Keijo Kokko: “Viha johtuu enemmänkin siitä miten MS yleensä toimii.”
Ei sitä tarvitse vihata. Viha on hyvin vahva tunne ja etenkin hyvin negatiivinen joka vain “sokaisee”. Microsoftia ei kannata vihata, eihän se ole kuin yksi yritys. Yrityksen johtoa ei kannata vihata, eiväthän he ole kuin ihmisiä joita ei “kukaan” tunne. Sen sijaan yrityksien tavasta harjoittaa liiketoimintaa ei kannata pitää jos se ei ole myös eettisesti oikein.
—–
Tätä Linus Torvaldsin mielipidettä (jonka hän on sanonut jo n. 10 vuotta sitten) jos noudattaa kirjaimellisesti niin hän ei noudata yhtään etiikkaa ja moraalia. Mutta tämä juuri onkin ero että Linus noudattaa kyllä etiikkaa ja moraalia mutta ei vedä täysin äärimmäisyyksiin sitä vaikka joissain tapauksissa se olisi jopa suotavaa.
Yksi ihan hyvä aihetta käsittelevä kirja on “Avoin Elämä” jonka voi lukea ilmaiseksi Internetistä joko HTML sivuina (niille jotka sitä nyt kehuvat), PDF-kirjana tai jopa tilata sen tai lainata kirjastosta.
http://www.avoinelama.fi/
Kannattaa etenkin lukea kohta hullun lehmän taudin leviämisestä. Siinä on aika pähkinänkuoressa selitetty mitä hyötyä on etiikasta sekä miten pelkkä objektiivinen asennoituminen ei riitä asioihin.
Tähän asti Linus Torvalds on hyvin johtanut aloittamansa käyttöjärjestelmän kehittämisen ja hän on siinä hyvin toiminut valtaosin, mutta ei aina. Esimerkiksi melko kauan aikaa sitten tapahtunut skedulerin valinta oli melkoisen suuri ongelma. Aivan kuten myös vähän aikaa sitten Ext4-tiedostojärjestelmän lisääminen toi ongelmia mistä syytettiin paljon sitten Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjiä vaikka ongelma olikin muualla. Mutta ongelma korjattiin sitten eri paikoissa ja hyvä tuli.
Eikä siinä ole pahaa että Microsoft kirjoittaa ja lahjoittaa koodia Linux-käyttöjärjestelmään jos ei välitä yhtään siitä että mikä on muiden käyttäjien tilanne. Tämähän on yksi avoimen lähdekoodin kehityksen idea, ei siinä välitetä onko Linux-käyttöjärjestelmän markkinaosuus 0.1% vai 99%. Tärkeää on saada omiin tarpeisiin sellainen käyttöjärjestelmä että se toimii supertietokoneista aina matkapuhelimiin ja tavallisiin yleisiin pöytä- sekä kannettaviin tietokoneisiin. Kuitenkin mukana on paljon ohjelmistokehittäjiä joiden tarkoitus on nimenomaan helpottaa Linux-käyttöjärjestelmän käyttöönottoa tavallisten ihmisten parissa. Tuotteistamalla itse käyttöjärjestelmä ja tuhannet muut avoimen lähdekoodin ohjelmistot sellaiseksi kokonaisuudeksi että se voidaan tarjota niille jotka eivät tekniikkaa hallitse eivätkä halua sitä oppia.
Mutta vähättely etiikasta ei kuitenkaan ole järkevää myöskään. Ei sitä tarvitse vihata mutta voi tunnustaa että jokin asia ei ole välttämättä hyväksi. Nimittäin jos nyt vaikka kuvitellaan että Microsoft saavuttaa omilla koodilahjoituksilla tilanteen että Linux-käyttöjärjestelmä hautautuu takaisin siihen tilanteeseen maineeltaan kuin mitä se oli vuonna -94, niin tällöin on paljon vähemmän intoa tavallisilla ohjelmistokehittäjillä kiinnittää siihen huomiota ja kehittää sille ohjelmistoja joita käyttää. Monikaan ei halua jakaa niitä ohjelmistoja ja kehittää liiketoimintaa niitä hyödyntämällä eikä laitevalmistajat halua tukea sellaista käyttöjärjestelmää jota kukaan ei käytä.
Kun kerran orjuudesta pääsee vapauteen, niin täytyy olla hyvin tarkka että sitä ei lukitse itseään toisenlaiseen orjuuteen. Richard Stallmanilla on hyviä pointteja mutta hän menee ylitse monissa asioissa ja etenkin hänen kommenteissaan ja vertauksissaan. Esimerkiksi viimeaikainen OpenDesktop Summitissa pitämässään puheessa Emacs neitsyistä että kuinka naiset täytyy saada mukaan kehittämään Emacsia ym. Oli melkoisen ala-arvoinen puhe josta moni oli jopa närkästynyt.
Linus Torvalds ja Richard Stallman ovat molemmat samalla polulla mutta ovat lähteneet liikkeelle eri päistä. Kysymys on että missä vaiheessa he kohtaavat ja löydetään se kultainen keskitie.
Linus Torvalds ajattelee asioita paljolti kuin insinööri, puhtaasti teknisesti välittämättä oikeastaan siitä toimiiko homma sitten kokonaisuuteen nähden vai vain siinä yksittäisessä tapauksessa.
Tämä on eräs asia mistä Linus Torvalds on saanut vähän piiskaa muilta käyttöjärjestelmäkehittäjiltä. Nimittäin Linus ei kuulemma halua paljoakaan ylläpitää olemassaolevaa koodia vaan heittää sen pois. Näin esim laiteajureiden kohdalla. Suuri määrä kehittäjiä ovat pitämässä huolta että laiteajurit pysyvät aina Linuxin mukana eivätkä jää jälkeen. Linusia ei moiset ongelmat kiinnosta koska hän on kiinnostunut vain siitä kehittämisestä, eikä niinkään ylläpidosta.
Tämäkin on yksi asia miksi Linuxia on paljon solvattu että se on monoliittinen käyttöjärjestelmä eikä esim client-server rakenteellinen mikrokerneliä hyödyntävä käyttöjärjestelmä joka olisi teoreettisesti paljon helpommin ylläpidettävissä ja kehitettävissä aina parempaa tietoturvaakin ajatellen oleva.
Monoliittisen käyttöjärjestelmän ongelmana kun on että kun yksikin osa käyttöjärjestelmässä muuttuu niin koko käyttöjärjestelmä täytyy tarkistaa ja kääntää uudelleen. Hirveä määrä koodia jota kukaan ei oikeastaan kykene hallitsemaan yksin eikä yksikään tiedä miten käyttöjärjestelmä toimii. Esim verrattuna client-server rakenteelliseen käyttöjärjestelmän kehittämiseen jossa voidaan jokainen käyttöjärjestelmän palvelin kääntää ja kehittää ilman että se vaikuttaa mikrokerneliin tai muihin palvelimiin, niin monoliittinen vaatii hirveästi tarkkaavaisuutta kehittämisessä. Esim näissä kahdessa rakenteellisessa erossa on molemmissa hyvät ja huonot puolet ja niistä moni on nimenomaan teknisiä tai eettisiä eikä yhtä kultaista keskitietä ole olemassa.
Etiikka vs Tekniikka ei ole mikään helppo ja yksinkertainen asia.
Jokainen voi vaikka miettiä että pitäisikö lakikirjaakin tulkita suoraan kirjaimellisesti (teknisesti) vai pitäisikö sitä pyrkiä soveltamaan moraalin (eettisesti) mukaan aina tapauskohtaisesti?
Monikin asia on nopeasti katsottuna kiva, hyvä tai ongelmaton. Mutta pidemmällä aikavälillä se tuottaakin enemmän pahaa ja ongelmia suurelle määrälle käyttäjiä/väestöä ja jos tästä yrittää muistuttaa ja varoittaa niin sieltä hyppii päälle trollit ym aina syyttäen GNU hihhuleiksi tai joksikin muuksi uskovaisiksi.
Ja kun puhutaan ohjelmistoista ja niiden kehitysmallista, siihen kuuluu tällöin mukaan nimenomaan lisenssointi ja sen lainvoimaisuus. Jättämällä etiikan pois, voidaan tehdä ihan mitä halutaan, mutta jos – ja kun – pitää ottaa etiikka mukaan niin muuttuu pelisäännöt heti samantien.
Lopultahan tulee myös esim GPL lisenssin kohdalla kysymys että onko se oikein että ohjelmoija, jolla on oikeus valita lisenssi, voi menettää vallan siihen päätökseen jonka tekee? Olisiko oikein että jos yksi haluaa että hänen tekemänsä työ aina jatkossa hyödyntää koko yhteisöä eikä vain yhtä tahoa, voisi joku taho muuttaa hänen työnsä sellaiseksi että se ei enää hyödynnä kuin yhtä tahoa?
Kumpi on tärkeämpi, yksilö vai yhteisö? Hyvin paljon filosofisia kysymyksiä ja eettisiä ratkaisuja joka johtaa siihen että yksilön oikeudet täytyy aina suojata, jotta yhteisö ei voi sitä yhtä sortaa. Mutta yksilön oikeudet täytyy myös suojata, jotta koko yhteisön oikeudet säilyvät.
Ja mikä ehkä Richard Stallmannin kohdalla on tärkeintä, on unohtaa että kuka hän on ja miten hän sanoo asiansta ja keskittyä vain siihen että mitä hän oikeasti sanoo.
Nimittäin todellinen vapaus ei ole sitä että kaikki ovat vapaita tekemään mitä haluavat, vaikka riistämään toisen vapauden. Vaan todellinen vapaus on sitä että jokainen joka on vapaa, pysyy vapaana ilman että heiltä voi kukaan riistää sitä vapautta millään tavoin.
Ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoa ei kannata sekoittaa vapaisiin ohjelmistoihin. Mutta avoimen lähdekoodin ohjelmisto ei ole silti vastaan vapaita ohjelmistoja tai niiden kehittämisessä käytettyä etiikkaa.
Jokainen voi myös pohtia sitä että mitä pitäisi tehdä sellaiselle joka aina leikin aikana kiusaa muita ja keksii omia sääntöjä sekä tapoja joilla kiertää yleisiä pelisääntöjä jotta itse voittaisi? Kuinka monta kertaa oikeastaan tälläisen leikkijän sallitaan tulla mukaan peliin joka pilaa kaikkien muiden leikit? Onko se väärin että leikin pilaaja suljetaan leikistä pois? Onko se oikein että saa kiusantekijää haukkua ja solvata sen jälkeen? Voiko siihen ikinä luottaa millään tavoin, jotta sen voisi ottaa mukaan leikkeihin takaisin? Mitä tehdä sellaiselle joka rikkoo sääntöjä kerran? Mitä tehdä sellaiselle joka rikkoo sääntöjä toistuvasti eikä ikinä opi?
Teknisesti se yksikin kiusantekijä saisi toimia jatkuvasti koska siitä on jotakin hyötyä. Moraali taas pakottaa noudattamaan etiikkaa ja sulkemaan hänet pois jos hän ei kerran opi toimimaan yhteisten sääntöjen mukaisesti koska hän pilaa muiden yhteisössä olevien toiminnan.
Ja tunteitahan ei kannattaisi sekoittaa logiikkaan ja toimintaan. Turhahan sitä yhtä yritystä on vihata sen toimien vuoksi, mutta se ei todellakaan siis tarkoita että sen yhden yrityksen toimet olisi sallittavia ja niitä ei voisi täysin rationaalisesti pyrkiä välttämään omilla eettisillä toimilla, auttamaan täten yhteisöä.