Kannatan ehdottomasti suoraan DVB-T2-tekniikkaan siirtymistä, vaikka se alkuun kehitystä hidastaakin ensin laitteiden puutteen ja sitten luultavasti kalleuden takia. Siirtyminen uuteen lähetysstandardiin ennemmin tai myöhemmin vaikuttaa väistämättömältä, koska uusi tekniikka tarjoaa niin paljon etuja vanhaan nähden. Kun lähetykset jollain tekniikalla kerran päätetään aloittaa, niitä voidaan joutua käytössä olevan laitekannan takia jatkamaan melkein kymmenen vuotta.

Lisäksi Suomessa suurin osa laitekannasta osaa purkaa vain mpeg2-pakkausta, joten hdtv:n katselu merkitsee joka tapauksessa uusien laitteiden hankkimista. Siirtymällä suoraan DVB-T2:een voitaisiin siis yksi laitteiden päivityskierros jättää kokonaan väliin.

Mitä hiton väliä? Jotain kakkakanavia ne on kuitenkin.

Uskooko joku tosissaan että dvb-t2 laitteita on moneen vuoteen saatavilla massamarkkinoille – aina on suunnittelupöydällä tulossa uudempaa, tehokkaampaa, kallimpaa ja testaamatonta tekniikkaa. Jos taas aletaan odottamaan ja valitsemaan testaamatonta tekniikkaa niin ongelmia on luvassa varmasti kuten oli dvb-tekstityksen kanssa kun suomi sen käyttöön otti ensimmäisenä. Laitetoimittajat käyttivät suomalaisia kuluttajia betatestaajina kun rohnkeasti valittiin tekniikka joka juuri oli tullut standardiksi eikä toimivia bokseja ollut kellään.

HD käyttöön asteittain, ensiksi jo testatulla ja toimivalla dvb-t:llä ja siirrytään asteittain dvb-t2:n kun se on jo olemassa olevaa tekniikkaa.

Ei kannata odottaa dvb-t2:sta, vaan hdtv-lähetykset käyntiin mahdollisimman nopeasti olemassa olevilla laitteilla. Vuonna 2017 voidaan miettiä jo iptv-pohjaista lähetystekniikkaa, jolloin dvb-t2:een siirtyminen on melko turhaa ja rahan tuhlausta.

Kyllähän meitä vietiin kuin pässiä narussa tämän digitalisoinnin kanssa.
Meille luvattiin ummet ja lammet, parempaa kuvaa, lisää (hyviä?) kanavia, laajempaa palvelutarjontaa…

Mitä saatiin ? Muutama nippu täynnä huttua, hintalaatu suhteeltaan huonoja maksu-tv palveluja sekä niput ovat nyt täynnä niin ettei sinne mahdu enää lisää muuten kuin kikkailemalle (liv/jim).

Piti saada niin paljon “vapaata” taajuskaistaa, luulen että digita on hinnoitellut sen liian kalliiksi.
Niin ja myytinhän lähetysverkkokin ranskalaisille…

Tulisi vain nyt joku rohkea ja paukauttaisi pystyyn kunnon IPTV palvelun kaikilla herkuilla !

Teräväpiirtomateriaalia haluaa kuluttaa ensisijaisesti ne jotka on tekniikassa ajanhermolla joten tulee mieleen että voisi vaikka Internetin ylitse lähettää sitä teräväpiirtomateriaalia niin ei tarvisi mökin mummojen heti olla ostamassa uutta digipoksia. Kuitenkin, ennemmin tai myöhemmin antenniverkko ajetaan alas.

Matti Karnaattu haaveilee.

IPTV ja netti-TV eivät ole valtiovalllan tai kotimaisten TV-yhtiöiden kannalta hyväksyttäviä vaihtoehtoja, koska näiden jakelukanavien kautta myös mikä tahansa ulkomainen mediayhtiö pääsee puskemaan tarjontaansa.

Suomen TV-viestintäpolitiikassa taas painostetaan sitä, ettei MTV3:n, Nelosen ja Ylen asema ainakaan heikkene. Tämän vuoksi terrestriaalijakelu pysyy kansallisen jakelun ytimenä.

60p?
Niinkö että Suomessa siirryttäisiin jenkkikuvanopeuteen toisin kuin koko Eurooppa ja vastoin EBUn suosituksia? Hmmm…, no voisihan siellä jenkkiurheilua meille näyttää…

Ja kyllä niitä dvb-t2 virittimiä markkinoille vyöryy, kun suuret markkina-alueet sen valitsee. Raha ratkaisee.

Hdtv:n ainoa valtti on kuvanlaatu, joten ei kuitenkaan kannattaisi taas jälleen ahnehtia liian isoa palaa kerrallaan ja ylitäyttää mukseja. 3 kanavaa per dvb-t2-muksi varmistaisi priimalaadun ja lisäkanavat sitten joskus kun kompressio on kehittynyt tehokkaammaksi.

“IPTV ja netti-TV eivät ole valtiovalllan tai kotimaisten TV-yhtiöiden kannalta hyväksyttäviä vaihtoehtoja, koska näiden jakelukanavien kautta myös mikä tahansa ulkomainen mediayhtiö pääsee puskemaan tarjontaansa.”

Sitten kotimaiset TV-yhtiöt kuolee pois. Turha edes kuvitella, että television siirtymistä nettiin pystyisi jotenkin estämään. Jos kotimaiset TV-yhtiöt ei tarjoa sisältöä netissä niin sitten joku muu tekee sen. Ja kymmenen vuoden kuluessa englannin taitoisten määrä kasvaa ja nettiyhteydet paranee, että ulkomaiselle sisällölle ei kielimuuri ole este ja kaista riitää HD-materiaalille.

Terolle: tuossa aiemmassa uutisessasi http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=37190&tyyppi=1
sanoit näin:

“Haettavat verkkotoimiluvat ovat kanavanipuissa vhf1 ja vhf2, jotka toimivat tällä hetkellä täysin käyttämättömällä 174–230 megahertsin taajuusalueella.”

Tämä ei pidä paikkaansa, nimittäin VHF2 aluetta ei käytetä Suomessa tv-lähetyksiin eikä tulla käyttämään, johtuen siitä että se on ULA-radiota varten, VHF1 aluetta ei käytetä mihinkään. Lisäksi tuo alue 174-230 MHz on VHF3 aluetta.

Tällainen täsmennys.

># Matti Karnaattu kirjoittaa:
22. maaliskuuta 2009 kello 20.21

Teräväpiirtomateriaalia haluaa kuluttaa ensisijaisesti ne jotka on tekniikassa ajanhermolla joten tulee mieleen että voisi vaikka Internetin ylitse lähettää sitä teräväpiirtomateriaalia niin ei tarvisi mökin mummojen heti olla ostamassa uutta digipoksia. Kuitenkin, ennemmin tai myöhemmin antenniverkko ajetaan alas.<

En kyllä usko tuohon. Ei Suomen tyyppisessä maassa tulla koskaan saamaan niin laajalti nopeaa laajakaistaa koteihin, arvon ministerimme huseeraamisesta huolimatta, että syrjäseudun mummolla olisi mahdollisuus seurata tv:tä netin kautta. Sitäpaitsi jo pelkästään nykyisten digiboksien kanssa vanhuksillamme oli vaikeuksia, mitä sitten seuraisi jos vielä laajakaistan kautta välitetään.

Sitäpaitsi onko edes kohtuullista vaatia että pitää ensin hankkia laajakaista, sitten tv-lupa ja vielä laitteet jotta voi katsoa Ylen uutiset ja Reinikaisen uusintoja? Mun mielestäni ei.

Pitää ajatella realistisemmin, kaikille halukkaille on iästä, varallisuudesta ja muista seikoista riippumatta taattava mahdollisuus ehkäpä sen elämän ainoan ilon eli tv:n seuraamiseen.

Ei tuota ensimmäisen sukupolven DVB-T h264/AVC tekniikkaa tarvitse edes haalia, se valtaa jo aivan itsestään kodit.
Liki kaikkien suurien tv valmistajien uudet mallit tukee h264/AVC HD vastaanottoa (Mm Philips, Samsung, LG, Sony ja Sharp).
Esim pixmaniassa Sonyn 40 tuumainen W malli HD virittimellä on vain 10€ kalliimpi kuin vastaava V malli ilman HD viritintä.
Toisekseen lähettimiin ei tarvita suuria investointeja, ne käy käsittääkseni sellaisenaan (Eli teknikka on halpaakin jos ei liki ilmaista tällä hetkellä).
Tosin h264/AVC purkuun pystyvät digiboxit maksaa vielä vähän alle satasen, parilla sadalla saa jo kylläkin tallentavaakin jo.
Olen ehdottomasti samaa mieltä foobarin kanssa, ei ole mitään takeita että vuosiin tulisi televisioihin DVB-T2 virittimiä edes, varsinkin kun muu eurooppa näyttää valitsevan standardikseen nimen omaan tuon DVB-T h264/AVC.
Juurikin tuo heittää ison kysymysmerkin, kiinnostaako tv valmistajia edes tehdä sillon DVB-T2 viritimellä olevia malleja.
Vai rävelletäänkö meillä kymmenenkin vuoden päästä huonosti toimivien digiboxien kanssa, niin kuin tänäpäivänäkin vielä vaikka DVB-T teknikka alkaa olla myös kymmenen vuoden ikäistä?
Siksi juuri asiassa ei kannata hätäillä, mennään mieluummin ensin DVB-T h264/AVC standardilla koska laitteita on pilvin pimein markkinoilla ja lähettimiinkään ei tarvita investointeja.
Ja harkitaan DVB-T2 standardia vaikka 10v päästä jos ko virittimet edes yleistyy televisioissa (Koska on vaarana että koko DVB-T2 standardi jää DVB-T h264/AVC:n jalkoihin, aina ei teknisesti paras ratkaisu voita).

“Ei Suomen tyyppisessä maassa tulla koskaan saamaan niin laajalti nopeaa laajakaistaa koteihin, arvon ministerimme huseeraamisesta huolimatta, että syrjäseudun mummolla olisi mahdollisuus seurata tv:tä netin kautta.”

Kymmenessä vuodessa nykyisiä mummoja on pirusti vähemmän ja viihteen kuluttajissa on tullut paljon uudempaa sukupolvea joka tottunut hakemaan viihteensä verkon kautta.

“Sitäpaitsi onko edes kohtuullista vaatia että pitää ensin hankkia laajakaista, sitten tv-lupa ja vielä laitteet jotta voi katsoa Ylen uutiset ja Reinikaisen uusintoja?”

Tietokone ja laajakaista on ollut ~jokaisella vuosikausia. Nykyään tietokoneita alkaa riittää joka perheenjäsenelle. Ja tiedän, jossain peräkorvessa ei ole kunnon yhteyksiä ja tämä on jo nykyään merkittävä ongelma kun ihmiset ei pääse tavallisiin tietoliikenne palveluihin käsiksi.

TV-lupa nyt saattaa olla muutenkin tiensä päässä. Eihän sitä tälläkään hetkellä tarvitse netti-tv:n kanssa eikä minun ole tarvinnut hankkia yhtään mitään ihme laitteita uutisten katsomista varten. Kliks vaan päälle ja näkyy.

“Pitää ajatella realistisemmin, kaikille halukkaille on iästä, varallisuudesta ja muista seikoista riippumatta taattava mahdollisuus ehkäpä sen elämän ainoan ilon eli tv:n seuraamiseen.”

Vähässä on ilot siinä vaiheessa jos vain telkkaria katsoo. Maailma nyt näyttää menevän kuitenkin maksavien asiakkaiden ehdoilla ja tekniikka kehittyy kovaa tahtia. Pari vuotta netti-tv:tä yksistään käyttäneenä en oikein näe loputtomiin tulevaisuutta antenniverkolla. Siinä vaiheessa kun teräväpiirtolähetykset saadaan antennijakeluun niin huomattavan suuri osa väestöä töllöttää jo netin kautta ja seuraava vaihe on antenniverkon alasajo. Teräväpiirtolähetysten jälkeen ei tule enää seuraavaa tekniikkaa antenniverkossa.

Antenniverkkoa ei tulla ajamaan kokonaan alas, se on mainio väline yksisuuntaiseen viestintään. Radio ei kuollut television myötä, antenniverkon TV-lähetykset eivät lopu vaikka internet valtaa alaa. Miljoonien samanaikaisten katsojien kerääminen nettiTV:lle on tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa täysin mahdotonta. Ohjelmat kuten uutiset, isot urheilutapahtumat ja linnanjuhlat toimivat jatkossakin parhaiten antenniverkon lähetyksinä.

Hermanni: “…varsinkin kun muu eurooppa näyttää valitsevan standardikseen nimen omaan tuon DVB-T h264/AVC.”

Mikä muu Eurooppa? Tarkoittaako Ranska Eurooppaa?
BBC on merkittävin toimija koko Euroopassa.
Tilanne on sama kuin 3 vuotta sitten kodekin valinnan kanssa: hätähousut julistivat, että mpeg2 pitää valita HDlle nyt. Toisin kävi.
Dvb-t2-viritinlastuja tulee tuotantoon vielä tänä vuonna.
45%n etu on niin suuri, ettei sitä kannata hukata pariksi vuosikymmeneksi yhden vuoden lykkäyksen takia.

Referenssiä:
http://tech.ebu.ch/docs/events/abu09/abu_digital_broadcasting_symposium09_kouadio.pdf
http://www.dvb.org/news_events/news/first-dvb-t2-plug-fest-su/index.xml
- neljä viidestä (DekTec, SIDSA, Panasonic, Sony, BBC) vastaanottimesta oli jo toimivia Italiassa
http://www.dvb.org/news_events/dvbscene_magazine/DVB-SCENE29.pdf

Samaa mieltä Meedion kanssa; kyse on (kuten aina) evoluutiosta, ei revoluutiosta. Broadcast uhf- ja vhf-alueilla tulee säilymään, vaikkakin rooli ja sisältö muuttumaan.
Esim. sähköiset sanomalehdet voidaan jakaa näillä taajuuksilla jatkossa.
Vähitellen ei-suorat ohjelmat siirtyvät valtaosin on-demandin (netti) puolelle.
Mielenkiintoinen on myös alkanut tv-uutisten alasajo. Tänä vuonna suomalaisten tv-uutisten tuotanto vähenee kaksinumeroisen prosenttilukeman verran.
Toistaiseksi korvaavaa tarjontaa ei ole nettiin ilmestynyt.
Toisaalta syyt vähenee miksi uutisia ulkomailta ei voisi katsoa ulkomaisen uutistarjoajan saitilta netistä…

Vastaus nimimerkille täsmennystä aiempaan uutisointiin.

Uutisessa mainittu 174–230 megahertsin taajuusalue hdtv-koelähetyksille oli aivan oikein. Sekaannus johtui siitä, että LVM nimesi nämä lempinimellä VHF1 ja VHF2, vaikka kyse siis onkin VHF3-alueesta.

Selkeämpi nimitys kanavanipuille olisi ollut vaikkapa HD-MUX1 ja HD-MUX2.

Minä taas en ulkoa muistanut taajuuksia, joten hämäännyin LVM:n käyttämistä nimityksistä.

Korjasin siis viime viikon uutista tältä osin.

Toke… Unohdit Ruotsin, Norjan, Liettuan, Viron, Slovenian, Czekit, Puolan, Bulgarian, Unkarin, Irlannin ja Espanjassa on Cataloniassa lähetyksiä.
En tiennytkään että BBC toimii brittein saarten ulkopuolella, voistko kertoa missä euroopan maassa?

Jos DVB-T2 standardiin mennään pitäisi lakiinkin kirjata että televisioita joissa ei ole DVB-T2 viritintä ei saa myydä kuluttajia harhaanjohtavasti televisiona (Vaan näyttönä tai monitoirina)!
Niin kuin myytiin jo digiaikaan täysin siirryttynä vielä televisioita analogivirittimillä (Joissa oli isot tarrat HD ready).

“Kuitenkin, ennemmin tai myöhemmin antenniverkko ajetaan alas.”

Täh?

Miksi antenniverkko ajettaisiin alas? Miten luulette maaseudun asukkaiden katselevan tv:tä sen jälkeen? Kaapelista? Ei. Kännykästä? Ei. Satelliitista? Ei. Internetistä? No, ei tod.

Ei ole mitään syytä olettaa, että antenniverkosta joskus luovuttaisiin. Onneksi!

“Tavallisten suomalaisten ei tarvitse pitkiin aikoihin huolehtia tanssikisojensa tai tosi-tv-seikkailujensa katselua, sillä nykyiset digiboksit ja -televisiot toimivat ainakin vuoden 2016 loppuun ilman uusia hankintoja.”

Pitkiin aikoihin.
Hehheh! Tosi pitkä aika.

“Miksi antenniverkko ajettaisiin alas?”

Koska ihmiset katselee viihteensä Internetin ylitse.

“Miten luulette maaseudun asukkaiden katselevan tv:tä sen jälkeen?”

Samalla tavalla kuin muutkin. Laajaa kaistaa sinnekin. Jotkut ehkä jää ilman mutta ei varmaan hirveästi liikuta 1% väestön tarpeiden takia pitää mastoja pystyssä.

Eihän se nyt heti tietenkään tapahdu, mutta en ymmärrä miksi pitäisi välttämättä niiden maaseudun mummojen tarpeiden takia käydä sähläämään teräväpiirtostandardien kanssa ja uusimaan digibokseja kun se televisioviihde siirtyy ennemmin tai myöhemmin Internetin yli siirrettäväksi. Ennemmin laittaa sinne nettiin sen teräväpiirtomateriaalin ja ylläpitää tuota legacy digitv:tä niin pitkään kuin tarvitsee.

Sitten kun on mummot heittäneet veivinsä ja laajakaista peitto on riittävä (missä ei kauaa mene ja käy vaan nopeammin kun halutaan parempaa tv-kuvaa) niin sitten antennit vaan alas. Olisi kaikista yksinkertaisin ratkaisu. Kuitenkin ne ketkä sitä HD:tä eniten kaipaa käyttää sitä tekniikkaa, että joku Internetti ei ole mikään ongelma.

># Matti Karnaattu kirjoittaa:
23. maaliskuuta 2009 kello 7.52

”Ei Suomen tyyppisessä maassa tulla koskaan saamaan niin laajalti nopeaa laajakaistaa koteihin, arvon ministerimme huseeraamisesta huolimatta, että syrjäseudun mummolla olisi mahdollisuus seurata tv:tä netin kautta.”

Kymmenessä vuodessa nykyisiä mummoja on pirusti vähemmän ja viihteen kuluttajissa on tullut paljon uudempaa sukupolvea joka tottunut hakemaan viihteensä verkon kautta.

”Sitäpaitsi onko edes kohtuullista vaatia että pitää ensin hankkia laajakaista, sitten tv-lupa ja vielä laitteet jotta voi katsoa Ylen uutiset ja Reinikaisen uusintoja?”

Tietokone ja laajakaista on ollut ~jokaisella vuosikausia. Nykyään tietokoneita alkaa riittää joka perheenjäsenelle. Ja tiedän, jossain peräkorvessa ei ole kunnon yhteyksiä ja tämä on jo nykyään merkittävä ongelma kun ihmiset ei pääse tavallisiin tietoliikenne palveluihin käsiksi.

TV-lupa nyt saattaa olla muutenkin tiensä päässä. Eihän sitä tälläkään hetkellä tarvitse netti-tv:n kanssa eikä minun ole tarvinnut hankkia yhtään mitään ihme laitteita uutisten katsomista varten. Kliks vaan päälle ja näkyy.

”Pitää ajatella realistisemmin, kaikille halukkaille on iästä, varallisuudesta ja muista seikoista riippumatta taattava mahdollisuus ehkäpä sen elämän ainoan ilon eli tv:n seuraamiseen.”

Vähässä on ilot siinä vaiheessa jos vain telkkaria katsoo. Maailma nyt näyttää menevän kuitenkin maksavien asiakkaiden ehdoilla ja tekniikka kehittyy kovaa tahtia. Pari vuotta netti-tv:tä yksistään käyttäneenä en oikein näe loputtomiin tulevaisuutta antenniverkolla. Siinä vaiheessa kun teräväpiirtolähetykset saadaan antennijakeluun niin huomattavan suuri osa väestöä töllöttää jo netin kautta ja seuraava vaihe on antenniverkon alasajo. Teräväpiirtolähetysten jälkeen ei tule enää seuraavaa tekniikkaa antenniverkossa.<

Aika vähänpä tiedät. Tietokonetta ei todellakaan ole tänäkään päivänä jokaisella, saati tulevaisuudessakaan. Eläkkeitä tullaan leikkaamaan rajusti joten mites siinä hommaat tehomyllyn jolla katsoa tv:tä. Muutenkin tuo kommenttisi osoittaa että ikäänkuin vain nuoret jylläisi maailmaa ja on siltä osin hieman ylimielinen. Vaikka mummojen ja pappojen määrä vähenisi, ei he mihinkään katoa kokonaan. Lisäksi et tule ottaneeksi huomioon että maaseudulla ei todellakaan tule tulevaisuudessakaan olemaan nopeaa laajakaistaa. Ja entäs jos ei halua tietokonetta mutta haluaa katsoa telkkaria?

Niin ja usko pois. Monelle vanhukselle tv todella ON ainoa ilo elämässä ja sitä ei heiltä pidä riistää muutaman teknofriikin takia jotka haluaa siirtää kaiken nettiin.

Tulkaa nyt pois sieltä sci-fi-kuvitelmien maailmasta. Autot lentävät ja Marsissa on pysyvä siirtokunta kauan ennen kuin antenni-tv:stä luovutaan. Tämä yksinkertaisesti siksi, että antenni on ainoa järkevä tapa saada netti maaseudulle tai jonnekin keskelle korpea/suota.

Miten luulette teräväpiirron välittyvän esimerkiksi 2 megabitin nettiyhteyden yli? Aivan, ei se välitykään. 2 megabitin netti on monella paikkakunnalla luksusta 2009 ja tätä vauhtia varmaan vielä 2016.

Ääh.

Siis: “…järkevä tapa saada tv-kanavat maaseudulle…”

Tehdään näin, jotta kaikki menisi nappiin:
Näin aluksi voisi ehkä perustaa yhden tai kaksi DVB-T-teräväpiirtokanavaa ja sitten vuoden tai kahden kuluttua ne voitaisiin jo korvata DVB-T2-kanavilla, koska laitteita alkaa jo olla markkinoilla. Noille DVB-T-kanaville ei kannata kovin laadukkaita ohjelmia laittaa, etteivät ihmiset menisi ostamaan DVB-T-teräväpiirtolaitteita. Parin vuoden kuluttua ne kuitenkin lentävät romukoppaan. Avainsanat: DVB-T2, 1080p60 ja MPEG-4. Mahdollisuus kolmiulotteisiin tv-lähetyksiin kannattaa pitää mielessä. Bittinopeudessa ei saa pihistellä. Suomen kokoiseen maahan riittänee neljästä kuuteen teräväpiirtokanavaa. Sitten, kun perus-tv-lähetykset loppuvat (2016), voidaan vapautunutta kaistaa antaa uusille teräväpiirtokanaville.

IPTV:tä/Juutuubaa katsokoot he, joilla on varaa/mahdollisuus hankkia jokin sadan megabitin nettiletku (eli Kehä kolmosen sisäpuolella asuvat).

Meille muille kyllä kelpaa DVB-T2.

Turhaa rakentaa uusia HDTV-kanavia muinaisen DVB-T-standardin päälle, kun niitä taajuuksia ei kuitenkaan riittävästi ole vapaana.

Netti ei nykyisellään sovellu alkuunkaan koko kansan teräväpiirtomediaksi. Miksikö? Siksi, että nettiä ei ole alun perin suunniteltu siihen eikä tarvittavia muutoksia ole alkuunkaan saatu aikaiseksi. Netti on jo nykyisellään huojuva korttitalo. Katsotaan sitä koko kansan IPTV:tä uudelleen vaikkapa parin vuosikymmenen kuluttua.

The DVB-T2 standard with MPEG-4 compression will be ready for sale later this year first as STB’s and shortly after as IDTV’s. Panasonic, Sony and others are already testing receivers.

Most current STB’s and IDTV’s in Finland will only support the MPEG-2 standard and of those with MPEG-4 support many will not support the HE-AAC sound (only the very new ones does).
The DVB-T2 standard will in a Finish SFN (DVB-T GI 1/8) show an improvement in bitrate of about 60% (DVB-T2 GI=1/32).
DVB-T2 will in addition be much more robust in difficult channels – indirect signal paths, urban areas – and be very robust against impulse noise, too.

The capacity of a VHF III multiplex that uses a 7 MHz channel is only 7/8 (87.5% of a 8MHz UHF multiplex). The bitrate of a VHF DVB-T multiplex will be around 19.33 Mbit/sec. A DVB-T2 VHF III multiplex will have a capacity around 30.5-31 Mbit/sec. The first is a difficult 2 HD channels ( 19.33 – 2.3(SI overhead) = 17 Mbps or 8.5 Mbit/sec/channel video and audio).

For DVB-T2 3 HD channels will have 10-12% higher bitrate each (30.5 -2.3 = 28.2 Mbit/sec or 9.4 Mbit/sec/channel video+sound) and in addition get a some statistical multiplex gain.

Note: While most from the dvb.org homepage is OK, there are some pages about DVB-T that are old or ‘marketing speak’. The EBU presentation linked by ‘Toke’ has some old, outdated and misleading DVB-T2 info. The dvb.org BlueBooks A122 and A133 are a much safer information sources.

The use of DVB-T2 for the two new Finish VHF multiplexes seems like a ‘no brainer’.

Lars

“Koska ihmiset katselee viihteensä Internetin ylitse.”

Jaa ketkä? Kehä kolmosen sisäpuolella asuvat?

Miksi maaseudulla asuvia pitäisi kiinnostaa, millä tavalla helsinkiläiset tv:tään katselevat? Miksi helsinkiläisiä kiinnostaa, millä tavalla maaseudulla asuvat tv:tään katselevat? Minun mielestäni te saatte ihan vapaasti katsella sitä IPTV:tä, kunhan ette tule vaatimaan maaseudun antenni-tv:tä purettaviksi.

Tai vaatikaa toki antenni-tv:tä purettavaksi, mutta maksakaa sitten omasta pussistanne 100 megan nettiyhteydet maaseutulaisille. Siinä lystissä voi äkkiä tulla antenni-tv:tä edullisuutta ikävä.

“The use of DVB-T2 for the two new Finish VHF multiplexes seems like a ’no brainer’.”

Mitä tämä tarkoittaa? Sanokaa selvällä suomen kielellä.

saadaan kyllä siirretyä se mummon iptv loppujen lopuksi, mutta kukaan ei kuituja mökkiin nykytasoa 22euroa/kk vastaavalla rahalla vedä.

Joten siinä realiteettia. Jos tv tulee iptv putkena broadcast-tyyppisenä antennista, se mummolle riittää ja mulle taas se että mummo on hiljaa.

Saa nähdä….

Muuten joku varmaan tietääkin, kuinka paksua putke se HDTV eri koodauksillaan tarvii.
Ei ole kymmenen kilometriä tapsia soiva peli siinä vaiheessa kun sitä kotiin vedetään maalla.

Yksi teräväpiirtokanava MPEG-4 pakattuna tarvinnee 8 Mbit/s. Jos kodissa halutaan katsella kahta tällaista kanavaa yhtäaikaa, siirtotarve on jo 16 Mbit/s. Omalla kotikotipaikkakunnalla 2 Mbit/s ADSL taitaa maksaa noin 40 euroa / kk. 16 Mbit/s vaatisi siis kahdeksan kahden megabitin letkua eli kuukausikustannukseksi tulisi 320 euroa. Kaikki tämä siis pelkästään sen takia, että haluaisi katsella tv:tä. Eikä tuokaan summa riitä, kun tv-lupahan pitää toki myös maksaa.

Ajatelkaa edes kaksi sekuntia, ennen kuin alatte rummutella antenni-tv:lle kuolemaa.

“Sitten kun on mummot heittäneet veivinsä ja laajakaista peitto on riittävä (missä ei kauaa mene ja käy vaan nopeammin kun halutaan parempaa tv-kuvaa) niin sitten antennit vaan alas. Olisi kaikista yksinkertaisin ratkaisu. ”

En enää tiedä, pitäisikö nauraa, itkeä vai pyörtyä.

Omat vanhempanikaan eivät ole koskaan käyttäneet tietokoneita (saati surfanneet tai kuulleet mistään IPTV:stä). Saat odotella jokusen tovin, ennen kuin “mummot ovat heittäneet veivinsä”. Ehtisi tuossa ajassa ilmaantumaan helpostikin puolisen tusinaa uutta DVB-T-sukupolvea. DVB-T8, kenties?

DVB-T2 on täällä tänään. Nyt vain odotellaan, että hitaat toimijat ottavat sen käyttöönsä.

“Teräväpiirtolähetysten jälkeen ei tule enää seuraavaa tekniikkaa antenniverkossa.”

Mitä mahdat tarkoittaa “seuraavalla tekniikalla”? Jos tarkoitat UHDV:tä, niin se onkin jo niin pahasti yliampuvaa, ettei sellaista varmaan koskaan tarvitakaan. Minä odottelen 3-ulotteisia HDTV-kanavia mieluummin kuin jotain 24 kaiutinta vaativia UHDV-sci-fi-härvellyksiä. Kolmiulotteisuus on päivän sana ja tietääkseni USA:ssa aiotaan tänä vuonna kokeilla 3-ulotteisia tv-lähetyksiä.

Nähdäkseni YLE, Digita sekä MTV3 ja Nelonen voisivat yhdessä päättää, että vuonna 2017 mennessä tv-vastaanotinten tulisi selviytyä ainakin DVB-T2 standardin asettamista vaatimuksista. Lisäksi tuo standardi pitäisi olla toteuttamiskelpoinen myös kaapeliverkon kautta sellaisenaan. Nykyinen, valmis DBV-T HD/MPEG4 järjestelmä olisikin siten pelkkä ylimenoalusta.

BBC:n hinkua DVB-T2 suuntaan selittää yhtiön halu tarjota täyttä 1080p/50Hz kuvaa, ilman kuvanlaadun pakkauksesta johtuvaa kuvanlaadun heikkenemistä. DVB-T ei nykyisellään pysty tähän millään järkevällä tavalla. Harvalla on edes vuonna 2016 yli 50 tuuman vastaanotinta, jossa tuon 1080p/50Hz edut näkyisivät. Riippuu tietysti miten OLED-näyttöjen kehitys ja yleistyminen vaikuttaa asiaan. Alle 50 tuumaisissa nestekide- ja
plasmanäytöissä nykyinen 720p resoluutio on aivan riittävä, ellei nenä ole aivan ruudussa kiinni (jolloin kuvan mittasuhteet vääristyvät ihmissilmän rakenteesta johtuen).

Nykyisen digi-tv:n puutteet eivät johdu dvb-t tai MPEG2 rajallisuudesta, vaan siirtymisestä putkitelkkareista LCD- ja plasma-näyttöihin. Tällä hetkellä tv-lähetysten optimaalisesta kuvanlaadusta nauttiikin mainion putkitelkkarin omistaja. Siksi tulisikin selvittää, tarjoaako OLED-näyttöteknologia vastaavaa hyppyä suhteessa LCD- ja plasma-näyttöihin. Mikäli tarjoaa – tulisi rimaa nostaa niin ylös, että kuvanlaatu pysyy mainiona näyttötyypistä riippumatta. Tällöin tehokkaamman pakkaussuhteen tarjoava DVB-T2 teknologia saattaisi olla entistä ajankohtaisempi.

Jos puolestaan jo 32-tuuman OLED näyttö paljastaa armottomasti HD-kuvan puutteet, voidaan olla varmoja, että laitevalmistajat alkavat rahastamaan HD-materiaalin sijasta 4K-materiaalilla. Jälkimmäinen vastaa resoluutioltaan jo perinteistä 35mm elokuvafilmiä, tosin 70mm elokuvafilmin resoluutioon ja väriavaruuteen on vielä matkaa, joten kotitarpeita ajatellen on kuitenkin jossakin vaiheessa vedettävä järkevä raja. Tosin tälläkin hetekellä myydään 32-tuuman Full HD LCD-telkkareitä, jossa järjellä ja järkevyydellä ei ole mitään tekemistä.

“Aika vähänpä tiedät. Tietokonetta ei todellakaan ole tänäkään päivänä jokaisella, saati tulevaisuudessakaan.”

Nykyään alkaa joka perheenjäsenellä olla oma tietokone.

>”Koska ihmiset katselee viihteensä Internetin ylitse.”

“Jaa ketkä? Kehä kolmosen sisäpuolella asuvat?”

Alle kolmekymppiset joilla laajakaista varmasti ne jotka eniten katsoo. Ja netin kautta töllöttäminen yleistyy kovaa tahtia.

“Miksi maaseudulla asuvia pitäisi kiinnostaa, millä tavalla helsinkiläiset tv:tään katselevat? Miksi helsinkiläisiä kiinnostaa, millä tavalla maaseudulla asuvat tv:tään katselevat?”

Ei tässä ole kyse siitä missä joku töllöttää. Ennemminkin kyse on siitä kuinka suuri osa väestöstä töllöttää jotka käyttää rahaa.

Itse arvelen niin, että lähivuosina netin kautta töllöttäminen yleistyy hurjasti ja antenniverkko ei heti katoa. Syrjäseutujen ihmiset sitten alkaa kitistä entistä enemmän sitä, että kunnon nettiä ei ole ja asialle aletaan tekemään jotain koska netin kautta töllöttävät ihmiset näkee paremmat ohjelmat ja paremmalla laadulla. Nopeampi netti tulee yli 90% väestöä joko niin, että ihmiset itse maksaa narun vetämisen, verovaroilla tuetaan narun vetämistä ja operaattoritkin vetävät piuhaa. Ja osa väestöä varmasti muuttaa korvesta asutuskeskuksiin.

Antenniverkko vaan käy sitten 2020 luvulla tarpeettomaksi.

Hermanni kirjoittaa: “Toke… Unohdit Ruotsin, Norjan, Liettuan, Viron, Slovenian, Czekit, Puolan, Bulgarian, Unkarin, Irlannin ja Espanjassa on Cataloniassa lähetyksiä.”

Nämä kaikki ovat testilähetyksiä aivan kuten Suomessakin on ollut. Mitään valintaa tulevasta pysyvästä modulaatiosta eivät ole siis nekään tehneet.

Järkeilijälle tiedoksi, että normaalinäöllä varustettu erottaa kaariminuutin verran, joten kyllä siitä 1080p-resosta on hyötyä jo paljon ennen kuin nenä osuu näyttöön, riippumatta paneeliteknologiasta.
Kunhan nyt lähivuosikymmeninä päästäisiin eroon analogibroadcastin ja kuvaputkien lomitusriippakivestä. Lomituksenpoisto sumentaa kuvanlaatua kaikilla moderneilla näyttötekniikoilla aivan turhaan.

Toke… jos et tiedä niin esim Virossa, Bulgariassa, Unkarissa, Norjassa, Puolassa ja Sloveniassa on puhtaat DVB-T h264/AVC lähetykset (Ei normaali DVB-T MPEG2 standardi) joten mistään testistä ei liene kyse.
Maita jotka nyt lähettää rinnan sekä DVB-T (MPEG2) ja DVB-T HD (h263/AVC) lähtyksiä on Ruotsi, Sveitsi, Espanja ja Italia (myös Ukraina).
Sitten maita jotka aloittavat tänä vuonna “puhtaat” DVB-T h264/AVC lähetykset, Tanska ja Irlanti.
Myöhemmin on tulossa mukaan vielä Portugali (ensikuussa pitäisi alkaa lähetykset) Venäjä 2010,
Euroopan ulkopuolisia maita joissa on joissa on käytössä DVB-T h264/AVC lähetystandardi, Israel, Uusi seelanti, Filippiinit, Etelä Afrikka, Malesia ja Taiwan.

Maat jotka Bittien lisäksi testaavat DVB-T2 standardin lähetyksiä, Italia (Torinon seudulla)!

Joten vähän jäitä hattuun, eikö jo yksi digisiirtymä opettanut mitään, ei kannata olla ensimmäisten mukana betatestaamassa uutta teknikkaa (Antaa sen tehdä muut)!

Toisekseen perusdigiboxit on vieläkin täyttä kuraa (EPG ei toimi kynnolla, tekstitykset hukkuu ym) verrattuna televisioiden sisäänrakennettuhin virittimiin.
Myöskin mitä on kulut ja säästöt kun verrataan näitä standardeja, DVB-T h264/AVC ei vaadi ilmeisesti lähettimiin muutoksia, televisio maksaa halvimmillaan 10€ enemmän kuin perus DVB-T televisio.
Paljonko menisi rahaa lähettimien uusimiseen ja paljonko maksaa DVB-T2 digiboxit, saadaanko edes kymmenessä vuodessa säästöä DVB-T2 standardii nyt siirtymisellä.

Suurin kysymys silti leijuu ilmassa, mitä tulevat olemaan laitemarkkinat DVB-T2 laitteissa, jos se jää vain muutaman eiroopan maan harteille on turha odottaa kovinkaan paljoa laitetarjontaa.
Ennen kuin laitemarkkinat on kypsyneet ja muun euroopan DVB HD standardit on selvinneet ei kannattaisi tehdä mitään sitovia päätöksiä, muutoin on vaarana että DVB-T2 standardi jää brittien ja meidän omaksi pikku leikkikentäksi.

Korjaus (näppäilyvirhe)., siis ei h263./AVC vaan h264/AVC.
Maita jotka nyt lähettää rinnan sekä DVB-T (MPEG2) ja DVB-T HD (h264/AVC) lähtyksiä on Ruotsi, Sveitsi, Espanja ja Italia (myös Ukraina).

Turha niitä Euroopan isoja on kuunnella joka asiassa. Jos seuraisimme heitä joka asiassa, tv-ohjelmamme olisivat kaikki dubattuja! Saisivat paremminkin ottaa mallia meistä.

Ja miksi luulette, että DVB-T2-siirtymä olisi yhtä vaivalloinen kuin DVB-T-siirtymä? Aivan, ei se olekaan, kun edellisestä siirtymästä on otettu opiksi. Esimerkiksi tekstitykset toimivat takuuvarmasti lähes ongelmitta DVB-T2-laitteilla.

Itse uskon, että vuoden 2011 aikana päästään eroon DVB-T2-tekniikan lastentaudeista…

Hermanni,
ensinnäkin keskustelun aihe on terrestrial-hdtv, joten sd-avc- tai satelliitti-hd-maiden laskemisessa ei ole järkeä.
Aikaisemmasta referenssistä ja tästä voi tarkistaa viime kuun tilanteen:
http://tech.ebu.ch/docs/tech/tech3334.pdf
Saldo:
Kroatiassa 8 lähetintä, vain ohjelmat puuttuu.
Ruotsissa hd-simulcast satelliitista.
http://svt.se/svt/jsp/Crosslink.jsp?d=10775&a=651155&lid=puff_651156&lpos=lasMer
Sveitsissä myös satelliittijakelu.
Espanjassa ja Italiassa siis jotain pieniä testejä.
Jotain faktaa voisit esittää väitteidesi perusteluiksi…

“Sitten kun on mummot heittäneet veivinsä ja laajakaista peitto on riittävä (missä ei kauaa mene ja käy vaan nopeammin kun halutaan parempaa tv-kuvaa) niin sitten antennit vaan alas”

Tai josko käytettäisiin ne mastot langattoman netin tarpeisiin?

Kuten joku korjasikin, tuo 60 Hz on Amerikan ja mm Japanin taajuus. Meilläpäin taajuus on 50 Hz (50 puolikuvaa sekunnissa, eli koko kuva-ala vaihtuu 25 kertaa sekunnissa).

Epäilenpä ettei Suomessa ikinä oteta käyttöön normia 1080p50, käytetäänkö tätä (tai 1080p60) ylipäätään missään päin maailmaa? Sen sijaan lomiteltu 1080i50 (tai 1080i60) on yleisesti käytössä.

Progressiivinen muoto vaatisi kaksinkertaisen kaistan ilman kovinkaan näkyvää parannusta kuvanlaatuun. Elokuvat ja sarjat on yleensä kuvattu perinteisellä 24 fps filminopeudella, ne pystytään aivan hyvin siirtämään lomiteltuna siten että vastaanotin tietää/arvaa mitkä juovat kuuluvat yhteen ja kasaa kuvat oikein. Ainakin jos konversio on tehty perinteisellä tyylillä nopeuttamalla 104 % (24 -> 25 Hz). Jos on ensin konvertoitu jenkkien 60 hertziin ja siitä sitten 50i:een, suttua saattaa tulla.

1080p50 olisi hyvä esimerkiksi urheilulähetyksiin, mutta kaistantarpeen takia sitä tuskin tullaan näkemään. 720p:lle riittää sama kaista kuin 1080i:lle ja sekin olisi näihin tarpeisiin lomiteltua muotoa parempi, jostain kumman syystä sitä vain ei juuri käytetä.

järkeilijä:

“Lisäksi tuo standardi pitäisi olla toteuttamiskelpoinen myös kaapeliverkon kautta sellaisenaan.

Kaapeliverkkoon on jo valmis standardi, se on DVB-C ja HD-kanavia lähetetään jo H264-pakattuina, mitä kaikki nykyiset HD-vastaanottimet ymmärtävät.

“Jos puolestaan jo 32-tuuman OLED näyttö paljastaa armottomasti HD-kuvan puutteet, voidaan olla varmoja, että laitevalmistajat alkavat rahastamaan HD-materiaalin sijasta 4K-materiaalilla.

Mitä höpiset? 32″ on sen verran pieni että on vaikeaa nähdä onko kuva edes HD:tä, saati mitään puutteita HD-kuvassa. Siis telkkarikäytössä, toki jos käytät vaikka tietokonenäyttönä työpöydälläsi asia on ehkä toinen.

Toke… Ei tässä mitään sateliitilähetyksiä olekkaan tarkoitus ottaa mukaan..
Sveitsiä en nyt tähän hätään löytänyt, uutinen oli muistaakseni parin vuoden takaa (2007)…..
Viro. http://www.digitalradiotech.co.uk/articles/Estonia-to-adopt-MPEG-4-for-TV-amp-Radio-on-DTT.php
Liettua. http://www.skaitmenine.lt/lt/skaitmenine_tv_lietuvoje/antzemine_dvb_t.html
Ruotsi. http://www.broadbandtvnews.com/?p=4195
Tanska. http://www.digitag.org/WebLetters/2008/External-Jan2008.html
Norja. http://www.ntv.no/dekodere
Unkari. http://www.digitag.org/WebLetters/2009/External-Feb2009.html
Slovenia. http://dvb-t.apek.si/apek_izbrala_operaterja_drugega_nacionalnega_multipleksa_in_tv_programe
Puola. http://www.broadbandtvnews.com/?p=14960 (Okei tässä on vielä testi).
Ukraina. http://www.udtvn.com.ua/
Tunisia. (on vähän “ulkona” euroopasta) http://www.babnet.net/festivaldetail-11181.asp
Taiwan. (niin kuin myös) http://eng.pts.org.tw/newsletter?NID=74
Slovakia. http://www.broadbandtvnews.com/?p=9537
Portugali. (Ilmeisestikkin myös tämän uutisen mukaan) http://www.rapidtvnews.com/index.php/200812072720/warning-over-portuguese-dtt.html

Ja sitten suurin sulkka hattuun DVB-T h264/AVC standardille. Saksassa alkaa myös lähetykset Stutgartin alueella. http://www.broadbandtvnews.com/?p=14084

Jos oikein tulkitsin myös Espanjassa on tarkoitus nopeuttaa jo alkanutta hdtv läheysten laajentamista ja sen vuoksi on perustettu komissio / työryhmä http://www.tv3.cat/actualitat/123099
Jos olen väärässä niin korjatkaa, tuo Espanjan kieli ei ole oikein hallussa..

Tuossa oli nopsaan kaiveltuna vain osa, lisää tietoa on kyllä netti pullollaan (jos osaa vähänkin “googlettaa”)….

Hermanni,
tsekkasin 3 ekaa linkkiäsi, en jaksanut enempää, koska et ole ilmeisesti ymmärtänyt, että h264:sta voidaan käyttää ilman hdtv:täkin.
Ja sitä ilmeisesti listasikin on; sd-resoluutiolla lähetettyä h264:sta.

Eli siis: Ranska on toistaiseksi ainoa maa EUssa, jossa terrestrial-hdtv-lähetykset ovat tuotantovaiheessa ja siellä modulointina vanha dvb-t1.
Ei tässä nyt ole mitään kelkasta putoamisen vaaraa, jos ei Ranskaa seurata.

Jos jotain ymmärtää tv-bisneksestä, niin tuotantovaiheen lähetykset eivät ihan heti ole Suomessa alkamassa. Nyt haetaan verkkolupia, sitten joskus myöhemmin ohjelmalupia ja sitten aletaan rakentamaan ohjelmakarttoja, sen jälkeen tilaamaan ohjelmia ja jossain vaiheessa vielä tekemäänkin niitä. Dvb-t2-lastut ovat tuotantovaiheessa paljon ennen suomalaisia hdtv-kanavia.

toke… No sehän on aivan selvää, tottakait niissä maissa (mm Viro, Unkari, Liettua, Norja, Slovakia ja Slovenia) joissa on pelkkä DVB-T h264/AVC standardi lähetetään myös SD materiaali sillä, vai meinaatko että ottaisivat vielä erikseen DVB-T MPEG2 lähetykset rinnalle…
Kustannus säätö on noin 55% kun lähetetään myös SD materiaali h246/AVC pakattuna (Sama kuvanlaatu MPEG2 pakattuna tarvitsee 9.5Mbps ja h264/AVC pakattuna vain 4Mbps).
HD materiaalia on muutenkin vähän olemassa, suurimmaksi osaksi meilläkin kaapleissa tuo HD on vain SD materiaalia joka on skaalattu lähetyspäässä paremmaksi.
On kirjoitettu että DVB-T2 standardi säästäisi 60%, mutta onko “säästö” laskettu MPEG2 pakatusta lähetyksestä vain h264/AVC pakatusta lähetyksestä.
Jos kyseinen vertailukohta on nimen omaan MPEG2 lähetykset, herää kysymys saadaanko kuluja koskaan takaisin tuolla DVB-T2 tekniikan 5% säästöllä, (joka silloin tulisi h264/AVC pakkauksen verrattuna).

Tv bisneksestä vielä, Hobby Hallin kuvastossa on koko aukeaman mainos jossa myydään kansalle Sonyn ja LG:een televisioita HD virittimellä.

toke… et muuten vastannut kysymykseeni mitenkä BBC on suuri tekijä euroopassa, se ei tietääkseni (enkä löytänyt netistäkään) harjoita lähetystoimintaa euroopan mantereen puolella.
Iso ohjelmantuottaja se on mutta sillä ei sinänsä ole merkitystä sen enempää kuin hollywoodilla…

“Kustannus säätö on noin 55% kun lähetetään myös SD materiaali h246/AVC pakattuna (Sama kuvanlaatu MPEG2 pakattuna tarvitsee 9.5Mbps ja h264/AVC pakattuna vain 4Mbps).”

Pakkaavat TV-lähetykset luokattoman surkeilla kodekeilla. Puolentoista tunnin leffa menee CD-levylle x264:llä (H.264 AVC) ja Xvid (H.263 ASP) tarvitsee tuplasti enemmän tilaa. x264:llä puhutaan siis 6x säästöstä johonkin DVD:n MPEG-2:n nähden.

Itsellä ainakin tulee mieleen se, että eikö niitä lähetyksiä voisi pakata paremmin. Ei niiden olisi välttämättä tarpeen olla reaaliajassa pakattuja vaan paremminkin voi vetää, ja nämä valmiiksi huolella pakatut signaalit sitten laittais kanavapakettiin sellaisenaan. Jos kaistantarve ylittyy niin sitten vasta kvantisoisi blokkeja huonommiksi ja tämän voi tehdä helposti reaaliajassa laskenta-aika menee liikkeenseurantaan yms. juttuihin.

Ja onhan niillä nyt työnalla uusi pakkausmuoto jolla saa taas puolitettua kaistan tarpeen, että kutistuisi sitten 1/12 osaan MPEG-2:sta.

Hermanni:”…et muuten vastannut kysymykseeni mitenkä BBC on suuri tekijä euroopassa”

Tarkoitin sitä, että BBC on Euroopan suurin toimija.
En siis sitä, että BBCllä olisi terrestriaalitoimintaa muualla Euroopassa, mutta Iso-Britannia on Eurooppaa, eikös?

toke… onhan se….
Nyt Elisakin on ryhtynyt kauppaamaan IPTV pakettia jossa on myös DVB-T/C h264/AVC HD viritin (Mainostavat jopa vielä tukee HD-teräväpiirtolähetyksiä). http://www.elisa.fi/asiakastuki/index.cfm?o=1399.20
Niin kuin kirjoitin nuo h264/AVC virittimet valtavat kodit aivan itsestään..