Applen lukulaatalta on lupa odottaa paljon

140px-Apple_NewtonTänään myöhään Suomen aikaan Apple järjestää viimein suuren salaisuuden verhoaman lehdistötilaisuuden, jossa se esittelee merkittävän uuden tuotteen. Olisi varsinainen jymyuutinen, jos esiteltävä tuote ei olisi koko vuoden hypetetty lukulaatta iPad.

Yleisen konsensuksen mukaan iPad tulee olemaan kymmentuumainen käsiohjaukseen perustuva näppäimetön tietokone, jossa ajetaan hieman muunneltua iPhonen käyttöjärjestelmää.

Minua ylikasvanut iPhone ei itsessään innosta, mutta sisällön puolesta Applelta on lupa odottaa paljon.

Olen tutustunut kursorisesti Amazonin Kindleen, mutta en ole siitä järin innostunut. Kindlen näyttö ja käyttö ovat yksinkertaisesti liian rajoittuneita. Esimerkiksi webbisurfailu ei värkillä onnistu. Ja järkevästi luettava Kindlen sisältötarjonta rajoittuu pelkästään mustavalkoisiin teksti-kirjoihin.

Nykyisellään Kindlen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi kaikki sarjakuvalehdet ja sellaiset kirjat, jotka on tuotettu värillisinä. Merkittävä ongelma on myös siinä, että Kindleen ei saa aikakauslehtiä. Aikakauslehden lukeminen Kindlen näytöltä on jo ajatustasolta häviäjä – värikäs ja nasevasti taitettu sisältö suurine värikuvineen tungettuna pieneen ja hitaaseen näyttöön ei voi mitenkään kilpailla paperilehden kanssa.

Minä haluan sähköiseen lukulaitteeseen ehdottomasti mukaan lehdet. Ja nimenomaan aikakauslehdet, en sanomalehtiä. Sanomalehti on kuoleva median muoto muutenkin.

Jos yhtään arvaan oikein, Apple ei ole iPadissaan lähtenyt karsimaan väreistä tai näytön laadusta. Hintana tästä toki tulee olemaan heikompi akkukesto, mutta sen kanssa voi elää, jos käyttöaika on saatu edes kohtuulliseksi (l. päivän mittaiseksi). Tämä toki edellyttää myös mahdollisuutta vaihtaa akkua ja Apple tuskin tekee tässä suhteessa virhettä; iPadissa on mahdollisuus vaihtaa akkua tai paristoja.

Aikakauslehtien tilausten tarjonta on järkevää myös kulurakenteen kannalta.

Esimerkiksi jenkkiläisten sarjakuvalehtien käsittely- ja postituskulut ovat noin 7-8 euron verran. Verrattuna 2-3 euron irtonumerohintaan toimituskulut ovat poskettomia. Vaikka The Guild #1 maksaisi iTunesissa 5,5 eur + ALV, olisi se järkevämpi ostaa sähköisenä kuin paperisena.

Vaikka en itse DRM-kontrollista innostu ja ajatuskin vain Applen kontrolloimasta julkaisukanavasta saa niskakarvat pystyyn, on silti minunkin myönnettävä iTunesin sisällönjakomekanismin bisnesjärki. Jos ja kun sisällön ostaminen on yhtä helppoa kuin musiikkikappaleen iTunesista, tulee kirjoja ja lehtiä varmasti ostettua.

Sähköisestä lukulaatasta tulee olemaan iloa myös lehtien tekijöille.

Aikakauslehtien sisällön tuottaminen iPadin kaltaiseen laitteeseen antaa tekijöille valtaisia mahdollisuuksia. Katsokaapa tämä videoesimerkki Sports Illustratedin sähköisestä versiosta, niin asia aukeaa.

Tässä on kaikki voittajan ainekset:

  • Toimituksellisesti tehty “lehden” numero, jonka sisällöntuotantoon on nähty vaivaa. Toimituksellinen vaiva ei kuitenkaan ole merkittävästi suurempi kuin paperisen aikakauslehden tuottamisessa.
  • Toimitus suoraan laitteeseen esimerkiksi kerran viikossa tai kuukaudessa toimituksen rytmistä riippuen
  • Mahdollisuus tuottaa sisältöä, johon paperi ei ikinä pysty
  • Käytännössä rajaton kapasiteetti valokuville, videoille, juttujatkoille, teknisille taulukuoille ym.
  • Rajattu pääsy sisältöön: vain tilaajat saavat sisällön käyttöönsä. Valmis bisneslogiikka.

Minä olisin oitis valmis maksamaan tällaisen aikakauslehden tilauksesta.

Olisitteko te?

Aiheet: Yleiset
Tilaa RSS-syöte
Takaisin ylös

Kommentit 33 kommenttia

Kindle on kirjan korvike ja menestynyt siinä hyvin. Ei se, että sillä ei voi surffata tai katsella sarjakuvia tee siitä huonoa, käyttäjä tai käyttäjän lukutottumus on vain väärä ko. laitteelle. Kindlen akunkesto tekee siitä ylivoimaisen vertailulaitteisiin nähden.

Lehden etu on mielestäni selkeä, lineaarinen luettavuus (moni amerikkalainen lehti tosin poikeaa tästä sijoittamalla puolet jutun tekstistä loppuun, mikä ärsyttää). En maksaisi penniäkään lehdestä, joka tehty “hypittäväksi” kuin web-sivut. Linkit lisämateriaaliin ovat ok mutta en tiedä onko niillä oikeasti niin paljon arvoa — jos asia oikeasti kiinnostaa, menen verkkoon.

Lineaarisuus toimii myös sanomalehdissä, moni uutinen tulee luettua paperilehdissä mutta jää verkkojulkaisuissa lukematta tai kokonaan huomaamatta.

Zinion kaltaisista verkkolehdistä maksan koska niissä on juuri tuo luettavuus kohdallaan, sopiva laite vain uupuu. Tosin hintakin on tällöin vain $10/vuosi tms. jolloin kulut ovat pienet. Kalliita lehtiä en sieltä ole tilannut.

Lehden voi helposti jättää esimerkiksi vessaan, jossa sitä voi lueskella viikon mittaan eteenpäin aina toimitusten yhteydessä.

Tänä iltana tulee monille laitevalmistajille kakat housuun.

Apple nimittäin ei tee harhalaukauksia ja mikäli edes puolet huhutuista toiminnoista pitävät paikkaansa, kysymyksessä on varma myyntihitti.

Itse olen innokas pdf-dokumenttien lukija joten vielä MacBookia pienempi päätelaite on kuin Jeesuksen toinen tuleminen.

Elektroniikkavalmistajien ja niiden osakkeenomistajien etu ja pyrkimys on tietysti tehdä käyttötarkoitukseltaan rajoittuneita, useita eri laitteita – mutta se ei ole kuluttajan, eikä ympäristömmekään etu. Työllisyyden kysymys on kiperämpi. No mutta, kuluttajat kaipaavat yhtä monipuolista laitetta, jolla voi tehdä kotona ja kodin ulkopuolellakin mobiilisti kaikkia tarvittavia asioita. Kindle edustaa erittäin rajoittuneen käyttötarkoituksen laitetta ja nämä markkinoille tuloillaan olevat tabletit taas toivottavampaa monikäyttöisyyttä.

Kuluttajan omantunnon ja arvostuksen kysymys on sitten myös se, onko hän laite-friikki vai sisältö/käyttö-hakuisempi. Eli haluaako hän maksaa huomattavan summan laitevalmistajayhtiölle ja kiinalaisille hikipajojen työntekijöille, vai haluaako hän mieluummin maksaa sisällön tuottajille, eli niille, jotka saavat laitteen elämään käyttötarkoituksissaan.

Toivottavasti noissa laitteissa käyttöliittymät eivät jää rajoittumaan vain siihen paperilla olevan tekstin siirroksi luettavaksi toisesta alustasta – sillä onhan tietoteknologialla annettavanaan muitakin vuorovaikutuskeinoja, videota, ääntä, puhetta… Tyhmää olisi olla niitä käyttämättä.

Näiden lukulaitteiden myötä luulisi yleistyvän myös viime aikojen teknologiakeksintö, langaton sähkölataus. Tosin ympäristömme on ja muutenkin kyllästynyt liikaa monia ihmisiä haittaavasta sähkömagneettisesta säteilystä.

Eivätköhän nämä kaikkia tätä Ossin blogijuttua lukevatkin kaipaa tuollaiseen lukulaitteeseen mukaan mahdollisuutta osallistua käyttäjäfoorumikeskusteluun – eli kyllä se internet-yhteys ja jonkinlainen näppäimistö tuollaiseen laitteeseen tarvitaan, vähintäänkin.

Jos laitteen hinta on inhimillinen, eli siinä 500€ hujakoilla ja jos siihen saa suomestakin käsin jenkkisarjiksia helposti luettavaksi, niin ostan kyllä.

Applen tuntien on ensimmäisen vuoden ajan softassa / raudassa melkoisia bugeja. Todennäköisesti odottelen tosiaan sen vuoden markkinoillaoloa, ennenkuin hankin itselleni.

Tämä juttu pitää tietysti ymmärtää lukea oma lehmä ojassa olevan toimittajan mielipiteen muokkaukseen tarkoitettuna, kevyeen näkökulmaan pyrkivänä ja tämän aikakauden ärsyttävimpänä tapana tehdä artikkeleita.

henkilökohtaisesti en voisi sietää mainosbannereiden täyttämiä ‘aikakaus’lehtiä ja vielä tuollaiseen lukulaiteteseen tuupattuina. ei ei ja ei..

“Lehtiä” multimediaformaatissa.

Kertoisiko joku, miten tämä eroaa webissä surffailusta?

Aikaisemminkin totesin, että tuo Sports Illustratedin demo tuo mieleen 90-l lopun multimediaromput. Ne kuolivat netin myötä..

Ehkä Apple sitten osaa taas mullistaa maailman. Vielä eivät ole minun maailmaa mullistaneet muulla kuin hermot vievällä iPodin clickwheelillä. Kapasitanssikosketus ei vaan sovellu kaikille.

Eittämättä tämä on hyvinkin kiinnostava konsepti.

@NN
Miten eroaa webisurffailusta?
- Ei ole näppistä hiirtä
- Pienempi laite – voi ottaa jopa sinne kuuluisaan vessaan mukaan
- Lehdet optimoitu kosketusnäytöllle
- Helppokäyttöisyys
- Mahdollisesti paljon lehtiä / muuta sisältöä tarjolla _helposti_ haettavassa / ostettavassa muodossa (vrt. luottokorttikikkailut)

Joten melkeinpä sanoisin että eroaa merkittävästi webisurffailusta

Ainut mikä tässä mahdollisessa laitteessa huolettaa on:
a) hinta
b) akun kesto
c) hinta

Aika näyttää onnistuuko apple siinä missä muut ovat epäonnistuneet jo vuosia.

Tmu:

- Ei ole näppistä hiirtä
Ei surffaukseen näppistä ja hiirtä tarvita

- Pienempi laite – voi ottaa jopa sinne kuuluisaan vessaan mukaan
Kyllä puhelimenkin sinne vessaan voi viedä ja surffata sillä. Tai vaikka miniläppärin, jos isompaa näyttöä haluaa.

- Lehdet optimoitu kosketusnäytöllle
Kosketusta vain kosketuksen vuoksi. Maksaisitko sinä siitä satoja tai jopa tuhat euroa?

- Helppokäyttöisyys
Webbisurffailu tuntuu onnistuvat ihan helposti suurimmalta osalta maailman väestöä, joilla on siihen mahdollisuus.

- Mahdollisesti paljon lehtiä / muuta sisältöä tarjolla _helposti_ haettavassa / ostettavassa muodossa (vrt. luottokorttikikkailut)

http://www.google.com

Ongelma nyt lienee se, että tällä hetkellä sisällöstä maksaminen on hankalaa. Ostaisinko itse kalliin Applen laitteen saadakseni ostettavaksi samat asiat verkkokaupasta, jotka saa ilmaiseksi netistä? Tuossahan sports illustratedin ideakin on: “parempaa sisältöä” ihmisille ilman painatuskustannuksia.

Kyllä saa Apple aikamoisia innovaatioita esittää, että tuolle laitteelle löytyy massamarkkinat. Ehkä se keittää myös kahvia! Sisältö lienee ratkaisee laitteen kohtalon. Jos hinta on kaavaillun mukainen, niin sisällön on kyllä oltava sitten täyttä pr0nia.

Kyllä minä olisin valmis maksamaan siitä että saisin lehtitilaukseni suoraan johonkin tuollaiseen videolla näkyneeseen laitteeseen. Toki tällöin tilaushinnan tulisi olla alhaisempi, sillä olkoon vaikka pilvessä tallessa, on paperilehti aina luettavissa.
Eli jos ajatellaan että lehtitilaus maksaisi vaikka -25% sillä että uusimman numeron saa aina suoraan laitteeseen (olettaen että on wlanin äärellä), olisi ostajakuntaa varmasti. Täytyy vain toivoa että Apple tekee aikakausilehdille sen minkä tekivät aikoinaan musiikille.

“Olisi varsinainen jymyuutinen, jos esiteltävä tuote ei olisi koko vuoden hypetetty lukulaatta iPad.”

Ossi, yritätkö olla jotenkin erikoinen käyttämällä “iPad” nimeä vai tiedätkö jotain varmuudella vai heitätkö vain veikkauksia kuten “iSlate” ym nimillä on tehty?

“Vaikka en itse DRM-kontrollista innostu ja ajatuskin vain Applen kontrolloimasta julkaisukanavasta saa niskakarvat pystyyn”

Jos kyseessä olisi huhuttu Microsoftin tabletti jossa on tiukat DRM-rajoitukset ja Microsoft kontrolloisi julkaisuja niin hyppisit riemusta ja hehkuttaisit miten homma on kunnolla hoidettu.

ei vain sitä itteään: “Elektroniikkavalmistajien ja niiden osakkeenomistajien etu ja pyrkimys on tietysti tehdä käyttötarkoitukseltaan rajoittuneita, useita eri laitteita – mutta se ei ole kuluttajan, eikä ympäristömmekään etu”

Tätä varten on kehitteillä ollut avoimet standardit lukulaitteisiin että E-kirjat ja sähköiset sanomalehdet toimisivat kaikissa laitteissa.

http://www.idpf.org/
http://en.wikipedia.org/wiki/EPUB

NN: “Kertoisiko joku, miten tämä eroaa webissä surffailusta?”

1) Sinulla olisi sisältö suoraan laitteessa, Internet-yhteyttä ei tarvita jatkuvasti.
2) SIsältö olisi taitettu kuten paperiversiokin ja taitto ei muutuisi eri lukulaitteita käytettäessä.
3) Laitteeseen saat jo suodatettua sisältöä vain valitsemalla haluamasi julkaisut etkä joudu itse sitä etsimään.

Nuo kolme asiaa tulee jo nyt ensimmäiseksi mieleen miten se eroaa normaalista WWW-sivujen selailusta Internetissä.

Internetistä povattiin sanomalehtien tappajaa. Mutta eihän Internet ole kuin tiedonvälitysverkko ja WWW-sivut itsessään on ne “tappajat”. Mutta koko homma puristui kasaan pääasiassa Microsoftin syystä kun se yritti Internet Explorerilla valloittaa maailmaa. Innovatiivisuutta ei löytynyt ja vasta nyt kun on alkanut vaihtoehtoiset WWW-selaimet yleistymään ja standardit olemaan asiat jotka määräävät kehityksen, muodostuu sisällöntarjoajille paremmat mahdollisuudet tarjota sisältöä helpommin WWW-sivuilla, tosin liian myöhään.

———-

Xeroxilla oli luomallaan graafisella käyttöliittymällä juuri ne ideat jotka oikeastaan olisivat tehneet tietotekniikan toimimaan ja saamaan aikaiseksi paperittoman toimiston. Mutta Apple ja Microsoft taas tuhosivat senkin idean, Apple tosin paljon vähemmän kuin Microsoft kun ymmärsivät sitä sisällön ideaa.

Sisällöntuottajat, kuten kaikki muut suuret yritykset, näkivät että Internet tulee pudottamaan kustannuksia jakelussa. Mutta heitä ei kiinnostanut että tietotekniikka myös aiheuttaa työttömyyttä ja vaikuttaa hyvin merkittävästi myös lopulta valuuttakursseihin ja koko talouteen.

Tietotekniikkan tutkimuksiin (tekniikka on eri asia kuin teknologia) sijoitetaan eniten rahaa koska siitä saadaan eniten säästöä takaisin suurille yrityksille. Ja kun voidaan pudottaa välikädet yrityksen ja asiakkaan väliltä ja saada merkittävästi voittoja, tulee tilanne että pienille alueille muuttaneet ihmiset luovat ongelman työvoiman halpenemisella kun suuret yritykset voittavat yhä enemmän vaikka myyvät vähän halvemmalla luodakseen positiivisisia imagoja itsestään.

Ja valtaosa ihmisistä pitävät siitä että heille annetaan tieto jo pureskeltuna, heille kerrotaan mitä pitää tehdä ja heidän ei tarvitse välittää asioista mitä ympärillä tapahtuu. Ja jos alkaa menemään huonosti niin valitut johtajat sanovat “Voisi mennä vielä pahemmin” ja taas ollaan hiljaa ja ollaan tyytyväisiä.

Internetin poisti myös samalla paljon propagandan mahdollisuuksia, mutta myös lisäsi sitä kun yhdellä napin painalluksella saa nyt propagandan leviämään toiselle puolelle maailmaa. Ja nyt kun saadaan Internet valjastettua vain suurien yrityksien kuten Microsoftin ja Applen valtaan, jotka tarjoavat sisällön suoraan heidän tuutistaan, mielistellen valtaapitäviä ym. Sähköiset sanomalehdet on osa sitä johon halutaan panostaa. Koska kritiikkiä ei tarvitse näyttää kuten Internetin WWW-sivuilla olevilla foorumeilla ja uutisryhmissä. Ja toimittajat voivat kirjoittaa artikkeleissaan mitä halutaan (koski se sitten nälänhätää, Google Chrome OS:aa ym) ilman että tulisi kritiikkiä lukijoilta miksi artikkeli on aivan väärin kirjoitettu ja miten se on yhden tahon propagandaa. Ja valtaapitävät saavat luotua silläkin yhden sortin “Hajoita ja hallitse” -vallan kuten mediassa yleensä.

Siis odotettavissa on Applen nettikauppaan sidonnainen nettitabletti? Eli periaatteessa sama kuin N900, mutta isommalla näytöllä, Apple-kytköksellä ja ilman puhelinominaisuuksia? Kuulostaa fanipoikalaitteelta.

Kyllä noillekin ostajia on, mutta Kindlen korvikkeeksi siitä ei ole ensinnäkään oletettavasti huomattavasti huonomman akkukeston vuoksi. Jos se tosiaan on perinteisellä näytöllä varustettu, niin sen lukukokemuskin on huonompi. Kosketusherkällä värillisellä e-paperinäytöllä se tulisi olemaan iPhoneakin isompi hitti. Piirtelykelpoisena se kelpaisi jopa harmaasävynäytöllä firmaan korvaamaan määrittelypaperipinoja.

Joka tapauksessa tuo on joko helvetin kallis tai sitten se on kytketty jotenkin operaattoriin, kuten iPhone nyt.

@MK

“Siis odotettavissa on Applen nettikauppaan sidonnainen nettitabletti? Eli periaatteessa sama kuin N900, mutta isommalla näytöllä, Apple-kytköksellä ja ilman puhelinominaisuuksia?”

Varnastu on iTunes / App Store sidonnainen – siitä ei ole epäilystäkään – oli laite sitten millainen tahansa.

Puheominaisuuksista on spekuloitu ihan vaan jo sillä että tollanen laite pitää saada verkkoon missä vaan -> pitää olla jonkinlainen GSM-data -hässäkkä sisäänrakennettuna. Joten varmasti voi myös käyttää myös puhelimena (varmaan tosin vain hf:llä, koska aika hassu tollanen laite olisi nostaa korvalle).

“Kosketusherkällä värillisellä e-paperinäytöllä..”

Tämä on kyllä sellanen ajatus mikä kiinostaisi oikeesti. Ajtuksellisena ajatusleikkinä potentiaalia olisi vaikka mihin.

“Joka tapauksessa tuo on joko helvetin kallis tai sitten se on kytketty jotenkin operaattoriin, kuten iPhone nyt.”

Kyllä, kaiken todennäköisyyden mukaan juuri näin. Itse veikkaan että ko. laitteen hinta on myös sen tappaja – oli se sitten kuinka hyvä ja hieno tahansa.

@NN
Websurffailu on kyllä joo helppoa kun käytetään näppäimistöä ja hiirtä. Ja kyllä voi iPhonellakin nettiä surffata. Mutta lueppas sillä aikakausi-lehti-tapaisesti taitettua lehteä. Ei enää kyllä näytön koko riitä. Ja ainakin itselleni olisi pienempi kynnys ottaa “tablet-koneen” -tyyppinen ratkaisu vaikka sohvalla istuessa käteen ja lueskella sieltä jotain tietokone -lehteä kun vertaa vaikka puhelimella nettisivujen surffailuun tai avata miniläppäriä jne.

Pian nähdään mitä ne omenan insinöörit on kehittäny ;)

Tmu: “ian nähdään mitä ne omenan insinöörit on kehittäny ;)

Applella ei ole insinöörejä, Nokialla on.
Applella on sen sijaan varastelevia taiteilijoita….

Kindlen akkukeston ylivertaisuuden tajuaa vasta sitten, kun huomaa unohtaneensa ladata vehjettä moneen viikkoon, ja akku on silti 98%. Se voi vain lojua pöydällä ja olla silti jatkuvasti käyttövalmiina. Laitetta ei siis tarvitse edes erikseen muistaa sammuttaa tai asettaa johonkin tilaan; sen voi vain laskea käsistään kuin kirjan.

Edullisen hinnan vuoksi Kindleä voi myös kohdella aika kaltoin. Reissatessa sitä varten ei tarvitse erityistä pehmustettua laukkua tai välttämättä edes mitään suojia. Sen kun heittää laukun pohjalle siinä missä kirjankin.

Minäkin odotan mielenkiinnolla mitä Apple julkaisee tänään. Mutta en usko, että se on pelkkä e-kirjalukija tai sohvanettisurffari, joka pitää N tunnin välein laittaa latautumaan.

“Mustavalkoinen teksti-kirja” :D
Tokihan ne punaisella kirjoitetut kirjat ovat juuri se mitä me kaikki kaipaamme?

Me sivistyneet ihmiset luemme kirjoja, emme sarjakuvalehtiä! Nettisivujen ja videoiden selailuun iPhone toimii jo erittäin hyvin, sekä läppäri myös jos isompaa näyttöä kaipaa.

Tabletin paras hyöty on ebook-laitteiden e-ink näyttötapa jossa näyttö on “päällä” vain sivua vaihtaessa niin silloin ei silmät turhaan rasitu!
Jos haluaisimme lukea kirjaa näytöltä, lukisimme ne läppäriltä! Joten Kindlen tapainen näyttö on hyvä, sekä laite toimiva! Kunhan amerikassa toimivat ominaisuudet pelaisivat myös Suomessa.

@Lukeva: Lehtien (aikakausi- ja sarkakuva) ohella on toinenkin merkittävä neliväripainatusta tarvitseva media: tietokirjat. Ensimmäiseksi hyllystä käteen osuva Ursan Maailmankaikkeus 2009 -kirja ei olisi läheskään yhtä näyttävä, jos kuvat olisivat mustavalkeat.

“Applella on sen sijaan varastelevia taiteilijoita….”

No tulihan sieltä se pakollinen, vakionaaman turha ja mitäänsanomaton kommentti!

Kaikki insinöörityö on “varastamista”, luovaa jo olemassaolevan soveltamista. Patentoinnista ja patenttipaaluttamisesta tulisi päästä eroon, sekä rauta- että softapuolella.

Noudattaen avointen ohjelmistojen ja avoimen ohjelmankehityksen periaatteita.

Tosin, ei tästäkään ole mitään hyötyä, jos ei yrityksessä ymmärretä loppukäyttäjää tai yrityksen innovatiivisuuskyky on 0 (a la Nokia).

Good Jobs, teiltä jäi sarkasmitutka päältä pois. Olkaa hyvä ja kytkekää se päälle ja lukekaa viesti uudelleen.

Mikä on engineer suomeksi?

“The A4 chip inside iPad was custom-designed by Apple engineers to be extremely powerful, and yet extremely power efficient.”

http://www.apple.com/ipad/design/

Toope, insinööripä tietenkin…

Kas kun sattuivatkin ennustukset menemään oikein:

- Nimi todellakin on iPad. Näin arvelinkin, sillä iSlate ei ole läheskään yhtä iskevä.
- Käytännössä kasvanut iPhone. Näin odotinkin.
- Näytön koko on todellakin about 10 tuumaa
- Surfailu on osa laitteen käyttöä
- Käyttöjärjestelmänä todellakin mukailtu iPhonen kj
- Värillinen näyttö
- Kohtalainen käyttöaika (10 h)
- Kirja- ja lehtikauppa oleellinen osa tuotetta

Hinta hieman tosin hirvittää. 3G-version hinta on halvimmillaan 629 taalaa ja tänne Eurooppaan se tulee kääntymään 1:1 -suhteella.

Aika paljon todellakin riippuu sisällöntarjonnasta. Jos sisällöntarjonta on kohtalaista, menee tämä laite kyllä meikultakin tilaukseen.

Yllättävää: Kirjoille tuetaan standardinmukaista ePub-muotoa ja laite on SIM-lukitsematon!

Pettymys: ei moniajoa, ei Flashia, ei webcamia, ei sd-slottia, ei usb-liitäntää.. ei, ei ja ei.

“Pettymys: ei moniajoa, ei Flashia, ei webcamia, ei sd-slottia, ei usb-liitäntää.. ei, ei ja ei.”

Apple ei tuki laitteisiinsa mitään ylimääräistä ja tarpeetonta.

Ostohaluja herättävämpi – ja taloudellisempi – olisi kunnollisella näppäimistöllä varustettu kannettava, jonka näytön saisi irrotettua näppäimistöstä toimimaan erillisenä kevyenä luku/selainlaitteena. Laitteen tulisi olla täysin toimiva myös yleiskäyttöisenä tietokoneena, laajan ohjelmavalikoiman kera. Sopivasti viilattu Linux-jakeluversio tulee hakematta mieleen.

Moniajo, Flash ja ssh/terminaali olisivat kyllä tarpeellisia, jotta iPad korvaisi netbookit. Veikkaan että näiden suhteen nähdään vielä iso julkistus iPhone OS 4.0:n myötä kevään aikana.

Näppäimistölle en näe tarvetta, jos virtuaalinäppis saadaan toimimaan iPadissa yhtä hyvin kuin iPhonen vastaava toimii puhelinkäytössä. Netbookeillahan ei ole tarkoitus kirjoittaa romaaneja.

keijo: väitteesi “Apple ei tuki laitteisiinsa mitään ylimääräistä ja tarpeetonta” on hieman ontuva.

Ymmärrän että iPhone & iPod on jätetty (kattavan) moniajon ulkopuolelle akunkeston ja muiden ns. järkisyiden takia.

iPad on kuitenkin form-factoriltaan niin iso vekotin, että siihen saa laitettua vaikka millaisen akun. Moniajon puute johtunee siitä, että iPadin OS on täsmälleen sama kuin iPhonessa/iPod touchissa (OSX:n mobiiliversio)

Rajoitetumpi mobiiliversio mahdollistaa asiakkaiden rahastamisen sovelluskaupoilla yms. sillä omia ohjelmiansa iPadissa ei voi ajaa, toisin kuin OSX:ssä.

Moniajon tarvetta ei voi kyllä muutenkaan järkiperusteilla kyseenalaistaa edes Apple. Monet meistä kuuntelevat tietokoneillaan musiikkia tms. (Spotify, iTunes, verkkolevyt, verkkoradiot) samalla kun käyttävät konetta esim. verkkosurffailuun. Moniajolle ON tarvetta. Tälläkin hetkellä kirjoitan tätä kirjoitusta MacBookilla jossa on (luojan kiitos) moniajo, mutta pöydällä loikoilee myös N900 (jonka killer toiminto on juuri moniajo ja sen toteutus)

Mutta kuten täällä on kommentoituki, moniajo tullenee olemaan seuraava iPhonen yhteydessä julkaistava UUSI ja MULLISTAVA ominaisuus :-)

LaruX,

iPad on iPodin korvaaja, mutta tarjoaa lisäherkkua mielestäni kohtuulliseen hintaan.

Moniajon puuttumisesta voi aina valittaa mutta sitä varten on mac/pc -systeemit. iPad on tarkoitettu palvelujen hallintaan ja digitaalisen median täsmä-aseeksi.

Kannattaa näin aluksi tutustua tarkemmin iPadin toimintoihin ja sen mahdollisuuksiin ennen lopullista tuomiota.

iPadista tulee USA:ssa “big thing” ja täytyy vain toivoa että Suomen kaltaisessa takapajulassa herätään tällä kertaa ajoissa. Ja tarkoitan tällä nimenomaan sisällöntuottajia.

Todennäköisesti iPadia saa Suomesta vasta kesän jälkeen.

keijo: “iPad on iPodin korvaaja, mutta tarjoaa lisäherkkua mielestäni kohtuulliseen hintaan.”

Ei iPad korvaa iPodia. Apple ei ole sitä edes siihen tarkoittanut. Ota nyt iPad mukaan lenkille tai kun lähdet baariin ja haluat katsoa jotain videota. iPad on esim pitkillä matkoilla hyvä mutta musiikin kuuntelussakin taitaa olla hankalampi kun et voi kuulokkeiden kanssa siirtyä yhtä vapaasti.

Laitan tänne kopion mitä lähetin Teemu Masalinin blogiin:

—————————
Kukaan ei ole vielä maininnut että iPad mullistaa tabletit oikeastaan yhden asian vuoksi. Se on ensimmäinen tablet joka ei ole käyttöliittymältään WIMP (Window, Icon, Menu, Pointin-Devices) vaan todellakin tabletti joka on ihan kosketuksella toimiva.

iPhone mullista juuri sen vuoksi älypuhelimet.
Aivan kuten Apple oli aina parempi Microsoftiin nähden koska jo Mac Systemissä ei käyttäjä työstänyt tiedostoja vaan suoritti tehtäviä. kun taas Windowsissa käyttäjä edelleenkin Windows 7:ssakin käsittelee tiedostoja ja sovellusohjelmia eikä ensisijaisesti suorita tehtäviä.

Ja PC-tabletit ovat aina olleet pääasiassa Windowsille suunniteltuja, käyttöliittymää ei ole paranneltu melkein laisinkaan kosketusnäyttöä varten. Kuviteltu että kyllä se toimii kun annetaan kynä tai tehdään kuvakkeista tai paneelista vaan paremmin kosketusnäytölle sopiva. Mutta edelleenkin akilleen kantapää tulee olemaan sovellusohjelmien suunnittelu ikkunoihin ja hiirellä ja näppäimistöllä käytettäväksi Windows 7:lla varustetuissa tableteissa.

Tämän vuoksi jo KDE SC on loistava kosketusnäytöllä kun monipuolisen ikkunamanagerin ja loistavien KDE pilareiden avulla saadaan sovellusohjelmitot toimimaan loistavasti yhteen ja kaikki vielä optimoitua myöskin kosketusnäytölle, ilman hiirtä ja näppäimistöä.

Applelta loistava veto ottaa iPhone OS ohjelmistojärjestelmäksi – ei vain sen vuoksi että 140 000 valmista sovellusohjelmaa jo saatavilla – jolloin iPhone OS on sovellusohjelmistoja myöten suunniteltu sormiohjaukseen. Siinä missä Windows 7:ssa hallitaan ikkunoita ja tiedostoja, muissa työpöydissä hallitaan tehtäviä.

Katsoo vaikka iWorks sovellusohjelmistojen toimintaa. Apple näyttää saaneen tehtyä toimisto-ohjelmistoille enemmän kuin mitä Microsoft edes haaveili kopioimalla Ribbonin Office 2007:aan. Intuitiivisen ja monipuolisen käyttöliittymän jonka Apple osasi tuoda iPadiin.
——————–

Ja lisättäkööt vielä että kuka tahansa kuka omistaa Netbookin ilman että omistaa Touch Bookia (Always Innovating) (Ossi, lainaas jostain sellainen ja kokeile samalla sitten sitä Google Chrome OS:aa siinä, vaikka joku Asus 901 tai 1000H(E) malli) voi kokeilla miten iPadin ja Slate PC:n idea eroaa mistä tahansa aikaisemmasta tablet PC:stä jossa on kääntyvä näyttö, pelkästään pitelemällä sitä kuin kirjaa kädessä tai pitämällä näytöstä kiinni ja kuvittelemalla miten homma toimii kun koskettamalla näyttöä saa hommat tehtyä. Huomaa nopeasti että mikä mukavuus on siinä kilon painoisessa näytössä ilman näppäimistöä.

“Itse olen innokas pdf-dokumenttien lukija joten vielä MacBookia pienempi päätelaite on kuin Jeesuksen toinen tuleminen.”

Macbook on aika iso, miniläppärit on paljon pienempiä.

Kommentoi kirjoitusta

Kirjoitusohjeita

  • Huomioi toisten mielipiteet ja ymmärrä, etteivät kaikki voi olla samaa mieltä kanssasi.
  • Ole kohtelias ja huomaavainen, äläkä tarkoituksella provosoi tai loukkaa muita kirjoittajia.
  • Muista, että kirjoittajana olet rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa viestiesi sisällöstä.

Toimitus varaa oikeuden poistaa sopimattomat viestit keskusteluista. Voit ilmoittaa sopimattomat viestit "ilmoita"-linkeistä.

Katso myös keskustelun ja kommentoinnin säännöt.

Takaisin ylös
RSS

Selaa blogikirjoituksia

Aiheet
Arkistot
TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös