Kiintolevy hajosi. Entä sitten?

Ahkera työviikko oli palkittu verisellä pihvillä ja lasillisella cabernet sauvignonia, kun kaveri soitti. Nyt oli tosi hätä kyseessä. Kannettava tietokone ei buutannut Windowsiin, vaan sanoi, että operating system not found. Edes buutti-dvd:stä ei ollut apua, koska koko kiintolevyä ei löytynyt. Se oli aiemmin pitänyt outoa ääntä. Ja seuraavaksi aamuksi piti saada tulostettua vaimon opinnäytetyö. Kaveri siis soitti kysyäkseen, että mitä niitä varmuuskopiointi- ja palautusohjelmia olikaan.

Oikeasti tämä tapaus on vähän vanhempi, mutta se olisi ollut liian arka reposteltavaksi tuoreeltaan. Tärkeimmät tiedostot saatiin palautettua hajonneelta mekaaniselta kiintolevyltä ammattimaisen palvelun avulla.

Mutta taitaapa olla muitakin, yhä, kaikista varoitteluista huolimatta, jotka käyttävät yksittäistä kiintolevyä ainoana tai pääasiallisena tallennusvälineenään. He eivät varmaankaan tiedä, tai ainakaan usko hyvällä, että vanhanaikaisia kiintolevyjä hajoaa jatkuvasti. Isojen organisaatioiden it-osastoilla tiedetään, että levyjä menee rikki monta kuukausittain.

Kuinkakohan moni on miettinyt tätä tykönään? Ajatusmalli voi mennä vaikka näin: Jos koneen kiintolevy hajoaisi tasan nyt, täysin ennalta varoittamatta, miten suuret vahingot olisivat? Jos varmuuskopio on viikon vanha, miten paljon tiedostoja on tullut sen jälkeen?

Asiasta muistuttaminen on paikallaan. F-Securen teettämän selvityksen mukaan puolet kotikäyttäjistä ei varmista tiedostoja säännöllisesti lainkaan.

Itse olen varautunut vahinkoihin siten, että kotikoneessa Macin Time Machine varmistaa kaiken tosiaikaisesti 2×1 teratavun ulkoiselle kiintolevylle. Laitteessa on raid-1-peilaus, joten varmuuskopioni ei pitäisi kärsiä levyrikosta. Mutta sitä en varmasti tiedä, onnistuuko palautus hätätilanteessa.

Minulla on Macissa myös F-Secure Online Backup, joka on varmistanut koneelta reilut 100 gigatavua tiedostojani jonnekin Pariisin liepeille tietoturvayhtiön konesaliin. Vaikka siis kotini palaisi, eli koneet ja tallennuslaitteet tuhoutuisivat tai varastettaisiin, tiedostojeni pitäisi olla turvassa. Teoriassa siis.

Monesti tiedostot saa pelastettua rahalla ammattimaisen palautuspalvelun avulla. Sellaisen voi saada jopa kotivakuutuksen mukana rajatuin ehdoin. Fiksumpaa lienee varautua ongelmiin ennen tiedostojen menettämistä.

Entä työtiedostot? Tutkimusyhtiö IDC:n mukaan vain puolet organisaatioista varmistaa työasemansa. Lopuissa esimies saattaa esimerkiksi sanoa: ”olette itse vastuussa kannettavienne tiedostoista”. Tallennus- ja tietotekniikkayhtiöt, kuten EMC ja HP, näkevät tässä bisnesmahdollisuuksia.

On erikoinen tilanne, että yritykset vaativat työntekijöiltään liikkuvuutta, mutta tiedostojen varmistaminen on rajattu sisäverkkoon ja yrityksen sisäisiin palvelimiin. Työsuhdekannettavan käyttäjä on itse vastuussa siitä, jos levy hajoaa tai kone varastetaan.

En halua kirjoittaa artikkeleitani kahdesti, joten tallennan keskeneräiset juttuni kiintolevyn lisäksi usb-muistitikulle ja Dropboxiin. Palvelun tietoturvan tasosta en tosin tiedä juuri mitään.

Miten olette varautuneet siihen, että kannettavanne kiintolevy saattaa hajota millä hetkellä hyvänsä?

Tilaa RSS-syöte
Takaisin ylös

Kommentit 28 kommenttia

Omassa läppärissä on suhteellisen vähän isoja tiedostoja, joten käytän siinä Junglediskiä tärkeimpien tiedostojen automaattiseen remote-varmuuskopiointiin.

Valokuvaajille ja warezkokoelmansa arvostaville suosittelen Carbonitea tai Mozya, molemmat ovat toimineet omaisille ja asiakkaille hienosti.

itselläni windows 7 varmuuskopiointi varmistaa kotiverkkoni kiintolevyille ja tärkeimmät tiedostot pakkaan ja siirrän nettiin turvalliselle palvelimelle jossa taas on omat varmistukset realiaikaisena.

uskon että ongelman sattuessa minulla ei ole hätää, tosin jos tulipalo yllättää niin ehkä silloin menetän vähemmän kriittiset tiedostoni kuten kuvat ja videot, näistäkin on tärkeimmät netissä flickrissä, youtubessa sekä ustreamissa.

olen harkinnut ulkoista kiintolevyä varmistukseen jo jonkin aikaa, se olisi kätevä hädän sattuessa napata mukaan jos sen luokse olisi pääsy.. täytyy nyt miettiä vielä vai onko siihen lopulta varaa? :)

Viime keväänä kotikoneen levy hajosi. Suurin osa datasta oli onneksi myös työläppärin levyllä, mutta ei ihan kaikki. Siinä meni mm. viimeisimmän puolen vuoden aikana otetut kuvat hukkaan.

Uuden levyn hankkimisen jälkeen rakentelin kaverin kanssa ylijäämäosista koneen, johon laittelimme Linuxin päälle pyörimään BackupPC:n. Nyt ko. kone ottaa offsite-varmuuskopiot muuttuneista tiedostoista joka yö, joten levyrikon sattuessa ainakaan suuria määriä dataa ei enää mene hukkaan.

Lisäksi synkkaan työläppärin ja kotikoneen tärkeimmät tiedostot (dokumentit, kuvat, musiikit) Unison-nimisellä softalla kerran tunnissa läppärin ollessa verkossa.

Kannettavaa en omista, koska ei ole tarvetta mutta pöytäkoneen tärkeät tiedostot löytyy kiintolevyltä, toiselta tietokoneeltani, palvelimeltani ja vielä toiselta palvelimelta joka sijaitsee 200km päässä asunnostani. Joten voisin sanoa että tarpeeksi hyvin on tiedot tallessa. Toisaalta RAID levy pitäisi hankkia ihan vain nopeuttaakseni konetta hiukan tai toinen mahdollisuus olisi 10k rpm levy.

Kotikäyttäjille Time Machinen kaltainen helppo ja vaivaton varmuuskopiointi on täydellinen keksintö. Uudelle levylle käyttöjärjestelmää asentaessa kysytään suoraan halutaanko palauttaa Time Machine -varmuuskopioilta.

Jos TM olisi käyttökelvoton, siitä olisi varmaan jo interwebissä kuultu..

Kaverin ulkoinen kovalevy hajosi fyysisesti ja IBASsin kautta pelastus operaatiolle tuli hintaa 1200€.. :) pakko oli maksaa että kotirauha säilyi sillä kaikki perheen kuvat oli siinä.. =)

Itsellä on nykyään käytössä tietojen synkronointi “pilveen”, eli käytössä on 50Gt levytilaa verkossa. Käytännössä linuxissa rsync siirtää muuttuneet tiedostot verkkolevylle, palveluntarjoaja itse huolehtii tiedostojen versioinnista, joten vanhatkin versiot tiedostoista ovat saatavilla sitä kautta. Harkitsin myös oman verkkolevyn ostoa jossa tuo 50Gt ei olisi rajoituksena, mutta tähän asti tuo 50 gigaa on riittänyt hyvin. Joten mitäpä sitä satoja euroja sijoittamaan taas yhteen kapistukseen kun 30€/vuosi saa samat varmuuskopiot ja pääsyn omiin tiedostoihin miltä tahansa koneelta.

Time machine päivittäin, DropBox ajantasaisesti, lisäksi massamuistina kaksi toisiaan peilaavaa LaCietä. SMARTReporter yrittää lisäksi arvioida levyn kuntoa, on osoittautunut luotettavaksi.

Massamuistipuoli kaipaisi lisätukea, DVD on siihen tarkoitukseen liian pieni. Blu-ray-laite tullee kohtapuoleen tuohon lisäksi.

Itselläni TM hoitaa kannettavien varmistukset toiselle fyysiselle levylle. Näin levyrikon sattuessa saa nopeasti koneen uuden levyn kanssa levyrikkoa edeltävään tilaan, ilman käyttis/softa-asennuksia. Tärkeät tiedostot menee vielä Dropboxiin jos sattuu niin huonosti käymään, että kämppä palaa.

“Pilvimalli” on kiinnostava, mutta aiheuttaa vähän epäilyksiäkin:
- kuinka voi luottaa palvelujen tietoturvaan?
- palvelujen elinkaari/konkurssit
- hitaat nettiyhteydet varmistusta palauttaessa

Synkronoin tiedostot päivittäin ulkoiselle kovalevylle. Lisäksi mukana kulkee ajankohtaisia varmuuskopioita muistitikulla. Koska asun korvessa hitaan mobiiliyhteyden varassa, en ole ottanut käyttöön mitään netissä olevia varmistuspalveluja, vaikka voisivatkin olla hyviä esim. tulipalon tai murron varalta. Riskiä tosin pienentää se, että aina kaupungissa käydessäni on kannettava mukana ja ulkoinen kovalevy kotona maalla. Varmuuskopioinnista on hyvä huolehtia hyvän sään aikana; on käsittämätöntä kuinka ihmiset jättävät tärkeitä tiedostojaan vain yhden kovalevyn varaan. Eno opetti aikoinaan, että kaikki vähänkään tärkeämpi pitää säilyttää ainakin kolmessa paikassa, niin ei tarvitse itkeä sitten KUN kovalevy hajoaa.

Itse olen miettinyt usein “pilveen” (interwebiin) varmuuskopiointia mutta verkkoyhteyden nopeus tekee hommasta jotenkin tyhmää, pitäisi valikoida liian tarkasti mitä varmistetaan ja mitä ei. Yhtä palvelua kokeilin hiukan pidempään mutta jätin koeajan jälkeen, ensimmäinen varmistus olisi loppunut vasta joskus keväällä.

Jos ulkoisiin levyihin ja varmistuslaitteisiin suhtautuu kulutustuotteina, kuten kiintolevyihin ylipäätään, pääsee paljon järkevämpään nopeuteen ja kustannusrakenteeseen. Esimerkiksi Time Machinen varmuuskopiointia voi tehdä kahdelle levylle vuorotellen, jolloin toista voi säilyttää kodin ulkopuolella.

Olennaista on myös miettiä mitä sitten, kun levy hajoaa — oli kyse sitten käytössä olevasta tai varmistuslevystä.

Itsellä varmuuskopioi jatkuvasti RAID peilauksella kahdelle levylle. Eli kaksi teratavun murikkaa näkyy yhtenä. Hyvät leffat kopioin DVD-lätyille DVD-muotoon, joten toimivat soittimessa kuin soittimessa. Musiikkia en niinkään kuuntele joten en moisia myöskään kopsaile. Biisit “kuluvat” niin nopeasti että niitä tulee kuunneltua läheinä youtuben avulla ja radiosta. Digikuvat on tärkein aarre. Nämä kymmenettuhannet kuvat, muistot vuosikymmenien varrelta on kopsattu RAID:n lisäksi myös kingstonin securetraveler, 16 gigan muistitikulle. Samoin kaikki muutkin työtiedostot, jotka kyllä mahtuisi ihan vaikka CD-levylle, lähinnä excel ja word-tiedostoja. Kalenteri, tekstarit ja puhelinmuistio sekä nokian backup ovat myös tikulla. Muistitikku siis on salattu ja suojattu ja tämä on aina “taskussa” eli jos kämppä palaa, kullanarvoset tiedostot on aina tikulla mukana. Näistä digikuvat on myös suurin massa, lähes 10 gigaa. Pilvipalveluihin en luota, ja ovat muutenkin tuskasen hitaita (kiitos 1 megan uppikaistan, kopsaus kestäisi kuukausia). Kirjapito on windows live palvelussa eli excel tallentaa kiintolevyn lisäksi office live add in palikalla fileen myös omaan windows live työtilaan. Noh näitä filejä on vain kolme ja ne on pieniä 50 kilotavun jutskia… joka vuodelle omansa 2008-9-10.

Kiintolevyhavereita on sattunu ihan tarpeeksi joten ulkoinen varmistus ja vainoharhasuus asiassa ei ole koskaan liioiteltua. Varsinkin jos on kuvia lähes joka mantereelta vuosikymmenien ajalta…

Neljä kertaa viikossa yöllä menee lisäävä levykuva järjestelmästä, 30 minuutin välein henk.koht. tiedostot versioidusti toiselle fyysiselle sisäiselle asemalle. Ja kun tökkään ulkoisen aseman kiinni, valuu kaikki edellä mainittu automaattisesti sinnekin, henk.koht tiedostot edelleen versioidusti.

Omilla koneilla SyncBack kopsii verkkolevylle automaattisesti muutaman tunnin välein muuttuneet tiedostot. Se on toiminut ihan hyvin, mutta viime aikoina on mieltä alkanut vaivaamaan virukset.

Itselläni ei ole minkään näköistä zippausta tai salausta varmuuskopioiduissa tiedostoissa. Eikä myöskään mitään “tämä on maanantain kopio”, “tässä tiistain”. Entä jos koneeseen iskee oikein superärhäkkä virus, jollaista ei vielä ole edes nähty (eikä virustorjunnat sitä siksi hoksaa)? Siinä ei varmuuskopiotkaan taida auttaa, kun saastuneet tiedostot ylikirjoittavat vanhat..? Ja sisäverkossahan tuo pääsisi joka tapauksessa jylläämään. Miten tällaiseen voi varautua – vai onko kauhuskenaarioni liioiteltu?

Aikanaan Microsoftin SyncToy:lla synkkaamani JPG ja MP3 -tiedostot olivatkin korruptoituneet viruksen vuoksi. Tämä tuli huomattua liian myöhään ja automaattinen synkkaus oli tuhonnut myös alkuperäiset muilta läppäreiltä ja verkkolevyltä. Automaattinen tavaroiden siirtely niiden muuttuessa ei siis ole mitään VARMUUSKOPIOINTIA! Suosittelen tallentamaan staattisia otoksia ajasta esim. optisille levyille. Näin niihin voi palata myös vuoden takaiseen tilanteeseen helposti. Toivottavasti keksivät nopeasti edullisen median mikä syö satoja gigoja ellei jopa teroja!

Kohtuuhintaiselle nauha-asemalle olisi kysyntää…

Asema voisi olla ~200€ ja kasetit 20€ vetoisuutta 80GB.

Itselläni on käytössä Windows Media Server (WHS) joka perustuu Server 2003:seen. Ottaa ns. imaget automaattisesti kun kone on kotiverkossa kiinni ja sen voi ajastaa tapahtumaan yöllä. Ensiimäinen kerta kestää jonkun aikaa ja sen jälkeen lisätään vain muutetut tiedostot. On myös softa puolen jonkunlainen RAIDi jolla voi määritellä esim valokuvat kahdennetuna. On aika idiootti varma ohjelma joka toimii taustalla verkossa.

@Heli

Sullahan on käytössäsi ohjelma (en tosin tiedä ilmaisversiosta, jos sattuu olemaan se) jossa on sekä salaus- että myös versiointimahdollisuus. Eli käytä niitä hyväksesi. Esim. versioinnista on apua muutoinkin kuin tuossa haitaketapauksessa, esim. käyttäjän omien töppäilujen kanssa :)

Kotikoneessa en ollut ollenkaan varautunut käyttiksen sekoamiseen. Levyltä olisi varmaan ollut palautettavissa tietoa. Totesin viikon jälkeen, että antaa mennä hus mäkeen, ja laitoin Windowsin päälle Ubuntun. (eli levy ei varsinaisesti hajonnut, mutta käyttis hajosi – efektiivisesti en saanut helposti tietoa talteen levyltä)

Mitään en jäänyt kaipaamaan, vaikka konetta pari vuotta tuli nakuteltua. Huomasin että niin iso tiedoistani ja maileistani on jo netissä eri palveluilla, eli tuo pilviajattelu on hiipinyt kuin varkain jo käyttöön.

Itsellä myös SyncBack hoitaa varmuuskopioinnit ulkoiselle levylle tarpeen mukaan rajoitetun versioinnin kera. Osa menee reaaliajassa, osa puolipäivittäin jne… Lisäksi tärkeimmät muuttuvat tiedostot menee svn-versionhallintaan, jonka repositorysta myöskin varmuuskopio ulkoiselle levylle. Systeemi on toiminut oikein kivasti, vaikka toistaiseksi ainoa hajonnut levy onkin ollut juuri se ulkoinen backup-levy. SyncBackia suosittelen kyllä ehdottomasti, se on selkeästi paras kokeilemistani backup-softista (ja kokeilin niitä paljon ennen valintaa). Lisäksi SyncBack ei ole kallis ja lisenssiin sisältyy muistaakseni mahdollisuus asentaa useammalle kotikoneelle.

Anssi Kelan kännykkä varastettiiin takahuoneesta

http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1793997

Kela teki varkaudesta rikosilmoituksen. Häntä ei niinkään harmita kännykän katoaminen, vaan se, että samalla menivät muistiinpanot lähes vuoden ajalta.

- Olin tallettanut puhelimen muistiin suuren määrän ideoita tuleviin biiseihin: rämpytellyt kitaraa, hyräillyt melodioita ja kirjannut aihioita teksteihin. Typeryyspäissäni en tietenkään ollut tehnyt mistään varmuuskopioita – kymmeniä biisinsiemeniä lähti näin ollen esipuberteettikonnan matkaan, Kela manaa.

- Lisäksi puhelimessa oli paljon henkilökohtaisia asioita, jotka haluaisin takaisin.

Pitkän virittelyn ja useiden levyrikkojen tulos on seuraava:

Acronis True Image (Win-puolella) ja TM (Macissa) > Ulkoiset kiintolevyt > Paikallinen storage-palvelin > Kunnon konesalissa pyörivä palvelin.

Ketjun viimeisessä lenkissä suodattuu suurin osa pois ja vain tärkeimmät tiedot siirtyvät valitettavan hitaan up-kaistan läpi muualle. Tämä lieneekin online-backup palveluiden heikoin lenkki, erityisesti DSL-maissa, jossa data liikkuu kyllä sisään sutjakasti, mutta sen ulkopuolelle lähettäminen tökkii.

Tiukka osiointi auttaa kummasti suodatuksessa, kun voi käsitellä kokonaisia imageja, mielummin kuin yrittää filtteröidä yksittäisiä tiedostoja tärkeysjärjestykseen.

Anssi olisi voinut kelata vähän, ja muistaa ottaa puhelimen sisällöstäkin varmuuskopiot. Kerran kuukaudessa tulee moinen puuha tehtyä :)

Varmistan läppärini tiedostot palvelimelleni Back In Timellä (toimii kuten Applen Time Machine). Tuon palvelimen sijaan periaatteessa mikä tahansa taltio käy, mutta tuo on kätevin, kun se sattuu olemaan olemassa. Palvelimen tiedostot taas löytyvät netistä (kun ne on useimmiten sieltä ladattu (esim. ISO:ja), optiselta medialta, läppäriltä tai ovat sellaisia, jotka ovat väliaikaisia (eilen tallennettu elokuva).

Macillä Time Machine ottaa muutokset talteen tunnin välein ja Carbon Copy Cloner ottaa täydellisen kloonin käynnistyslevystä ja ulkoisista arkistolevyistä toisille ulkoisille levyille joka arki-ilta.

Dropboxilla pidän jotkut tiedostot nettipilvessä tallessa ja juuri selvittelin, että pankkiin voisi vain parilla kympillä vuodessa viedä pieneen tallelokeroon kovalevyn (jossa olisi kaikki tärkeimmät tiedostot ja kuvat), jota sitten muutaman kuukauden välein päivittelisi ajan tasalle.

@Anssi

Harrastin tuota tallelokeroon viemistä itsekin yhdessä vaiheessa, kun periaatteessa on tullut muutama lappunen allekirjoitettua jossa edellytettiin tietyn murtosuojauksen olemassaoloa varmuuskopioille (kotioloissa aika mahdoton järjestää ilman +300kg painavaa Kason kaappia).

Käytännön havaintona suosittelen joko kotia tai työpaikkaa lähinnä, ei keskustassa sijaitsevan konttorin valintaa, koska pullonkaulaksi jopa kerran kuussa muodostuu surkeahkot aukioloajat ja ruuhkahuiput aamulla ja klo. 15:30 jälkeen. Lokerolle kyllä pääsee jonottamatta kassalle, mutta se on silti ollut joskus 30 min odotuksen takana.

Se pääsi unohtumaan, että tilaongelman helpoksi ratkaisuksi muodostui vikasietoisuuden alkaminen vasta palvelimella (RAID5).

Koneessani on Windows XP Pro, joten käyttiksessä itsessään ei ole RAID-mirrorointia, mikä on vähän ikävää. Niinpä sitten hankin koneeseeni toisen kiintiksen ja Toucan -niminen ohjelma kopsaa sinne kaikki tärkeät, muuttuneet tiedostot joka yö. Ei siis lähelläkään RAIDia, mutta parempi kuin ei mitään. Jos salama iskee tai tulee tulipalo, siinä saattaa kyllä sitten mennä molemmat levyt. Mahdollisimman halvalla budjetilla yritetään mennä. Onko parempia ehdotuksia?

Monihan tämän jo tietää mutta ei kannata sotkea raid peilausta backupeihin. Raidi on lähinnä integriteetin ylläpitoon. Backup/varmuuskopio merkitsee aina sellaista mikä otetaan vähän harvemmin (tai sitten säilytetään useampia backupeja eri aikajaksoilta 1pv, viikko, kuukausi) ja ei pidetä samassa tilassa (eli jos vaikka tuli tai tulva tulee niin ei käy huonosti).

Liian usein ei kannata varmistaa koska jos joku tuhoisa virus tms iskee joka korruptoi/kryptaa vaikka harvemmin avatun datan niin sellaisen huomaamisessa menee taas aikaa. Suosittelen melkein että backup joko viikon kahden välein tai sitten jokapäivä + kuukausittain (eli aina on eiliset + kk takaset tallessa)

Kommentoi kirjoitusta

Kirjoitusohjeita

  • Huomioi toisten mielipiteet ja ymmärrä, etteivät kaikki voi olla samaa mieltä kanssasi.
  • Ole kohtelias ja huomaavainen, äläkä tarkoituksella provosoi tai loukkaa muita kirjoittajia.
  • Muista, että kirjoittajana olet rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa viestiesi sisällöstä.

Toimitus varaa oikeuden poistaa sopimattomat viestit keskusteluista. Voit ilmoittaa sopimattomat viestit "ilmoita"-linkeistä.

Katso myös keskustelun ja kommentoinnin säännöt.

Takaisin ylös
RSS

Selaa blogikirjoituksia

Aiheet
Arkistot

Blogin esittely

Kommentteja mobiilista ja tietotekniikasta
TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös