Näihin valtio hukkaa 50 miljoonaa
Suomen valtionhallinnossa on hukattu kymmeniä miljoonia euroja sähköisen tunnistautumisen palveluihin, joista suurin osa ei ole lainkaan tai laajasti käytössä. Näin väittää Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV), jonka mukaan sähköisen tunnistautumisen potti noussee tänä vuonna jo 50 miljoonaan euroon.
Maanantaiaamuna menin Helsingin Kampissa sijaitsevaan eduskunnan alaiseen virastoon tiedotustilaisuuteen. Se oli kuin mikä tahansa viranomaisen tiedotustilaisuus. Tervetuloa, tuonne voitte jättää takkinne. Kokoushuoneen yhdellä reunalla oli kahvipöytä, toisella puolella tiedote ja selvitysmateriaali.
Meitä toimittajia taisi olla vain neljä. Tänne piti tietää mennä; kukaan ei erikseen kutsunut. Ei ihme, että VTV:n tiedottajakin oli kovin iloinen vieraista. Heillä ei varmaan ole monia kavereita. Minäkin kuulin tiedotustilaisuudesta sattumalta.
Sitten se tykitys alkoi. Viranomaiset eivät ole tehneet yhteistyötä. Yksittäinen virkamies on sooloillut. Kilpailevia hankkeita on perustettu henkilökohtaisten erimielisyyksien takia. Valtataistelua. Pankkitunnuksia ei ole hyväksytty; valtataistelua. Liikeyrityksen ja viranomaisen roolit takaisin. Kilpailutus jätetty tekemättä ja hankintalakia rikottu. Konsultille oli maksettu 70 000 euroa olemattomasta työstä. Konsulttien valvontaa laiminlyöty, ja niin edelleen.
VTV:n raportti (183 s., pdf) on karua luettavaa. Itsepäisimmin johdettu ja kallein hanke on ollut Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne ja henkilökortti. Etukäteen ei selvitetty, onko tarpeen vaatia kansalaisia hankkimaan erillisiä kortteja ja lukulaitteita. Kansalaiset eivät ole hankkineet niitä.
Alla olevaan taulukkoon kokosin raportista ja tiedotteesta tiedot hankkeista, joihin käytettiin viime vuoden loppuun mennessä jo 40 miljoonaa euroa, ja potti on VTV:n raportin mukaan 50 miljoonassa vuoden 2008 lopussa.
VTV:llä ei ole toimivaltaa viedä väärinkäytösepäilyjä eteenpäin, mutta tarkastajat sanoivat tiedotustilaisuudessa hankinta- ja hallintolakia rikotun moneen otteeseen. Viranomaisten toimien laillisuutta valvovan Oikeuskanslerinviraston käsissä on ratkaista, reagoidaanko asiaan.
Peli pitäisi viheltää poikki. Monet hankkeista ovat yhä kesken, ja miljoonia palaa vuosittain lisää. VTV arvioi, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pki-varmennepohjainen palvelu on maksanut vasta reilun miljoonan, mutta uskoo kustannuksen nousevan 10 miljoonaan käyttöönoton edetessä. Se perustuu samankaltaiseen infraan kuin VRK:n kansalaisvarmenne, mutta viranomaiset eivät päässeet sopuun yhteisestä systeemistä.
Tänään viestintäministeri Suvi Lindén (kok) reagoi VTV:n tarkastukseen ja myönsi verovarojen tuhlauksen. Hän toivoo nyt operaattoreita ja pankkeja auttamaan kansalaisten tunnistamisen kehittämisessä.
Internet- ja pc-asioinnissa pankkien verkkotunnukset eli niin sanottu Tupas-järjestelmä on todettu toimivaksi. Tunnistustapahtumia on peräti 200 miljoonaa vuodessa, ja käyttö on kansalaisille helppoa ja tuttua.
Seuraava vaihe on miettiä, miten tunnistautuminen tehdään kännykän avulla helposti ja luotettavasti. Erilliset lisälaitteet ja fyysiset kortit Väestörekisterikeskuksen malliin kannattanee unohtaa heti alkuunsa. VRK:n kortti on yhteensä noin 166 000 käyttäjällä, mutta varmennustapahtumia on vain satoja vuodessa.
Sähköisen tunnistautumisen järjestelmiin on käytetty tähän mennessä yhteensä yli 40 miljoonaa euroa, ja vuoden loppuun mennessä menojen arvioidaan kasvavan yli 50 miljoonaan. Jatkuvat menot ovat nykyjärjestelmillä miljoonia euroja vuodessa. Nämä kustannukset eivät vielä sisällä kaikkea virkamiesten palkkatyötä, joka hankkeeseen on käytetty.
