“Näköislehdet eivät ole menestyneet, koska ne eivät yksinkertaisesti ole houkuttelevia”

Kyllä näköislehdet olisivat houkutttava vaihtoehto, jos ne olisivat luettavia.

Henkilökohtaisesti voisin ilomielin siirtyä iPadin myötä tilaamaan kaikki aikakauslehteni sähköisessä muodossa. Kuitenkin mielellään hieman halvempaan hintaan, sillä myös lehtitalot säästävät merkittävästi omissa kuluissaan, kun fyysistä lehteä ei tarvitse painaa.

Kipukynnys sähköisen aikakauslehden, lähinnä jonkun erikoislehden, kuten Tietokoneen irtonumeron kohdalla kulkee minulla jossain 3-4 euron välillä. Jos sisältö on erityisen houkutteleva, vitonenkin voisi juuri ja juuri mennä. Sanomalehti pitää saada alle eurolla.

iPadin tai muiden vastaavien lukulaitteiden lisäominaisuutena tuleva syvyyssuuntainen sisällön kasvu erilaisten linkkien ja syventävien juttujen myötä on mielestäni riittävä porkkana minulle sen lisäksi, että kokonainen lehtiarkisto kulkee helposti mukana.

Jos siinä on DRM, en osta. Sori.

Luen lehdet jatkossakin lehtinä.

Sanomalehdet jätän ostamatta, kuten nytkin.. uutiset saa riittävissä määrin selville eri medioista ilmaiseksi ja en kaipaa eilisen uutisia tänään. Toisinsanoen en näe järkevänä niiden printtaamisessa paperille.

En ole enää vuosiin innostunut Tietokone-lehden kaltaisista julkaisuista, koska niissä maksaa yleensä vanhentuneesta/jo nähdystä tiedosta.

Ainoa syy, miksi ostan jotain lehtiä, on niiden pitkäaikainen viihdearvo. Tälläisiä ovat eräiden toisten harrastuksieni lehdet, jotka eivät jää vanhaksi ajan myötä.

Nämä lehdet haluan myös lukea fyysisinä lehtinä. Niiden lukeminen ei e-muodossa kiinnosta pätkän vertaa, vaikka lukulaite olisi kuinka näppärä. Etenkin jos näytöt ovat taustavalaistuja. Yksi suuri syy on antaa jokapäiväisten taustavalotykkien rasittamien silmien edes hetken aikaa imeä informaatiota joltain vähemmän rasittavalta medialta.

Jos iPad (tai vastaava Meego/Android -kopio) maksaisi muutaman kympin, ja lehdet kymmenesosan nykyisestä, siinä tapauksessa kiinnostaisi.

Nykyisellään kuitenkin hintataso on liian kova. Ei ole yksinkertaisesti varaa enää jälleen yhteen monen sadan euron turhakkeeseen.

Lukulaitteen täytyy tukea mahdollisimman monia yleisiä tiedostomuotoja kuten html, pdf, epub, txt, rtf, doc… Sisältö myös jossain tuollaisessa muodossa ja tietenkin ilman mitään kopiosuojauksia tms. kiusantekoa. Suljetut systeemit a la Amazon eivät kiinnosta. Lukulaitteet saisivat olla halvempia, mutta sillä ei ole niin väliä maksaako lehti/kirja muutaman euron enemmän tai vähemmän.

Se on juurkin näin… Eli kyllä “tavan kansa” tahtoo maksaa siitä sisällöstä, ei niinkään mediasta millä infromaatio toimitetaan.. vaan eipä ole oikeen VIELÄKÄÄN tarjolla liian kätevää tapaa lukea N lehden sisältö sähköisesti…

Muutenkin pitäisi sisällön olla enemmän “blogimaista” kuin nykyset kuukauden välein ilmestyvä printti… Tarkoitan siis että ihan mielelläni maksaisin sen saman muutaman euron kuussa siitä että saisin laadukkaita artikkelia sposttin tahi siihen lukualitteeseen tai _jollain_ medialla sen sijaan kuin painetussa lehdessä kerran kk…

Eli juökaisuväli ikäänkuin nykyiset tietokone-lehden nettiuutiset mutta laatu kuten painetussa lehdessä… Siitä maksaisin ilomielin…

Mielenkiintoista kuinka perinteinen lehti on ongelmissa Internet julkaisun kanssa, ja vastaavasti radio porskuttaa netissä paljon paremmin. Tai ainakin radioasemat narisevat ongelmistaan paljon vähemmän, kuin perinteiset lehdet.

Tosiasia on se, etten minä ainakaan olisi valmis maksamaan täältä löytyvistä copy-paste uutisista / mainoksista uutisen nimellä penniäkään missään medialukutabletissa. Eikä kukaan ostaisi paperilehteä, jossa olisi joka sivulla vilkkuvia mainoksia, kuten nykyään joka nettisivulla on.

No ehkä se viisasten kivi nettiuutisointiinkin löytyy, onnea yritykseen.

Voisin kuvitella tilaavani paperilehden sijaan eLehden, mutta tällöin tilaushinnan pitäisi olla paperista huomattavasti halvempi (onhan kulutkin halvempia) ja käyttöliittymän kunnossa. Lisäksi esim. linkkien pitäisi olla oikeita linkkejä ja “nettijatkot”-tyyliset lisäominaisuudet pitäisi olla saatavilla suoraan “lehden” sivuilla. Eli videot suoraan videoina eikä minään “katso meidän sivuiltamme miljoonan linkin päästä yksi rupinen video”.

Paperin käyttöliittymä on tähän mennessä ollut kuitenkin kohtuullisen ylivoimainen.

Jos lukulaite löytyisi n. 300€ hintaan ja sen ominaisuudet riittäisivät yhtä tarkkaan dpi:hin kuin perinteisessä painetussa aikakausilehdessä, niin kyllä ehdottomasti siirtyisin sähköisten versioiden kelaukseen.

Jos taas pitäisi jotain iPadin tapaista käyttää, niin ei kiitos. Pieni resoluutio olisi kohdallani deal breaker.

Mielummin ostan nykyiseen tahtiini Tietokonelehteä n. 6 kertaa vuodessa irtonumeroina, kuin maksan n. 500€ halvimmasta iPadista + 3-4€ sähköisestä lehdestä jonka dpi on pienempi kuin oikeassa lehdessä.

3-4€ hintaveikkaukseni perustan sille, että painokustannukset ovat pienin murhe lehden teossa.

Enkä myöskään usko, että Tietokone-lehdellä olisi resursseja tarjota mitään kovin mullistavaa käyttöliittymä-elämystä sähköisen lehden lukuun.

“Millaista sisältöä kaipaisitte e-lukulaitteisiin, jotta siitä kannattaisi maksaa?”

En mitään. En yksinkertaisesti tarvitse enempää kuin ilmaisista nettiuutisista jo saa.

…mutta jos lehdet myytäisiin jatkossa elukulaitteelle (siis oikeasti hyvälle ja halvalle sellaiselle) rehellisillä hinnoilla… (Toisin sanoen lehden hinnasta pudotettaisiin painokustannukset ja postituskustannukset pois) voisin hyvinkin harkita lehden tilausta elukulaitteelle. Yksinkertaisesti hinnan takia.

P.S.
Pdf ei muuten ole hyvä standardi vaan se kuuluisa piikki lehden lukijan lihassa – siitä täytyy ensin päästä eroon.

Itse haluan lukulaitteeksi edullisen mutta tarkoitukseensa viritetyn erillislaitteen. Tästä syystä iPadien tapaiset tietokoneet jää minulta hankkimatta tähän tarkoitukseen.

Itse luen paljon fyysisiä lehtiä ja kirjoja mutta luen myös webin kautta. Selain ja esim. pdf-lukijat ovat ihan ok, mutta todellisuudessa haluan lehteni ja kirjani sohvalle tai matkalle mukaan.

Laite itse saisi maksaa esim. 100 euroa. Uutena tietysti enemmän. Kosketusnäyttö värkissä saa olla, mutta sen käyttö ei tulisi olla itseisarvoista pyörittelyä ja vääntöä. Perusvieritykset ja -valinnat kelpaa mulle. Näytön kuitenkin pitää olla niin harvoin päivittyvä kuin järkevää. Se ei saisi siis välkkyä ja kaikki animointi tulisi pystyä pysäyttämään lukemisen ajaksi. Näytön koko tulisi olla huomattavasti suurempi kuin nykypuhelimissa. Olisikohan 10″ jo liian iso? Kokeilemalla selviäisi.

Lehtiä tulisi pystyä tilaamaan lehtiperustaisesti kuukausihinnoittelulla ja kappaleperusteisesti, mutta myös kustantaja-pohjaisesti, jolloin voisi valita kustantajalta useita lehtiä samaan vähän huokeampaan pakettiin. Kirjat saattaisivat toimia vähän samaan malliin.

Lehtien ulkoasun tulisi olla paremmin suunnattu lukulaitteeseen. Nykyisten näköislehtien isokokoinen taitto ei toimi, sillä en halua kaiken aikaa vieritellä sisältöä johonkin suuntaan vain nähdäkseni jotain, jota minun pitäisi nähdä jo muutenkin.

Itselleni rahankäyttö ei siis ole ongelma – käytän sitä jo. Lukulaiteralliin en kuitenkaan lähde ennen kuin saan siihen myös suomalaisia lehtiä ja kirjoja usealta kustantajalta. Laitteen tulee myös olla lukemiseen erikoistunut – niin näytön kuin käytettävyydenkin kohdalla.

Ai niin, sellainen lisäys, että päivittäin ilmestyviä lehtiä en tilaa enkä osta yhtään, koska en halua sellaista paperimäärää kantaa keräykseen jatkuvalla syötöllä. Lukulaitteen myötä todennäköisesti tilaisin paikallislehteni siihen, kun tällä hetkellä selaan ko. lehden sisältörajattuja nettisivuja.

Kuten jo todettua ja jolla kannalla olen myös. Jotta maksaisin lehdestä, täytyisi pudottaa hinnasta kaikki ne välikäsien hinnat. Mutta tämä tarkoittaisi että painajat, kuljettajat ym joutuisivat ahdinkoon kun töitä ei olisi.

Mutta joutuvathan he kuitenkin ahdinkoon kun ei lehden tekijä maksaisi siitä muutenkaan heille kun saisivat kaikki rahat itselleen.

Mutta tuo on yksi syy. Merkittävin syy on että sitä tekniikkaa ei käytettäisi väärin.

Ei mitään silmille hyppiviä pop-up mainoksia. Ei mitään äänimainoksia. Ei animaatiomainoksia. Ei mitään mainoksia mitkä pitää klikata pois edestä että saa tiedon näkyville. Mainokset näkyville kun ne haluaa. Videot käyntiin kun niitä klikkaa ym. Mutta mitään turhaa ei pidä joutua lataamaan lukeakseen uutista.

Taitto täytyisi olla niin selkeästi tehty että siinä ei mainoksia oikeasti tarvtse välittää. Tämähän sotii vähän mainonnan merkitystä vastaan kun niiden idea on olla näkyvillä. Pitäisi unohtaa interaktiiviset toiminnot jos ei ole pakko. Lehden näköispainos on lähes aina se surkein vaihtoehto. Tieto täytyy sijoitella ja muokata uudelleen ruudun koon mukaan.

Mutta E-lehdet mahdollistavat kustannuksien leikkaamisen merkittävällä tavalla. Se tarkoittaa että mainoksien määrää voidaan pudottaa merkittävällä tavalla.

Oikeastaan voisikin muodostua tilanne missä lehtien ostajien määrä on se ainoa tekijä joka kykenee ylläpitämään lehden tuottamisen.

Se joka uskaltaa ottaa riskin ja paneutua pelkkään informatiivisuuteen itse aiheesta voi hyvinkin onnistua siinä jos teksti on hyvää. (Tätä ei Tietokone-lehden kannata yrittää).

Mainosten suhteen tilanne menee mielenkiintoiseksi, sillä painetuissa lehdissäkin on mainoksia huomattavat määrät siitä huolimatta, että ihmiset maksavat niistä.

Useimpiin selaimiin saa toki Adblockit, mutta miten on digilehtien selaamiseen tarkoitettujen ohjelmistojen kanssa? Tuskin vastaavaa plugin-maailmaa pääsee syntymään varsinkaan suljetuissa järjestelmissä.

Minulle tulee Hesari. Voisin periaatteessa kokeilla hesarin tilaamista pelkkänä digiversiona, se taitaisi olla tosiaan vähän halvempikin niin.

Ainut mikä mietityttää on se, että kun nytkin IT-työläisenä silmät joutuvat melko koville, niin jos lukisin lehdetkin vielä koneella, niin enpä tiedä.

E-paper kiinnostaisi. Jos sähköä tarvittaisiin ainoastaan sisällön muuttamiseen, niin akutkin kestäisivät järkevän ajan. Ja lukeminen ei ilmeisesti mahdottomasti eroa normipaperista?

Tollanen digitaalinen lehtitarjonta pitää ehdottomasti olla sellaisessa muodossa, ettei sitä voida laittomasti ja ilmaiseksi levittää eteenpäin sen ostaneilta ja siitä maksaneilta. Muuten siitä putoaa pohja pois, koska moraaliton sakki alkaa laittomuuksiin senkin kanssa.

Sisällössä ammattitaidolla koostetuille artikkeleille ja reportaaseille, omaa aikaa säästävälle hyötysisällölle, linkeille jatkosisältöön on varmasti kysyntää ja ne voi kokea rahanarvoisina.

Myös viihdesisältöä, erityisesti vuorovaikutteisina, voisi toimia – vaikkapa jokin fanipalvelu lisämateriaaleineen. Ihmisethän kaipaavat aina myös sirkushuveja ja niistä ollaan valmiita kyllä maksamaannkin, jos ne koetaan viihdyttävinä ja antoisina.

Elinkustannukset ja muut ovat Suomessa sitä luokkaa ja lukijakunta melko pieni vaadittavaan työhön nähden, että kyetäkseen toimimaan taloudellisesti kannattavasti ja luodakseen tarpeeksi laadukasta sisältöä, pitää digitaalisella tuotteellakin olla tietyntasoinen hinta. Mainostajat tietysti tarjoavat lisärahoitusta, jos mainokset ovat siinä muodossa että mainostajat voivat kokea niitä myös katsottavan, eikä adblockattavan tms.

Edellä on kommenteissa vaadittu kaikkea ihan epärealistisesti – kopiosuojaamattomuutta, ei mainoksia ja silti laadukkuutta ja alhaista hintaa. Eli täysin epärealistiset vaateet.

Samoin kommenteissa puhutaan halpislaitteista ja pilkkahintaisesta sisällöstä – no, nehän voi tietysti saavuttaa romulaitteilla ja pilipalisisällöllä. Tai sitten niihin on löydettävä jokin muu taho, mikä maksaa kaiken toivotun halvanhyvän.
Se ettei näin netissä etenkään nähdä sitä, miten asiat maksavat ja että jokin taho ne maksaa, tuntuu hämärryttävän joidenkin tajunnan ihan tyystin, tässäkin lukulaitteiden digitaalisen sisällön asiassa.

Eritisen tärkeä asia on se, että tuostakin pitäisi saada tulot toimeentulon tarjoamiseen mahdollisimman monille IHMISILLE. Halpis ei elätä juuri ketään.

Ehkä sanomalehtien kulta-aika on vain takana. Internet-aikaan organisaatiorakenne on liian raskas ja kankea. Uudet netin synnyttämät mediat menestyvät, koska niiden kustannusrakenne on alkujaan luotu netin ehdoilla ilman ulkomaan kirjeenvaihtajia jne. Varmaan osa nykyisistäkin organisaatiosta tulee säilymään, mutta niiden on palveltava kertaluokkaa suurempaa lukijakuntaa.

>koska niiden kustannusrakenne on alkujaan luotu netin
>ehdoilla ilman ulkomaan kirjeenvaihtajia jne.

Ai että, joku taustoittaa Töölönlahden rannalla, mitä uutta Haitissa, Chilessä tai Taivaallisen rauhan aukion reunalla taas tapahtui – copy-paste -tekniikalla muista nettilehdistä ja sosiaalisesta mediasta löytyy

Se on ihan varma, että meikeläinen ostaa tuon iPadin, tosin minkä mallin sitä en ole vielä päättänyt.

Mikään ei olisi mukavampaa, kuin se, että lehdet saisi tilattua suoraan tuohon laitteeseen. Enää ei kertyisi hillitöntä paperipinoa, josta ei sitten myöhemmin löydä koskaan sitä juttua, mitä tarvitsisi.

Syksyllä alkaa opiskelu ja olisi vallan erinomaista, jos nuo koulukirjatkin saisi tuohon iPadiin, mutta se taitaa olla vielä vaiheessa ja liian aikainen toive.

Applellä on tässä kultasuoni ja Apple on ainut, joka tajuaa koko paketin, eli sen että lehtitaloille pitää saada tehtyä fiksu ansaintologiikka, jotta ne lähtevät mukaan ja menestyvät niillä tuloilla. Jossakin mainittiin, että nykyään 40%:ia lehdistä palautuu takaisin myymättöminä, eli se on hirveän paljon paperia ja kustannuksia.

Apple on muuten lisännyt jo iPadille kaikki projekti Guttenbergin yli 30 000 kirjaa.
Jos iPad maksaakin, niin muutama klassikko korvaa jo tuota hintaa. Lisäksi sillä iPadillähän voi lukea myös nettilehdet, kuunnella musiikkia ja katsoa videoita, sekä tehdä töitä. Jatkuvasti kokouksissa ramppaavana tuo tulee olemaan ehdoton kokousapuväline.

On vain yksi avain menestykseen: hinta.
Suomalainen on sen verran tarkka rahoistaan, kun pelkkään olemassaoloon (=asumiseen) menee suurin osa tuloista maailmassa, ettei suostu maksamaan liikaa.

Ja kun sähköinen versio, jonka kuluista otetaan pois printtaus ja postitus, maksaa yhtä paljon tai enemmän kuin paperi, niin ei homma kehity.

No brand in the world has a premium of consumer trust like Apple. Consumers know that money spent in iTunes and App Store is money well spent. Consumers know that the iPad will offer the same seamless user experience as the iPod and iPhone.

The opposite of Apple is a company like Palm(PALM), which has no brand loyalty because it failed to build an ecosystem in the early days of success with the Treo. They left themselves open to be victimized by the next best thing. As a result, Palm’s entire market cap is comparable to the amount of free advertising Apple has received in the last 48 hours. The iPad is on track to become Apple’s flagship product.

Hyvin sanottu.