Mobiililaajakaistan kisa kovenee
Jo tovi on eletty hiljaiseloa Suomen mobiilimarkkinoilla, kun kovin hintakilpailu on päättynyt, operaattorit markkinoivat mobiililaajakaistaakin varovaisesti eikä verkkopuolella ole paljon nähty uutta. Asia näyttää muuttuvan lähivuosina, jos kaikki menee liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) kaavailujen mukaan.
Suomeen on kehittymässä kutkuttavan paljon erilaista langattomien tekniikoiden tarjontaa, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat. Lisää taajuuksiakin on tulossa langattoman laajakaistan käyttöön.
Mobiililaajakaistan yllätysuutinen oli, kun viestintäministeri Suvi Lindén (kok) ilmoitti USA:n matkallaan, että teknologiayhtiö Intel aikoo hakea Suomessa wimax-verkkolupaa.
LVM:n suunnitelmissa toivottavasti jo marraskuussa 2009 yksi 50 megahertsin kaista (2570–2620 MHz) huutokaupataan mobiili-wimax-verkkoluvalle, ja kaksi 70 megahertsin kaistaa (2500-2570 ja 2620-2690 MHz) varataan huutokaupassa kolmelle lte-verkkoluvalle, jota on kutsuttu myös 4g:ksi.
Alustavasti on puhuttu 67–130 miljoonasta eurosta, joka käytettäisiin kiinteän laajakaistan rakentamisen edistämiseen. Mitään tiettyä kiinteää tavoitetta ei LVM:n mukaan ole huutokaupalle asetettu. Nämäkin summat ovat liian paljon taantumassa, jos operaattoreilta kysytään.
Olen yrittänyt saada kommentteja huutokauppa-aikeisiin DNA:sta, Elisasta ja Teliasonerasta. Yhteydenotot ohjataan Ficomiin, josta toimitaan nyt koko alan äänitorvena. On kuitenkin selvää, että operaattoreita huolestuttaa huutokauppamaksujen hyppääminen pilviin.
Myöskään Intelistä ei haluttu vielä kertoa Suomen-suunnitelmista. Hyvin mahdollista on, että Intel hankkisi vain luvan, etsisi verkolle rakennuttajan ja myisi sitten lupansa eteenpäin, kun mobiili-wimaxia on saatu rakennettua.
Operaattorit varoittavat viestintäministeriötä parhaillaan käytävissä kabinettikeskusteluissa, että huutokaupparahat ovat pois kyvystä investoida verkkojen rakentamiseen, ja huutokaupparahat menevät lopulta joka tapauksessa kuluttajahintoihin. Väitettä perustellaan sillä, että huutokauppaan lähteneissä maissa puheluhinnat ovat EU:n mukaan keskimäärin Suomea kalliimmat.
Tuoko 4g-huutokauppa Suomeen sitten kansainväliset jättioperaattorit, kuten 02, T-Mobile ja Vodafone? Se ei vaikuta todennäköiseltä. Nehän eivät yrittäneet tänne silloinkaan, kun luvat jaettiin maksutta kauneuskilpailulla. Suomessa käyttäjämäärät ovat jo tapissa pienelle 5,3 miljoonan asukkaan maalle.
Verkkoluvat tarkoittavat vasta operaattoria, joka rakentaa ja ylläpitää verkkoa. Erikseen tulevat palveluoperaattorit, jotka myyvät palveluita kuluttajille ja yrityksille. Esimerkiksi @450-verkossa verkko-operaattori Digita ei edes saa myydä palvelua itse kulutajille.
Kiinnostavaa kehitystä tapahtuu tulevaisuudessakin.
Lisää kapasiteettia mobiilidatalle on tulossa vapautuvalle uhf-alueen yläkaistalle 790–862 MHz, jonka valtioneuvosto on jo alustavasti päättänyt varata laajakaistaisille matkaviestinverkoille. Alhainen taajuus soveltuu nimenomaan haja-asutusalueiden verkottamiseen.
Käyttäjämäärissä laskettuna pisimmälle mobiilissa laajakaistassa ovat edenneet 3g-verkkojen kiinteät datapaketit mokkulat, joilla oli Viestintäviraston tuoreen markkinakatsauksen mukaan jo noin 480 000 tilaajaa vuoden 2008 lopussa.
Digitan 450 megahertsin flash-ofdm-verkon (eli @450-verkon) ja mobiili-wimax-verkkojen tilaajia oli vuoden 2008 lopussa samaisen raportin mukaan yhteensäkin vain 26 000. Viestintävirasto ei paljastanut erikseen @450:n osuutta, mutta se asettunee jonnekin 12–25 tuhannen välille.
DNA, Elisa ja Teliasonera aikovat viedä 3g:tä haja-asutuksen keskelle rakentamalla 900 megahertsin verkkoja. Sille tulee kysyntää, koska nykyisin Mokkuloita on mainostettu ylioptimistisin lupauksin. Mainoksissa surffataan kesämökin laiturilla, jossa oikeasti ei saa kuin korkean latenssin ja hitaan gprs-yhteyden. Asiasta on kertynyt paljon valituksia Kuluttajavirastolle ja Viestintävirastolle.
Kiinteän datapaketin saa alkaen 9–10 eurolla kuukaudessa, mutta satunnaista surffaajaa rankaistaan vielä ankarasti. Perusmaksu voi olla 4–5 euroa megatavulta, eli jo yhden Youtube-videon katselu voi maksaa 200 euroa. Onneksi mokkuloiden ostajille kai sentään ymmärretään aina myydä rajoittamaton datapaketti.
Digita havittelee langattomaan verkkoonsa asiakkaiksi sekä koti- että yrityskäyttäjiä palveluoperaattoreiden kautta, mutta se on jäänyt siis vielä kauas asettamastaan 100 000 käyttäjän tavoitteesta.
Olen saanut @450-verkosta viime aikoina aiempaa myönteisemmän käsityksen. Eräälläkin mökillä Karjaan metsien keskellä yhteyden laatu riitti jo hyvin etätyöskentelyyn ja surffailuun usb-modeemilla, ja vasteaika jäi parhaimmillaan alle 60 millisekuntiin. Digita on myös aikeissa nostaa @450-verkon nopeudet kahteen megabittiin sekunnissa nykyisestä megabitistä.
Sisätiloissa @450-verkolla on vielä haasteita, jos ympärillä on vähänkin seinää. Kotonani Espoossa yhteys osassa kohtaa huoneistoa toimii erinomaisesti, kauempana ikkunoista ei lainkaan. Erillisen ulkoantennin kanssa yhteyden laatu kuuluu parantuvan selvästi.
Vaikeaa tuntuu olevan Digitalle löytää @450-verkolle optimaalinen hinnoittelumalli. Se on nyt hinnoiteltu samalle tasolle kuin kiinteä laajakaista pienillä paikkakunnilla, ja tällainen liittymä lienee useimmille liian tyyris kakkosyhteydeksi.
Digita koki takaiskun, kun yritysasiakkaana verkkoon lähtenyt Helsingin kaupungin joukkoliikenneyhtiö HKL ilmoitti luopuvansa @450-yhteyksistä linja-autoissa. HKL:n mukaan yhteys olisi liian kallis YTV:n kanssa rakennettavaan Uudenmaan kattavalle ip-verkolle, eivätkä kustannukset ole laskeneet toiveiden mukaisesti.
Tervetuloa kilpailuun mukaan, mobiili-wimax ja lte.
