“Murdochin malli” on tuomittu epäonnistumaan
Jenkkien johtava mediamoguli Robert Murdoch on viime aikoina ärhennellyt kovaan ääneen kuinka uutisia ei voi enää jaella ilmaiseksi sanomalehtien nettisivuilla. Murdochin kuningasajatuksen mukaan ensi vuoden kesällä lehtien webbiversiot muuttuvat maksullisiksi ja asiakkaat siirtyvät käyttämään Kindlen kaltaisia lukulaitteita.
Jotenkin ihmeellisesti Murdoch on saanut agitoitua mukaansa myös kotimaiset toimijat: Sanomat ja Alman.
Koko ajatus on tuomittu epäonnistumaan.
Murdoch ei mitä ilmeisimmin tajua sitä tosiasiaa, että lehtien pääsisältö – ajankohtaiset uutiset – on jo kannibalisoitu. Sanomalehdillä ei mitenkään ole enää niihin yksinoikeutta.
Lukijakunta on jo pitkään kyllästetty ilmaiseksi kuunneltavalla ja katsottavalla sisällöllä. Niin kauan kuin ei-maksulliset radio- ja TV-kanavat lähettävät samoja uutisia kuin lehdetkin, ei mitenkään ole mahdollista alkaa erikseen rahastaa sanomalehti-uutisten webbiversioilla.
Maksullinen WWW-viihdejournalismi on vielä hoopompi idea. Vantaassa saa virrata aika paljon vettä, ennen kuin kukaan alkaa maksaa esimerkiksi kotimaisten viihdeuutissivustonjen mauttomasta retostelusta. Semminkään kun viihdesivustot ovat pääasiassa nykyään muiden medioiden juttujen referaatteja ja klikkausansoja.
Jaa mitä “klikkausansoja”? No esimerkiksi tällaisia:
Varsinainen “juttu” on sitten täysi plagi… siis referaatti brittiläisen juorulehden jutusta.
Tärkein anti jutussa on linkki varsinaisiin kuviin. Neljän tekstikappaleen “teoksessa” oma anti on lähinnä söpöjen punaisten kenkien kehuskelu. Ei ihmekään, että kirjoittaja ei ole halunnut nimeään esiin julkisesti.
Tällaisestako pitäisi maksaa? Heh.
Kotimaisen juoru-uutisen otsikossa tai RSS-feedissä mainittu “Katso kuva!” on lähes poikkeuksetta linkki Egostaticin, Hollywoodtunan, Celebgossipzin tms. sivuille. Harvat oman juttutuotannon poikkeukset ovat jutut kotimaisista misseistä ja BB-tason julkkiksista.
Kaikkein huvittavin kohta Murdochin ajattelussa on idea siitä, että juttuja alettaisiin laajassa mittakaavassa lukea Kindlellä. DRM-kontrolloitu sanomalehtijakelu on periaattellisena ajatuksena karmea ja onneksi mahdoton: ei mitenkään ole mahdollista saada aikaiseksi avoimen Internetin kanssa kilpailevaa maksullista jakelukanavaa, jolle löytyisi vielä jostain asiakkaita.
Uutislukulaitteeksi Kindle on sitä paitsi tarpeeton. Uutisten lukeminen tapahtuu riittävän kätevästi tavallisellta PC:llä, oli sitten kyse pöytäkoneesta tai miniläppäristä. Kindle-lehti ei tarjoa tähän mitään niin merkittää parannusta, että moisessa olisi bisnescasea.
Bulkkisisällön tarjoaminen lukijoille maksutta on media-alalla nykyaikana välttämätön tosiasia. Toimintamalli, jossa jakelutietä kontrolloimalla saataisiin tehtyä helppoa bisnestä on väistämättä vanhentunut.
Kokonaan toinen kysymys sitten onkin, miten korkean jalostusasteen sisällöllä pystyy tekemään bisnestä Internet-aikana. Itse esimerkiksi tilaan mielelläni laadukkaita aikakauslehtiä, kuten The Economistiä ja Imagea. Mutta tämä liiketoimintamalli on perinteinen. Toistaiseksi kukaan ei ole keksinyt bannerimainontaa parempaa tapaa, jolla aikakausimaisesta sisällöntuotannosta voisi saada Internet-jakelussa liiketoimintaa.
Onko moinen edes mahdollista? Vai onko webbijulkaisujen kohtalo olla viiden pennin viihdettä ja suurien massojen naurattamista?











