juuri näin, jotain omia mielipiteitä nykyisestä menosta: http://nettipaivakirja.blogspot.com/2008/03/eik-musiikkiteollisuudelle-kelpaa-raha.html

Omalta kohdaltani voin todeta, että musiikin ostaminen ja kuunteleminen on vähentynyt minimiin levy-yhtiöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen toiminnan vuoksi. 25 euroa CD-levystä ja verkkokaupan rajoitukset (DRM, rajattu päätelaitteiden käyttö) ovat olleet tehokkaana karkottimena tästä kulttuurimuodosta. Sinänsä mielenkiintoista, että kuluttajan paras turva löytyy harmaalta alueelta vertaisverkkojen avulla. Ilman niitä asiakkailla ei olisi mitään oikeuksia. Nyt on sentään kilpaileva vaihtoehto, joka pakottaa musiikkiteollisuutta miettimään ratkaisujaan.

Onneksi nämä suojaukset ovat vain isojen levy-yhtiöiden käyttämiä. Itse tulee ostettua musiikkia yleensä vinyylilätyllä, mutta joskus myös digitaalisessa muodossa. Silloin surffaankin osoitteeseen http://www.bleep.com. Bleep tarjoaa levyjä mp3- ja FLAC-muodossa. Näin sen homman pitäisi toimia kaikkialla.

Yksi suurimmista mokista verkkomusiikkikaupoilta on unohtaa Linux sekä Macit.

Tyypillinen ajattelumalli on “Noita käyttävät vain muutama prosentti, ei vaikuta paljoa” mutta se mitä ei tajuta on, että juuri nuo muutama prosentti vaihtoehtokäyttisten käyttäjiä kuuluu siihen kaikkein aktiivisimpaan tietokone- ja netinkäyttöporukkaan, joka suurimmalla todennäköisyydellä uskaltautuu kokeilemaan uusia palveluita netissä ja eniten suosittelee niitä sitten vähemmän asioita tunteville ystävilleen, jota kautta asiat lähtevät leviämään.

Kun unohdetaan nuo pari hassua prosenttia, tehdään aika pirusti enemmän hallaa digitaaliselle myynnille kuin pari prosenttia.

En osta kopiosuojattua musiikkia (ei oo M$:n winkkaria

Haluan maksaa musiikista tekijöille, ja sitten kuunnella miten itse parhaaksi näen.

Kun tuo Lex Karpela vielä tekee ostetun musiikin kuuntelun laittomaksi, jos meneen sen siirtämään toiseen muotoon ei musiikkia kannata ostaa.

Minulla on pitkärivi LP-levyjä, cd- levyjä ja kasetteja.
Lex karpelan jälkeen lakkasin ostamasta musiikia.

Palaan taas maksavaksi asiakkaaksi, kun laki sen sallii.

Oma ratkaisuni on ollut ostaa kaikki musiikki iTunesista, sen DRM ei ole vielä tullut vastaan. On se olemassa, mutta ei ole millään tavoin vaikeuttanut. Ja sen poistaminen on helppoa, senkun poltat Audio-CD:n ja siinä se.

En voi käsittää tätä WMA DRM suojattujen rajoitusta siitä montako kertaa ostetun musiikin voi siirtää mp3-soittimeen. Applella tätä ei tunneta.

Tässä kustannusyhtiöt sahaavat omaa oksaansa kun antavat DRM-vapaat vain Amazonille (paitsi EMI).

En tule ostamaan yhtään biisiä Nokian kaupasta, pitäkööt tunkkinsa.

Suosittelen tutustumaan aihetta sivuavaan juttuun

PC game developer has radical message: ignore the pirates
http://arstechnica.com/news.ars/post/20080320-pc-game-developer-has-radical-message-ignore-the-pirates.html

Omana mottonani asian tiimoilta on ollut se, että mieluummin rajoitan virkavallan käsiksipääsyä koneeni tietoihin, kuin ostan netistä tietoa, johon minulla on rajoitettu pääsy. AES-salaus on ystävä

Minä olen päättänyt, että en osta MP3-tiedostoja ennen kuin ne ovat täysin vapaana kaikista suojauksista ja muusta piilo informaatiosta. Luin jostain, että esimerkiksi asiakkaan sähköposti tai käyttäjätunnus saatetaan piilottaa tiedostoon siltä varalta että tiedosto vuotaa vertaisverkkoon. Itse en hirmuisesti tällaisesta pidä.

Muutenkin kopiosuojaus on sellainen, että se ei ketään estä ja jos estää, niin se vain aiheuttaa sen, että netistä kopioidaan laittomasti sitten niitä tiedostoja. Ja kun kerran tähän joutuu, niin sittenhän sitä tajuaa, että aina voi ne sieltä kopioida. Tavallaan nämä suojaukset vain kääntyvät musiikkiteollisuutta vastaan.

No, ei sen puoleen. Itse en hirmuisesti osta CD-levyjä; enimmäkseen 12″ sinkkuja vaikka ne vähän kalliimpia onkin. Mutta koska viime vuonna lauksesi kaksi kovalevyä, niin en hirmuisesti riskeeraa, että kalliit tiedostot häviävät bittien taivaaseen. Kyllä ne biisit pitää olla jossain tallesa fyysisessä muodossa.

Vuoden aikana palanut varmaan jotain 1000 euroa musiikkiin, tästä 1,20 MP3-formaattiin ja täytyy sanoa, että oli niin kurmu-tasoinen biisi, että en uutta osta vähään aikaan.

Huomasin oman iTunes-ostokäyttäytymiseni suuntautuvan iTunes Plus-valikoimaa suosivaan suuntaan sen tultua tarjolle.

DRM-valittajilta olen usein kysynyt, ostatteko nyt kopiosuojaamatonta musiikkia kun sitä kerran on saatavilla (vaikkakin vasta esim. EMI:n tarjonta)? Paha epäilykseni nimittäin on, että kopiosuojaus on monille vain tekosyy olla maksamatta jostakin jonka voi saada ilmaiseksikin (vrt. digi-tv-jupakka ja tv-maksu). Saamani kiemurtelevat vastaukset ovat vahvistaneet epäilystäni, valitettavasti.

Näinköhän levy-yhtiöt näkevät asian samalla tavalla: ne jotka sisällöstä aikovat maksaa maksavat jo nyt. Vapaamatkustajia ei maksaviksi asiakkaiksi enää saada millään.

On varmasti totta että osa ihmisistä jotka saavat musiikkinsa nyt ilmaiseksi, eivät tule koskaan maksamaan siitä ainakaan omasta pussista. Välillisesti tälläinen maksu todennäköisesti tulee mukaan jossain vaiheessa ja niin olisi aika käydä myös TV-maksun osalta. On väärin että osa maksaa televisiomaksua ja osa ei. Valvonnallahan saadaan vain joitain satoja talouksia mukaan eikä toiminta kata edes tarkastajien palkkoja.

Minusta on kuitenkin outoa se että käyttäjää syylistetään heti olettamalla että hän levittää kappaleita automaattisesti eteenpäin kaikille ilmaiseksi. Tämän jo joku aiempi keskustelija mainitsikin. Jos ostaisin kappaleen verkkokaupasta, miksi minä sen kaikelle maailmalle levittäisin? Minähän siitä maksoin, eivät ne muut.

Jos esitetään jotain laajakaistaveroa (niinkuin on esillä yhtenä vaihtoehtona ollut) niin jenkeissä on esitetty summaksi 5 dollaria kuukaudessa. Jos verrataan näin että dollarit kääntyvät euroiksi (kuten yleensä, ei mennä kurssin mukaan…) ja suomessa on miljoona laajakaistaliittymää (en tiedä tarkkaa summaa, oletan), tulee summaksi 60 miljoonaa euroa vuodessa. Teostohan tilittää noin 11,5 miljoonaa vuodessa joten tuottoa tulisi jo yli viisinkertainen määrä artisteille ja taiteilijoille. Tosin levy-yhtiöt varmasti haluavat apajille joten niiden taskuun valuisi todennäköisesti suurin osa menetetyistä tuloista.

5 euroa toisin sanoen kuukaudessa lisää laajakaistahintoihin. Kuka on valmis maksamaan ja onko se sitten kestävä ratkaisu? Onko 5 euroa liikaa vai liian vähän?`Kuluttajan näkökulmasta se on paljon. Portaatonkaan maksu joka on nopeuksiin sidottu, ei ole hyvä ratkaisu eikä myöskään liikennemääriin. Liittymät kun ovat eri nopeuksisia eri syistä, ei pelkästään sen takia että ladataan laittomasti piuhat punaisena. Mitä kaikkea sillä viiden euron lisällä saisi? Laillisesti ladata laittomia kopioita musiikista, ohjelmista ja vastaavista? Jotenkin sanoisin että ollaan sekavassa sopassa jos sille tielle lähdetään ja jos mennään niin kaikki on tarkasti yksilöitävä, ettei epäselvyyksiä tarvitse ratkoa oikeusteitse. Kaikki näkökulmat on huomioitava, ei pelkästään nykyiset tekijänoikeuksien edustajat, vaan myös kuluttajat.

Jos tuo levy-yhtiö saa tililleen tuon 60M€ jaettavaksi, mitä kultuttajat saavat?

Tuo moninkertaistaisi levyyhtiöiden tulot, olisiko sitten kaikki musiikki vapaasti kopioitavissa verkossa vai pitäisikö siitä sitten maksaa vielä kuudennen kerran.

Kasettimaksu tuli ja laajeni muihinkin medioihin, ei se mitenkään hintoihin vaikuttanut.

Tehdäänkö nyt sama netimaksulla ja sitten polisit kuluttajan perään.
Ensin nettimaksu, sitten kasettimaksu kun tallennat levylle ja musikista pitää tietenkin vielä maksaa erikseen

EI HEL****

Olli-Pekka Manninen kirjoittaa:
31. maaliskuuta 2008 kello 15.32

Minä olen päättänyt, että en osta MP3-tiedostoja ennen kuin ne ovat täysin vapaana kaikista suojauksista ja muusta piilo informaatiosta. Luin jostain, että esimerkiksi asiakkaan sähköposti tai käyttäjätunnus saatetaan piilottaa tiedostoon siltä varalta että tiedosto vuotaa vertaisverkkoon.

* snip *

MP3-tiedostoihin ei ole kopiosuojausta. Ainoa “suoja” on nuo mahdolliset metatiedot ostajasta, mutta niitä tuskin ainakaan pienemmät kaupat vaivautuvat laittamaan. Metatietojen todistusvoima on kyseenalainen, koska ainakin minun oikeustajuni mukaan pitäisi kyetä todistamaan, että tiedoston on päätynyt vertaisverkkoon ostajan rikkomuksen/rikoksen seurauksena. Tiedostosta saa tehdä kopioita kavereille, joten pelkkä tiedoston löytyminen verkosta ei voi millään riittää tietyn henkilön tuomitsemiseen.

Eniten minua miellyttänyt verkkomusiikkikauppa on Magnatune (http://www.magnatune.com). DRM-rajoitusten puuttumisen lisäksi siellä saa myös (tietyissä rajoissa) valita minkä verran haluaa maksaa ja hyvä siivu summasta menee suoraan artistille.

Isojen levy-yhtiöiden leivissä olevia artisteja on toki Magnatunesta turha etsiä, mutta itse olen löytänyt sieltä minua kiinnostavaa musiikkia. Ylipäätään isojen levy-yhtiöiden julkaisujen ostaminen on jäänyt viime vuosina yhä vähemmälle, osin juuri drm-sotkujen takia ja osin siksi että musaa löytää nykyisin helpommin artistien ja pienten levy-yhtiöiden omilta sivuilta, Mikseristä ym. sekä maksullisena että ilmaiseksi.

Ei voi kuin ihmetellä, miten näit DRM-rajoitettuja palveluita tulee aina vaan lisää. No ok, on iTuneskin isolta osaltaan vielä suojattua materiaalia, mutta sieltä ostetun musiikin saa sentään laillisesti polttaa cd-levylle rajoittamattoman määrän kertoja toisin kuin muista kaupoista.

Lisäksi ihmettelen blogin kirjoittajan kommenttia, että 1e / kpl on jotenkin edullisempaa kuin muissa kaupoissa. Ok, on varmasti kalliimpiakin olemassa, mutta jälleen esimerkiksi iTunesissa yksittäisen kappaleen hinta on ollut 99snt siitä lähtien, kun kauppa Suomeen avautui.

Muilta osin kyllä pidän musiikin nettikauppaa positiivisena ilmiönä. Ainakin itselläni musiikin ostaminen lisääntyi vuositasolla moninkertaiseksi iTunesin tultua markkinoille. Noin 20 euroa cd-levystä kaupan hyllyllä on aivan liikaa, mutta tuo nettikauppojen 10-13 euroa koko levystä alkaa olla kohtuullinen hintataso. Toki se voisi varmaan laskea lisää, jos piratismi saataisiin vähenemään ja laillista myyntiä tilalle.

“DRM-valittajilta olen usein kysynyt, ostatteko nyt kopiosuojaamatonta musiikkia kun sitä kerran on saatavilla (vaikkakin vasta esim. EMI:n tarjonta)? Paha epäilykseni nimittäin on, että kopiosuojaus on monille vain tekosyy olla maksamatta jostakin jonka voi saada ilmaiseksikin (vrt. digi-tv-jupakka ja tv-maksu). Saamani kiemurtelevat vastaukset ovat vahvistaneet epäilystäni, valitettavasti.”

Itse olen sanonut, että voin alkaa ostaa laillista musiikkia, kun:

1. Palvelussa ei ole rajoitteita (käyttöjärjestelmäriippumattomuus).
2. Ei makseta rajoitetuista lisensseistä vaan musiikista.
3. Hinnat ovat kaikkialla samat, eikä Suomessa kaksinkertaiset siksi, että jenkkien dollari on heikossa jamassa.

En tiedä ainuttakaan verkkokauppaa, joka täyttäisi edes kaksi näistä kriteereistä, joten tuskin on lähivuosina “pelkoa” siitä, että tarvitsisi epäillä sanani pitävyyttä.

Vieläkin mieluummin tosin maksaisin sitä täälläkin uutisoitua ns. nettiveroa, joka antaisi oikeudet hankkia musiikkinsa millä laadulla hyvänsä ja mistä hyvänsä, ja vielä jakaa sitä kavereillekin. Hintaakin ehdotettiin viiteen dollariin eli jotakuinkin 4 euroa. Jos hinta olisi sama täälläkin, niin totta kai maksaisin veroni.

Musiikkiveron tullessa olen ainakin heti ensimmäisten joukossa perustamassa omaa levy-yhtiötäni, jotta saan verorahani takaisin. Laulan vaikka ukko-nooaa.

“Itse olen sanonut, että voin alkaa ostaa laillista musiikkia, kun:
1. Palvelussa ei ole rajoitteita (käyttöjärjestelmäriippumattomuus).”

Ainakin Amazonin kauppa toimii selaimella, joten nämä ovat varmaankin nurkan takana. Ei se varmaan tosin sitten Lynxilla tai Netscape 3:lla toimi, joten ainahan voi sitten vedota siihen. Odotetaan.

“2. Ei makseta rajoitetuista lisensseistä vaan musiikista.”

Eli haluat esimerkiksi oikeuden myydä musiikkia eteenpäin tai esittää sitä julkisesti samaan hintaan? Ai et vai, no sittenhän se on rajoitettu lisenssi, joten älä vaan osta.

“3. Hinnat ovat kaikkialla samat, eikä Suomessa kaksinkertaiset siksi, että jenkkien dollari on heikossa jamassa.”

Tämä on globaalissa toimintaympäristössä melko naiivi vaatimus. Eri maiden kansalaisten maksukyvyssä on eroja. Asetat vaatimukseksesi että Suomessa pitäisi hyödykkeillä olla samat hinnat kun köyhimmässä Afrikan maassa.

Tavoitteesi eivät koskaan toteutumaan, joten voinet jatkaa warettamista hyvällä omalla tunnolla. Eli tärkein tavoite lieneekin saavutettu?

PS. Vain maksava asiakas voi valittaa samastaan palvelusta. Muut pysykööt kiviensä alla.

EODN PCS Rivera TDM N9 debugging NSOF emc Service SORT JPL MP40 silver nitrite watchers BLU-97 A/B tetryl Verisign Internet Underground rusers ETA Patel SP4 unclassified Satellite imagery BLACKER forschung DATTA Threat BATF Shayet-13 Walther WA2000 Amherst lock picking burhop SM SAI force NAICC Global KY JDF FMS IW Baldwin MDA M.P.R.I. Kh-11 AOL TOS J2 e95 Smith Cohiba FIPS140-1 blocks LRTS EOD Pathfinders argus SERT M3 Secert Service Compsec 97 USCOI gorilla Recon Sergeyev SORO Colonel SAMU Texas Scud LIF Mossberg lead azide SACLANTCEN Stingers Z-200 NAIA ISEC Recce ISS-ADP MKULTRA Summercon FOUO contacts FXR BECCA SARL SAS E-Bomb SDI lamma Capricorn Johohonbu SEAL sweeping SLIP ballistic media SBI SHF/DOD Unix Security SSCI GOE IDP MID/KL botux b9 benelux UOP TDYC Hmong WWSP sardine VBS Rapid Reaction SBS Tie-fighter National Information Infrastructure Stephanie Digicash Monica conspiracy fraud Donaldson MD5 ECCM shrapnel IS BRLO ANDVT AOL K3 Phon-e UKUSA 1080H TEXTA zone Met Crowell Kwajalein Taiwan pink noise executive sorot PGP 5.53 BIOLWPN mission AVN N5P6

Puet sanoiksi sen mitä asiasta itsekin ajattelen. Luulen, että levy-yhtiöissä ollaan hiljalleen heräämässä siihen, että niiden pitää tehdä myönnytyksiä. Luulisin, että niille vain drm:n näyttämä märkä päiväuni (että ne voisi myydä saman tuotteen samalle ihmiselle moneen kertaan) oli niin houkutteleva etteivät malttaneet siitä luopua niin kauan kuin kuvittelivat voittavansa laittoman kopioinnin ongelman. Siitä kertoo sekin kuinka kovin asein he ovat yrittäneet tätä sotaa käydä. Minä uskon, että he joutuvat maksamaan kalliin laskun ahneudestaan menettämällä maksavia asiakkaita.

Muistui tuosta DRM:stä mieleen se kun aikoinaan kopsin tietokoneelta suojaamattoman midi-kappaleen silloiseen SonyEricsson-puhelimeeni. Kun veljeni halusi sen Nokialaiseensa, siirsimme sen infrapunalla puhelimestani hänen luuriinsa (ääni tosin ei vastannut Sonyn hienoa midisoundia). Kun sitten hankin myöhemmin itselleni uuden Siemensin puhelimen, kokeilimme siirtää biisiä veljen puhelimesta omaani, eikä se enää onnistunutkaan, vaan tiedostosta oli jossain välissä tullut “suojattu”. Tuollainen toiminnallisuus vain raivostuttaa jos ei muuta.

Hyvin voin kuvitella tilanteen, jossa artisti haluaa jakaa biisiään mahdollisimman monelle saadakseen respektiä muusikkona. Hänen yrityksensä tulisi kuitenkin kännykkäpuolella epäonnistumaan totaalisesti, kun kaverit eivät voisikaan enää jakaa biisejä eteenpäin, vaikka heillä kuinka olisikin siihen lupa itse artistilta.

DRM-järjestelmät eivät tunnista tekijänoikeusvapaata musiikkia, mikä on niiden kaikken pahin ongelma.

Artistien pitäisi alkaa viheltämään tätä peliä poikki. Nyt siellä on kaikenmaailman tekijänoikeuslakimiseparasiitit asialla. Ehdottelevat jo viiden dollarin laajakaistamaksuja, mutta paljonko itse artisti saa cd levyn tuotosta?
No vähemmän kuin ennen, vaikka levyjen hinnat vaan nousevat.

Tarmokkaasti oikeuksienhaltijat itsekin kampittavat laillista kaupankäyntiä.
Yritys ostaa BBC:n Ashes to Ashes-tv-sarjan jaksoja UK:n iTtunesista tulosti “..Your account is only valid for purchases in the Finnish itunes..”

Yritys vuokrata ranskankielinen “Renaissance”-animaatio http://www.tf1vision.com:ista taas tulosti litanian:
“Accès interdit. Merci de l’intérêt que vous portez à notre site de Vidéo à la demande.
Pour des raisons de droits de diffusion, le présent site n’est accessible qu’aux habitants de la France métropolitaine, de la Guyane, de la Guadeloupe, de la Réunion, de la Martinique et de la principauté de Monaco…blahblah..

Näin käydään kauppaa 2008. kyseessä siis todellinen yritys OSTAA ja VUOKRATA ..(ei varettaa) sisältöjä, joita ei Suomalaisista kaupoista ei löydy – ei välttämättä tule.

On aivan selvää että suurin osa meistä kuluttajista odottaa että nettisisällöille syntyy samanlainen nettikauppajärjestelmä kuin kirjoille, lehdille, cd:lle ja dvd-elokuville. Siis että kuluttaja pääsee ostamaan, omaa vaatimustasoa ja kielitaitoa vastaavia sisältöjä ilman keinotekoisia maantieteellisiä rajoituksia. EU:n laajuisesti vähintään.

Vallitseva käytäntö pakottaa kuluttaja käyttämään maakohtaista iTunesia, Nokia-kauppaa, ym on aivan väärä perusta kaupankäynnille. Sitä ei pidä tukea. Jos nettikaupat eivät muuten kykene hyödyntään +490 miljoonan ihmisen markkina-aluetta ne joutavatkin sulkemaan.

“PS. Vain maksava asiakas voi valittaa samastaan palvelusta. Muut pysykööt kiviensä alla.”

Mutta jos ei-vielä-asiakas huomaa, että maksavat asiakkaat saavat surkeaa palvelua (tämän ei-asiakkaan mielestä), niin houkuttaako tämä alkamaan asiakkaaksi? Ainakaan minua tämä ei houkuttele.

Kunhan nuo DRM-vapaat musiikkikaupat yleistyvät ja muuttuvat normaaleiksi, voin hyvinkin harkita niiden asiakkaaksi alkamista, nykyiksellään tilanne on vielä liian sekava, joten en lähde arpaonneani kokeilemaan.

Oikeasti levy-yhtiöissä kannattaisi miettiä tarkkaan tuon DRM:n kannattavuus. Ihmiset, jotka musiikeista muutenkin hankkivat sen laittoman kopion, saavat ne kyllä hankittua tuosta huolimatta. Ne jotka eivät tätä harrasta nyttenkään, tuskin siirtyvät laittomaan materiaaliin, vaikka DRM poistuisikin. Eli tässä rangaistaan viattomia ihmisiä, muiden tekemistä asioista, eikä rangaistuksella ole lopulta muuta vaikutusta, kuin karkoittaa nykyisiä tai potentiaalisia asiakkaita.

Jos muut eivät seuraa EMI:n esimerkkiä, levy-yhtiöt tulevat itkemään asiasta maailman loppuun asti.

Itseäni tämä koko vuosia kestänyt syyttely ja ohjailu on päätynyt siihen etten enää osta ja harvemmin kuuntelen musiikkia. joskus silloin latailin netistäkin mutta olen jopa poistanut kokonaan koneeltani musiikit ja elokuvat ja kopio cd:t hyllystä. en muuten ole ostanut yli puoleen vuoteen elokuvia kaupoista. muut harrastukset on tulleet tilalle. Alkoi vaan kyllästyttämään koko touhu ja kun noita vanhoja meedioita tarpeksi venkslasi, niin tuli vaan mitta täyteen ja heivasin koko roskan pellolle. ja siis ennen olin kova harrastaja. Ts. omalla kohdalla nämä levyfirmojen/tekijänoikeusjärjestöjen tempaukset lopettivat vuosien harrastuksen ja pojat sitä rahaa noihin meni kanssa huomattavia summia. btw. ei kaikki digitv:n varjolla lupansa irtisanoneet katso laittomasti tv:tä… täällä on yksi, joka ei ole katsonut kesän jälkeen, paitsi kyläillessä! Ja minähän en ala ainakaan maksamaan mitään netti veroja, kun en ainakaan mitään laittomuuksia enää lataile, enkä sen kummemmin laillisiakaan mikäli puhutaan musiikin/videon lataamisesta. piru vie, noita on jo kuitenkin aika paljon aiheeseen liittyviä maksuja! Ja nyky bisneksen henki on, että myydään sama sisältö samalle kuluttajalle niin monta kertaa kuin mahdollista! jos kukaan ei sitä vielä ole huomannut!?!

Hieman ihmetyttää tuo maininta eMusici.comsta, että kirjoittaja “löysi sieltä vain kuukausimaksullisen palvelun”. Miten niin vain?

MTV3 ja muut SecuriCast helvetit eivät ole musiikkikauppoja, ne ovat glorifioituja soittoäänimyymälöitä, touhua jota Jamba on harrastanut ties kuinka kauan. Keijo Kesäkuuntelija ostaa kesän hittirenkutuksen ja Taija Teknofriikki vuosittaisen eurohumppahittinsä tuollaisista palveluista, heitä en juurikaan lähtisi musiikin kuluttajiksi kutsumaan.
Magnatunen tapaiset palvelut olen kokenut ihan hyväksi, mutta musiikkimaun ollessa syvällä marginaalissa ja sen alla, on eMusicin tarjonta selkeästi lähempänä omaa sydäntäni.

Se ettei eMusic myy yksittäisiä kappaleita on täysin yks ja sama, itse ostan kuitenkin musiikkini kuunneltavaksi enkä kännykkäni soittoääneksi. Tai sitten olen vain niin syvällä yksityisessä helvetissäni, etten näe mitä etua on yksittäisten kappaleiden ostamisesta.

I‘m sure many of you are like me and one of the first things you do in the morning is head here and check out the new post. Along with seeing the new posts, I’m also always checking out the blog roll rss feed and watching them grow, or shrink sometimes. In one of my past …but all in all excellent site. Keep it up!