Kuka kaipaa 100 megan laajakaistaa?
Nopeimpien 100 megabittiä sekunnissa nimellisnopeuden laajakaistojen saatavuus paranee Suomessa, kun erityisesti Elisa, Finnet-operaattorit ja Teliasonera vievät valokuitua kaupunkeihin. Myös kaapeli-tv-verkkoja on nostettu 100 megabitin tekniikkaan, suurimpana operaattorina Sanomien Welho pääkaupunkiseudulla. Teliasonera arvioi omaksi saatavuusalueekseen jo yli 400 000 taloutta, ja markkinaosuudekseen yli puolta, joten sikäli puhutaan jopa 800 000 tai noin joka kolmannesta kodista saatavuuden piirissä. Entä mitä näin nopealla liittymällä edes tekee?
Tarvetta ei aina ole, mutta hyvä markkinointimies synnyttää sellaisen. Toistaiseksi operaattorit eivät ole menestyneet tässä kovin hyvin. Suomalaisten kotien laajakaistat ovat nppeutuneet lähinnä sitä mukaa, kun hitaampia liittymiä on poistunut markkinoilta.
Suomalaisten yhteysnopeudet ovat korkeintaan Länsi-Euroopan keskitasoa, jonkun tutkimuksen mukaan selvästi allekin. Viestintäviraston tuoreimman markkinakatsauksen (pdf) mukaan 60 prosentilla on 2 Mbit/s -liittymä tai nopeampi. 10 Mbit/s -liittymä on vasta noin joka kymmenellä, ja 100 Mbit/s muutamalla prosentilla kotitalouksista.
100 megan kuluttajaliittymän saa kaupungeissa 44–55 eurolla, kun hitaimpien 1 Mbit/s -liittymien hinnat ovat 23–25 euron tuntumassa. Aiemmin mainitussa Viestintäviraston katsauksessa on alueellisia hintaesimerkkejä nopeusluokittain kappaleessa 5.3. Tiivistäen voi todeta, että hintaerot ovat todella isoja.
Ainakaan Teliasoneran uusi Suomen-maajohtaja, ja laajakaistapalveluiden vetäjä Juha-Pekka Weckström ei luvannut keskiviikkona tiedotustilaisuudessa nopeimpiin liittymiin merkittävää hintojen laskua. Hän sanoi, että paikoin on pikemminkin paineita nostaa hintoja.
Kilpailutilanne tosin vaihtelee voimakkaasti alueittain. Pääkaupunkiseudulla on jo muutamia taloyhtiöitä, joissa voi valita Elisan, Teliasoneran ja Welhon 100 Mbit/s -kaistan välillä.
Nopean 1 Gbit/s -valokuidun vetäminen taloyhtiöihin maksaa operaattoreille kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Houkuttimena toimii osittain se, ettei kuidussa ole kilpailupakkoa, kuten kuparikaapeleissa. EU on jo linjannut, että sääntely tulee aikanaan myös kuituliittymiin, mutta se tuskin tapahtuu aivan lähivuosina.
Sonera esitteli keskiviikkona alustavia suunnitelmiaan lanseerata helmikuussa uusi laajakaista-tv-palvelu, joka sisältäisi näillä näkymin maksu-tv-kanavat, tilauselokuvat netistä, teräväpiirtotason ohjelmaa ja tallennustilaa verkossa. Paketista tulee kilpailija Elisa Viihde -palvelulle, jota mainostetaan isolla panostuksella medioissa.
Sonera ei aio rajoittaa palveluaan vain 100 Mbit/s -liittymiin, vaan se tuo paketin myös adsl2+-asiakkailleen. Silloin nimellisnopeus on enintään 24 Mbit/s, kuten Elisallakin. Toteutunut nopeus riippuu asiakkaan sijainnista ja joissain tapauksissa ilmeisesti myös taloyhtiön kuparikaapeloinnin laadusta.
Teliasoneran johtajat sanoivat keskiviikkona, että nopean laajakaistan kysynnässä veturina toimivat juuri elokuvat, tv-ohjelmat ja ylipäätään videosisällöt. Suosittuun Youtube-palveluunkin on jo alkanut tulla 720p- ja 1080p-erottelukyvyn videopätkiä.
Operaattoreiden orastavien palveluiden lisäksi laillisen hyvälaatuisen videosisällön valikoima on Suomessa aika heikko. Nettivuokraamot ovat panostaneet enemmän hitaampien liittymien palvelemiseen. Tosin esimerkiksi aiemmin kokeilemaani movie-tv.fi:hin on luvattu hd-elokuvia monikanavaäänten kera lähiaikoina. Applen Itunesissa olisi myös hyvälaatuista materiaalia, mutta videoiden myymistä ja vuokraamista ei ole aloitettu Suomessa. Jos jaksaa säätää, amerikkalaiseksi tekeytymällä estot voi kiertää.
Muitakin käyttötarkoituksia on väläytelty, kuten etätyötä ja verkkopelejä, mutta niille riittänee vähempikin nimellisnopeus.









