Kyllä karkaa. Ja on karannut jo useamman vuoden ajan. Tosin ei Kiinan, vaan pikemminkin Intiaan. Peruskoodausta ei Suomessa enää kohta juurikaan tehdä, vaan koodaustyö ulkoistetaan Intiaan ja Kiinaan.

Suosittelisin IT-alalla opiskeleville suomalaisille nuorille asiakastaitojen oppimista. Myyjille ja asiakassuhteiden hoitajille on täällä tarvetta jatkossakin.

“Millaisia uraneuvoja antaisitte nyt it-alalle opiskeleville nuorille?”

Oppikaa kiinaa.

Ei meillä ole mitään sanottavaa pitkällä tähtäimellä. Kiinalaiset pystyy tekemään tasan samaa kun suomalaiset ja luultavasti meitä paremmin. Kiinassa kannattaa opiskella ja yrittää rikastua muuten jää riisipellolle näkemään nälkää, suomessa ei ole niin väliä.

Kiinalaiset oppivat kieliä ja länsimaista kulttuuria, suomessa ei viitsitä edes oppia oman maan kieliä.

Ainoa toivon on että kiinalaiset palkat nousevat sen verran että suomesta tulee low-cost maa ja että intialaiset ja kiinalaiset siirtävät tehtaitaan tänne.

Toivottavasti Jussipussi ei tarkoita omaan kielillä ruotsin kieltä. Muuta Ahvenanmaalle tai Ruotsiin niin ei tarvitse valittaa.

“Joo eiku se on helpompi oppii noita muita ulkomaan kieliä ku ensiksi opettelee ruotsinkielen”, hohhoijaa näitä pellejä.

Ja kaikenmaailman typeriä tekosyitä keksitään että olisi syitä opiskella ruotsin kieltä. Sanonko mitä.

Mä luulen, että jussipussi puhui yleensäkin huonosta äidinkielen kielitaidosta. Ihmiset eivät osaa kirjoittaa, vaan tuottavat alkeellista tekstiä, jossa välimerkit ovat pitkin perseitä ja kaikkialla on yhteen_kirjoitus_virheitä. Tällaista siis on ihan työelämässä, ei pelkästään suomi24- ym. palstoilla.

Eikun meistä tulee peruselintarvikkeiden ja muun alkutuotannon tuottaja Kiinalle. Siellähän on ihmisiä pilvin pimein, mutta resursseista, luonnonvaroista on puutetta. Kiinan soijan tuotantohan on siirtynyt koko lailla Argentiinaan, kun Kiinassa on alettu tuottaa elintason noustessa liharavintoa entistä enemmän, aiemmin syödyn kasvisproteiini-soijan sijaan.
Maailman elektroniikan valmistushan on jo suuressa määrin Kiinassa ja muut alueet menevät perässä.
Tosin siellä on tämän nopean teollistumiskehityksen ja elintason nousun myötä alkanut olemaan erittäin suuria ongelmia esim. terveydenhuollon kanssa – lääkärille pääsyä voi joutua jonottamaan talvipakkasessa ulkona koko yön kuumeisena ja mustapörssi vetää vielä välistä. Ihmiset vaativat yhä enemmän lääketieteen ja sairaanhoidon palveluja, mutta halpatuotantoa isossa mittakaavassa tehneellä Kiinalla ei ole sitä läheskään kaikille varaa tuottaa. Kiinan yhteiskuntarakenne on myös muilla tavoin kokenut ja kokee koko ajan valtavan maaseudulta asutuskeskuksiin muuton, kuten meillä sotien jälkeen. Tuolla mittasuhteet vain ovat paljon valtavammat kaikessa – koska Kiinassa on 1/3 maapallon väestöstä.
Toki noihin kaikkiin muutoksiin sisältyy myös valtavia ongelmia, joten saa nähdä miten Kiina – ja muu maailma – niistä tosiaan selviää. Kiina taistelee entistä enemmän koko maapallon resursseista monessa asiassakin, ruoan ja luonnonvarojen lisäksi.

Kyllähän se karkaa, mutta ei se haittaa, koska koodaustyötä on niin paljon ettei koko maailmassa ole tarpeeksi ihmisiä sitä tekemään. Mutta jos hyvää palkkaa haluaa saada, niin Linux-osaamista kannattaa hankkia, koska se tulee toimimaan ohjelmointialustana tulevaisuudessa. Vaikea sanoa vielä onko Qt vai Java se tärkeämpi lähitulevaisuudessa. Fiksuinta varmaan opetella molemmat.

Kyllä se karkaa, valitettavasti. Kiinalainen tyytyy kupilliseen riisiä vuorokauden ohjelmoinnista, Suomalainen taas tyytyisi nippuun seteleitä. Ja Kiinalainen laatuhan tiedetään, ellei tavara ole yltä päältä lyijyssä tai muussa p*skassa niin se on kaatopaikka kunnossa vuoden tai kahden sisällä koska sitä ei voi korjata vaan pitää hankkia uusi ja sekin on pahemmassa tapauksessa suoraan Kiinan liukuhihnalta. Hyvänä esimerkkinä Kiinalaisesta laadusta ohjelmistoissa on “Vihreä pato”, sekin kopioitu alunperin toisesta ohjelmasta. Vuotaa kuin seula ja toimii miten sattuu.

Vai karkaa koodaus Intiaan? Kokeilkaa vaan. Ensin teetetään homma siellä päin, sitten teetetään se uudestaan siellä päin, lopulta yritetään vielä kolmannen kerran ja sen jälkeen koodataan se Suomessa oikein.

Näitä on nähty. Vuoden tai pari jaksavat räpistellä ja sen jälkeen ymmärtävät, että halvalla ei saa hyvää.

Vaikea uskoa, että joku pk-yritys teettäisi ohjelmistonsa jollain muulla kuin paikallisella toimijalla. Ja miksi kukaan paikallinen yritys ostaisi kiinalaista koodausta, kun paikallinen projekti tuskin onnistuu, jos koodareihin pitäisi olla yhteydessä jollain messengerillä ja millainen kehitysmaiden koodarien motivaatio oikein on? Eihän ne voi tehdää mitään lokaaleja kielijuttujaan kun osaavat vain huonoa englantia…

Mitä tämä on tämä “peruskoodaus”?

Enkä kyllä näe, että mitään massiivista muuttoa tuonne olisi tapahtumassa. Eiköhän sitä koodattavaa riitä ihan joka mantereelle.

Koodarin näkökulmasta kyse on siitä, kuinka hän pystyy kilpailemaan aasialasten kollegoidensa kanssa. Sanoisin, että loppujen lopuksi melko hyvin. Aasialaisten eivät juuri palkkaa vaadi, mutta heidän tuottavuutensa on monin verroin huonompi kuin suomalaisten ammattilaisten. Syinä on mm. kulttuurierot, kielivaikeudet ja puute paikallisien asioiden tuntemuksessa. Eräs intialaisten koodareiden päällikkönä toiminut tuttavani totesi alaisistaan “ei ne kyllä mitään osaa, mutta toisaalta ei ne juuri mitään maksakaan!”.

Tuottavuutta ei pidä ajatella vain aikaan saadun koodin ja teknisen dokumentaation määränä. Esimerkiksi todellisen ammattilaisen tekemä oikeasti toimiva tekninen arkkitehtuuri tai tietokannan tietomalli säästää uskomattoman määrän edessä olevaa koodaustyötä, vaikka hyvässä ja huonossa lopputuloksessa ei näennäisestä olisi eroa.

Helpointa olisi laatia nämä “vapaan markkinatalouden” säännöt uusiksi ja pakottaa ne työpaikat pysymään. Koko taloujärjestelmä nojaa vain ja ainoastaan siihen, että rikkaille ensin vielä lisää mammonaa ja sitten muruset työntekijöille. Voittokattojen asettaminen ja säästösyistä tapahtuvien massairtisanomisien kriminalisointi olisi ensisijaiset toimenpiteet.

Suomessa koulutetaan sekä kiinalaisia ja intialaisia paljon yliopistotasolla.

Näitä kyseisiä ihmisiä vierestä seuranneena en pidä kovin suurena uhkana heitä. Sen lisäksi jatkuvasti teollisuudesta kuuluu samoja uutisia, että ei siellä mitään tuotekehitystä voi tehdä. Kopioimaan he kyllä pystyvät. Tämä näkyy esim. harjoitustöissä. Jopa kymmenen oppilasta saattaa palauttaa täsmälleen saman työn sinisin silmin. Ja yleensä ollaan sitten ihan ihmeissään, että miten niin tämä ei kelpaa. Myös tieteellisen tutkimuksen piireissä etenkin intialaisia ja korealaisia/kiinalaisia (niitähän ei nimestä erota..) pidetään monesti ei-laadun merkkinä. Saattavat julkaista samoja papereita vuosia putkeen vähän nimiä uusien, myös selviä kopioita toisten töistä löytyy.

Toki heistäkin löytyy huippuyksilöitä ja osaajia, mutta ei todellakaan pelkoa, että jokainen koulutettu kiinalainen/intialainen voisi viedä suomalaisen hyvin koulutetun insinöörin työt.

Tai toivottavasti ei vie. Sillä kohta saamme sitten seurailla kun lentokoneet tippuilevat alas, kännytkät prakaavat entistä enemmän jne.

aika tietämätöntä ja oppimatonta väittää, ettei Kiinalaiset osaisi tehdä laadukasta tavaraa tahi softaa. Mikseivät osaisi siinä missä eurooppalaiset kollegansa? Käykää Kiinassa ja lukekaa historiaa, että mitä ne kiinalaiset ovat keksineet ja saaneet aikaan.

Meidän opiskeluryhmässä (amk.insinööri, tietotekniikka) on mukana yksi somali ja kiinalainen. Ne ovat porukan lahjakkaimmat matematiikassa ja fysiikassa. Niiden ryhmään haluavat suomalaiset vapaamatkustajiksi. Kaverit tekevät työnsä englanniksi ja saavat viitosia eli parasta arvosanaa.

Tietokantaharjoituksessa piti osata vain tallentaa ja lukea tekstiä odbc:llä tai ado:lla. Luokkamme kiinalainen teki samalla vaivalla odbc:llä php-sivuston, jota käytetään nyt yhdessä koulun asiakasprojektissa.

Enpä niele väitettä, etteivät muka afrikkalaiset ja kiinalaiset opi, jos saavat yhtä hyvän opetuksen ja työkalut kuin suomalaiset.

Toivottavasti vaativat myös suomalaisen palkan, jos tänne jäävät.