Ossi

Avainsanan ‘Linux’ Arkisto

Linux-pohjainen WebOS puri multaa

Vain vajaa vuosi sitten MeeGo-kehityksestä vastaava johtaja Ari Jaaksi lähti Nokialta. Ennustin tuolloin, että viimeistään tässä vaiheessa MeeGOn tulevaisuus on uhattuna ja siitä tulee korkeintaan prototyyppiprojekti. Meegolle kävi juuri kuten tuolloin aavistelin. Nokian jälkeen Jaaksi siirtyi HP:lle vetämään Palmilta hankitun Linux-pohjaisen WebOS-käyttöjärjestelmän kehitystä. Nörttipiireissä oltiin asiasta innoissaan, mutta tällä viikolla tuli kylmä suihku: HP lopettaa WebOS:n kehityksen.

Suuri Linux-lahjoittaja: Microsoft

”Lähes kaikki Open Source on kaupallista”, sanoi David A. Wheeler ja nostatti pienen myrskyn Free / Libre Open Source -väen keskuudessa puolustaessaan näin Avoimen lähdekoodin ja kaupallisten toimijoiden läheistä yhteistyötä. Nyt Wheeler nostaa jälleen kohua kertomalla Microsoftin nousseen Linux-kernelin top-5 lähdekoodilahjoittajien joukkoon.

Kyse on jo muutama vuosi sitten kohua nousseesta Hyper-V -virtualisoinnin tukiajureista. Wheelerin blogauksen mukaan Microsoft on muutosten perusteella viidenneksi ja muutettujen rivien perusteella viidenneksitoista suurin koodilahjoittaja.

Miksi vanhaa rautaa ja vain puolikas Meegoa, Nokia N9?

Pitkän vitkuttelun jälkeen Nokia loppujen lopuksi julkisti Lankkunsa, eli N9-matkapuhelimen. Puhelimen julkistus on saanut lähinnä vaivautunutta ”miksi ihmeessä” -hämmästelyä osakseen.

Minua kuitenkin ihmetyttää mitä Nokia kuvittelee saavansa aikaiseksi julkaisemalla useita vuosia vanhaa hardwarea.

Sekä N9, että N900 käytävät vanhaa OMAP 3 -alustaa. Kummassakin on A8-prosessori. N900:ssa Cortexin A8-prosessori pyöri 600 megahertsin taajuudella, mutta sen sai ylikellotettua yli gigahertsiin. N9:n OMAP 3:n A8 pyörii vakiona gigahertsissä, mutta on vain yhden ytimen prosessori. Tuoreet Android-luurit tarjoavat useita ytimiä, joten Nokia on tässä pelissä auttamattoman myöhässä.

Myös grafiikkakiihdytin hämmästyttää. Sekä N9:ssä, että N900:ssa on sama piiri: PowerVR SGX530. Tämä oli vanha jo vuonna 2005. Miten ihmeessä tätä ei ole päivitetty?

Niin ikään käyttöjärjestelmä herättää kysymyksiä. Jos olen ymmärtänyt oikein, N9:n alustana ei ole Nokian ja Intelin yhteistyössä luoma MeeGo, vaan Harmattan-frameworkillä varustettu Maemo.

Sopiiko Linux teinille?

Kuten yläasteikäiset yleensäkin, ”asiakkaani”, 15-vuotias teinipoika oli seikkaillut ympäri Internetin epämääräisiä sivuja ja asennellut kaikkia mahdollista ohjelmia aina ilmaisista hymiöistä ja torrentticlienteistä alkaen. Pääkäytössä ollut Windows XP:llä varutettu pöytäkone olikin näin saastunut alta aikayksikön. Koneessa oli edustava kokoelma mainosponnauttajia, keyloggereita, perinteisiä viruksia ja muuta malwarea.

Vaikka koneessa oli teinille luovutettaessa kaikki mahdolliset Windowsin päivitykset sekä MS Security Essentials -turvaohjelma, tämä samainen sankari sai jälleen koneensa sekaisin alle viikossa.

Brute Force -lähestymistavan hengessä asensin teinille Linuxin.

Viikon koekäytön jälkeen koekaniini oli oppinut käyttämään Linuxia kohtuullisesti, mutta valittaa että sillä ei pysty tekemään läheskään yhtä paljoa kuin tutulla Windowsilla. Windows pitäisi kuulemma asentaa takaisin.

Olen nyt vähän kahden vaiheilla. Asennanko koneeseen hyllystä löytyvän vapaan Vista Ultimate -lisenssin, palaanko XP:hen, investoinko Seiskaan, vai yritänkö löytää muista ratkaisuja kundin käyttötarpeisiin?

Linuxin näytönsäästäjässä DDoS-haittakoodia – kohteena pelisivusto

Linux-käyttöjärjestelmäjakeluita on yleisesti pidetty Windows-maailmaa huomattavasti turvallisimpina. Turvallisuuden imago sai tänään särön, kun suositussa näytönsäästäjiä ja työpöytäkivaa tarjoavassa Gnome-lookissa löytyi kahteen otteeseen haittakoodia.

Linus Torvalds: M$-viha on sairasta

Kuten arvata saattaa, Microsoftin taannoiset koodilahjoitukset Linuxin kerneliin ovat nostattaneet melkoisen metelin. Fanaattisten fanipoikien mielipiteet liikkuvat pahan akselilla ja koodilahjoitusta pidetään jos ei nyt ansana, niin vähintään moraalittomana ja aseman väärinkäyttönä. Erityisen hyvänä esimerkkinä fanboi-asenteesta on Groklaw.netin uutinen asiasta. Siinä missä Groklaw oli SCO-oikeudenkäynnin aikana hyvä ja luotettava oikeuslähde, on sivusto sittemmin muuttunut yksisilmäiseksi agitaattoriksi. [...]

Microsoftin lähdekoodia Linuxin kerneliin

Heinäkuun kovin uutispommi saapui Jenkkilästä: Microsoft on lahjoittanut yli 20 000 riviä ajurikoodia Linuxin kerneliin ja tiedottaa asiasta Linuxin kernelin postituslistalla. Koodipatch on julkaistu GPL v2 -lisenssillä ja Microsoft odottaa, että koodilahjoitus hyväksytään osaksi virallista kernelkoodia. Kaiken järjen mukaan näin tulee vielä tapahtumaankin, jos ytimen ylläpitäjät eivät anna ennakkoluuloilleen ylivaltaa. Koodin odotetaan löytävänsä tien Linuxin kernelin [...]

OLPC:n Sugar on karvasta makeaa

MIT:n visionääriprofessori Nicholas Negroponten visio sadan taalan kannettavasta koneesta on ollut projekti, joka on kokenut enemmän kovia kolauksia kuin näin hyväntahtoiselle hankkeelle kukaan kehtaisi toivoa. Erityisbonuksena Negroponte sai taannoin avoimen lähdekoodin yhteisön vihat päälleen, kun hylkäsi Linux-pohjaisen Sugar-käyttöliittymän ja siirtyi Windowsiin. Sugarin suunnittelun tavoitteet ovat olleet korkealla. Sugarin ansiosta OLPC-tietokoneet pystyisivät muodostamaan keskenään adhoc-verkon (ns. mesh-verkon), [...]

Mikä sähköpostiksi eduskunnalle?

Eduskunnan sähköpostia käsittelevästä järjestelmästä on syntynyt polemiikkia. Arvostettu kansanedustuslaitoksemme käyttää antiikkista postijärjestelmää, joka ei kestä nykyajan vaatimuksia. Äimistely poiki esiin kaikkitietäviä, jotka ensimmäisenä esittivät ratkaisuvaihtoehdoksi oman ilmaisen Linux-palvelimen pystyttämistä ja sähköpostiohjelman vaihtamista Thunderbirdiin. Aikaa kuluisi hetki ja siirtymä olisi helppo. Valitettavasti tämänkaltainen naiivi asenne on turhankin yleinen Open Source –väen parissa. Ratkaisuksi naulataan FLOSS-tuotteita sen [...]

KKO: Linuxin DVD-murtokirjastojen levitys on laitonta

Joulutauon aikana pääsi silmieni välistä livahtamaan Korkeimman oikeuden merkittävä päätös. KKO päätti olla antamatta valituslupaa niin sanotussa Organisoidun keskustelun jutussa ja näin ollen vahvisti hovioikeuden tuomion. Näin ollen Suomessa DVD-suojausten murtokirjastojen levitys on laitonta ja CSS-suojaus nauttii lain suojaa. Oikeus on puhunut, pulinat pois. Päätös tietää vaikeuksia ennen kaikkea itserakennettaville Linux-pohjaisille kotiteatterijärjestelmille. Niissä kun säännönmukaisesti [...]

Takaisin ylös
RSS

Selaa blogikirjoituksia

Aiheet
Arkistot
TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös