Kumman ostaisit: Miniläppärin vai älypuhelimen?
Pikkukannettavien villitys on käynyt kuumana kesästä lähtien. Rohkeimpien arvioiden mukaan parhaimmillaan joka viides pc-kone kesällä ja alkusyksystä on ollut miniläppäri. Uhkaavatko ne tavallisia kannettavia tai toisaalta älypuhelinten? Moni ajattelee, että ultra-pieni pc hankitaan hintavan älypuhelimen sijaan. Niistä on tullut sen verran houkuttelevia, että Elisa tarjoaa konetta jo omalla brändillään.
Blogimerkinnän otsikko on kärjistys. Eiväthän nämä ole kaikille toistensa vaihtoehto. Nettifoorumeilla ja kollegoiden piirissä väittelyä kuitenkin käydään, joten halusin kysellä näkemyksiänne.
Palaan älypuhelimiin lopussa, mutta ensin on minusta kiinnostavaa miettiä sitä, mitä merkitsee pc-koneiden tuominen markkinoille operaattorin tuotemerkillä. Sitä on nähty aiemmin kännykkämyynnissä.
Elisan tuotejohtaja Panu Lehti uskoo, että pikkukannettavat ovat kova kilpailija älypuhelimille. “Jos minulle annettaisiin käyttöön 700 euroa, ostaisin pikkukannettavan ja pienen puhelimen”, hän laskeskelee. Oikeasti Panu Lehdellä on työn puolesta kaikenlaiset vempaimet käytössään. Hän kertoo kuitenkin huomanneensa, että juuri pikkukannettava lähtee useimmiten mukaan pc-käytössä.
Teliasonera ei ole vielä tuonut laitteita markkinoille omalla brändillään. “Ei se mahdoton ajatus ole”, toteaa kuitenkin Soneran mobiiliyksikön kaupallinen johtaja Pasi Mehtonen. Sen sijaan Sonera on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Dellin kanssa. Dellin kannettavaa tarjotaan Soneran punaisella värillä. “Teemme valintoja sen mukaan, miten brändit tukevat toisiaan. Meille brändättyjen laitteiden suhteen olemme olleet aika varovaisia.”
Suurimman pc-valmistajan HP:n Suomen markkinointijohtaja Aimo Asikainen ei ole huolissaan siitä, että Elisa tuo markkinoille koneen omalla tuotemerkillään. “En näe, että ne uhkaavat meitä. Enemmän uhka kohdistuu heikompiin brändeihin.”
Hän veikkaa, että loppukesästä ja alkusyksystä lähemmäs 20 prosenttia myydyistä koneista olisi ollut minikannettavia, Sittemmin kovin innostus on Asikaisen mukaan jo laantunut, ja nyt osuus voi olla reilussa 10 prosentissa.
Asikainen toivottaa operaattorikoneet tervetulleiksi, mutta muistuttaa, että koneiden myyminen on helpoin osuus. “Toivon mukaan he hoitavat jälkiasiat kunnolla”, hän toteaa esimerkiksi huoltoon ja tukeen viitaten. Operaattoreilla oli takavuosina omia pc-koneitaan, mutta useimmat ovat luopuneet niistä. Koneiden tuki ja muu jälkihoito osoittautuivat raskaaksi.
HP:n johtaja ei myöskään usko minikannettavien syövän isompien koneiden myyntiä. “Tavallisten kannettavien menekki ei ole heikentynyt. Mini-notet ovat terve lisä markkinaan. Ne ovat uusi konetyyppi pitkästä aikaa.”
Pikkukannettavien suosio voi kuitenkin jatkuessaan vaikuttaa myös pc-valmistajien markkinaosuuksiin. Maailman kolmanneksi suurin pc-valmistaja Acer ilmoitti myyneensä syyskuussa 37 prosenttia kannettavistaan pikkukoneina. Se arvoi nousseensa syyskuussa pc-myynnin ykköseksi Dellin ja HP:n ohi ensimmäistä kertaa kappalemäärissä laskettuna.
Kattavampia ja tarkempia arvioita saadaan lähiaikoina, kun tutkimusyhtiöt Gartner ja IDC julkistavat ensimmäiset arvionsa heinä–syyskuun pc-myynnistä.
Entä miten käy älypuhelinten? Ostavatko kuluttajat mieluummin 450–650 euron tehokännykän vai pikkukannettavan? Puhelin mahtuu taskuun, mutta pikkukannettavakin menee sentään pieneen reppuun.
Moni kuluttaja valitsisi varmaan mieluusti sekä älypuhelimen että pikkuläppärin, mutta kaikkeen ei ole varaa. Siksi valintoja on tehtävä.
Yahoon johtaja ja sosiaalisen median guruksi kutsuttu Marc Davis painotti Mindtrek 2008 -tapahtumassa Tampereella, että kännykkä on ihmisten henkilökohtaisin laite. Sillä käytetään mediapalveluita, ja tuotetaan eniten uutta mediaa, kuten tekstiä, kuvaa ja videota. Kotiavaimet, lompakko ja kännykkä ovat yhä useimmille ne kolme asiaa, jotka kulkevat aina mukana. Puhelimellakin pääsee Facebookiin, Meseen, seuraamaan uutiset, tarkistamaan joukkoliikenteen aikataulut ja niin edelleen.
Nokian Services & Software -yksikössä muun muassa Ovi-hankkeita vetävä johtaja Pekka Pohjakallio puolestaan sanoi samassa tapahtumassa, että kiinnostavat asiat tapahtuvat useimmiten silloin, kun ihmiset eivät ole pc:n ääressä. “Ne halutaan jakaa heti. Eivät ihmiset halua odottaa kuutta tuntia, että ovat taas tietokoneen luona”, hän perusteli.
Vielä ei ole paljon tietoa siitä, miten pikkukoneita käytetään. Kulkevatko ne aina mukana, ja miten hyvin akku kestää? Elisa näyttää uskovan, että juuri mukana kulkeva nettiyhteys on tärkein myyntivaltti. Konetta markkinoidaan 28 eurolla kuukaudessa nettiyhteyden kera, ja kuuden kennon akun luvataan kestävän parhaimmillaan neljä tuntia nettikäyttöä.
Elisan Panu Lehti uskoo, että pikkukannettavat päätyvät etenkin koululaisten ja nuorten aikuisten reppuihin. Helsingin yliopisto on jo ilmoittanut varustavansa tietojenkäsittelytieteen opiskelijansa minikannettavilla.
Jos pikkukannettavien huuma ei laannu alkuinnostuksen jälkeen, on kiinnostava seurata esimerkiksi Nokian reagointia. Voisiko nykyisestä Linux-tabletista vääntää pikkukannettavan? Vähän isompi ja tarkempi näyttö, parempi qwerty-näppäimistö ja lisää tehoa, niin käsissä olisi pieni Linux-kannettava. Softa-alustaksi sopisi nykyinen Maemo.org tai ehkä vielä paremmin Trolltechin Qt-pohjainen ympäristö.
Ensi vuonna Nokian nettitabletista on ennakkoarvioiden mukaan tulossa 3g-kännykkäyhteyksillä varustettu versio. Tämän hetken huhujen mukaan se muistuttaa muotoilultaan kuitenkin nykyisiä malleja.
Sitten on niitäkin, joiden mielestä älypuhelin ja kunnon kokoinen kannettava pc ovat paras yhdistelmä. Puhelin mahtuu taskuun, ja isossa kannettavassa on iso näppäimistö ja näyttö.
Jos menisit nyt kauppaan, mikä olisi valintasi, pikkukannettava, älypuhelin vai jokin muu? Oletan nyt, ettei useimmilla ole varaa kovin moneen uuteen laitteeseen.
