Tekijänoikeusjärjestöjen ahneus tappoi DVB-H -kännykkätelevision
Suomen mobiilialan yksi suurimmista epäonnistumisista saa päätöksensä maanantaina, kun Digita sulkee DVB-H -verkkonsa.
Digita ilmoitti asiasta viikon lopulla kotisivullaan. Tiedote on lyhyt ja lakoninen.
Nykymuodossaan DVB-H -verkkoa ei jää kukaan kaipaamaan. Ja miksikö? No siksi että palveluita ei ole ollut tarjolla ja oikeudenhaltijoiden lyhytnäköisyys on vesittänyt homman tyystin.
Matkapuhelinverkkoon suunniteltu DVB-H on ollut periaatteessa fiksu idea. DVB-H:n tekniset määrittelyt ovat kertoneet tekniikasta, joka on tarkoitettu nimen omaan liikkuvien päätelaitteiden käyttöön. Siinä on otettu huomioon päätelaitteiden rajallinen suorituskyky ja liikkuvan dataliikenteen erillisvaatimukset. Näin lähetysten katsominen esimerkiksi suurnopeusjunissa ja lentokoneista olisi ollut mahdollista.
DVB-H:n tappoi tekijänoikeusjärjestöjen ahneus.
Muistatteko uutisen asiasta vuodelta 2006? Ja kovat riitelyt?
Tero Lehto tiivistää koko ongelman muutamaan kappaleeseen:
”Kopiosto ja useat muut tekijänoikeusjärjestöt ovat toimittaneet liikenne- ja viestintäministeriölle lausunnon, jossa ne tuomitsevat ministeriön asettaman työryhmän esityksen kännykkä-tv-ohjelmistolupien osalta. Järjestöjen mukaan ohjelmien jakelusta dvb-h-verkossa tulee maksaa erilliset korvaukset.
Kiista kiteytyy kysymykseen siitä, lasketaanko dvb-t-standardin pohjalta kehitetty dvb-h-verkko omaksi jakelutiekseen ja markkinakseen. Esityksen laatinut työryhmä on toivonut, ettei toimijoiden tarvitsisi maksaa erillisiä korvauksia dvb-h-jakelusta, jos niillä on jo dvb-t-toimilupa. Ministeriölle ovat lausunnon lähettäneet ainakin Gramex, Kopiosto ja Teosto.
Yksi esityksen tuominneista järjestöistä on Kopiosto, jonka toimitusjohtajaPekka Rislakki korostaa, että heidän tulkintansa mukaan dvb-h-jakelu synnyttää kokonaan uuden markkinan, ja kyse on ohjelmiston edelleen lähettämisestä. Rislakin mukaan korvaukset edelleen lähettämisestä on tällä hetkellä maksettu myös kaapeliverkkojen (dvb-c) ja satelliittiverkkojen (dvb-s) jakelusta.”
Lyhytnäköisyys ja ahneus ovat osuneet tekijänoikeuksien haltijoiden omaan nilkkaan pahan kerran. Koska tekijänoikeusjärjestöt eivät suostuneet mihinkään järkevään sopimukseen, lähetysten aloittaminen viivästyi ja päätelaitteet viivästyivät. Kanaa ei ole ennen munaa.
Kopioston toimitusjohtaja Pekka Rislakilta ja Satu ry:n toiminnanjohtaja Marit Hohtokarilta voisikin olla hyvä kysyä miten järjestöt ovat toiminnallaan auttanut ”kokonaan uuden markkinan” synnyttämistä.









