kun kyse on jo helposti inhimillisestä tekijästä jos itse tekniikka sallii molemmissa/kaikissa tapauksissa.
“Sananvapautta ei ole se, että saa laukoa mihin tahansa mitä tahansa. Eikä sensuuria ole se, että foorumin ylläpito yrittää pitää keskustelua aiheessa ja asiallisena.”
Journalismia ei ole se että kirjoittaa tekniikasta miten tahansa ja hyödyntämällä toisen tekemää artikkelia/tiedottetta.
Ja sensuuria on se jos yrittää rajoittaa aihetta käsittelevän (tietoturvaa tietyssä tapauksessa) keskustelua vain johonkin toimituksen/toimittajan omaan katsomaansa kohtaan aiheesta. “Saatte puhua uutisesta mutta vain aiheen näiltä osa-alueilta”.
Kommentit heijastavat itse uutisen sisältöä. Jos uutinen on huonosti kirjoitettu niin kommentit iskevät kiinni helposti juuri niissä. Ja mielipiteet pääsevät valtaan silloin kun puhutaan markkinointi- ja mielipidesanoilla höystetystä uutisesta jossa ei edes peruslogiikka toimi.
Keskustelut saadaan toimimaan hyvin kun otetaan käyttöön tekniikkaa joka sen mahdollistaa jokaisen käyttäjän tehdä omasta toimesta.
Näitä asioita ehdotettiin jo silloin kun Tietokone-sivusto oli uudistuksen alla. Mutta moni ehdotus ohitettiin täysin.
Moni uutisryhmien tekniikan ja toimintatavan tunteva pystyy sanomaan että monista ongelmista pääsee eroon kun keskustelut käydään puumaisena rakenteena. Missä eri aiheeseen liittyvät sisältö voidaan ohjata siihen kuuluvaan ryhmään jatkoa varten tai pyytää toisesta aiheesta kommenttia omaan ryhmään.
Jokainen käyttäjä voi vapaasti pisteyttää kirjoittajat sekä saada automaattiset laskemiset että mikä on koko keskustelun tai tietyn juuren sisällön taso joka määräytyy tiettyjen kirjoittajien viestien määrässä. Nopeasti sodat ja turhat väittelyt josta muut kirjoittajat ovat pudottautuneet pois, piiloutuu automaattisesti. Jokainen lukija pystyy saamaan kirjoittajien karman joka määrää jatkoa paljon. Ylläpidon itse ei tarvitse enää tehdä paljon mitään. Riittää automaattiset työkalut joilla hakea voimasanoja. Ylläpito muodostuu hyvin helpoksi.
Tai aina voidaan tehdä demokraattinen pisteytysjärjestelmä kuten Slashdotissa, missä randomilla valitaan moderaattoreita rekisteröityneiden kesken ja heillä on valta korottaa tai laskea kommentteja yhden pisteen verran. Toiset moderaattorit voivat kumota yhdessä sitten yhden ilkivallan omilla äänestyksillä. Ja mitä paremmin saa karmaa kirjoituksilla joita korostetaan, sen enemmän hän saa pisteitä moderoida tai jopa useammin moderoida. Ja bonuksiakin voi saada hyvästä moderoinnista kuten mainoksien poiston. Slashdotin toiminta on ainakin itseäni kannustanut moderointiin ja täydet mod-oikeudet onkin siitä hyvä suosionosoitus.
Jos joku ei tiedä miten Slashdotin moderointijärjestelmä toimii niin lukemaan vain http://slashdot.org/faq/com-mod.shtml
Mutta Tietokone-lehden toimittajat (jos kerran he tekevät moderoinnin keskustelussa) ovat jo todistaneet että jopa he ovat kyvyttömiä mm. Mika Mokaan kaltaiselle multi-nick trollille (onko nimittelyä kutsua henkilöä sillä mikä se on?) joka on menettänyt tunnuksensa jo puolen tusinan kertaa. Ylläpito ei enää jaksa poistaa yhden henkilön uusia tunnuksia kun niiden tekeminen on niin helppoa.
Tuossa tapauksessa vahva tunnistaminen olisi tarpeen mutta silti kirjoittamisen täytyy olla mahdollista nimimerkillä. Jokaisella kun on oikeus nimimerkkiin ja siitä kannattaa myös pitää kiinni. Jotkut käyttävät sitä oikeutta väärin ja joka kerta kun tunnukset poistetaan niin luovat uuden. Täytyykö siis harvojen takia, evätä suurelta osalta kirjoittajista oikeus nimimerkkiin?
Ja monia pelottaa se nimimerkki niin hirveästi, ihan kuin sillä olisi väliä että KUKA sanoo ja mitä. Mutta sillä että MITÄ sanoo ei olisikaan niin merkitystä.
Tietenkin ajanmyötä alkaa tunnistamaan tietyn kirjoittajan näkemyksen ja tiedon. Ja silloin on aina mukavempaa kun joku pitää saman nimen/nimimerkin niin että muut pystyvät suoraan hyppäämään ohi hänen kirjoituksiensa.
Löytyykö vikaa enemmän niiden parista jotka vaativat oman nimen käyttämistä joka paikassa, kun se ei kuulu edes oikeastaan ihmisten tapaan. Onko Facebook ja muut sosiaaliset verkot sokaisseet ihmiset että he uskovat sitä että kaikkien sanomiset ja mielipiteet täytyy olla julkisia ja yhdistettävissä kirjoittajiin tosielämässä? Nuoret eivät edes osaa suojella omaa elämäänsä pitämällä eri ystäväryhmiä. Ilman että joutuvat koskaan sanomaan että ovat tunteneet jonkun henkilön.
Samoin on mediakontrolli ulottamassa jo lonkeroitaan Suomeenkin vahvemmin ja syvemmälle. Ruvetaan toistamaan “Onko sinulla jotain salattavaa?” kuin se olisi jokin tarttuva sairaus joka pitäisi estää kun joku haluaa pitää huolta omasta yksityisyydestään ja määrätä kuka saa tietää mitäkin.
Lopulta kuitenkin mielipiteet on se koko avain keskustelussa. Se mitä sanotaan ja miten joku on johonkin johtopäätökseen tullut.
. Ei parantunut keskustelun taso ei.
