Ehdotus: “Tehdään vaikka näin: luodaan nettisivu, joka pompautaa käyttäjille käännettäviä lauseita englanniksi ja sivuston käyttäjät saavat sitten kirjoittaa suomenkielisen vastineensa.”
Monen ohjelmiston osaltahan tuo voitaisiin tehdä jo nyt. Lokalisointitiedostot on saatavilla ja niitä voisi kääntää, mutta parempi se on tehdä ihan lokalisointiin tarkoitetulla sovellusohjelmistolla kuin WWW-selaimen avulla ja tehdä se ihan sovellusohjelman kanssa.
Muutenkin lokalisointi on toteutettu mm. KDE sovelluksilla siten että turhaa kaksinkertaista työtä ei tarvita kun lokalisointi tehdään suoraan upstreamissa (siellä missä ohjelmistoa kehitetään) eikä downstreamissa missä moni taas kuvittelee sen tehtäväksi.
“Kun tarpeeksi moni kirjoittaa saman käännöksen, niin voidaan ajatella, että se on hyvä käännös.”
Ei oikein kelpaa. Nimittäin valtaväestö ei aina tiedä mitä oikein pitäisi käyttää tai miten jokin asia menee. Lokalisointi on kuin tekniikkaa, vaikka niitä on paljon käyttäjiä niin valtaosa ei kaikkea tiedä, saati tarkkoja asioita.
Tietenkin tuollaisella idealla periaatteessa pääsisi eroon siitä että ei tulisi käännösvirheitä mitä voisi tapahtua jos lokalisointia tekisi yksi henkilö. Mutta jos yksi henkilö on osaava ja perehtynyt asiaansa niin hän hoitaa homman paremmin kuin suurempi määrä ihmisiä. Mutta jos kyseinen yksi henkilö on sopimaton tehtäväänsä niin siinähän tulee sitten vielä pahempaa jälkeä.
Tästä voisi ottaa vaikka esimerkin juuri uusimmassa KDE SC 4.4 julkaisussa suomenkielen käännöksestä Kopete-pikaviestimelle ilmoituslaatikkoon. Kun uusi viesti tulee niin käyttäjälle näytetään ilmoituslaatikko mistä hän voi valita avaako viestin vai hylkääkö sen. Toiminto “Näytä” on suomennettu sanalla “Näkymä”.
Ongelma on että valtaosa suomentajista ei ole ottanut sovellusohjelmaa käyttöön ja käynyt sitä läpi itse lokalisointien kanssa katsoen mikä on konteksti. Sitä on vain katsottu yhtä listaa mistä on käännetty sanoja yhdessä ja sitten enemmistö on valinnut sopivammat.
Aivan yleinen virhe tapahtunut joka oli että “View” sana lokalisoitiin sanaksi “Näkymä”.
Itse olen osallistunut useiden kymmenien varmaan jokaisen teidän käyttämien sovellusohjelmien kehittämiseen ja lokalisoinnin jätin kokonaan pois jo mainituista syistä (paitsi että on jo todella aikaa vievääkin). Sitä oikeasti tulee vain riitaa lokalisoijien kesken kun valtaosa kääntäjistä ei ole kiinnostunut siitä laadusta vaan ainoastaan tuloksesta.
Se on helppoa kääntää vain sanakirjasta toiseen mutta kun jokaisella sanalla ja termillä on oma merkityksensä ja kun tulee kyseessä tekniikka missä kaikki voidaan selittää miten homma toimii ja jonka tietäminen voi vaatia vähintään useiden tuntien selittämisen ja historian läpikäymistä niin että ymmärrettäisiin mikä on konteksti. Niin siihen ei monilla vapaaehtoisilla enää halua riitä ja he alkavat oikomaan ja yrittää tehdä asioita mahdollisimman helpoksi tavallisen ihmisen näkökulmasta tietämättä mitä oikein tekevät.
Viimeksi pari viikkoa sitten oli jo yksi keskustelu eräästä IBM:n uudesta sovellusohjelmasta ja sen toimintokuvakkeista. Joissa kehittäjät halusivat väkisin saada tekstin kuvakkeisiin jotta he eivät joutuisi tekemään lokalisointia sitten eri kielille jos se olisi erikseen napissa. Jo pelkästään käytettävyys heikkeni koko asiassa kerralla. Puhumattakaan siitä että tavalliset koodarit tekevät päätöksiä monista asioista jotka eivät heille kuulu ja se on heidän pakko tehdä kun/jos yritys ei halua palkata konsulteiksi käytettävyystutkijaa, kääntäjää ja vielä graafikkoa.
Samanlaisia ongelmia löytyy jo itse Tietokone-lehden kirjoituksissakin että termejä yritetään kääntää tai heittää mukaan vaikka ne eivät tekniikassa päde pätkääkään. Sitten puolustellaan omia tekoja sen mukaan että kuinka tavallinen ihminen – asioihin perehtymätön – käsittelee asiat.
Eräs kaveri yritti kerran selittää kuinka “vierityspalkki” on aivan järjetön sana koska meillä olisi kaksi sanaa kahdelle eri toiminnolle “pystyvierityspalkki” ja “vaakavierityspalkki”. Ja korvikkeet siihen olisi mukamas “hissi” ja “lossi”.
Koska mukamas vierityspalkki näyttää kuin se olisi hissi joka menee kerrostaloa ylös/alas jne.
Jo tälläisessä vaiheessa tulisi ongelmia varmana lokalisoinnin kanssa kun Suomea lukeva yrittäisi kääntää kyseisiä termejä takaisin Englanniksi. Siinä tulisi elevator ja ferry sanat aika yllätyksenä monelle apua antavalle kun eivät ymmärtäisi mitä oikein toinen yrittää sanoa. Ei olisi lähelläkään Scrollbar sanaa.
Ja tuli nyt mieleenkin että miten kävisikään johdonmukaisuuden kun hiiressä on rulla jolla vieritetään näkymää. Vierityspalkki on helppo yhdistää vieritysrullaan.
Vaikka kuinka paljon moni haluaa ehdottaa sitä että käytetään niitä termejä joita enemmistö käyttäisi. Mutta kysymys on enemmistön oppineisuudesta ja miten hyvin he ymmärtävät asioita. Suuri osa aivan varmana sanoisi Googlen olevan selain. Suuri osa kuvittelisi että sininen IE tai tulikettu maapallon ympärillä on Internet.
Valtaosa käyttäjistä on täysin markkinoinnin ja niillä luotavien mielikuvien armoilla.
Ja sellaisten pitäisi määritellä käytettyjä termejä, eikä niiden jotka kehittävät ja tutkivat aihetta vaikka ihan työkseen ja ovat tehneet sitä viimeiset 30 vuotta?
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa on valtaosa tehdyistä töistä aina vapaaehtoisten avulla tehtyä. Mutta sinne ei vain tarvita vapaaehtoisiksi ammattilaisia. Vaan ihan osaamattomiakin henkilöitä jotka vaivautuvat ottamaan asioista selvää ja käyttämään omaa aikaansa selvittääkseen jotain kun joku toinen vapaaehtoinen selvittää toista asiaa.
Ei sinne pyydetä vapaaehtoisia vain kertomaan omaa mielipidettään tai arvailemaan asioita.
Turhaan ei sanota “Kansa ansaitsee valitsemansa johtajan” ja “Voit huijata joitain ihmisiä kaiken aikaa, kaikkia ihmisiä jonkin aikaa, mutta et voi huijata kaikkia kaiken aikaa”.
(“You can fool some of the people all of the time, and all of the people some of the time, but you can not fool all of the people all of the time.”)
Ja siinä on kyse paljonkin markkinoinnissa että se joka saa suurimman markkinoinnin käyntiin, suurimman kuulijaryhmän ja jotka eivät ota itse selvää asioista, niille voidaan myydä lähes mitä tahansa heidän ymmärtämättään edes mitä heille myydään.
Ja samainen asia vaivaa myös Wikipediaa että kun Englanninkieliseen wikipediaan saadaan jokin tieto niin sehän on sitten se fakta ja eri kielisille artikkeleille ei korjausta saa tehdä koska se on vastaan Wikipediaa itsessään. Ja sitten laitetaan lähteitä johonkin ns. kakkostason tietoihin joiden lähteistä ei ole mitään tietoa ym.
Ja samanlainen lokalisointiongelma löytyy ihan sovellusohjelmien dokumentoinnista aina käyttöliittymän lokalisoimiseen.
