Kiintolevy hajosi. Entä sitten?
Ahkera työviikko oli palkittu verisellä pihvillä ja lasillisella cabernet sauvignonia, kun kaveri soitti. Nyt oli tosi hätä kyseessä. Kannettava tietokone ei buutannut Windowsiin, vaan sanoi, että operating system not found. Edes buutti-dvd:stä ei ollut apua, koska koko kiintolevyä ei löytynyt. Se oli aiemmin pitänyt outoa ääntä. Ja seuraavaksi aamuksi piti saada tulostettua vaimon opinnäytetyö. Kaveri siis soitti kysyäkseen, että mitä niitä varmuuskopiointi- ja palautusohjelmia olikaan.
Oikeasti tämä tapaus on vähän vanhempi, mutta se olisi ollut liian arka reposteltavaksi tuoreeltaan. Tärkeimmät tiedostot saatiin palautettua hajonneelta mekaaniselta kiintolevyltä ammattimaisen palvelun avulla.
Mutta taitaapa olla muitakin, yhä, kaikista varoitteluista huolimatta, jotka käyttävät yksittäistä kiintolevyä ainoana tai pääasiallisena tallennusvälineenään. He eivät varmaankaan tiedä, tai ainakaan usko hyvällä, että vanhanaikaisia kiintolevyjä hajoaa jatkuvasti. Isojen organisaatioiden it-osastoilla tiedetään, että levyjä menee rikki monta kuukausittain.
Kuinkakohan moni on miettinyt tätä tykönään? Ajatusmalli voi mennä vaikka näin: Jos koneen kiintolevy hajoaisi tasan nyt, täysin ennalta varoittamatta, miten suuret vahingot olisivat? Jos varmuuskopio on viikon vanha, miten paljon tiedostoja on tullut sen jälkeen?
Asiasta muistuttaminen on paikallaan. F-Securen teettämän selvityksen mukaan puolet kotikäyttäjistä ei varmista tiedostoja säännöllisesti lainkaan.
Itse olen varautunut vahinkoihin siten, että kotikoneessa Macin Time Machine varmistaa kaiken tosiaikaisesti 2×1 teratavun ulkoiselle kiintolevylle. Laitteessa on raid-1-peilaus, joten varmuuskopioni ei pitäisi kärsiä levyrikosta. Mutta sitä en varmasti tiedä, onnistuuko palautus hätätilanteessa.
Minulla on Macissa myös F-Secure Online Backup, joka on varmistanut koneelta reilut 100 gigatavua tiedostojani jonnekin Pariisin liepeille tietoturvayhtiön konesaliin. Vaikka siis kotini palaisi, eli koneet ja tallennuslaitteet tuhoutuisivat tai varastettaisiin, tiedostojeni pitäisi olla turvassa. Teoriassa siis.
Monesti tiedostot saa pelastettua rahalla ammattimaisen palautuspalvelun avulla. Sellaisen voi saada jopa kotivakuutuksen mukana rajatuin ehdoin. Fiksumpaa lienee varautua ongelmiin ennen tiedostojen menettämistä.
Entä työtiedostot? Tutkimusyhtiö IDC:n mukaan vain puolet organisaatioista varmistaa työasemansa. Lopuissa esimies saattaa esimerkiksi sanoa: ”olette itse vastuussa kannettavienne tiedostoista”. Tallennus- ja tietotekniikkayhtiöt, kuten EMC ja HP, näkevät tässä bisnesmahdollisuuksia.
On erikoinen tilanne, että yritykset vaativat työntekijöiltään liikkuvuutta, mutta tiedostojen varmistaminen on rajattu sisäverkkoon ja yrityksen sisäisiin palvelimiin. Työsuhdekannettavan käyttäjä on itse vastuussa siitä, jos levy hajoaa tai kone varastetaan.
En halua kirjoittaa artikkeleitani kahdesti, joten tallennan keskeneräiset juttuni kiintolevyn lisäksi usb-muistitikulle ja Dropboxiin. Palvelun tietoturvan tasosta en tosin tiedä juuri mitään.
Miten olette varautuneet siihen, että kannettavanne kiintolevy saattaa hajota millä hetkellä hyvänsä?









