Aina ja missä vain saa kiinni
Meinasin kirjoittaa Lotuspheressä kokemistani asioista jo aiemmin, mutta olen vähän sekaisin USA:n aikaeron kanssa vielä. Viidestä päivästä jäi päällimmäiseksi se, onko nykyajan työntekijän oltava aina tavoitettavissa vai osataanko työkaluja työ- ja vapaa-ajan erottamiseen ottaa käyttöön? Tekniikka mahdollistaa jatkuvan tavoitettavuuden.
Kalenterit, pikaviestit ja sähköpostit tuodaan toimihenkilön tai muuten tavallisen duunarin joka laitteeseen; kannettavaan, mobiililaitteeseen ja kotiin asti.
Kysyin viikon mittaan moniltakin työn ja vapaa-ajan sekoittumisesta. Lotus Softwaren johtaja Michael Rhodin vastasi, että työaika saattaa lisääntyä. Tai saattaa olla, että työn ja vapaa-ajan hallinta helpottuu.
”Voimme olla aina yhteydessä. Ennen olimme kiinni toimistossa”, totesi Rhodin. ”Ajan hallintaan on uusia työkaluja”, hän jatkoi. Esimerkkinä Rhodin tarjosi sitä, että isä voi lähteä aikaisemmin töistä seuratakseen lapsensa jalkapallomatsia. Ja samaan aikaan voi lukea sähköpostit tai vastaanottaa pikaviestit.
Skeptinen voisi sanoa, että isä on fyysisesti läsnä, mutta henkisesti jossain muualla. IBM joka tapauksessa esitteli Sametime-pikaviestimeensä uusia toimintoja, joilla voi hallita yhteydenpitoa asiakkaiden, kollegoiden ja perheen kesken. Kiinnostavaa on nähdä, miten työpaikoilla tulevat parikymppiset ja keski-ikäiset kalkkikset sovittavat työtapansa yhteen, jos yksi ei osaa käyttää sähköpostia, ja toinen ei koske pikaviesteihin.
Demossa nähtiin, miten pikaviestit töistä eivät enää hyppääkään eteen, jos käyttäjä on fyysisesti kotona tai määrittänyt itsensä varatuksi. Tai jos käyttäjä on erityisesti vapaalla, hän voi ohjata yhteydenottoja sähköpostista pikaviestimeen. Uusi Lotus Notes näyttää, mikä on vastaanottajan tila jo sähköpostia kirjoittaessa. Filosofia on ohjata aiempaa suurempi osa yhteydenotoista pikaviestimeen tai puhelimeen.
Aiemman blogimerkinnän kommenteissa monet arvostelivat, että Notesin käyttöliittymä on edelleen vanhanaikainen. Minusta taas Lotus Notes 8 näyttää jokseenkin selkeältä. Erilaisten asetusten ja valikoiden suuri määrä tosin ihmetytti. Ehkä siksi toimittajien tilaisuuksissa ei juuri esitelty ohjelmia käytännössä.
Kysyin myös siitä, miksi IBM ja Lotus Software ovat jäljessä Microsoftin mobiilitoimiston (kuten push-mail) tuessa). Tästä Michael Rhodin suorastaan närkästyi.
”Tarjoamme aivan samat mahdollisuudet kuin Microsoft ja Exchange. Hype ja todellisuus on erotettava toisistaan. Microsoftin kanssa olet sidottuna tiettyihin palvelinversioihin, laitteisiin ja muihin vaatimuksiin”, hän vastasi kiihkeästi. Rhodin korosti, että Lotus Domino -palvelimen synkronointi tarjotaan jo Blackberry- ja Windows Mobile -laitteille. Ne ovatkin amerikkalaisesta näkökulmasta tärkeimmät yrityskäyttäjien alustat.
Ero on kuitenkin se, että Microsoft tarjoaa Activesync-protokollan tuen useille alustoille, minkä tuloksena Nokian Symbianille tarjoama Mail for Exchange on syntynyt. Se on maksuton, vapaasti ladattava S60-sovellus. Myös Sony Ericssonin käyttämässä UIQ-alustassa on Activesync-tuki. Se tulee uudessa P1i-älypuhelimessa esiasennettuna.
Nokialla oli Lotuspheressä kuuden pisteen osasto, jossa esiteltiin Intellisync-ohjelmiston tukea Lotus Dominolle. Yllätyin siitä, että ohjelma näyttää ja tuntuu aivan samalta kuin Exchange-käyttäjänä.
Ohjelma jopa tukee sitä, että käytössä voivat olla sekä Exchange- että Domino-palvelimet, esimerkiksi yritysten yhdistymisen seurauksena. IBM on jättänyt Symbian-älypuhelinten tukemisen kolmansien osapuolten kumppaneiden varaan, mikä on voinut hidastaa mobiiliominaisuuksien käyttöä Euroopassa. Jää nähtäväksi, jättääkö IBM vielä kauan näin suuren vastuun kumppaneille, vai tuoko se laajemmin Symbian-tuen Dominoon.
Lotuspheressä ymmärsin myös, että IBM aikoo panostaa Lotus Symphonyn, maksuttoman toimisto-ohjelmistonsa kehitykseen. Microsoftin tavoin IBM:ssä nähdään, että taulukkolaskenta- ja tekstinkäsittelyohjelmista tulee käyttöliittymä SAP:n kaltaisiin yrityssovelluksiin, ja niiden tarjoamiin tietolähteisiin.
IBM haluaa, että asiakkaiden ja kumppaneiden käytössä olisi ISO-standardisoitu ja avoin odf-formaatti, ja sovelluskehitykseenkin se tarjoaa kilpailijoita Microsoftin .NET:lle. Lotus Softwaren johtajat korostivat, ettei Symphony ole vain Openoffice.org uudella nimellä, vaan suuri on koodista on heidän mukaansa kirjoitettu kokonaan uudelleen. Symphonystä on luvattu ensi viikoksi uusi beeta 4 -versio. Sen ilmestyessä voi olla hyvä aika kokeilla. IBM:n mukaan ohjelmistoa on ladattu jo 400 000 kertaa.
Future Innovations Labissa esiteltiin Lotus Symphonyä Firefoxin lisäpalikan kanssa, jolla esitysten, taulukoiden ja tekstien käsittely onnistui suoraan web-selaimessa. Ensimmäisenä tulivat tietenkin mieleen Google Docs ja Microsoftin Office Live. Nämä olivat kuitenkin R&D-demoja, eikä mitään lupauksia Symphonyn tuomisesta selaimeen annettu.
Tapahtumassa esiteltiin Lotus-ohjelmistoja laidasta laitaan, eikä aika riittänyt kaikkeen tutustumiseen. Suurimmasta osasta kuulin ensimmäistä kertaa koskaan. Omien ohjelmistojensa markkinoinnissa IBM:llä olisi oppimista Microsoftilta. Ne tekevät samoja asioita, mutta Microsoft saa viestintä paremmin läpi.
Tänä vuonna ei tullut isoja uusia julkistuksia, vaan viime vuonna esiteltyjä ohjelmia oli kehitetty pidemmälle. Erityisesti Lotus Connections ja web 2.0 -trendin mukaisesti blogit, rss-syötteet ja wikit olivat kovasti esillä, ja erilaisten tietolähteiden ja sisältöjen yhdistäminen selaimessa (eli ”mashupit”). Tunnetuin mashup nykyään lienee Igoogle.
Lopuksi moni kollega epäili sitä, että lopulta kaikki nämä uudet tavat asiakkaile ja pomoille tavoittaa lisäävät työaikaa. Kuka kouluttaa työntekijän olemaan offline? Eihän se toimi, jos on aina töiden tavoitettavissa.
Millaisia ominaisuuksia olette kaivanneet Lotus Notesiin tai Microsoft Outlookiin, vai onko käytössä jokin muu työryhmäohjelmisto? Onko nykyajan työntekijän varauduttava olemaan kokoajan tavoitettavissa? Siinä vähän mietittävää.
Lotuspherestä kirjoittamani uutiset löytyvät Orlando-haulla 21. tammikuuta alkaen.
