Jaba: “Olen ylläpitänyt työkseni niin Red Hatia, Debiania, Gentoota kuin muutamaa muutakin jakelua. Voin sanoa, että ei tuota Debiania kyllä käsipelillä erkkikään joudu oikeasti säätämään.”
Viittasin vain tuohon IBM:n ja Yankee Groupin dokkariin missä vain kerrotaan Uptimestä. Ja mitä räätälöidympiä säätöjä ja ohjelmistoja käytetään, sen enemmän joudutaan käsityönä tekemään kaikki kun halutaan ne ylläpitämään. Otetaan esimerkiksi erään kuuluisan yliopiston räätälöidyt järjestelmät joissa ylläpidetään n. määrää erilaisia versioita ohjelmasta ohjelmasta X, jolla on siten erilaiset riippuvuudet eri ohjelmien versioihin.
Ylläpito muodostuu hyvinkin hankalaksi kun ominaisuus X ei ole mahdollista saada toimimaan ominaisuus Y:n kanssa. Joten IT-ylläpito itse kääntää kaikki ohjelmistot jotta saadaan halutut toiminnallisuudet käyttöön.
Tämä toiminta ajoi lopulta kaksi tuntemaani ylläpitäjää kyseisestä paikasta pois, vaikka syitä oli monia muita. Mutta tuolloin kolmisen vuotta sitten jo kuulosti melkoisen rankalta. Ja omat ongelmat muodostuivat ehkä silloin kun vaihtoivat Novellin tarjoukseen ottaa käyttöön SUSE ja ylläpidon siirtyessä muualle kun enää ei niin helposti saanut tarvittavia ohjelmistoja käyttöön.
Ja samaahan on Yankee Groupin tuossa dokumentissa, vaikka onkin melkoisen naurettava lopulta kun kyseessä on 400 vastaajan raportti missä kansainvälisiä yrityksiä on aina pienyrityksistä (1-10 työntekijää) aina yli 10 000 työntekijän yrityksiin ja on ainoastaan kysytty uptime aikoja sekä aikaa mitä kestää päivityksien asentamiseen sekä tietenkin Tier 2 ja Tier 3 tasojen ongelmien määrää.
Raportissa todetaan: “Unlike the Microsoft Windows environment, where the incremental patch management time was attributable to security issues, the spike in custom Linux patch management applications is due to the complex nature of a custom server OS.
Additional time is required to install patches in custom server OS environments because off-the-shelf
patches frequently will not work in a custom environment. That forces network administrators to either customize the software patch or strip out a certain portion of the customization in the underlying server OS to ensure interoperability.
However, organizations that opted to deploy the off-the-shelf versions of Novell SUSE and Red Hat RHEL
fared well; both of those distributions saw a slight decline in the time it took to roll out patches.”
Linux-käyttöjärjestelmä on GPLv2 lisenssillä lisenssoitu joten lähdekoodi on nähtävillä ja sitä saa mielinmäärin säätää. Samoin on Apache, MySQL, Sendmail ym monet palvelinohjelmistot avoimen lähdekoodin lisensseillä ja niitä kyllä säädetään hyvinkin paljon siten että oikeasti palvelimien ylläpitoon tarvitaan sitten sellaisia työntekijöitä jotka osaavat patchata ja säätää räätälöidyt järjestelmät. Erilaisia tarpeita on olemassa ja ne ei ole aina tarpeen mutta sitä varten juuri avoimen lähdekoodin ohjelmistot on suosittuja palvelimissa kun juuri on mahdollista räätälöidä niitä tarvittaessa.
Tuskin monikaan haluaisikaan ottaa vain avointa versiota vain sen avoimuuden vuoksi jos suljettukin versio toimisi yhtä hyvin ja helposti (käsittää siis myös tulevaisuuden, riippumattomuuden toimittajasta ym asiat)?
En siis tarkoittanut edes vihjata että Debiania ym olisi pakko käsin alkaa lähdekoodeista päivittelemään ym. Vaan että sitä tehdään koska oikeasti on olemassa tarvetta siihen. Sen vuoksi uptime ajat eivät kerro yhtään mitään vakaudesta jos ei erikseen erotella että kauanko on järjestelmä ollut alhaalla ohjelmistojärjestelmän epävakauden vuoksi. Tietoturva-aukon korjaus kun ei ole epävakauden merkki, kuten päivitys jossa lisätään uusia tarpeellisia ominaisuuksia ei ole myöskään todiste epävakaudesta.
Debianhan on myös todella suosittu palvelimiin juurikin kun siihen voidaan luottaa ylläpidon helppoudessa, heittämällä vain binääripaketit sisään hetkessä ilman erikoissäätöjä.
“Despite the additional time and effort required to manually test and apply patches server by server, many network administrators prefer this mechanism.
As Exhibit 3 shows, Windows Server 2003 administrators were kept busy patching a plethora of security- related fixes. They increased their manual patch jobs a whopping 146%, spending 89 minutes—1.5 hours compared with the 36 minutes they dedicated to the same chore according to the Yankee Group 2006 Global Server Reliability Survey. That’s more than double or triple the amount of time their Linux, open source and
Unix administrative peers spent doing the same thing.
It’s also true though that Windows is a far bigger OS server. Windows 2000 Server contains about 30 million
lines of code and Windows Server 2003 has more than 40 million lines of code compared to about 10 million
lines of code for the latest Linux distributions and roughly 25 million lines of code for the various Unix
distributions.”
Vaikka Linux-käyttöjärjestelmän koko on jo nykyisin ylittänyt 11 miljoonaa riviä, niin sehän on vain pieni määrä koodia koko ohjelmistojärjestelmän koodimäärästä joka voi olla satoja miljoonia rivejä ja se on riippuvainen vielä enemmän mikä jakelupaketti on kyseessä.
Mutta käyttöjärjestelmän ainoa tarkoitus on ohjata laitteistoa ja kaikkia muita ohjelmistoja. Sen vakaus, tietoturva ym on se mikä määrää viimeisenä koko palvelimen vakauden. Mutta eihän sillä Linux-käyttöjärjestelmällä ole mitään merkitystä järjestelmän vakauteen jos esim sähköpostipalvelu kaatuilee kerran päivässä, vaikka palvelinhan ei ole tekemässä töitään tuona aikana.
Tuollaisilla tilastoilla ei ole mitään merkitystä käyttöjärjestelmän vakauden suhteen. Pääasiassa vain että kuinka helppoa on ylläpitäminen jotta voidaan laskea tarpeelliset työntekijöiden ajat ja määrät.
Tuossa tutkimuksessa ei kuitenkaan mitään tarpeellista tietoa ole annettu jota vaadittaisiin mm. todistamaan että Ubuntu olisi vakaampi kuin Debian. Päinvastoin, se ei kerro yhtään mitään kun jo pelkästään muutaman, parin hengen yrityksen tulos riittää antamaan Ubuntulle tai Debianille sellaiset tulokset että tilasto valehtelee heti.
Kun koko raportin lukee niin siitä ei löydä oikein mitään merkittäviä avaintietoja minkä vuoksi sitä kannattaa mitenkään hehkuttaa Ubuntun loistavuutena. Vain jos katsoo vain niitä graafisia palkkeja ja tekee johtopäätöksiä sen perusteella on aika paljon tarkoituksenhakuista vääristelyä että mistä on oikeastaan kyse.
Se mikä tekee tuostakin raportista hyvin kyseenalaisen on että siinä ei edes yritetä selittää niitä todellisia syitä. Sen vuoksi se on Microsoftiakin kohtaan tehty hyökkäys.
