Koodauksessa avoin koodi häviää maksulliselle jos avointa koodia vääntää yksi henkilö iltapuhteinaan ja maksullisella on 10 koodarin päivätyöläisarmeija. Vähän kuin vertaisi USA:n jääkiekkopelaajien määrää Suomen vastaavaan. Suomen voitto on aina ihme.
Jos saadaan resursseja, syntyy avointakin koodia, kuten esim. Google on osoittanut.

Kokemuksista senverran, että maksullinen sujettu tuotekkaan harvemmin on sellaisenaan sopiva kenellekkään. Vaaditaan integrointiprojekti.
Suljetun koodin kustannukset eivät pääty ensimmäisen lisenssin maksuun. Muutokset, laajennokset (hinnat alkaen paketti ei riittänytkään vaikka toimitaja niin antoi ymmärtää), versiot, tuki, kaikki maksaa.
Suljetussa koodissa on linsenssinvalonta: lisenssihinnoittelu on usein mielivaltaista ja vaikeaselkoista. CPU vai käyttäjähinta, miten testi tai kehityskäyttö jne.
Avoin koodi on kaupantekovaiheessakin avoimempaa.
Luonteeltaan avoimena avoin alusta tarjoaa usein helpomman pohjan muokkaukselle.
Ja mikä tärkeinta, avoin ratkaisu useinmiten ei lukitse MS:ään.

Mutta ei kai pitäisi olla väliä onko koodi avointa tai suljettua. (Toki MS:n edustajat ovat tekemässä avoimesta pahaa ja heillä on enemmän varaa pitkiin lounaisiin. MS:lle avoimet rajapinnatkin ovat myrkkyä.)
Pääasia kaikessa pitäisi olla toimivat markkinat: vaihtoehdot ja kilpailu.
Ossikaan ei uskalla/halua mainita mitään markkinoiden terveydentilasta ja kilpailun puuttumisesta softa-alalla. Miksi ihmeessä valtio yrittää järjestää kilpailua jopa rautateille?
Käytännössä siis on vastakkain avoin koodi ja MS:n koodi(, nämähän Ossikin laittoi vastakkain.) Ne muutamat muut suljettua tuottavat ovat olemassa koska MS ei syystä tai toisesta ole vielä päättänyt laajentua niille alueille (tai MS tarvitsee ne “kilpailijoina”). Koska miltei kaikki koodaa MS:n alustalle MS:n alustalla, ei MS:n kanssa kannata kilpailla.

Pari kysymystä Ossin olisi pitänyt selvittää ennen kirjoittamista. Hänen käsityksensä on varsin rajallinen kun hän määrittelee tuotteen olevan pelkästään “ohjelmistokokonaisuus, josta löytyvät valmiiksi tehtyinä ominaisuuksina bisnesprosessin vaatimat toiminnallisuudet.”

Liiketoimintaprosessit eivät ole homogeeninen käsite eikä niihin voi soveltaa yhden ohjelmistotuotteen ominaisuuksia. Liiketoimintakriittisen sovelluksen yhteensopivuus on arvioitava tapauskohtaisesti, joihin vaikuttavat nykyiset toimintamallit ja liiketoimintaympäristön vaatimukset.

Olen nähnyt käyttöönottoja (esimerkiksi MS CRM ohjelmisto), jossa ohjelmistojen ominaisuuksia myytiin liiketoimintaprosessilähtöisesti, mutta lopputuloksena ohjelmistoa käytti 1-2 henkilöä noin viidestäkymmenestä mahdollisesta. Ohjelmistojen myyjä esitteli liiketoimintajohdolle ohjelman ominaisuuksia, mutta jätti kertomatta oleellisia vaatimuksia joilla ominaisuudet saadaan käyttöön. Lopputuloksena CRM toimi tässä yhteydessä eräänlaisena Excelin korvikkeena, joka toimii pelkästään rekisterin kaltaisena tietovarastona.

Ohjelmistojen hankinnassa onkin ongelmana se, että ohjelmistokokonaisuuksien käyttöönotto on monimutkainen ja laajan mittakaavan vaikutuksen omaava prosessi, ettei ostajat oikein tahdo ymmärtää mitä ostavat.

Sillä ei ole mitään merkitystä millä tuotantomallilla ohjelmisto on tehty, eli onko ohjelmisto avointa koodia vai suljettua. Menestystekijät näissä hankkeissa ovat aivan muualla, kuin mitä Ossi Mäntylahti antaa ymmärtää.

Miksi jäi mielikuva että Ossi sekoittaa tuotteen ja brändin ja vielä tuotteen ja ohjelmiston. Tuotetta ei ole olemassakaan kuin papereilla. Ohjelmistoakaan ei ole olemassa kuin digitaalisesti binäärinä tai lähdekoodina (tai analogisesti tulostettuna lähdekoodina).

Ei mitään yritystä kiinnosta hankkia pelkkää ohjelmistoa vaan he haluavat tuotteistetun ohjelmiston eli ohjelmisto + takuu + tuki ym tietyltä toimittajalta. Eri toimittajat voivat tarjota eri tuotteita täsmälleen samoista ohjelmistoista.

“Vai ratkaiseeko? Onko kellään esimerkkiä onnistuneesta bisnesjärjestelmän toteuttamisesta, jossa kaupallisen tuotteen käyttämisen sijasta on tuotettu avointa koodia ja saavutettu tietojärjestelmäprojektin tavoitteet tuotevaihtoehtoa paremmin?”

Aloitetaan vaikka ihan tästä lähimmäisestä, Tietokone.fi. Siirrytään sitten suurempiin tietojärjestelmiin kuten ehkä yhteen kuuluisaan yhtiöön kuten Googleen.
Sieltä sitten voitaisiin vaikka palata vaikka Sanoma Magazinen tietojärjestelmiin ja vaikka Microsoftinkin sivustoihin joiden toiminnan varmistaa alihankkija.
Sitten voitaisiin mainita ihan eurooppalaisia maita Ranska, Espanja ym ja jopa Etelä-Amerikkalaisia maita kuten Brasilia tai Pohjois-Amerikkalaisia kuten Yhdysvaltojen Valkoisen talon tietojärjestelmät.

Samoin on Suomessa alettu panostamaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin enemmänkin kouluissa ja tulevaisuutta laajemmin ennakoivien ministeriöiden ym osalta.

Vai olisiko kysymys sittenkin, miksi useat konsultit haluavat suljetun lähdekoodin aina voittavan vaikka se olisi altavastaajana?

“Minun kokemukseni laajasta sovelluskehitystyöstä bisneskriittisiä tietojärjestelmiä rakennettaessa ovat huonoja.”

Tuota ehkä kannattaisi Ossi korjata. Nimittäin minä luin tuon siten että sinulla ei ole kokemusta….

Mitenkähän olisi vaikka Lontoon (ja monen muun maan) pörssin järjestelmät? Juurihan luimme, kuinka Lontoon pörssin tietojärjestelmä korvataan avoimen koodin ratkaisulla, kun Microsoftin toimittama suljetun koodin järjestelmä ei toiminut tarpeeksi hyvin.

Hoh-hoijaa taasen, ylen harvassa on tämän konsultin aiheet, jotka sisältävät oikeasti asiaa, eikä vain sodan lietsontaa kahden leirin välille (ja puoleellisesti vielä)..

“Tietojärjestelmien rakentamisessa ohjelmoinnin merkitys on laskenut ja laskee jatkuvasti.

Ylen harvassa järjestelmähankkeessa halutaan lähteä ohjelmointityöhön.”

Mutta kyllähän ohjelmointia tarvitaan jossain vaiheessa tuotteenkin tekemisessä Jos puhutaan tasolla tietojärjestelmän rakentaminen, niin tuote voi olla yhtä hyvin avoimen koodin tuote kuin suljetun koodi tuote. Suljetun koodin tapauksessa ostetaan Ossin määrittelemä tuote ja sitä voidaan konffailla jonkin verran omien tarpeiden mukaan (ja huom. tämäkin tuote on koodattu jossain!). Avoimen koodin tapauksessa ostetaan tuote, joka sisältää avoimen koodin ratkaisun, tuen tälle, koulutuksen, konfiguroinnin asiakkaalle jne. Asiakasorganisaatiossa ei ole tarvitse siis alkaa itse koodaamaan mitään tässäkään vaihtoehdossa. Etuna kuitenkin on, että avoimen koodin ratkaisussa koodaus kuitenkin on mahdollista suht koht halvalla (ostamalla, ei koodaamalla itse!), jos vertaa omien tarpeiden koodausta vaikkapa MS-tuotteisiin (ei taida olla kovin halpaa pienen suomalaisen firman lähetellä MS:lle pyyntöjä toteuttaa yksi pikku juttu). Näin avoimen tuotteen ratkaisulla voidaan todellisuudessa tukea jopa paremmin bisnesprosesseja. Ja esim. Laurea voisi ostaa tuotteistetun tuotteen, vaikka taustalla onkin avoimen lähdekoodin ratkaisu (ainakin Ossin määrittelemän tietojärjestelmäratkaisun ostamisessa).

“On toki selvää, että valmis tuote ei useinkaan täytä kaikkia asiakasorganisaation haluamia vaatimuksia.”

Ja usein voi olla jopa niin, että tuote täyttää vaatimukset “vähän liiankin hyvin”, eli tuotteessa on liikaa ominaisuuksia verrattuna tarpeisiin ja näin makestaan turhasta mitä ei edes käytetä!

“Niinpä nykyaikaiset tietojärjestelmäprojektit sisältävätkin usein melkoisesti tasapainottelua tuotteen vakiotoiminnallisuuden ja alun perin kuviteltujen käyttötapausten välillä.”

Huh huh, toivottavasti ei tarvitse ostaa Ossin firmalta ikinä konsulttipalveluja. Aikamoista asiakkaan aliarviointia: “kuviteltuja käyttötapauksia”. Vähän haiskahtaa siltä, että jos tuotteesta ei löydy kaikkia haluttuja toiminnallisuuksia, niin käyttötapaukset joissa nämä vaatimukset on kuvattu, ovat siis kuviteltuja.

“Tuote on aina jonkin verran kankeampi, kuin räätälintyönä tehty custom-sovellus.”

Custom-sovelluksia ei kannata tehdä, eiköhän se ole jo kaikille selvää. Ja jos tähän ryhtyy, niin ehdoton vaatimus on avoimen standardien käyttö ja tukeminen. Mutta eihän avoimen koodin ratkaisukaan tarkoita välttämättä custom-sovellusta.

Tuote voi olla myös erittäin kankea, jos verrataan sitä yrityksen bisnesprosesseihin.

“josta löytyvät valmiiksi tehtyinä ominaisuuksina bisnesprosessin vaatimat toiminnallisuudet.”

Ja kuten edellä mainitisin, ominaisuuksia ylikin, joista on turha maksaa. Tuote voi olla lisäksi jopa niin kankea, että bisnesprosesseja pitää muokata, jotta prosessit tukisivat kyseistä tuotetta (tällöin on kyllä menyt jo pahasti metsään, jos tämä piste on saavutettu).

Ossin väite: “Open Source -koodaus häviää kilpailussa kaupallisille tuotteille” ja perustelu: “yksinkertaisesti sen takia, että vähääkään monimutkaisemmissa tietojärjestelmähankkeissa sekä “suljettu”, että “avoin” koodaus häviävät kummatkin tuotteille.”

Perustelu ontuu aika pahasti ja on tainnut nyt konsultiltakin katketa vähän ajatus..?

Äh en jaksaa enää, en viitsi puuttua enää joka lauseeseen

ossi vertaa koodaustapaa ja tuotetta keskenään? hienosti verrataan kukkalapiota ja pölynimuria keskenään. ai kun on ammattitaitoista.

Tapsa: Lontoon pörssin kaupankäyntijärjestelmä on varsin hyvä esimerkki ja vahvistaa pointtini.

Lontoon pörssiin oltiin rakennettu custom-softahäkkyrä (TradElect), joka kosahti komeasti. Nyt se korvataan tuotteistetulla ohjelmapaketilla(MillenniumIT/MarketPrizm).

Yhdenkään mainitun kaupankäyntijärjestelmän koodi ei ole avoimesti saatavilla.

Ossi, avoin koodi (GPL) ei edes tarkoita sitä että sinun pitäisi koodi saada nähtäville, se tarkoittaa että tilaajan tarvitsee saada koodi itselleen näin halutessaan… Joku korjaa jos olen ihan väärässä…

ote GPL (v2) lisenssistä:

3. You may copy and distribute the Program (or a work based on it, under Section 2) in object code or executable form under the terms of Sections 1 and 2 above provided that you also do one of the following:

a) Accompany it with the complete corresponding machine-readable source code, which must be distributed under the terms of Sections 1 and 2 above on a medium customarily used for software interchange; or,

b) Accompany it with a written offer, valid for at least three years, to give any third party, for a charge no more than your cost of physically performing source distribution, a complete machine-readable copy of the corresponding source code, to be distributed under the terms of Sections 1 and 2 above on a medium customarily used for software interchange; or,

c) Accompany it with the information you received as to the offer to distribute corresponding source code. (This alternative is allowed only for noncommercial distribution and only if you received the program in object code or executable form with such an offer, in accord with Subsection b above.)

Missä kohtaa luki että tuotetun koodin tarvitsee olla _kaikkien_ saatavilla? Tuossa todettiin vain että ohjelman vastaanottajalla täytyy olla mahdollisuus saada koodikin (ja tehdä ‘mitä haluaa’ sillä, jos haluaa)…

Eli vaikka koodi olisi avoin, sen ei tarvitse olla kaikkien saatavilla suoranaisesti.

Ossi jälleen kerran pihalla kuin lumiukko. Lisensointi on eri asia kuin tuote.

Ossi Mäntylahti: “Tietojärjestelmien rakentamisessa ohjelmoinnin merkitys on laskenut ja laskee jatkuvasti.”

Juuri avoimella lähdekoodilla päästään eroon kaksinkertaisen työn tekemisestä kun voidaan hyödyntää olemassa olevaa koodia vapaasti ja vähentää merkittävästi ohjelmoinnin tarvetta. Jo pelkästään voidaan ostaa joltain toiselta alalla toimijalta suoraan valmis ohjelmisto sopivaan hintaan ilman että joudutaan tilaamaan itselleen alusta alkaen.

“Räätälintyönä tehdyn ohjelmiston vaikutukset työvoimakustannuksiin ja aikatauluihin ovat niin merkittäviä, että tuotepakettien lisenssihinnat ovat kerta kaikkiaan pienempi kahdesta pahasta.”

Enemmän syitä valita avoimen lähdekoodin lisenssi ohjelmistoille niin että jokainen asiakas ei joudu itse tekemään kaikkea työtä vaan voivat yhdistää voimansa ja tehdä tarpeelliset muutokset itse, tai tilata ne joltain toiselta joka haluaa ne toteuttaa halvemmalla.

“Koodin tuottaminen Open Source -periaatteiden mukan ei tähän ongelmaan juuri tuo minkäänasteista parannusta. Tietojärjestelmän kehittäjillä on joka tapauksessa pääsy lähdekoodiin ja ani harvasta asiakasyrityksestä löytyy edes halua – tietotaidosta puhumattakaan – lähteä kirjoittamaan koodia itsessään. Näin tekemällä sitä paitsi asiakkaana toimiva taho altistuisi vastuuseen ohjelmiston laadusta.”

Juuri avoin lähdekoodi tuo tähän helpotuksen. Ja avoin lähdekoodi ei tarkoita että yrityksen täytyy itse tehdä koodaus. Se ei ole vain lukittuna kyseiseen yritykseen joka omistaa oikeudet koodiin. Ja vaikka koodia saa näkyville joissain tapauksissa (ei läheskään kaikessa) niin siihen ei useimmiten saa edes koskea kun jokainen muutos maksaa mitä halutaan. Pitäisi jo konsultin ymmärtää tuollainen mutta siinähän on oma leipä vaarassa kun ei voisi rahastaa jokaisella pienellä muutoksella tai korjauksella kun myyty ohjelmisto ei toimikkaan heti alkuun kuten kuuluisi.

Ja yritykset saavat avoimen lähdekoodin ansiosta ottaa kenet tahansa toisen yrityksen tekemään jotain ohjelmistolle ja maksaa siitä että kyseinen yritys ottaa vastuuta siitä muutoksesta. Yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia kilpailuttaa jokainen tarjoaja ja valita niistä paras joka osaa koodata parhaiten. Yritys voi vaikka pyytää kyseisen ohjelmistoyrityksen asiakkailta malliesimerkkejä lähdekoodista ja arvioittaa ne muilla saadakseen tietää onko ohjelmistoyrityksen työ laadukasta.

“Toinen hämmennyksen kohde on SharePointin karkuun päästäminen. Avoimista ratkaisuista löytyy monia SharePointin yksittäisistä toiminnallisuuksista, mutta toistaiseksi yksikään FLOSS-ratkaisu ei ole pystynyt vetämään näitä ominaisuuksia samaan nippuun yhtä elegantilla tavalla. FLOSS-SharePoint-alike tulisi kursia kasaan monista pienistä osakokonaisuuksista ja näitten välinen integraatio ei ole mikään pieni juttu.”

No eipä se Sharepoint ole itsessään mikään yksi ohjelmisto vaan useista tuotteista koostuva tuote. Aivan samalla tavalla voidaan koota yksi tuote erilaisista avoimen lähdekoodin ohjelmistoista jotka on yksittäisinä tuotteinakin tarjolla ja jokaista voi lähteä kilpailuttamaan. Eikä tule ainakaan sidotuksi Internet Exploreriin jälleen kerran jos haluaa kaikki ominaisuudet Sharepointista käyttöön.

http://www.readwriteweb.com/enterprise/2009/11/mind-touch-counters.php

http://www.alfresco.com/products/collaboration/

Ja lisättäkööt sekin mikä jo kertoo että ei ole tietoa tapauksesta Ossilla.

Kaupallisuus ei tarkoita maksullista, eikä se tarkoita koodin olevan suljettu.

Ilmainen ja vapaa on aivan yhtä hyvin kaupallista missä suljettu ja maksullinenkin.

Se että on tottunut että aikaisemmin suuri osa kaupallisista ohjelmistoista ovat tehty suljetulla lähdekoodilla. Ei tarkoita että kaupalliset ohjelmistot voi olla tehty avoimena lähdekoodina ja tuotteistettu.

Ja GPL ei todellakaan vaadi että lähdekoodi pitää olla kaikille avoinna kuten jo Sami toi esille. Se on iskostunut mielikuva Microsoftin FUD-kampanjoista että kun kerran on avointa lähdekoodia kyseessä niin kaikki saa käsiinsä lähdekoodin.

GPL vaatii että kun ohjelmisto jaetaan binäärinä, niin sen mukana binäärin hankkineelle tulee olla mahdollisuus kohtuullista korvausta vastaan myös ohjelmisto lähdekoodina. Niin että binäärin hankkinut voi muokata ohjelmistoa omiin tarpeisiinsa eikä ole sidottu ohjelmistotoimittajaan.

Usein avoimen lähdekoodin yleisissä ja avoimissa projekteissa lähdekoodi on ihan suoraan heti kaikille saatavilla eikä vain binäärin omistajilla. Toiminta on avointa ihan kaikille vapaasti.

Mutta mikään ei estä yritystä itse tekemästä GPL:llä lisensoitua avoimen lähdekoodin ohjelmistoa ja myymällä binääriä ja tukipalveluita, sekä sitten tarjoamalla asiakkaille lähdekooditkin mukaan. Asiakas vaan voi hyödyntää lähdekoodiakin laittamalla sen vapaasti jakoon jos niin haluaa tai alkaa itse tarjoamaan tukipalveluja tai myymään ohjelmaa eteenpäin.

Kuka tahansa saa myös ottaa GPL:llä lisensoidun avoimen lähdekoodin ohjelmiston käyttöön yrityksessä tai omaan käyttöön ja tehdä siihen muutoksia joita ei tarvitse näyttää/jakaa kellekään jos ei jaa ohjelmistoa binäärinä eteenpäin.

Esimerkiksi siis yritys voisi tehdä avoimen lähdekoodin periaatteella, GPL:llä Kelalle tietojärjestelmän räätälöidysti. Ja Kelan ei tarvitse kellekkään mitään koodia näyttää. Mutta yritys ei voi mitenkään lukita Kelaa itsessään vaan Kela olisi herrana talossa koko ajan. Kela voisi hankkia itselleen kenet tahansa tarjoamaan tukea, palveluja, kehittämään ohjelmistoa tai vaikka myydä sen ulkomaille GPL:n ehtojen mukaisesti.

Jatkan vielä,

Ossi Mäntylahti: “Lontoon pörssiin oltiin rakennettu custom-softahäkkyrä (TradElect), joka kosahti komeasti. Nyt se korvataan tuotteistetulla ohjelmapaketilla(MillenniumIT/MarketPrizm).
Yhdenkään mainitun kaupankäyntijärjestelmän koodi ei ole avoimesti saatavilla.”

TradElect oli tuotteistettu ohjelmisto jota oli jopa Microsoft mukana tekemässä itse että pörssi saisi parhaan mahdollisen tietojärjestelmän käyttöönsä. Ei se räätälöinti sitä rikkonut vaan huonompi käytetty tekniikka (.NET).

“The TradElect software itself is a custom blend of C# and .NET programs, which was created by Microsoft and Accenture, the global consulting fi”
http://thefinanser.co.uk/fsclub/2009/07/lse-to-dump-tradelect-due-to-microsoft.html

MillenniumIT taas räätälöi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja pörssiyhtiöille ja omilla tehdyillä ohjelmistoilla.

Eikö Microsoft ole tarpeeksi suuri suljetun lähdekoodin ja kaupallistamisen “mestari” että se saisi tarjottua sellaisia ohjelmistoja joita tarvitaan?

Ja Lontoon pörssille oli jopa halvempaa ostaa koko yritys kuin maksaa lisenssejä Microsoftille ja kumppaneille 65 miljoonaa dollaria, niin MilleniumIT lähti vain 30 miljoonalla dollarilla. Eli lontoon pörssi sai heti jo muutenkin vapaasti saadun lähdekoodin lisäksi ostamalla yrityksen kehittäjät ja muut asiakkaat jolloin se pystyy itse ylläpitämään tietojärjestelmään halvalla sekä myymään palveluja muille että vielä tietojärjestelmää muille pörsseille jotka taas voivat vaikka luoda omia tukipalveluja sille ja räätälöidä vielä lisää tarvittaessa. Kukaan ei olisi sidottu lontoon pörssiin (tai Microsoftiin).

“The only known remaining stock exchange to use TradElect is the Johannesburg Stock Exchange (JSE). “The JSE has been well aware for some time that the LSE has been considering its trading technology options,” says Leanne Parsons, JSE’s chief operating officer.”

http://www.linuxnewstoday.org/linux-news-oct-2009-archives/1207-oct-07-2009-linux-news.shtml

Ja mm. Kelan “asiantuntija” pudotti heti avoimen lähdekoodin tarjoajat pois koska siellä on tainnut käydä joku yhtä “asiantunteva” paikalla konsultoimassa että:
“Open Source -koodaus häviää kilpailussa kaupallisille tuotteille yksinkertaisesti sen takia, että vähääkään monimutkaisemmissa tietojärjestelmähankkeissa sekä “suljettu”, että “avoin” koodaus häviävät kummatkin tuotteille.”

Saako Javaa käyttää, jos OS – tuotteita ei hyväksytä tarjouskilpailuun ?

Laurean tapauksessa OS -kielto osui varmaan kipeästi Proactumia kohtaan. Proactum on voittanut monia julkishallinon intranet tarjouskilpailuja omalla “Proactum Platform” ratkaisullaan.

Vähän omituista, että tarjouskilpailuehdoista löytyy noin tarkka esto viimeaikoina menestynyttä ratkaisua vastaan.

Tosin tuo “Proactum Platform” on enemmän markkinointiväline tai “talon tapa tehdä asioita” kuin oikea tuote, mutta mielenkiintoista yhtä kaikki.

Sisältöpuolella käy usein niin, että hienon, paperilla vaatimuksiin täydellisesti vastaavan julkaisujärjestelmän ominaisuuksia joudutaankin kustomoimaan yllättävän paljon omalla ohjelmoinnilla. Projektin bulkkiosuudeksi muodostuukin tuotteen hienojen valmiiden ominaisuuksien purkaminen, korvaaminen omilla joustavammilla toteutuksilla, ja integroiminen ja optimoiminen sitten tuotantoa varten.

Tällaisessa lähestymistavassa open source on parhaimmillaan, koska käytettävissä on täysi lähdekoodi ja Google löytää vastaukset kaikkiin ongelmiin avoimilta keskustelualueilta. On todennäköistä, että open source -yhteisökin on soveltanut tuotetta paljon laajempaan skaalaan erilaisia loppuratkaisuja kuin jonkin yksittäisen kaupallisen tuotteen käyttäjäkunta, jolloin kustomointiin löytyy paljon mekanismeja ja kokemusta. Open source -projektithan pyrkivät usein nimenomaan tarjoamaan joustavia työkaluja, eivätkä niinkään valmiita, yhteen tiettyyn asiaan viimeisteltyjä tuotteita.

Toisena aspektina tässä on vielä oikean abstraktiotason valinta. Jos projektin vaatimukset edellyttävät esim. online-kauppajärjestelmän kustomointia todella monimutkaisilla ala- tai toimijakohtaisilla säännöillä, ei ole välttämättä mitään järkeä yrittää väkisin sovittaa valmista kauppajärjestelmää niihin. Siinä käy helposti niin, että kuluu paljon enemmän aikaa ja työtä kustomointiin kuin mitä oman järjestelmän rakentamiseen “puhtaalta pöydältä” kuluisi. Tätä kaupallisen järjestelmän myyjät eivät toki mielellään korosta omia tuotteitaan esitellessään, vaan yrittävät vain keskittyä niihin hyvin matchaaviin ominaisuuksiin, vaikka niistä ei kenties kaiken kustomointityön jälkeen olisikaan enää mitään jäljellä.

Pitkällinen kustomointityö voidaan välttää siirtymällä abstraktiotasolla alaspäin Ruby on Railsin tai Djangon kaltaisiin frameworkkeihin. Ne tarjoavat tukuittain valmiita osakomponentteja esim. kaupankäyntijärjestelmän toteuttamiseen, mutta eivät pakota sovellusta mihinkään tiettyyn toimintalogiikkaan. Kuinka ollakaan, tämän tasoinen kehitys toimii jälleen kerran parhaiten open source -maailmassa, jossa lähdekoodi, tieto ja kokemukset ovat helposti googlattavissa.

Eikö Open Source -tuotteet ole kaupallisia tuotteita? Minä kun olen luullut että esim. Red Hat on kaupallinen tuote. Eikö Open Officekin ole kaupallinen tuote, siihenhän saa ostettua tukea ja palveluita?

Vai ymmärsinkö oikein? Vai kirjoittiko Ossi väärin?

Älkääs nyt pojat, kyllä kaupallinen ostettu tuote on aina ostettu tuote, jonka tuki on aivan omaa luokkaansa.

http://thedailywtf.com/Articles/Injection-Proofd.aspx

Ossilta myös jäi tyylipuhtaasti mainitsematta, että lukuisat kaupalliset/suljetut tuotteet käyttävät pohjallaan jotain avointa softaa. Safarissa pohjalla khtml… eikun webkit, Nokian N900 on vain Debian + Maemo, metrojen uudet multimediamainostaulut käyttää Debiania (satuin olemaan paikalla kun tuollainen oli GRUBin puolella odottamassa, että joku valitsisi bootattavan käyttiksen, oli Debian Lenny), digiboksit, NASit ynnä muut vermeet pohjautuu usein avoimiin ratkaisuihin.

Monet julkaisujärjestelmät käyttää pohjallaan avointa koodia, jossei muuten niin Tomcatia, Springiä, Strutsia (jos kyseessä Java-sovellus) tai PHP:ta. Google käyttää joihinkin hommiinsa aika isostikin MySQL:ä, tai en tiedä miksi muuten niin isoja patcheja siihen olisivat julkaisseet.

Onko “open source -koodaus” silloin jotenkin hävinnyt, jos ne rahastamisen maku suussa myydyt slidewaret… anteeksi, kaupalliset tuotteet käyttää avointa koodia pohjallaan ja pitävät päällään Javalla tehdyn käyttöliittymän? Hyviäkin kaupallisia tuotteita on, mutta aivan liian moni kaupallinen tuote on luokkaa “olenpa Java-ohjelma, joka kutsuu shellikomennoilla ImageMagickia/mencoderia, jotka tekee kaiken vaikean työn”.

Saako Ossi Microsoftilta seminaarimatkoja ja ohjelmistoja?

http://yle.fi/alueet/lappi/2010/02/piilovaikuttajat_vaijyvat_netissa_1459636.html

Ossi-parka,

saamasi palaute osoittaa, että alan tietous on mukavasti jo levinnyt. Toivoisinpa, että julkisillakin tilaajilla alkaisi olla ammattitaitoa konsulttien kanssa kauppoja tehdessään. Jäisivät vähemmälle takavuosien esimerkit. Vaikka että konsultti rakensi laajahkon asiakirjojen käsittelyjärjestelmän jonkun ‘Wordin skriptien’ pohjalle. Maksaja oli varma, mutta systeemin käyttöikä jäi kovin lyhyeksi. Siihen aikaan riitti, että etsi organisaatiosta muutaman avaihenkilön, todellisen päättäjän, teki heille itsensä tykö ja tarjosi lampaansakramentin, jonka ei tarvinnut olla päiväpalkkaa kummempi.

Ihannekauppa konsultille tietysti on, että se saa asiakkaan koukkuun, josta ei ole käytännössä irti pääsyä. Tuesta, lisäyksistä, päivityksistä voi sitten laskuttaa aivan kohtuullista siivua. Liekö se sitten sitä kansantulon kasvua. Yhden sellaisenkin myllyn tiedän pyörivän, mutta enpä..

Konsultti puffaa kun voi. Se on selvä. Lukijoiden tason oivaltaminen onkin sitten eri asia, jotta oikea hienovaraisuus löytyisi.

Ossi Mäntylahdelta hyvä provo koska avokoodia sokeasti ylistävät ovat pahasti pillastuneet.

Kiistämätön totuus on kuitenkin se, että suljettu koodi on lähes poikkeuksetta laadukasta verrattuna avoimeen.

Kysymyshän on siitä, että suljetusta koodista ollaan valmiita maksamaan vaikka edullisempia vaihtoehtoja olisi tarjolla.

Johtuisiko tämä todellakin siitä, että “tuotteet yleisesti ottaen tekevät sen, mitä lupaavat”.

“Kiistämätön totuus on kuitenkin se, että suljettu koodi on lähes poikkeuksetta laadukasta verrattuna avoimeen.”

Totuus vaan on jotain muuta: http://thermalnoise.wordpress.com/2006/05/09/syscall-graph-apache-vs-iis/

“Kysymyshän on siitä, että suljetusta koodista ollaan valmiita maksamaan vaikka edullisempia vaihtoehtoja olisi tarjolla.”

Yleensä järjen käyttö alkaa tyhmemmillä sitten kun rahat on vähissä.

“Kiistämätön totuus on kuitenkin se, että suljettu koodi on lähes poikkeuksetta laadukasta verrattuna avoimeen.”

Jaa oletko oikein lukenut niitä koodeja vai mistä moiset käsitykset?

“Kysymyshän on siitä, että suljetusta koodista ollaan valmiita maksamaan vaikka edullisempia vaihtoehtoja olisi tarjolla.”

Juurihan tässäkin ketjussa on esitetty lukuisia esimerkkejä avoimen koodin ratkaisuista tai avoimen koodin pohjalle rakennetuista ratkaisuista, jotka ovat alallaan johtavia. Ja myös kerrottu, ettei ilmaisuus ole samaa kuin avoimmuus. Mutta ehkä et jaksanut lukea ketjua vaan heittelit vaan luulosi peliin.

“Lontoon pörssiin oltiin rakennettu custom-softahäkkyrä (TradElect), joka kosahti komeasti. Nyt se korvataan tuotteistetulla ohjelmapaketilla(MillenniumIT/MarketPrizm).

Yhdenkään mainitun kaupankäyntijärjestelmän koodi ei ole avoimesti saatavilla.”

Microsoftin “softahäkkyrä”? Tuotteistettu Open Source-pohjainen ratkaisu?

Jos määrittelee, että häviäjä ei ole tuote ja voittaja on tuote, niin sitten tuote voittaa aina. Mutta Open Source koodaus ei tässä häviä kaupalliselle tuotteelle, vaan Open Source koodaus on kaupallisen tuotteen pohjana. Mikä tekee otsikosta vähintäänkin kummallisen. Miksi gepardi on nopeampi kuin eläimet?

Mutta jos ajatellaan, että Open Source -tuotteen koodin pitää olla avointa, niin otetaan vaikka Nokian Symbian: miksi siitä tehtiin avoin, jos se kerran häviää kaupalliselle tuotteelle? Silloinhan joku Windows Mobile päihittää sen. Symbian on tuote, joo, mutta otsikon mukaan se ei voi olla tuote, jos kerran on avointa koodia.

Ja miksi Open Source -tuotteet oikeasti usein häviävät: koska niitä ei markkinoida ja koska niillä ei ole ketään voitelemassa päättäjiä.

“Lontoon pörssiin oltiin rakennettu custom-softahäkkyrä (TradElect), joka kosahti komeasti. Nyt se korvataan tuotteistetulla ohjelmapaketilla(MillenniumIT/MarketPrizm).”

Tuo oli siitä vähän huono esimerkki että vain käyttjärjestelmä, eli linux, oli OSS tuote kun taas TradElect oli suljetun koodin tuote. Lisäksi tämä uusi tuotteistettu ohjelmistopaketti saattaa olla myös linux palvelimilla. Joten onko tässä nyt sitten OSS vastaan OSS, vai tuotteistettu ohjelmistopaketti vastaan tuotteistettu ohjelmistopaketti.

Ehkäpä tämä kuvaakin tämän OSS vastaan tuotteistettu ohjelmistopaketti kysymyksen perusongelmaa. Tällaiset isot paketit koostuvat useista muualta hankituista osista, ja ohjelmoinnista jolla paketit sidotaan yhteen. Lopputuloksena usein onkin tuote jota ei voida sanoa puhtaasti suljetun tai avoimen lähdekoodin tuotteeksi, vaan yhdistelmä molempia.

OSX on hyvä esimerkki. Kyseessä on kaupallinen tuote joka pohjautuu suurelta osin avoimeen lähdekoodiin, eli BSD unixiin. Onko se sitten tuotteistetty kaupallinen tuote vai avoimen lähdekoodin tuotos?

… ja BSD unix pohjautuu suljetun koodin unixeihin, hyvin pitkälti… Toisaalta yksikään linux-ympäristökään ei ole täysin avointa lähdekoodia, kun siellä on aina joko laiteajurien tai jonkin muun tasolla suljettua lähdekoodia.

Vaikuttaa jo miltei siltä että jotkut pitävät avoimen lähdekoodin tuotoksina likipitäen kaikkea, missä on lähdekoodi – eli kaikkea.

Nuo pörssijärjestelmät ovat kyllä mitä suurimmassa määrin suljetun lähdekoodin järjestelmiä – turha niitä on yrittää avoimeksi lähdekoodiksi selittää, vaikka pyörisivätkin linux-palvelimilla. Pidetään nyt avoimena sitä, mistä lähdekoodit ovat vapaasti saatavilla – turha yrittää haalia siihen muuta. Tai joidenkin esittämällä rajanvedolla Windowskin on avointa lähdekoodia, koska eri maiden viranomaisilla on ollut oikeus perehtyä halutessaan sen lähdekoodiin – mutta ei kaikkien koodinsorkkijien.

Myöskään standardien ja avoimien rajapintojen osalta ei kannata höyrähtää yhdistää niitä avoimeen lähdekoodiin. Nehän ovat täysin erillisiä asioita. Kaupallisten, suljetun lähdekoodin tuotteita ja sovellusteknologioita tarjoavien yritysten tuotteet käyttävät mitä suurimmassa määrin standardeja ja avoimia rajapintoja. Niissä jopa noiden käyttö pysyy tuotteiden käyttäjien kannalta hyvin hallinnassakin, eikä niiden kanssa juosta sovelluksessa miten sattuu – kuten avoimen lähdekoodin tuotteiden kanssa valitettavasti monesti asiantila on.

Avoimella lähdekoodilla ei myöskään useinkaan ole sitä etua todellisuudessa, mitä niillä kaupitellaan olevan – vaan niissä on monesti herkästi langettava sudenkuoppa. Eli avoimen koodin tuotteen kopelointi sisältä itse omassa käytössä johtaa herkästi suohon sen jatkoylläpitoon omana haaranaan – mikä käy kalliiksi. Pääsääntöisesti siis edullisinta ja järkevintä kyetä hyödyntämään laajemmin yhtenevänä säilyvää tuotetta.

“Myöskään standardien ja avoimien rajapintojen osalta ei kannata höyrähtää yhdistää niitä avoimeen lähdekoodiin. Nehän ovat täysin erillisiä asioita.”

Totta. Kuitenkin on ollut selvästi havaittavissa, että standardeja noudattaa paremmin ne ohjelmat joiden lähdekoodiin pääsee vapaastu käsiksi kun taas suljetut ohjelmistot ovat tunnettuja siitä, että standardointia ei noudateta eikä kunnollista dokumentaatiotakaan ole saatavilla rajapintoihin. Tekniikkaa avataan ja standardoidaan vasta sitten kun kilpailutilanne niin pakottaan.

Webbiteknologiat on hyviä esimerkkejä. Internet Exploreria ei kehitetty viiteen vuoteen ja se oli standardien noudattamisen osalta täysin rikki. Kehitystä alkoi tapahtua vasta sitten kun Firefox alkoi syödä sen markkinaosuutta. Vastaavasti Adoben Flashiin ei saanut minkäänlaista dokumentaatiota, ei ennen kuin Microsoft julkaisi Silverlightin joten sitten tuli vähän kädenojennusta. Ja

Microsoft on tunnetusti pihdannut dokumentaatiota kunnolla kun on viranomaisten tarvinnut jo sakkorangaistuksien voimalla saada dokumentaatiot esille.

“Niissä jopa noiden käyttö pysyy tuotteiden käyttäjien kannalta hyvin hallinnassakin, eikä niiden kanssa juosta sovelluksessa miten sattuu – kuten avoimen lähdekoodin tuotteiden kanssa valitettavasti monesti asiantila on.”

Tämä on emävalhe.

“Eli avoimen koodin tuotteen kopelointi sisältä itse omassa käytössä johtaa herkästi suohon sen jatkoylläpitoon omana haaranaan – mikä käy kalliiksi.”

Se koodin kopelointi tehdään keskitetysti ja siitä hyötyy kaikki, näin normaalisti. Jos ylläpitoa tehdään omassa haarassa niin se tehdään sitten poikkeussyistä. Kuten vaikka niin, että saadaan jatkettua järjestelmän elinkaarta pidemmälle kuin Joku Muu tarjoaa ylläpitoa. Esimerkiksi Windows XP:n tuki katkeaa 2014 ja ne jotka haluaisi käyttää pidemmälle ei voi mitenkään venyttää elinkaarta kun ei ole koodia saatavilla.

“Pääsääntöisesti siis edullisinta ja järkevintä kyetä hyödyntämään laajemmin yhtenevänä säilyvää tuotetta.”

Eli ei ainakaan Microsoftin .NET/Monoa tai Moonlight/Silverlighteja jotka on pirstaloitu epäyhteneväisiksi.

Tämä nyt vaan noudattaa Ossin jo pitkään harrastaamaa linjaa: M$:n puolesta, Linuxia ja Open Sourcea vastaan. Katsoppa huviksesi Googlaten, niin ei häneltä ole tullut uutta näkemystä tällä vuosituhannella.

Minä en haluaisi, että esim verorahojani käytettäisiin senttiäkään closed sourceen. Syy on se, että kun jollekin kunnalle/koululle/ministeriölle/sairaalalle tms. tehdään closed -toteutus, toinen vastaava organisaatio joutuu maksamaan saman taas uudelleen. Tätä on EU ja sitä kautta Suomenkin hallinto pyrkinyt järkeistämään. Hyvänä esimerkkinä onnistumisesta toimii vaikka Oulun kaupungin portaalihanke http://www.osor.eu/news/fi-city-of-oulu-open-source-offers-very-competitive-alternative

Tuo nyt kuvaa Ossin kykyä käsittää asioita, että sekoittaa koodin avoimuutta ja tuotteita keskenään. Vai onko pontimena oma konsulttityö?

On kyllä järkevämpää ostaa tuote, jossa voi selvitä suuremmaksi osaksi konfiguroimalla, eikä koodaamalla. Jos tuote on pohjaltaa Open Sourcea, on se avoimesti testattua. Siis standardimpaa ja bugittomampaa kuin yhden koodarin piilossa tekemä spagetti.

Tämä on myös kustannustekijä, koska huono pohjakoodi voi vaatia vaikka 10-kertaisen määrän rautaa. Tästä syystä todella isot systeemit (mm. Google, pörssit, lentoyhtiöt, sää- yms operaattorit) ovat Linux/OSS -pohjaisia, koska .NET ei ole tehokasta. Puhumattakaan, kun pitää välillä vaihtaa ylläpitäjää.

On taas mukava katsoa kun liekit leimahtelee topicin ympärillä korkeana. Olikin jo hieman tylsää.

Ottamatta kantaa, mitä eri kirjoittajat ymmärtävät eri termeillä, otan kantaa asiaan omilla termeilläni.

Haluan itselleni sovelluksen, jossa (optimi) tapauksessa on kaikki se toiminnallisuus, jonka tarvitsen. Samoin haluan kehityksen jatkuvan ja tuen sovellukselle toimivan sopimuksen mukaan. Tuen on oltava sekä teknistä että käyttäjätukea. Viat on korjattava tietyssä aikataulussa.

Tarvitsen käytettävyyden olevan vaikkapa 99,8% vuodessa. eli silloin kaikkiin huoltotoimenpiteisiin ja päivityksiin on vuodessa varattu 0,2% ajasta. Muun ajan järjestelmän on toimittava.

Haluan että rajapinnat muihin sovelluksiin on toimittava. Olivat ne joko avoimiin tai suljettuihin rajapintoihin perustuvia.

Mitä tästä seuraa? Monet Open Source toimintaan keskittyneet eivät pysty sitoutumaan kaikkii noihin vaatimuksiin ilman riskejä. Valitettavasti. Myönnän että sellaisikin yrityksiä on että pystyvät. Heti samaan hengenvetoon on lisättävä että sama kyllä koskee myös suljettua puolta.

Itselläni on kokemusta molemmista toimittajamalleista. Yleensä ongelmat kyllä ovat jossain muualla kuin siinä, mitä koodia käytetään.

“tuote on ohjelmistokokonaisuus, josta löytyvät valmiiksi tehtyinä ominaisuuksina bisnesprosessin vaatimat toiminnallisuudet.”

Juurikin tämä.

Moka-Mika:

“open mind”
“avoimet haitat”

mäsätrollin “työpäivä”, lisää listaasi “lipsumatta”.

“… ja BSD unix pohjautuu suljetun koodin unixeihin, hyvin pitkälti… Toisaalta yksikään linux-ympäristökään ei ole täysin avointa lähdekoodia, kun siellä on aina joko laiteajurien tai jonkin muun tasolla suljettua lähdekoodia.”

Kyllä, alkuaikoina suljettu lähdekoodi jyräsi mutta sittemmin avoin- ja ilmainenlähdekoodi on tullut haastamaan tämän mallin. Jos etsii Täysin ilmaista/avointa linuxia niin suosittelen kääntymään gnewsense-distron puoleen. Muuten esim. Ubuntuun voi asentaa suljetut ajurit restricted puolelta. Kaikkea ei voida antaa avoimesti(exept gnewsense) jos laitevalmistajat estävät tahallaan avoimen kehityksen. Viime aikoina esim. näytönohjain valmistajat ovat hitaasti lämmenneet avoimelle kehitykselle.

“Vaikuttaa jo miltei siltä että jotkut pitävät avoimen lähdekoodin tuotoksina likipitäen kaikkea, missä on lähdekoodi – eli kaikkea.”

Eli et itse tiedä mitä avoin- tai ilmainenlähdekoodi on mutta haluat ilmaista, ettei kukaan muukaan tiedä. Ei se mitään, lisätietoa saa wikipediasta ja erinäisten järjestöjen sivuilta.

“Nuo pörssijärjestelmät ovat kyllä mitä suurimmassa määrin suljetun lähdekoodin järjestelmiä – turha niitä on yrittää avoimeksi lähdekoodiksi selittää, vaikka pyörisivätkin linux-palvelimilla. Pidetään nyt avoimena sitä, mistä lähdekoodit ovat vapaasti saatavilla – turha yrittää haalia siihen muuta. Tai joidenkin esittämällä rajanvedolla Windowskin on avointa lähdekoodia, koska eri maiden viranomaisilla on ollut oikeus perehtyä halutessaan sen lähdekoodiin – mutta ei kaikkien koodinsorkkijien.”

Eri hallitusten pääsy lähdekoodiin on hyvin rajattua eikä kata kaikkia hallituksia, siksi se ei ole avointa. Mutta jos Windows jaettaisiin kaikille asiakkaille binäärinä ja lähdekoodina(kokonaan) niin mikä ettei, miksei se olisi sitten avointa:)

Mutta sitten itse pääkirjoitukseen:
…älä kirjoita asioista mistä et tiedä!

Eikös avoimen koodin lähtökohtana ole nimenomaan ollut se, että niillä tehdään bisnestä itse koodipohjan sijasta tuotekokonaisuudella. Itse koodista kun ei tarvitse maksaa, niin siihen on huono bisnesideaakaan rakentaa.

Itse muuten huomannut että ei-it yrityksissä hommista vastaavat pelottavan paljon sellaiset koulut kesken jättäneet, jotka ovat oppineet next-next-next-ok asennukset ja tätä porukkaa johtamassa kukkahattutädit. Ja asennemaailma on edelleen aikakaudelta jolloin Microsoft-tiedoston saa auki Microsoft-tuotteella, standardeista tai erilaisten ohjelmistojen välisestä kommunikoinnista ei tietoakaan. Tälläiselle porukalle ei välttämättä kannata mainita, että tarjottu tuote ei perustukaan nimenomaan Microsoftin teknologiaan.

Tosiasia kuitenkin on, että samaa tahtia kun omalla koneella fyysisesti pyörivät ohjelmat vähenevät ja siirtyvät enemmän verkossa toimiviksi, myös avoimen koodin osuus toteutuksista on kasvanut huomattavasti. Tämä on sitä pelikenttää jossa MS ja kumppanit ovat sahanneet omaa oksaa pidättäytymällä suljetuissa ratkaisuissaan.

Hmmm:

“Ylen harvassa järjestelmähankkeessa halutaan lähteä ohjelmointityöhön.”

Mutta ylen monessa järjestelmähankkeessa ohjelmointityöhön _täytyy_ lähteä ja valitettavasti suljeitulla koodilla se ei onnistu ainakaan helposti ja olematta naimisissa toimittajan kanssa!

dotdeb: “Jos etsii Täysin ilmaista/avointa linuxia niin suosittelen kääntymään gnewsense-distron puoleen.”

gnewsense on vain yksi Linux-käyttöjärjestelmän jakelupaketti joka pyrkii täysin avoimeen lähdekoodiin. Aikaisemminkin niitä on tehty kuten Mandrivan jakama Free-versio missä Linux-käyttöjärjestelmässä ei ole yhtään suljettua laiteajuria, firmwarea ym. Tietenkin ne saadaan jälkeenpäin asennettua jos tarvitsee/haluaa kuten ne on jo valmiina One-, Flash- ja Powerpack-versioissa.

“Viime aikoina esim. näytönohjain valmistajat ovat hitaasti lämmenneet avoimelle kehitykselle.”

AMD avasi ensimmäiseksi speksit näytönohjaimille ja alkoi avustamaan avoimen lähdekoodin ajureiden kehittelyssä. 2D puoli toimii loistavasti ja 3D kohtalaisesti, mutta ei vielä aivan yhtä täydellisesti. AMD:lla kestää avoimien ajureiden kehittelyn avustamisessakin kun siellä on patentteja joita AMD ei saa välttämättä suoraan luovuttaa vaan ne pitää ohjelmoida uudelleen.

Nvidia pitää vielä kiinni suljetuista ajureista (tiedä olisiko yhtä laadukkaita kuin mitä AMD on tehnyt kun se paransi tapojaan ja avasi lähdekoodit ajureille jo jotka toimivat paremmin kuin Nvidian) ja Nvidian ajureita käydään läpi reverse engineering -menetelmällä ja niistäkin on saatu jo lupaavia ensiversioita aikaiseksi.

“Eri hallitusten pääsy lähdekoodiin on hyvin rajattua eikä kata kaikkia hallituksia, siksi se ei ole avointa. Mutta jos Windows jaettaisiin kaikille asiakkaille binäärinä ja lähdekoodina(kokonaan) niin mikä ettei, miksei se olisi sitten avointa:)”

Jos lisenssi sallisi lähdekoodin muokkaamisen, uudelleen jakamisen jne kuten OSI-määrittelee (mieluiten kuten FSF-määrittelee vapaan ohjelmiston) niin silloinhan se muuttuisi. Se ei ole avointa jos vain osa käyttäjistä saa nähdä lähdekoodin mutta ei saa edes ilman lupaa tehdä muutoksia tai ei saa jakaa sitä muille.

Muutenkin NT-käyttöjärjestelmä olisi kiva saada vapaaksi, se olisi jo merkittävä asia, ei Windowsin tarvitsisi itse olla avointa vaan kunhan NT-käyttöjärjestelmä olisi avointa. Tämä jo tekisi Microsoftin valta-asemasta niin heikon että sen markkinaosuus voisi romahtaa kymmenen vuoden aikana jos se ei vaihtaisi NT-käyttöjärjestelmää Windowsissa johonkin toiseen suljettuun.
Tietenkin koko Windowsin lähdekoodin avaaminen olisi niin merkittävä teko että satojen eri sovellusten, kirjastojen ym tuottama satojen miljoonia rivien läpikäyminen olisi yhden vuosikymmenen ajaksi iso työ. Jo esim pelkästään Linux-käyttöjärjestelmän yli 12 miljoonan rivin läpikäyminen olisi todella suuri vaiva, vaikka valtaosa on pelkästään laiteajureita.

Enterprais-mies: “Eikös avoimen koodin lähtökohtana ole nimenomaan ollut se, että niillä tehdään bisnestä itse koodipohjan sijasta tuotekokonaisuudella. Itse koodista kun ei tarvitse maksaa, niin siihen on huono bisnesideaakaan rakentaa.”

Tuo ei ollut lähtökohta eikä ole edelleenkään. Avoimen lähdekoodin lähtökohta ei ole että vain muulla tehdään rahaa kuin vain itse ohjelmalla.

Alunperin kaikki koodi oli vapaata. Sitä sai harrastelijat ja hakkerit muokata ja kehitellä. Ihmiset soittelivat toisilleen ja lähettivät postitse koodia toisilleen jne.

Sitten alkoi suurilla yrityksillä olemaan pelko että he eivät olekkaan ohjaksissa eivätkä pysty rajoittamaan kilpailijoiden toimia. Joten suuret yritykset alkoivat estää lähdekoodiin pääsyn. Kunnes oltiin asemassa että oli “normaalia” että ohjelma oli suljettu ja se oli salassa pidettävä. Tätä puolusteltiin kaikin mahdollisin keinoin aina suurien yrityksien puolesta koska pystyvät tällöin rahastamaan aina uudelleen ja uudelleen jokaisesta päivityksestä ja jokaiselta eri taholta ilman pelkoa että kukaan kilpailija olisi uhkaamassa omilla parannuksillaan.

Nyt avoin lähdekoodi alkaa taas voittamaan tilannetta, tuomaan tasapainoa koko toimintaan. Vain hyvin harvoissa tilanteissa on oikeastaan perusteltua saada ohjelma suljettuna. Esim jotkin algoritmit joilla tehdään digitaalinen vesileima kuvaan niin että kuva voidaan vaikka pienentää 22*22 pikselin kokoiseksi, rajata, muuttaa värejä, pakata uudelleen ym. Ilman että vesileimaa voidaan poistaa. Algoritmin näkemällä voitaisiin vesileimakin todennäköisesti poistaa.

“Tämä on sitä pelikenttää jossa MS ja kumppanit ovat sahanneet omaa oksaa pidättäytymällä suljetuissa ratkaisuissaan.”

Microsoft yritti suojella asemaansa käyttöjärjestelmä-markkinoilla sitomalla käyttäjät Internet Exploreriin, jolla suojeltiin myös toimisto-ohjelmistojen markkinoita ja etenkin WWW-selainten markkinoita. Microsoftilla tiedettiin hyvin että Internet tulee olemaan merkittävä tekijä kaikkien markkina-alueiden hallitsemisessa ja sitä varten se yritty ajaa Javaa, Netscapea ja monia muita ohjelmistoja pois markkinoilta ja onnistuikin tietyillä markkinoilla että vielä sitomaan tekniikoita itseensä. Onneksi kilpailuviranomaiset puuttuivat peliin, tuomitsivat monopolista, useamman kerran määräävän markkina-aseman väärinkäyttämisestä jne jne.

Nyt on alkanut jo ihmisillä olemaan ymmärrystä että tekniikan täytyy olla avointa, sen täytyy olla vapaata ja standardienkin täytyy olla sellaisia. Niin että yhdessä voidaan tehdä päätökset ja kehittämisen ideat ilman että yksikään yritys pystyy määräämään kehityksen tahtia.

Se ei ole ollut istuttavan oksan sahaamista Microsoftilta vaan erinomainen yritys hallita kaikkia markkinoita (Käyttöjärjestelmien, sovellusalustojen, WWW-selainten, toimisto-ohjelmistojen jne) hyödyntämällä jo hallittuja markkinoita. Todella röyhkeää ja taidokasta kieroilua joka on pitänyt Microsoftin pystyssä. Jonakin päivänä tätä menoa
ehkä 20 vuoden aikana Microsoft on samassa asemassa missä IBM on nykyisin, mitä sille kävikään luomalleen PC-markkinoille kun ei ollut varovainen (Microsoft, Compaq) ja ennen kaikkea mitä se aiheutti tietokone-markkinoille omilla toimillaan mistä monopoli-tuomiot rapsahtivat. Iso sininen on nykyisin edelleen Iso ja sininen mutta se on vain hiljainen eikä joka paikassa esillä.

Olisi hauskaa, jos tuo Ossi lähtisi täältä provosoimasta. Mikä hyöty tuossa touhussa on, kun jätkällä tollanen putkinäkö.

Väärin:
- Windows on ihana
- Rakastan Windowsia. Multa tulee.
- Open source on paskaa
- Windows on mun kulta.
- Kehuin teitä taas netissä. Rahat voi laittaa sinne mun op:n tilille.

Oikein:
- Closed sourcea on hyvä olla olemassa
- Open sourcea on hyvä olla olemassa
- Kaikki käyttöjärjestelmät on paskoja
- Taskulaskimet on ihania, kun ne toimii aina (paitsi uudenmaan yrittäjien taannoinen eurolaskin, jossa eurokerroin oli väärin)
- Ossi eläkkeelle

Varsin monelta kommentoijalta on jäänyt huomaamatta artikkelin varsinainen pointti. Miettikääpä asiaa järjestelmän tarvitsijan, eli asiakkaan kannalta.

Kun tarve tietojärjestelmän kehittämiselle tulee vastaan, on todella usein vastakkain ratkaisun kokoon karsiminen joko avoimista palikoista enemmän tai vähemmän kursien ja valmis pakettituote. Usein pakettituotteet ovat kaupallisia. Avoimista palikoista samanlaisen kokonaisuuden aikaansaaminen edellyttää hyvin usein koodausta ja kaiken maailman virittelyä, josta yhden yksittäisen vastuutahon löytäminen on vaikeaa.

Kennu on oikeassa siinä, että nimen omaan julkaisujärjestelmäpuolella tuotteistettu tarjonta on heikkoa. Tämä tosin pätee sekä kaupallisiin, että julkisiin tuotteisiin. Esimerkiksi avoimen koodin julkaisujärjestelmien entisestä kuninkaasta, Drupalista, on tullut nyttemmin has-been, kun projektin johtajaa pelottaa sanoa “ei” featurenhimoisille koodaajastaroille!

Kennu on kuitenkin väärässä antaessaan ymmärtää, että ratkaisun pohjalla olevaa tuotetta olisi väistämätöntä räätälöidä. Minä sanoisin, että tuotteita kannattaa käyttää niihin tarkoituksiin, joihin ne on suunniteltu. Merkittävä määrä kustomointia on merkki siitä, että yritetään tehdä jotain, joka ei ole hyvä ajatus. Ennemminkin tällaisessa tapauksessa kannattaa harkita, voisiko omia toimintatapoja mukauttaa tuotteen mukaisiksi.

Oman järjestelmän rakentaminen puhtaalta pöydältä on tietysti aina joustavin vaihtoehto. Mutta tällöin tulevat samalla rahalla kaikki oman koodauksen ongelmat. Ja laatuongelmat näistä eivät ole niitä vähäisimpiä.

Kauppapaikka on loistava esimerkki bisnestarpeesta, jossa tietojärjestelmän on toimittava takuuvarmasti luotettavasti. Jos kauppa on nurin, kun komponentit OpenFoo, GPL-Bar ja BisneslogiikkaBiz eivät yllättäen olleetkaan enää yhteensopivia, menetykset ovat suoraan rahalla mitattavia.

Kukaan ei muuten ole toistaiseksi esittänyt yhtään esimerkkiä Open Source -kauppapaikkaratkaisusta, jossa tarjottaisiin mitään kappaletavaraa monimutkaisempaa. Ehkäpä sellaista ei ole olemassakaan.

@Ossi:

“Kun tarve tietojärjestelmän kehittämiselle tulee vastaan, on todella usein vastakkain ratkaisun kokoon karsiminen joko avoimista palikoista enemmän tai vähemmän kursien ja valmis pakettituote.”

Tai avoimista palikoista valmiiksi kursittu tuote. Pääpointti on se, että julkisissa järjestelmissä pitää olla lähdekoodit muokattavissa, että jos jotain räätälintyötä tarvitaan niin sille ei ole rajoitteita ja jos riittävän valmista tuotetta ei ole valmiiksi kasaan laitettuna niin sitten joku tekee sellaisen kun antaa vähän rahaa.

Ei voi olla totta! Ettäs kehtaat samassa vastauksessa esittää seuraavia lausahduksia..

“Miettikääpä asiaa järjestelmän tarvitsijan, eli asiakkaan kannalta.”

“Minä sanoisin, että tuotteita kannattaa käyttää niihin tarkoituksiin, joihin ne on suunniteltu. Merkittävä määrä kustomointia on merkki siitä, että yritetään tehdä jotain, joka ei ole hyvä ajatus. Ennemminkin tällaisessa tapauksessa kannattaa harkita, voisiko omia toimintatapoja mukauttaa tuotteen mukaisiksi.”

Mietitäänpä asiaa asiakkaan kannalta. Asiakas etsii omia bisnesprosesseja tukevaa tuotetta. Ennen tätä asiakas on määritellyt nämä prosessit ja mahdollisesti jopa uudistanut ja tehostanut niitä. Myyjä alkaa käymään tuotettaan läpi ja tuotteen tukea asiakkaan bisnesprosesseihin. Tuote ei valitettavasti tuekaan kovin hyvin asiakkaan prosesseja (ainakaan kaikkia) ja myyjä ehdottaa, että entäs jos muuttaisitte toimintatapojanne, että tämä meidän tuote tukisi teidän prosessejanne. Tämäkö on sitä asiakkaan kannalta ajattelua? Juuri tähän ei pitäisi missään nimessä lähteä.

Ja Ossi on nyt sitten saanut tästä blogi-räpellyksestä ihan uutisen Tietokone.fi uutisiin. En tiedä mitä tietokone.fi toimituksen päässä liikkuu.. ainakaan juttujen tasolla ja puolueettomuudella ei ole mitään merkitystä.

@Ossi: “Ennemminkin tällaisessa tapauksessa kannattaa harkita, voisiko omia toimintatapoja mukauttaa tuotteen mukaisiksi.”

Eli Ossin mielestä ihmisen pitää palvella tekniikkaa.

Mistä näitä 70-luvun insinörttejä oikein tulee?

@Ossa:”Kukaan ei muuten ole toistaiseksi esittänyt yhtään esimerkkiä Open Source -kauppapaikkaratkaisusta, jossa tarjottaisiin mitään kappaletavaraa monimutkaisempaa. Ehkäpä sellaista ei ole olemassakaan.”
———————————————–
Ei ratkea paikkakaan ajassa tuossa, on miehellä valjaat nuo haparat suossa. Ken kertoisi satuja mutkien takaa ––on blogimme armahin maassa ja makaa.

Ka katsahdas posteja uudemman kerran kai ymmärtää voinet sää ees yhren kerran ––niin sulloutuu vastaukset äkäiseen vuohon jot pointteri osoittaa continue tuohon.
En goto lausetta tässä voi käyttää en vastata sulle en toivettas täyttää, mut bingaappas ittelles oikea tie, vastaukseen rehtiin sinutkin vie

uupui lopusta merkki tai pari, ota oppia ojasta sakari
@tie,jok vastaukseen
@tie,se vastaukseen

ei oo pakko bingata jos gogeligogeli..googlettaa suolavettä juodessan

Ossi: Minulla on noin 15 vuoden kokemus erilaisten web-julkaisujärjestelmien kehittämisestä ja käyttöönotosta, ja vielä kertaakaan ei ole käynyt niin, että jokin valmis tuote olisi sopinut käyttöön ilman minkäänlaista kustomointia. Ja niitä on kyllä kartoitettu melko huolellisesti aikojen saatossa.

Tietenkin on mahdollista määritellä projekti niin, että ominaisuuksista tingitään sen mukaan, mitä jokin valmis järjestelmä sattuu tarjoamaan ja mitä ei. Toisin sanoen jyrätään surutta kaikki bisnes- ja konseptipuolen tarpeet ja tehdään vain jonkinlainen oletuswebbikikkare. Itse en ole ollut mukana tällaisissa projekteissa, ja niissä on luultavasti kyse aika pienen mittakaavan julkaisuista.

En ole tästä lainkaan eri mieltä. Nimen omaan julkisten webbisivujen julkaisutuotteet ovat heikkoja, kuten jo aiemmissakin kommenteissani kerroin. Näissä tapauksissa custom-softankehitys puoltaa paikkaansa varsin hyvin. Semminkin kun ala kehittyy valtavan nopeasti.

Minusta kuitenkin se kertoo varsin paljon, että olette ahkerasti kartoittaneet erilaisia julkaisutuotteita.

Intraneteissä taas tilanne on jo ihan erilainen. Siellä SharePoint on kovaa kamaa.

Tässä haiskahtaa perinteinen syy vastustaa avointa koodia: pelko.

Pelko syntyy siitä, että kaikki ammatillinen osaaminen on yhden valmistajan tuotteissa. Jos siirrytään muuhun ympäristöön niin sitten huomataankin, että enhän minä tiedäkään asioista yhtään mitään. Koska konsultin tuote on juuri osaaminen niin ympäristön vaihtaminen ei käy päinsä, koska sitten ei enää olisikaan mitään myytävää. Sitten voi vaikka levittää FUDia asiakkaan silmät ja korvat täyteen toivoen, että sillä saa asiakkaan pään käännettyä takaisin omalle mukavuusalueelle.

Olipahan kommentteja…

Sharepoint-asiaan haluaisin viitata MindTouch-tuotteeseen (http://www.mindtouch.com), joka on avointa lähdekoodia (perusosiltaan) ja sisältää mm. DekiWikin. Kisaa kunnialla Sharepoint-kaltaisen sarjan maailman valtikasta, tosin ollen erilainen (parempi?).

Aion tuota koeistaa aikanaan. Suosittelen näkemieni esittelyvideoiden ja henkilöstön palveluasenteen vuoksi jo nyt!

Antifilatelisti, loistava….. Itsesi kokonaan keksimä?

Ossi Mäntylahti: “Kun tarve tietojärjestelmän kehittämiselle tulee vastaan, on todella usein vastakkain ratkaisun kokoon karsiminen joko avoimista palikoista enemmän tai vähemmän kursien ja valmis pakettituote. Usein pakettituotteet ovat kaupallisia. Avoimista palikoista samanlaisen kokonaisuuden aikaansaaminen edellyttää hyvin usein koodausta ja kaiken maailman virittelyä, josta yhden yksittäisen vastuutahon löytäminen on vaikeaa.”

Vieläkin Ossi haparoit sokeana. Kaupallinen ei tarkoita maksullista ja suljettua. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot voi olla kaupallisia ja tuotteistettuja.

Kun puhut että pakettituote voittaa, niin se voi olla aivan yhtä hyvin avoimen lähdekoodin ohjelmisto ja vielä ilmainenkin.

Se mitä yrität nyt tarkoittaa kaupallisella on proprietary eli yksityisomistettu ohjelmisto. Kaupallinen ohjelmisto tarkoittaa myös että ohjelmisto saa rahoitustaan muillakin tavoin kuten vaikka myymällä tukipalveluja tai että sen kehittämisestä maksaa monet eri tahot yhdessä. Itse ohjelmisto voi olla ilmainen tai maksullinen.

Joten yrität väittää kaiken avoimen lähdekoodin ohjelmistojen olevan harrastelijoiden tekemiä, joihin ei ole minkäänlaista tukea tai ketään ylläpitäjää kehittämässä sitä ohjelmistoa upstreamissa.

Ossi, avoin lähdekoodi ei tarkoita että ohjelmistoa kehittää aina joku kaltaisesi nörtti öisin jossain pimeydessä koska ohjelmistoa voi myös kehittää maailman suurimmat ohjelmistoyritykset, ne voivat niitä ylläpitää tai tarjota vain tukipalveluja ja konsultointia siihen.

Yrität pakkosyöttää muille negatiivista mielikuvaa avoimesta lähdekoodista kuin se olisi jokin villi jokeri jonka toiminnasta ei ole minkäänlaisia takuita. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa on vain tietyllä tavalla valitun lisenssin tarjoamat mahdollisuudet mitä ei suljetulla lähdekoodilla (proprietary) tarjottu ohjelmisto tarjoa.

Väitteesi ydin on että yrität sanoa että ohjelmistot on aina parempia kun niiden kehityksestä määrää vain yksi taho ja mieluiten aina yksi suuri ohjelmistoyritys ilman että asiakkaalla on minkäänlaisia oikeuksia ohjelmiston käyttämiseen muualla tai oikeuksia hankkia koska tahansa kolmannelta osapuolelta muutoksia paremmalla hinnalla.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot voidaan kerätä yhteen tehdä niistä pakettituote (esim RedHat, SUSE Linux Enterprise, Mandriva Enterprise Server) joka koostuu useista eri avoimen lähdekoodin ohjelmistoista jotka yksi yritys tuotteistaa ja jakaa. Niiden tarjonta on samanlaista kuin muiden jakelijoiden mutta omilla palveluissa ja pienillä säädöillä. Niiden rinnalla voi olla muita jakelijoita jotka jakavat omana tuotteena samaa ohjelmistojärjestelmää kuten CentOS:ia mutta ilman tukea ym RedHatilta.

Voi olla pienempiä kokonaisuuksia kuten esim LAMP (= Linux-käyttöjärjestelmä + Apache + MySQL + PHP) jotka on tuotteistettu eri Linux-käyttöjärjestelmän jakelijoiden (esim edellä mainitut), että eri yrityksien omasta toimesta yksittäisille ohjelmistoille paketissa ja joille tarjoaa tukea muutkin kuin vain jakelijat omina tuotteinaan.

“Yritin esimerkiksi taannoin etsiä avoimen lähdekoodin kauppapaikkatuotetta, joka tukisi pelkkää kappaletavarakauppaa monimutkaisempia tuoterakenteita promootioineen. Tämä tutkimislinja veti vesiperän.”

Kävitkö mm. seuraavat läpi?
http://webtecker.com/2008/04/22/8-best-open-source-shopping-cart-solutions/

“Yksikään vakavasti otettavan oloinen OSS-kaupparatkaisu ei tue kunnon tuotekonfiguraattoreita”

Check

“tuotteiden yhdistämistä tarjouskokonaisuuksiksi”

Check

“ja kausimaksullisten palvelutuotteiden tarjoamista”

Check

“tarjouksien kohdistamista eri tuoteyhdistelmän osille”

Check

“tehokkaita liittymiä tuotetiedon ulkoiseen Master Data -lähteeseen”

Check

No, ehkä ei ollut joskus 90-luvulla tai milloin niitä silloin etsitkään. Mutta miksi pitää konsultin hakea aina neuvoja blogistaan lukijoilta?
No ehkä mikään ei Microsoft-fanille ole tarpeeksi vakavaa jos ei siihen ole lyöty “Microsoft®” brandia.

Muutenkin avoimen lähdekoodin avulla kuka tahansa konsultti voi itse tarjota tarvittavia tuotteita asiakkailleen. Voivat aivan hyvin räätälöidä halutunlaisen tuotteen asiakkaan tarvitsemilla ominaisuuksilla ja vaikka tarvittaessa järjestää asiakkaalle jonkun toisen tarjoamaan tuen ym. Asiakas saa aina mitä hän haluaa eikä ole koskaan sidottu yhteen valmistajaan jos ei niin tahdo.

Se että sinä Ossi et ole valmis räätälöimään mitään juuri sinun tarpeisiin, ei tarkoita että muut eivät olisi valmiita käyttämään vähää aikaa/rahaa lisäämään muutamia tarpeellisia ominaisuuksia jos kaikki muut tarpeet on jo tarjolla.

Vaikuttaa että odotat että jokaiseen tilanteeseen saadaan ohjelmistot ilman että koodiin tarvitsee koskea pätkän vertaa, saati edes katsoa sitä. Että sitä vain maksaa ja pudottaa ohjelmistot palvelimille ja ruvetaan hommiin parissa minuutissa silloinkin vaikka kyseessä olisi suuremman yrityksen omista tarpeista.

Ossi: Mikä on tämä tilanne, jossa avoimet komponentit Foo, Bar ja Baz lakkaavat yllättäen toimimasta keskenään? Miten näin voisi _tuotannossa_ käydä?

Olen työkseni 11 vuoden ajan paitsi ylläpitänyt Linuxeja, myös — konsulttikielellä puhuen — yhdistänyt Windows- ja Linux -saarekkeet yhtenäiseksi mantereeksi. Ei ole näkynyt näitä äkkihajoamisia, mitä nyt takavuosina Samba Windowsin suuntaan saattoi kenkkuilla jonkun Windows-päivityksen jälkeen, mutta näistäkin tapauksista Jeremy Allisonilla on mielipiteensä…

Kysymys herää, jos opensourcetuotteet ja ratkaisut ovat niin paskoja niin miksi ne pitää hetialkuun kieltää tarjouspyynnössä. Eikö realistisempaa olisi luetella tarjouspyynnössä vaatimukset ja valita kokonaishinnaltaan halvin ratkaisu? koska OS on paskaa niin kaupallinen voittaisi jokatapauksessa. Paitsi jos OS ei olekkaan paskaa.

Noissa julkisissa hankinnoissa on hyvin usein malli jossa kasataan webbisivusto jonka takana on dotnet/j2ee viritelmä joka pyörittää jotain ei kovin monimutkaista mutta vähän enterpriseyä ratkaisua. Komponentteina on joko mikkisoftan pino rojua tai java-pino. Javapinossa usein on alla linux , java ja joko Jboss tai kaupallinen AS.
Järjestelmän laadun kannalta linuxin ja javan (ja jbossin ja kirjastojen) lisenssin laatu on merkityksetön ja tuolla combolla pyörii hyvin moni toimiva (jopa HA) järjestelmä.

… ai niin. Ossille vielä. Jos valmiiksi paketoidut tuotteet ovat niin autuaaksi tekeviä ja kun nimenomaan kauppapaikat otit puheeksi, niin kerropa millä valmiilla ratkaisuilla seuraavat pienet verkkokaupat toimivat ja miten ne selvisivät ilman custom-koodia.

- amazon.com
- ebay.com
- huuto.net
- thinkgeek.com

Olipa paska artikkeli. Mielestäni asiaa on lähestytty kapeasta ja aivopestystä näkökulmasta.

Ossihan puhuu ihan asiaa. Ei Ossi verrannut tuotetta koodaustapaan, vaan painotti nimen omaan sitä, että oli koodaustapa mikä tahansa niin tarjotun ratkaisun pitää olla kunnolla tuotteistettu menestyäkseen. Myös Ossin tarjoamat esimerkit avoimista menestyneistä ratkaisuista olivat kaikki kunnolla tuotteistettuja ja niiden jatkokehitys vankalla pohjalla.

Bisnestason avoimet softat vaatii rahaa. Jos ostaja ei ole tarpeeksi kiinnostunut järjestelmän kehittämisen varmistamisesta itse, niin valmiit tuotteet ovat kyllä vahvoilla.

Hmmm. Ossista nyt paistaa tuo vanha Microsoftilainen näkemys, että jos M$-tuotteessa ei paketista ole oikeat ominaisuudet business-tarpeeseen, niin asiakas on väärässä. Silloin asiakkaan pitää mukautua.

Vaikuttaa samalta, kuin se takavuosien valitus, kun IE:n maapallo pyöri väärään suuntaan. Kun asiaa kysyttiin Microsoftin konsulteita (Ossilta?), niin vastaus oli, että maapallo pyörii väärään suuntaan.

Tulihan se sieltä SharePoint: Olen nyt käyttänyt tai pikemminkin yrittänyt pakosta käyttää viittä eri inkarnaatiota kyseisestä keitoksesta, enkä voi millään ymmärtää mitä hyvää siinä on. Hukkaamiskeskus! Jos itse vielä löydät omat kamasi, niin kohta tulee joku pätchin asennus tai pitää tehdä koko asennus vielä kerran, kun jotain muuttui ja kaikki häviää. Se systeemi kun on harsittu kasaan eri tuotteista, jotka on suunniteltu ihan eri asioihin ja lopputulosta ei voi muutella. Vaatii työasemalta seitsemän komponenttia (Ossi kyllä tietää, mitkä komponentit nämä on, Microsoftilta), jotka estävät, että käyttäjän päätelaite voi olla vain omassa AD:ssa kiinni oleva uudehko Windows -kone. Ja näistä komponenteista suurin osa on siellä VAIN lisenssimaksujen keräämistä varten. Joo joo konsultit, kyllä slideillä näkyy muitakin päätelaitteita, mutta face-the-facts! Esim. LAMP-pohjalta asiat voidaan tehdä standardisti. Tuossa sekametelisopassa ei ole mitään standardia!

Kauppapaikoissa ja isoissa systemeissä OS loistaa. Tiedän tapauksia, jossa Microsoft on tarjonnut kilpailu/maine -tilanteessa lisenssejä ilmaiseksi ja asiakas on kieltäytynyt, koska pelkkä lisätyö Microsoftin vääntämisestä on useimmiten paljon kalliimpaa kuin M$:n kertalisenssit. Ja M$ on osannut markkinoiden lukitsemisen lisäksi sen, että “nyt te tarvitsette vielä tämän ja tämän ominaisuuden”, joka tosin tarvitsee nämä ja nämä lisenssit. Ja kaikki pitää kohta rahalla päivittää.

Kaikki toimijat eivät muuten kerro, että käyttävät systeemeissään OS:a. Ja NDA estää myöskin toimittajia kertomasta. Kilpailuetu saada ratkaisut halvemmalla.

Mainittujen kilpailujen käytöksen, olla ottamatta OS-vahtoehtoja edes mukaan, ruokkijana toimivat juuri Ossin kaltaiset M$:n agitaattorit. Mutta rahallahan tehdään samaa mainonnassa, EU lobbauksessa, markkoinoinnissa ja mm. tällaisessa “tekniseen keskusteluun” maskatussa piilovaikuttamisessa.

Ossi: En sanoisi että julkaisujärjestelmien tarjonta on heikkoa, ne vain kilpailevat eri ominaisuuksilla kuin jutussasi oletit. Julkaisujärjestelmää valittaessa on tärkeää, että oma julkaisu on vapaasti kustomoitavissa ja laajennettavissa monella eri tasoilla (tietorakenteiden, toimintalogiikan, ulkoasun ja skaalautuvuuden suhteen).

Peräänkuuluttamiasi “valmiita” julkaisujärjestelmiä löytyy toki myös, mutta niillä tehdään lähinnä blogeja ja pieniä käyntikorttisaitteja. Uskoisin saman pätevän myös niinikään peräänkuuluttamiisi valmiisiin kauppapaikkajärjestelmiin. Pienessä mittakaavassa valmis ratkaisu voi olla ihan fine, mutta isommassa mittakaavassa kilpaillaan kustomoitavuudella, ja jälleen open source -pohjaiset ratkaisut saavat etulyöntiaseman.

Olen kuullut SharePointillakin olevan suuria ongelmia heti, kun intranet-ratkaisuun halutaan lisätä jotain, mitä järjestelmä ei oletuksena tue. Ilmeisesti sen tietorakenteisiin ei ole ihan triviaalia lisätä uusia tietokenttiä tai toteuttaa kunnollista välimuistitusta suorituskyvyn/skaalautuvuuden ylläpitämiseksi jne.

Onko Mikko joku Ossi valeasussa?

“Ei Ossi verrannut tuotetta koodaustapaan, vaan painotti nimen omaan sitä, että oli koodaustapa mikä tahansa niin tarjotun ratkaisun pitää olla kunnolla tuotteistettu menestyäkseen.”

Mikäköhän on jo Ossin otsikko: “Miksi Open Source -koodaus häviää kilpailussa kaupallisille tuotteille?”.

“Jos ostaja ei ole tarpeeksi kiinnostunut järjestelmän kehittämisen varmistamisesta itse, niin valmiit tuotteet ovat kyllä vahvoilla.”

Ja taas samanlainen mielikuva että avoimen lähdekoodin ohjelmistot vaativat että itse asiakkaan täytyy olla aina valmis varmistamaan kehittäminen itse ja että avoimen lähdekoodin ohjelmistot eivät voi olla tuotteistettu….

Tälle on Ossi ja Mikko alias Ossi, olemassa lyhennekin:

FUD

@raips:”Antifilatelisti, loistava….. Itsesi kokonaan keksimä?”

En plagioi en kopio ain päässäin Juice soi. Kas rytmi kun löytyy jo raipskin tuo nöyrtyy:) -päällä maan ja taivaan, alla viisasten vesien.

kaksi+seitsemän on yhteensä? (pakollinen), mut vasta saatan: -yhdeksän avointa yrttiä.

raipshan on hyvällä tuulella

Käsittämättömän naurettava artikkeli.

Olen itse ollut 2000-luvulla jo 2 kertaa asiakkaan projektipäällikkönä projekteissa joissa nimenomaan on korvattu suljettu kaupallinen tuote jota on hiukan ehkä räätälöity asiakkaalle, muttei se kuitenkaan ole kunnolla täyttänyt kaikkia vaatimuksia + ollut kallis + ollut jäykkä jne..jne..
Kummallakin kerralla on päädytty rakentamaan sovellus “from the scratch” käyttäen kuitenkin mahdollisimman paljon open source komponentteja rakennustyössä. Kummassakin tapauksessa lopputulos on myös ollut harvinaisen onnistunut.
Näiden open source komponenttien käyttö muutenkin softankehitystyössä on oman kokemukseni mukaan jatkuvassa kasvussa.

Joten en kyllä lainkaan ymmärrä mihin Ossi pohjaa väitteensä että yleinen trendi olisi toisensuuntainen. Onko asiasta olemassa jotain tilastotietoa vai onko tämä tosiaankin jotain aivan käsittämättömän härskiä FUD:ia? Kyllä se Ossi taitaa todellisuudessa tosiaan olla Microsoftin maksama mainosmies? Aika noloa Tietokone-lehdelle!

Tuo ossi on pihalla.

Kaikki muut ovat eri mieltä (Mika mokaata tms sankareita ei lasketa) ja tuo vaan jaksaa kirjottaa näitä ms-ylistyksiä kerta toisensa jälkeen. Piti tohonki just sattumoisin ottaa taas ms:n sharepointti, jota esim Sampo-pankki on menestyksekkäästi käyttänyt.

No joo, en tiedä onko sharepoint hyvä vai huono, mutta ymmärsitte varmaan idean.

Ossi on sillai puolittain oikeassa.

Ja kommentoijat on sillai puolittain väärässä.

Sillä, osassa avoimen lähdekoodin koodaus sössii pahasti ja osassa taas suljettu sössii pahasti.
Riippuu useimmiten ihan muista tekijöistä kuin noista.
Sen kait nyt kaikki oikeasti myöntää todeksi.

Linuxin kanssa distojen tehokkaan vähäisessä määrässähän se on nähty, miten tehokkaasti avoimen lähdekoodin kanssa ratkaisut leviävät ala- ja ylävirroissa ja voidaan asiakkaille tarjota yhteneväiset ratkaisut kaikissa distroissa …. uuups, eihän se noin menekään noissa … sorry, huono tehottomuus-esimerkki…

Kummasti useimmat kommentoijat näkevät open sourcen vaihtoehtona ja vastakohtana taas vain Microsoftin ja sen tuotteet, hirmu kapealla ajattelulla, vaikka not open source -tuotteita ja tahoja on pilvin pimein yleisessä laajassa käytössä muutakin. Jumittuminen mäsä-laput silmille on joillekin open sourcelaisille kyllä aikamoinen riippakivi.

Ja kaikkihan, mistä ei lähdekoodia täyteen käyttöönsä saa, on aivan muuta kuin open sourcea.

Microsoftinkin tuotteilla ja teknologioilla tehdään asiakkaille open source, erittäin paljon, aina kun asiakas saa ne lähdekoodit, mikä isommissa järjestelmissä on useimmiten tapanakin. ict-toimittajakumppanuuksia on pilvin pimein, missä käyttäjäasiakkaat saavat Microsoftin teknologioilla lähdekooditkin.

Toisaalta sitten linuxia ja jotain open source -välineitä käytetään monissa tapauksissa vain alustana ja päällä pyörii ei open source -ohjelmisto. Siitä esillä olikin jo nuo pörssijärjestelmät.

Joten asioita ei pidä sekoittaa.

Olipa omaan kuoppaansa kaatuva esimerkki: “että saadaan jatkettua järjestelmän elinkaarta pidemmälle kuin Joku Muu tarjoaa ylläpitoa. Esimerkiksi Windows XP:n tuki katkeaa 2014 ja ne jotka haluaisi käyttää pidemmälle ei voi mitenkään venyttää elinkaarta kun ei ole koodia saatavilla.”

Milläs yrityskäyttöön kelpaavalla ammattitasoisesti tuetulla linux-versiolla on ollut muka yhtä pitkä tukiaika, toistakymmentä vuotta – ei yhtään millään, vaan kyllä uudempiin versioihin on ollut pakko niissä siirtyä jo aiemmin ja yritysversioissa niillä se on maksanut. XP asiakkaat ovat selvinneet pidemmän ajan halvemmalla.

Oliko vielä paljon muita yhtä ontuvan huonoja vertauksia?

“Linuxin kanssa distojen tehokkaan vähäisessä määrässähän se on nähty, miten tehokkaasti avoimen lähdekoodin kanssa ratkaisut leviävät ala- ja ylävirroissa ja voidaan asiakkaille tarjota yhteneväiset ratkaisut kaikissa distroissa.”

Linuxia käyttävissä distroissa ratkaisut ovat yhteneväisempiä kuin niissä distroissa jotka ei käytä Linuxia. Vertaa vaikka keskenään Mac OS X, Solaris ja Windows distroa. Kaikki ovat ihan epäyhtenäisiä ja Windows näistä kaikista eniten epäyhtenäinen. Joku Red Hat, Suse ja Ubuntu distrot ovat paljon yhtenäisempiä, nehän peräti ajaa samoja binääreitäkin kun on standardointi pidemmällä.

“Milläs yrityskäyttöön kelpaavalla ammattitasoisesti tuetulla linux-versiolla on ollut muka yhtä pitkä tukiaika, toistakymmentä vuotta – ei yhtään millään, vaan kyllä uudempiin versioihin on ollut pakko niissä siirtyä jo aiemmin ja yritysversioissa niillä se on maksanut.”

Windows XP:n tukiaika ei kyllä ole ollut yhtenäinen, kuluneen 8v aikana sitä on katkaistu kahteen otteeseen service packeillä. Todellinen tukiaika on tähän mennessä ollut keskimäärin 8/3 vuotta.

“XP asiakkaat ovat selvinneet pidemmän ajan halvemmalla.”

Ei ole. Windows XP:n ylläpitokulut ovat hyvin korkeat. Sitä paitsi ei tässä muutenkaan käyttöjärjestelmä ole niin tärkeä kuin sovellukset. Jos tehdään tietojärjestelmä niin sen pitäisi toimia useita vuosikymmeniä ja se tarvii helposti ylläpitämistä. Käyttöjärjestelmää vaihdellaan tänä aikana moneen otteeseen mutta ne ylläpitotoimet tarvisi koodin avaamista, että ei tarvisi jokaisen käyttöjärjestelmän uusimisen yhteydessä uusia sitä 1000000€ järjestelmää mikä siihen päälle on rakennettu.

“koodarin vika aina”
“avoimen sekavaa”
“ossi ja vänkääjät”
“faktat faktoina”

Siinä näyttäisi olevan Mika Mokaan uudet postaukset.

“Olipa paska artikkeli. Mielestäni asiaa on lähestytty kapeasta ja aivopestystä näkökulmasta.”

Perustelut? Muuten tuo mielipiteesi on kuin tuhkaluukku…jokaisella on sellainen ja useimmiten täynnä sitä itseään…

Itse ainakin voin allekirjoittaa bloggaajan näkemykset. Kaikki projektit, joihin ollaan avoimella koodilla etsitty ratkaisua ovat enemmän tai vähemmän epäonnistuneet. Ongelmiin törmättäessä osaavan avun löytyminen on työn ja tuskan takana ja tuotantokatkot ovat tulleet kalliiksi.

Nykyään avoimen koodin ratkaisujen kartoittamiseen ei edes hukata aikaa tai rahaa, vaan hankitaan kerralla toimiva TUOTE.

En voi väittää, etteikö ongelmiin olla törmätty esim. MS:n tuotteiden kanssa, mutta apu on lähellä ja usein ilmaiseksi. Yllättäen näin ei ole avoimenkoodin ratkaisujen kanssa, vaan asiantuntija raapii päätään ja tuntiveloitus juoksee

“Ongelmiin törmättäessä osaavan avun löytyminen on työn ja tuskan takana ja tuotantokatkot ovat tulleet kalliiksi.”

Eli siis vika on teissä kun ette osaa. Hankkikaa ammattitaito ensiksi.

“Nykyään avoimen koodin ratkaisujen kartoittamiseen ei edes hukata aikaa tai rahaa, vaan hankitaan kerralla toimiva TUOTE.”

Sitähän ne normaalisti ovat, niin suljetut kuin avoimet tuotteet.

Kirjoittikohan Matti Kaarnattu tämän tarkoituksella provoavaksi/vitsiksi:
“Eli siis vika on teissä kun ette osaa. Hankkikaa ammattitaito ensiksi.”

Sillä eihän tuotteen toimittaja voi jättää asiakasta pulaan ongelmien sattuessa. Oli kyseessä suljettu tai avoin koodi, niin eihän se ole asiakkaan vastuulla ratkoa tuotteeseen liittyviä ongelmia.

Kyse on hinta-/laatusuhteesta. Laatuun kuuluu myös muuta kuin pelkkä konkreettinen binääri jne. tietokonekoodi.

@Niko:

“Sillä eihän tuotteen toimittaja voi jättää asiakasta pulaan ongelmien sattuessa.”

Sehän riippuu ihan siitä maksetaanko siitä tuotteesta. Jos tuotteesta ei ole maksettu penniäkään eikä maksa tuestakaan niin ei turha odottaa mitään apua.

Toki voi sitten käyttää ohjelmistoja maksutta ja rakentaa niistä järjestelmiä, mutta silloin pitää löytyä ammattitaitoa.

Niin juu minä puhuin siis kaupallisesta toiminnasta missä myyjä myy ja ostaja ostaa (sillä ei väliä myykö myyjä avoimeen vai suljettuun koodiin perustuvaa tuotetta vai tukea jne.).

Tietenkin ilmaiset ohjelmistot mistä firman sisällä itse rakennetaan on asia aivan erikseen, siis yleensä open source -tuotteet. Tietysti tässäkin tilanteessa sama pätee jos tuo “rakentaminen” ulkoistetaan, niin silloin tukea odotetaan siltä taholta kenen kanssa sopimukset on tehty.

@Niko:

“Tietenkin ilmaiset ohjelmistot mistä firman sisällä itse rakennetaan on asia aivan erikseen, siis yleensä open source -tuotteet. Tietysti tässäkin tilanteessa sama pätee jos tuo “rakentaminen” ulkoistetaan, niin silloin tukea odotetaan siltä taholta kenen kanssa sopimukset on tehty.”

Juurikin näin. Jos itse alkaa rakentaa niin pitää sitten olla ammattitaitoa, mutta eipä se koodin avoimuus estä tuetun ostamista. Tyhmillä ihmisillä tuntuu olevan käsitys, että open source tarkoittaisi ilmaista ja itse rakennettavaa. Kyllä tälläinenkin on mahdollista ja sopii usein oikein hyvin ammattilaisille.

Tietokone: “Itse ainakin voin allekirjoittaa bloggaajan näkemykset. Kaikki projektit, joihin ollaan avoimella koodilla etsitty ratkaisua ovat enemmän tai vähemmän epäonnistuneet. Ongelmiin törmättäessä osaavan avun löytyminen on työn ja tuskan takana ja tuotantokatkot ovat tulleet kalliiksi.”

Väität siis ihan sinisin silmin että ei kannata luottaa että Google saisi Haminassa palvelinsalejaan toimimaan tai muutenkin heidän palvelunsa toimivat täysin suljetuilla lähdekoodin ohjelmistoilla. Ja että mm. RedHatin, Novellin, Mandrivan ja Canonicalin tuotteet on täysiä rahareikiä joista ei tule koskaan yhtään mitään.

Niko: “Sillä eihän tuotteen toimittaja voi jättää asiakasta pulaan ongelmien sattuessa. Oli kyseessä suljettu tai avoin koodi, niin eihän se ole asiakkaan vastuulla ratkoa tuotteeseen liittyviä ongelmia.”

Kyllä toimittaja jättää asiakkaan pulaan. Katso vaikka Microsoftia ja lue sen käyttäjäehdot. Microsoft ei anna minkäänlaista takuuta ja korvaussummakin taisi olla 7 dollaria. Microsoftia ei päästä mitenkään vaatimaan edes tilille “Operaatio Aurora” tapauksessakaan vaikka se tiesi kyseisen tietoturva-aukon jota hyödynnettiin 5 kuukautta aikaisemmin ja kieltäytyi tietoisesti paikkaamasta sitä.

Jos tuollaista tapahtuisi jossain muualla kuin aineettomien materiaalien tapauksissa niin niissä lähes aina toimittaja on korvausvastuussa.
Esim jokainen rakennus joka rakennetaan, täytyy läpäistä lopputarkistuksen. Jos lopputarkistuksessa havaitaan vikoja niin niiden korjaamisen kustantaa rakentaja itse eikä asiakas. Jos jälkeenpäin havaitaan virheitä niin silloin on hankalampaa saada korvaukset mutta lopulta nekin saadaan mutta sitä saa oikeudessa puida hommaa läpi.

Aivan kuten esim autojenkin suhteen Toyota joutuu ottamaan takkiinsa ja korjauttamaan kaasupolkimen muotoiluvirheet vaikka autot olisivat useampia vuosia vanhoja ja osassa jopa takuu mennyt umpeen itse autokauppiaan osalta.

Kannattaa katsoa vaikka Tero Lehdon blogista hänen aihettaan käsittelemä juttu että pitäisikö ohjelmistoille vaatia samanlaista takuuta kuin muille fyysisille tuotteille. Jos asiakas ostaa kaupasta einestuotteita ja kotiin tullessaan havaitsee tuotepakkauksen sisällön pilaantuneeksi niin asiakkaalla on useampi vaihtoehto mitä tehdä. Joko mennä takaisin kauppaan ja palauttaa/vaihtaa tuote tuoreeseen tai palauttaa ja valittaa valmistajalle joka korvaa sitten sen asiakkaalle.

Vaikka olisi ostanut 2009 puolessa välissä sipsipussin ja parasta ennen -päivämäärä on 2011 ja tänää avatessa huomaa että pussi on pilalla niin siitä saa korvaukset.

Jos ostaa matkapuhelimen ja sille annetaan vuoden takuu niin kuluttajasuojalaki voikin pitää sen niin että valmistaja on korvausvelvollinen jopa 2-3 vuotta valmistusvirheestä johtuen kun katsotaan että matkapuhelimen käyttöaika on pidempi kuin 1 vuosi.

Mutta ohjelmistojen osalta sama asia ei oikein pädekkään. Aivan liian usein jokainen pieni muutos, korjaus ym maksaa. Takuuta ei ole kuin paperilla ja siitäkin luistetaan niin paljon kuin vain mahdollista. Ei turhaan konsultit pääse helposti töihin kun ei virheistä paljoa sakoteta ja kaikki raha mikä tienataan on vain kotiinpäin ja kaikki korvaukset joista päästään olemaan maksamatta on vain bonusta konsultille.

“Tietenkin ilmaiset ohjelmistot mistä firman sisällä itse rakennetaan on asia aivan erikseen, siis yleensä open source -tuotteet.”

Silloinhan ei voi kuin syyttää itseään jos itse mokaa. Sen vuoksi juurikin monet yritykset haluaa yrittää siirtää vastuuta toiselle osapuolelle jotta itse selviäisi helpommalla mutta aivan liian usein se muodostuukin suuremmaksi rahareiäksi jossa juuri jokainen pieni korjaus ja parannus maksaa lisää mitä ei ole alkuperäisessä sopimuksessa tarkalleen vaadittu.

Avoimella lähdekoodilla on vain enemmän vaihtoehtoja asiakkaalle että miten sen projektinsa suorittaa. Sitä voi konsultoida useita eri toimittajia ja valita parhaimman vaihtoehdon, oli se sitten toisen osapuolen tarjoukset tai lisätyöväen palkkaaminen itse tehtäväksi. Sitä voi sopia myös muiden alalla toimivien kanssa yhteistyöstä jossa jokainen saa lopputuloksen ja kulut jaetaan eikä turhasta makseta.

“Miksi Open Source -koodaus häviää kilpailussa kaupallisille tuotteille?”

Kysymys on yhtä järjetön kuin: Miksi appelsiini häviää syömisessä banaanille? Kannattaako tästä nyt edes keskustella…

Raips: Minä mieltäisin, ettei tuollaisia kauppoja kuin Windowsin ostaminen niin voi suoranaisesti verrata siihen, kun yritys ostaa itselleen jonkin “tuotteen”. Siis yritys tarvitsee tuotetta X, mikä tekee halutut asiat. Jos tuotteen myyjä epäonnistuu toimittamaan luvatun tuotteen, niin eikö tällaisessa tapauksessa myyjä ole korvausvelvollinen, tavalla tai toisella? Olettaen tietenkin ettei ostaja osta tuotetta, minkä sopimuspykälissä myyjältä siirretään kaikki vastuu mikäli tuote ei toimikaan halutulla tavalla.

Tietysti myyjiä on monenlaisia, mutta ainakin minulle on tuttua kaava, missä yritys valmistaa halutun tuotteen, ja ennen luovutusta asiakkaalle asiakkaan kanssa testataan että tuote toimii niin kuin on haluttu. Jos myöhemmin paljastuu “bugeja”, niin ne korvataan veloituksetta. Tuotteen lisäkehittäminen sitten tapahtuu sopimuksen mukaan. Jos sopimuksessa ei ole jatkokehitykseen liittyen mainintaa, niin jatkokehitys tehdään esim. uuden tarjouksen pohjalta. Ainakin jos me hinnoiteltaisiin itsemme tässä vaiheessa pilviin, niin jatkokehityksen päätyisi tekemään joku toinen taho.

Mutta summauksena, niin asia on varmasti erilainen “valmiiden” tuotteiden, kuten Windows, kanssa. He ovat laatineet tuotteelleen käyttöehdot mitkä estävät joutumasta ongelmiin, vaikka omassa tuotteessa olisi elefantin kokoisia ongelmia. Jos yritys tarvitsee tietynlaista ratkaisua, niin en näkisi että heidän sitä kannattaa ostaa vastaavilla ehdoilla mitä esim. juuri Windowsia myydään.

kuluttaja kirjoitti:
“Koodauksessa avoin koodi häviää maksulliselle jos avointa koodia vääntää yksi henkilö iltapuhteinaan ja maksullisella on 10 koodarin päivätyöläisarmeija.”

Paitsi, että avointa koodia tuotetaan 10 koodarin päivätyöläisarmeijoilla siinä missä suljettuakin koodia. Esimerkiksi Linuxin koodista suurin osa on tuotettu isojen yritysten, kuten IBM ja Intel, toimesta.

Nyt minä keksin. Ossilla on toimeksiantona asiakkaalta konsultoida hyvästä kauppapaikka-ratkaisusta.

Vähän provosoiden liikkeelle ja toivoen että joku kertoo sille miltä pohjalta rakentaa ratkaisun.

Minusta olisi mukava nähdä, että Ossin blogi olisi suosittu asiantuntevuuden ja tietolähteen tyyssijana.

Kumpiko lienee hänelle tärkeämpää, runsasta keskustelua provokatiivisesta ilmaisutyylistä johtuen vai vähäistä kommentointia arvokkaan tiedon ja tietämyksen levittämisestä. Hän toteuttaa ikävä kyllä ensimmäistä vaihtoehtoa.

Luulen että free osui asian ytimeen. Ossihan on nyt vain selkeästi melko toistatoinen kaveri jolla ei kaikki intiaanit pysy kanootissa. Hirvittää ajatus että pitäisi oikeasti perehtyä OS maailmaan.

Nooh, siinä on kuitenkin asiakkaalta tullut tilaus että pitää löytää se kauppapaikka ratkaisu ja Ossi tietää että OS puolella voisi jotain olla. Kovalla Bingaamisellakaan Ossi ei vaan löydä mikä olisi hyvä. Hmmm… kirjoitetaan tietokoneelle blogi jossa herjataan ettei taida löytyä hyvää, siitä ne nörtit innostuu ja kertoo mikä se hyvä on mitä voi sitten suositella asikkaalle = PROFIT Jee.