Tekijänoikeusjärjestöjen ahneus tappoi DVB-H -kännykkätelevision

Suomen mobiilialan yksi suurimmista epäonnistumisista saa päätöksensä maanantaina, kun Digita sulkee DVB-H -verkkonsa.

Digita ilmoitti asiasta viikon lopulla kotisivullaan. Tiedote on lyhyt ja lakoninen.

Nykymuodossaan DVB-H -verkkoa ei jää kukaan kaipaamaan. Ja miksikö? No siksi että palveluita ei ole ollut tarjolla ja oikeudenhaltijoiden lyhytnäköisyys on vesittänyt homman tyystin.

Matkapuhelinverkkoon suunniteltu DVB-H on ollut periaatteessa fiksu idea. DVB-H:n tekniset määrittelyt ovat kertoneet tekniikasta, joka on tarkoitettu nimen omaan liikkuvien päätelaitteiden käyttöön. Siinä on otettu huomioon päätelaitteiden rajallinen suorituskyky ja liikkuvan dataliikenteen erillisvaatimukset. Näin lähetysten katsominen esimerkiksi suurnopeusjunissa ja lentokoneista olisi ollut mahdollista.

DVB-H:n tappoi tekijänoikeusjärjestöjen ahneus.

Muistatteko uutisen asiasta vuodelta 2006? Ja kovat riitelyt?

Tero Lehto tiivistää koko ongelman muutamaan kappaleeseen:

”Kopiosto ja useat muut tekijänoikeusjärjestöt ovat toimittaneet liikenne- ja viestintäministeriölle lausunnon, jossa ne tuomitsevat ministeriön asettaman työryhmän esityksen kännykkä-tv-ohjelmistolupien osalta. Järjestöjen mukaan ohjelmien jakelusta dvb-h-verkossa tulee maksaa erilliset korvaukset.

Kiista kiteytyy kysymykseen siitä, lasketaanko dvb-t-standardin pohjalta kehitetty dvb-h-verkko omaksi jakelutiekseen ja markkinakseen. Esityksen laatinut työryhmä on toivonut, ettei toimijoiden tarvitsisi maksaa erillisiä korvauksia dvb-h-jakelusta, jos niillä on jo dvb-t-toimilupa. Ministeriölle ovat lausunnon lähettäneet ainakin Gramex, Kopiosto ja Teosto.

Yksi esityksen tuominneista järjestöistä on Kopiosto, jonka toimitusjohtajaPekka Rislakki korostaa, että heidän tulkintansa mukaan dvb-h-jakelu synnyttää kokonaan uuden markkinan, ja kyse on ohjelmiston edelleen lähettämisestä. Rislakin mukaan korvaukset edelleen lähettämisestä on tällä hetkellä maksettu myös kaapeliverkkojen (dvb-c) ja satelliittiverkkojen (dvb-s) jakelusta.”

Lyhytnäköisyys ja ahneus ovat osuneet tekijänoikeuksien haltijoiden omaan nilkkaan pahan kerran. Koska tekijänoikeusjärjestöt eivät suostuneet mihinkään järkevään sopimukseen, lähetysten aloittaminen viivästyi ja päätelaitteet viivästyivät. Kanaa ei ole ennen munaa.

Kopioston toimitusjohtaja Pekka Rislakilta ja Satu ry:n toiminnanjohtaja Marit Hohtokarilta voisikin olla hyvä kysyä miten järjestöt ovat toiminnallaan auttanut ”kokonaan uuden markkinan” synnyttämistä.

Tagit: ,
Aiheet: Yleiset
Tilaa RSS-syöte
Takaisin ylös

Kommentit 21 kommenttia

Jep, tulee ihan mieleen Sousan valitus, että tämä uusi gramofonia-teknologia tuhoaa muusikkojen toimeentulon

Näinpä juuri. Tässä tapauksessa täysin aiheeton oikeusvääntö tappoi tekniikan etenemisen momentin kriittisellä hetkellä.

Oikea kysymys tulisi olla: miksi valtio niin nöyrästi tottelee tekijänoikeusjärjestöjä? Kyllä valta tulisi olla valtiolla päättää mihin ja miten Suomea kehitetään.

Valtio voisi päättää nyt ottaa pois tekijänoikeusjärjestöille suotu erityisoikeus lakien kehittämiseen.

VMP

Aika noloa näiltä hömppäjärjestöiltä..

”Kiista kiteytyy kysymykseen siitä, lasketaanko dvb-t-standardin pohjalta kehitetty dvb-h-verkko omaksi jakelutiekseen ja markkinakseen.”

Nyt kun vanhat tekniikat (DVB-T) korvautuvat uusilla (DVB-T2), voidaankin pohtia, pitääkö myös DVB-T2 tulkita omaksi jakelutiekseen. Sitähän voidaan käsittääkseni hyödyntää myös mobiilitelkkulähetyksissä(, jos kukaan enää sellaiseen haluaa ryhtyä).

Siis jos tv-yhtiö käyttää jonkin siirtymäajan verran sekä vanhaa DVB-T:tä että uutta DVB-T2:ta, kai se joutuu maksamaan tekijänoikeudet kahteen kertaan?

Jyrki Kasvi ei muista mainita yhtä eroa gramofoniesimerkin ja DVB-H:n välillä: Oikeudenomistajat saivat levyistä korvauksen, DVB-H yritettiin ajaa läpi ilman korvauksia!

Blogin kirjoittajalle: Tosiasiassa DVB-H ei kaatunut odotettavissa olleisiin tekijänoikeuskorvauksiin vaan niihin summiin mitä operaation tekninen puoli olisi maksanut. Suosittelen tutustumaan alaa suunnitelleiden tahojen liikevaihto- ja tuottoennusteisiin ennen tällaista yhden alan toimijan mustamaalaamista.

Mutta helpompaahan tunteenomainen räksyttäminen aina on kuin faktojen esiin kaivaminen.

Arvon blogisti kirjoittaa nyt rennosti tilanteen taloudelliset tosiasiat sivuuttaen. DVB-H ei kaatunut sisällön hintaan, joka oli hyvin alhainen verrattuna liiketoiminnan muihin kustannuksiin – kuten lähettämisen teknisiin maksuihin. Ja ehkäpä myös sillä kuuluisalla käyttäjäkokemuksella oli epäonnistumisen kanssa jotain tekemistä..

”Jyrki Kasvi ei muista mainita yhtä eroa gramofoniesimerkin ja DVB-H:n välillä: Oikeudenomistajat saivat levyistä korvauksen, DVB-H yritettiin ajaa läpi ilman korvauksia! ”

He olisivat saaneet korvauksen jo DVB-T:n kautta, täsmälleen sama lähetys kun olisi ollut kyseessä. Tekijänoikeusjärjestöt vain olisivat halunneet moninkertaisen korvauksen yhdestä lähetyksestä.

Lakeja ja sopimuksia kunnioitetaan vaikka tekniikka eteneekin. Ellei DVB-H -lähetyksistä ollut sovittu mitään, hinta oli perustunut vain muihin lähetysmuotoihin. Toki DVB-H:sta olisi voitu sopia yhdessä paketissa muiden kanssa, mutta se olisi tietenkin vaikuttanut hintaan! Jotain lisäarvoahan kuluttajan kai oli tarkoitus saada DVB-H:sta, vai? Ja sen takia eri toimijat kiinnostuivat asiasta taloudellisessakin mielessä.

Niin vahvoja tekijänoikeusjärjestöt eivät sentään ole, että pystyisivät elinvoimaista tekniikkaa tappamaan. DVB-H ei sitä ollut, koska ajatus broadcast-televisiosta kännykässä on jo lähtökohtaisesti hölmö ja vanhanaikainen.

DVB-H ei menestynyt muissakaan maissa.

Taloudellinen realiteetti: ”Jyrki Kasvi ei muista mainita yhtä eroa gramofoniesimerkin ja DVB-H:n välillä: Oikeudenomistajat saivat levyistä korvauksen, DVB-H yritettiin ajaa läpi ilman korvauksia!”

DVB-H:ta ei suinkaan yritetty ajaa läpi ilman korvauksia, vaan ilman UUTTA LISÄkorvausta.

Koskahan tekijänoikeusjärjestöt pääsevät käsiksi graalin maljaan eli verkkoliikennemaksuihin. Tietoverkoissa liikkuu runsaasti tekijänoikeuksien alaista materiaalia. Todennäköisesti varsin mojova prosenttiosuus kaikesta liikentestä. Esim. ulkomaisilta palvelimilta striimatusta sisällöstä ei ole maksettu tekijänoikeusmaksuja välttämättä ollenkaan. Tähän kategoriaan menevät myös tvkaistat yms. nettipalvelut. Varmasti eräiden tahojen mielestä sopiva korvaus esim. ADSL-liittymästä olisi 10-20 euroa/vuosi. Ei tarvita kuin joku lobbari-altis tyhjäpääministeri, niin kyllä taas käsi käy kansan kukkarolla.

Itse asiaan: DVB-H ei menestynyt, koska A) päätelaitteita oli vain muutama ja ne olivat teknisesti heikkotasoisia (onneton 2″ ruutu, huono ohjelmisto jne) B) Verkossa näkyi vain muutama kanava (sisältö puuttui teoston ahneudesta johtuen) C) edellisestä johtuen lähetykset olivat salattuja ja maksullisia (8e/kk) ja ne näkyivät vain yhden operaattorin SIM-kortilla.

Lähetysten salaus esti myös tehokkaasti myös kaikenlaisen muun järkikäytön (tabletit, tietokoneet jne). Eli kyllä blogin kirjoittaja on oikeassa; tekijänoikeusjärjestöt tappoivat lypsylehmän ennenkuin vasikka ehti edes kunnolla jaloilleen. Ahneella on paskainen loppu.

Ymmärtäisihän sen lisäkorvauksen, jos tekijät vastapainona masteroisivat tekeleensä uudelleen formaattiin sopivaksi. Jos se kuitenkin jää käytännössä lähetysyhtiön vastuulle, niin mistä taas pitkään maksaa tuplaten? Vähän samanlainen puhallus kuin lomakuvista maksettava korvaus.

Taloudellinen realiteetti: ”Lakeja ja sopimuksia kunnioitetaan vaikka tekniikka eteneekin.”
Ai että kun on jokin kerran säädetty jonkin tekniikan aikana, niin sitä raahataan maailman tappiin?

Harmi kun eivät saaneet pidettyä kirjojen hintoja samana kirjapainotekniikan tehdessä kopioiden tuottamisesta valtavasti tehokkaampaa verrattuna hitaaseen käsin kopioimiseen, mikä aikanaan piti kirjat huippukalliina ja suoranaisina rikkauden statussymboleina.

Tosin eipä silloin tunnettu käsitettäkään että yhdellä työsuorituksella voisi rahastaa loputtomiin, vaan kaikki esiintyjät joutuivat työskentelemään jatkuvasti siinä missä koko työtä tekevä kansanosa pysyäkseen leivänsyrjässä kiinni…. Samaan aikaan kun aatelisto, kuninkaalliset ja kirkko eleli lihavasti muiden työnteolla. (kuten nykyiset raharikkaat&finanssitalous)
Sivuseikkana nämä kolme vähitellen menettivät erityisasemansa kansan silmissä, mutta tekniikan kehitys alkoi mahdollistamaan jonkinlaisen äänen tallennuksen ja siitä kopioiden teon jolloin joku sai idean, että jatkuvan työnteon sijaan rahaa voisi ehkä saada myös niillä tallenteen kopioilla.
Vähitellen myös kuvan tallentaminen tuli mahdolliseksi ja jollekin syntyi idea että ehkä sitä teatteriesitystäkään ei tarvitsisi pyörittää jatkuvasti, jolloin syntyi Hollywood.

No nyt tekniikan valtavasti kehityttyä kerran tehdystä sisällöstä on erittäin helppoa tehdä kopioida nopeasti ja tehokkaasti ja niiden kohtelukin on sen mukaista, toisin kuin niiden aikanaan käsin kopioitujen kirjojen kohtelu.

Samalla lailla tekniikan ja yhteiskunnan kehitys on vienyt pohjan monilta ansaintakeinoilta kautta historian… Eipä siinä paljoa kutomakoneistakaan kerätty suojelurahoja kun valtavat määrät kankaankutojia putosi kokonaan leivänsyrjästä. Tai kun autot tuhosivat hevoskärryjen tekijöiden elannon, ja myöhemmin lentoliikenteen tappaessa maiden välisen linjalaiva-liikenteen.

Tosin eipä jo antiikin ajoista tunnettuun tekijänoikeuteen (sisällön tunnustaminen sen tekijän tuotteeksi uudelleen esittäessä/julkaistaessa) painokoneen keksimisen jälkeen lisätyn julkaisuoikeusmonopolinkaan katsottu alunperin olevan tarpeellinen kuin kohtuullisen ajan ennen julkaisun vapautumista ja sisällön siirtymistä public domainiin. Eikä sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi tosiaankaan katsottu mitään loppuelämän ja seuraavan vuosisadan ajan kertatyöstä nauttimista.

Tähän yhteiskuntahistorian kertauksen lopuksi todettakoon että eiväthän artistin talon tehneet rakennusmiehetkään ole ikävä kyllä saaneet jatkettua tästä työsuorituksesta heille maksettua palkkaa edes loppuelämän mittaiseksi.
Eikä lämmitysuunin kertatäyttökään saa sitä lämpiämään uudestaan edes huomenna ilman uutta työn tekoa.
Tai monen tunnin ”rautakankijumpan” suorittaminen poista tarvetta tehdä samaa ainakin jossain määrin myös huomenna ja vielä viikkojen ajan.
On se todellinen fyysinen maailma vain kumma paikka.

Esa Tuunanen

Nyt T2 verolle! Jos Nokia ei saanut hyötyä -h tekniikasta, niin ei Applekaan saa hyötyä T2 tekniikastaan omien padejensa kanssa. Rahat pois Amerikkalaisilta, vaikka teostomaksujen avulla!

Kaikkein huvittavimmaksi koko asian tekee se, että kyseiset tekijänoikeusjärjestöt ovat itse kuin kivikaudella. Itsekin olen yrittänyt Teostolta kysellä ja kokouksissa saada keskustelua aikaan internet-materiaalista, mutta aihetta kierrellään kuin spitaalista torilla. Teoston mukaanhan kaikki internetiin tuotettu musiikki on mainosmusiikkia, josta tulee maksaa 6-17€/sekuntti. Ja asiaan ei tuo yhtään lisää ihmeellisyyttä se, että artisti ei vieläkään saa soittaa omaa, itse tekemäänsä, musiikkia taksissaan, mutta kustantaja saa jakaa artistin musiikkia ihan loputtomasti Facebookissa ja YouTubessa ja tämä sikis, että ksutantajien kohdalla Teosto on tehnyt poikkeuksen papereihinsa.

Toisena hauskana asiana koko Teoston pelleilyssä on keiden puolesta rahaa kerätään kaiken maailman teostomaksuilla ja hyvitysmaksuilla. Ihan sama onko artisti suomalainen, ruotsalainen vai amerikkalainen ja aivan sama kuuluuko artisti Teostoon vai ei, Teosto kerää silti rahaa tämän artistin ”puolesta” ja tällä artistilla on oikeus saada Teoston valmiiksi keräämät rahat itselleen jos joskus päättää liittyä Teostoon. Siis mitä v***ua?!? Teosto kerää rahaa jopa sellaisten artistien tekemästä työstä, ketkä saattavat viimeiseen asti taistella Teoston kaltaista mafiaa vastaan. Ihan sama että soiko sulla sieltä stereoista Beethovenia, Anssi Kelaa vai Elvistä, Teosto kerää siitä rahaa, koska kuuntelet musiikkia.

Kolmas asia joka kertoo paljonlti siitä kuka johtaa Teostoa ja kenen oikeuksia Teosto oikeasti ajaa, on muutama vuos takaperin ollut yksityisten päiväkotien teostomaksu taistelu. Kaikkihan alkoi kun Teosto alkoi periä jonkulta päiväkodilta rahaa siitä, että lapset olivat esittäneet kevät juhlassa PMMP:n musiikkia luvatta. Myöhemminhän PMMP jossain haastattelussa sanoi, että heistä se oli vain hyvä, että esittivät heidän musiikkiaan ja ettei päiväkodin siitä tarvitse maksaa. Jos artisti sanoo, että on OK soittaa heidän musiikkiaan ja olla maksamatta siitä, niin eikö Teoston kuuluisi tätä kunnioittaa? Ainiin, Teostolle on yks ja sama vaikka itse artisti soittaisi itse ajamassaan taksissa itse tekemäänsä musiikkia matkustajille, jos hän ei siitä maksa teostomaksua, hänet voidaan viedä käräjille siitä hyvästä, että soitti omaa musiikkiaan omassa taksissaan, koska taksien tulee maksaa teostomaksua, jos soittavat musiikkia.

Ja nyt selkä kiittää eilisestä jään hakkaamisesta rautakangella, tämänpäiväisen suorituksen jälkeen alkaakin jo tuntua siltä että joka ikinen lihas yrittää kiristyä fyysisesti mahdollista lyhyemmäksi.

Pitäisiköhän yrittää saada jään hakkaamiselle rautakangella tekijänoikeudet ja patentit?
Kelpaisi minullekin oikeudet nyhtää niiden avulla rahaa seuraavat sata vuotta.

Kaikki taloyhtiöt eivät ole kaapelijakelun piirissä. Hyvin on Teosto ja Kopiosto tappaneet myös taloyhtiöiden antenniverkossa tapahtuvan maksukanavien jakelun ja keskittäneet palvelut muutamalle alan yksinvaltiaalle.

Ensin osalle kanavista (esim. Discovery, Eurosport) maksetaan katselusta maksu, jonka jälkeen samasta kanavasta maksetaan vielä Teostolle/Kopiostolle siellä esitetystä musiikista korvaus. BBC:tä ja CNN:ää katsellaan taloyhtiöissä ilmeisesti nimenomaan niiden esittämän pop-muusikin takia?

Huvittavinta asiassa on, että jonkun musiikkikanavan korvaus on samalla tasolla tavallisten kanavien kanssa, eli aikoinaan musiikinesittämisperusteella saatu maksu onkin muuttunut kanavan ”tasokkuusmaksuksi”, eli paremmat kanavat maksavat enemmän. Maksua perustellaankin nykyään kanavaprofiililla ja musiikin osuudella siinä: http://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten_kayttoluvat/tv_kanavien_jakeluluvat/teosto_kanavat/

Oma tulkintanihan on että kyseiset järjestöt ovat laittomia. Eihän muillakaan aloilla voida pitää yhtä ja samaa hintaa kaikille teoksille yms. Tämä järjestely muistuttaa kartellia, mikä on laiton. Tekijöiden pitäisi itse sopia sopiva hinta esityksestä per teos, ja mikäli tekijänoikeuden haltija haluaa, voisi hän käyttää gramexia neuvottelemaan hinnan. Mikä oikeus gramexilla on kerätä rahat myös niiden osalta jotka eivät gramexiin halua kuulua?

Kommentoi kirjoitusta

Kirjoitusohjeita

  • Huomioi toisten mielipiteet ja ymmärrä, etteivät kaikki voi olla samaa mieltä kanssasi.
  • Ole kohtelias ja huomaavainen, äläkä tarkoituksella provosoi tai loukkaa muita kirjoittajia.
  • Muista, että kirjoittajana olet rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa viestiesi sisällöstä.

Toimitus varaa oikeuden poistaa sopimattomat viestit keskusteluista. Voit ilmoittaa sopimattomat viestit "ilmoita"-linkeistä.

Katso myös keskustelun ja kommentoinnin säännöt.

Takaisin ylös
RSS

Selaa blogikirjoituksia

Aiheet
Arkistot
TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös