En voi muiden puolesta puhua, mutta en minä ainakaan MS heidän lahjoitusten takia vihaa. Viha johtuu enemmänkin siitä miten MS yleensä toimii. Aina mennään niin laittomasti ku pystytään, mutta kuitenkin jonkun tulkinnan mukaan ihan lakipykälien mukaan. Sekään ei yhtään paranna firman imagoa et jopa sama tuote maksaa toiselle 80€ ja toinen saa saman tuotteen 5€ oem:n kautta tai vielä halvemmalla ns kehittyvillä markkinoilla joissa linux jakelut muuten pärjäisivät.

Varsinki nykyään ku alle 500€ saa aika hyvänki koneen, tuo “windows vero” tuntuu aika kovalta lisältä tuohon 500€ ja tällä saa vasta karvalakki version ilman tukea.

Ei sellaista rikollisjärjestöä tarvitse vihata, vaan hoitaa telkien taakse.

Asia puhetta Torvaldsilta. Varsinkin tuo viittaus FSF:n suuntaan joiden mielestä kaikki suljettu koodi on pahuutta.. Vitun hipit.

No, on niilläkin roolinsa. Kopioivat suljettuja ratkaisuja ja toteuttavat GPL:nä, mikä on hienoa. Ei sitten jotkut yritykset pääse rahastamaan samalla roskalla vuodesta toiseen. Ovat oikeasti aika hyviä jo kopioinnissa.

Paitsi että käytännön tasolla aika moni FSF:n softa on kyllä aika hyviä. Kaikki kun on rakennettu niin että vähintään 32-bittinen alusta, kaikki on muuten arkkitehtuuririippumatonta ja osa ohjelmistoista on rakennettu kyllä ajan ja järjen kanssa ilman menneisyyden painolastia ja avoimuus sitten on tehnyt sen, että koodi vaan hieroutuu vuosien aikana paremmaksi vaikka olisikin ollut vähän epäoptimaalinen aluksi. Ihan hyvä vaan että ääriliikekin löytyy.

Se nyt ei kuitenkaan vaan toimi, että kaikki maailman ohjelmat olisi avointa koodia. Se on utopiaa.

Keijo Kokko: “Viha johtuu enemmänkin siitä miten MS yleensä toimii.”

Ei sitä tarvitse vihata. Viha on hyvin vahva tunne ja etenkin hyvin negatiivinen joka vain “sokaisee”. Microsoftia ei kannata vihata, eihän se ole kuin yksi yritys. Yrityksen johtoa ei kannata vihata, eiväthän he ole kuin ihmisiä joita ei “kukaan” tunne. Sen sijaan yrityksien tavasta harjoittaa liiketoimintaa ei kannata pitää jos se ei ole myös eettisesti oikein.

—–

Tätä Linus Torvaldsin mielipidettä (jonka hän on sanonut jo n. 10 vuotta sitten) jos noudattaa kirjaimellisesti niin hän ei noudata yhtään etiikkaa ja moraalia. Mutta tämä juuri onkin ero että Linus noudattaa kyllä etiikkaa ja moraalia mutta ei vedä täysin äärimmäisyyksiin sitä vaikka joissain tapauksissa se olisi jopa suotavaa.

Yksi ihan hyvä aihetta käsittelevä kirja on “Avoin Elämä” jonka voi lukea ilmaiseksi Internetistä joko HTML sivuina (niille jotka sitä nyt kehuvat), PDF-kirjana tai jopa tilata sen tai lainata kirjastosta.

http://www.avoinelama.fi/

Kannattaa etenkin lukea kohta hullun lehmän taudin leviämisestä. Siinä on aika pähkinänkuoressa selitetty mitä hyötyä on etiikasta sekä miten pelkkä objektiivinen asennoituminen ei riitä asioihin.
Tähän asti Linus Torvalds on hyvin johtanut aloittamansa käyttöjärjestelmän kehittämisen ja hän on siinä hyvin toiminut valtaosin, mutta ei aina. Esimerkiksi melko kauan aikaa sitten tapahtunut skedulerin valinta oli melkoisen suuri ongelma. Aivan kuten myös vähän aikaa sitten Ext4-tiedostojärjestelmän lisääminen toi ongelmia mistä syytettiin paljon sitten Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjiä vaikka ongelma olikin muualla. Mutta ongelma korjattiin sitten eri paikoissa ja hyvä tuli.

Eikä siinä ole pahaa että Microsoft kirjoittaa ja lahjoittaa koodia Linux-käyttöjärjestelmään jos ei välitä yhtään siitä että mikä on muiden käyttäjien tilanne. Tämähän on yksi avoimen lähdekoodin kehityksen idea, ei siinä välitetä onko Linux-käyttöjärjestelmän markkinaosuus 0.1% vai 99%. Tärkeää on saada omiin tarpeisiin sellainen käyttöjärjestelmä että se toimii supertietokoneista aina matkapuhelimiin ja tavallisiin yleisiin pöytä- sekä kannettaviin tietokoneisiin. Kuitenkin mukana on paljon ohjelmistokehittäjiä joiden tarkoitus on nimenomaan helpottaa Linux-käyttöjärjestelmän käyttöönottoa tavallisten ihmisten parissa. Tuotteistamalla itse käyttöjärjestelmä ja tuhannet muut avoimen lähdekoodin ohjelmistot sellaiseksi kokonaisuudeksi että se voidaan tarjota niille jotka eivät tekniikkaa hallitse eivätkä halua sitä oppia.

Mutta vähättely etiikasta ei kuitenkaan ole järkevää myöskään. Ei sitä tarvitse vihata mutta voi tunnustaa että jokin asia ei ole välttämättä hyväksi. Nimittäin jos nyt vaikka kuvitellaan että Microsoft saavuttaa omilla koodilahjoituksilla tilanteen että Linux-käyttöjärjestelmä hautautuu takaisin siihen tilanteeseen maineeltaan kuin mitä se oli vuonna -94, niin tällöin on paljon vähemmän intoa tavallisilla ohjelmistokehittäjillä kiinnittää siihen huomiota ja kehittää sille ohjelmistoja joita käyttää. Monikaan ei halua jakaa niitä ohjelmistoja ja kehittää liiketoimintaa niitä hyödyntämällä eikä laitevalmistajat halua tukea sellaista käyttöjärjestelmää jota kukaan ei käytä.

Kun kerran orjuudesta pääsee vapauteen, niin täytyy olla hyvin tarkka että sitä ei lukitse itseään toisenlaiseen orjuuteen. Richard Stallmanilla on hyviä pointteja mutta hän menee ylitse monissa asioissa ja etenkin hänen kommenteissaan ja vertauksissaan. Esimerkiksi viimeaikainen OpenDesktop Summitissa pitämässään puheessa Emacs neitsyistä että kuinka naiset täytyy saada mukaan kehittämään Emacsia ym. Oli melkoisen ala-arvoinen puhe josta moni oli jopa närkästynyt.

Linus Torvalds ja Richard Stallman ovat molemmat samalla polulla mutta ovat lähteneet liikkeelle eri päistä. Kysymys on että missä vaiheessa he kohtaavat ja löydetään se kultainen keskitie.
Linus Torvalds ajattelee asioita paljolti kuin insinööri, puhtaasti teknisesti välittämättä oikeastaan siitä toimiiko homma sitten kokonaisuuteen nähden vai vain siinä yksittäisessä tapauksessa.

Tämä on eräs asia mistä Linus Torvalds on saanut vähän piiskaa muilta käyttöjärjestelmäkehittäjiltä. Nimittäin Linus ei kuulemma halua paljoakaan ylläpitää olemassaolevaa koodia vaan heittää sen pois. Näin esim laiteajureiden kohdalla. Suuri määrä kehittäjiä ovat pitämässä huolta että laiteajurit pysyvät aina Linuxin mukana eivätkä jää jälkeen. Linusia ei moiset ongelmat kiinnosta koska hän on kiinnostunut vain siitä kehittämisestä, eikä niinkään ylläpidosta.
Tämäkin on yksi asia miksi Linuxia on paljon solvattu että se on monoliittinen käyttöjärjestelmä eikä esim client-server rakenteellinen mikrokerneliä hyödyntävä käyttöjärjestelmä joka olisi teoreettisesti paljon helpommin ylläpidettävissä ja kehitettävissä aina parempaa tietoturvaakin ajatellen oleva.

Monoliittisen käyttöjärjestelmän ongelmana kun on että kun yksikin osa käyttöjärjestelmässä muuttuu niin koko käyttöjärjestelmä täytyy tarkistaa ja kääntää uudelleen. Hirveä määrä koodia jota kukaan ei oikeastaan kykene hallitsemaan yksin eikä yksikään tiedä miten käyttöjärjestelmä toimii. Esim verrattuna client-server rakenteelliseen käyttöjärjestelmän kehittämiseen jossa voidaan jokainen käyttöjärjestelmän palvelin kääntää ja kehittää ilman että se vaikuttaa mikrokerneliin tai muihin palvelimiin, niin monoliittinen vaatii hirveästi tarkkaavaisuutta kehittämisessä. Esim näissä kahdessa rakenteellisessa erossa on molemmissa hyvät ja huonot puolet ja niistä moni on nimenomaan teknisiä tai eettisiä eikä yhtä kultaista keskitietä ole olemassa.

Etiikka vs Tekniikka ei ole mikään helppo ja yksinkertainen asia.
Jokainen voi vaikka miettiä että pitäisikö lakikirjaakin tulkita suoraan kirjaimellisesti (teknisesti) vai pitäisikö sitä pyrkiä soveltamaan moraalin (eettisesti) mukaan aina tapauskohtaisesti?

Monikin asia on nopeasti katsottuna kiva, hyvä tai ongelmaton. Mutta pidemmällä aikavälillä se tuottaakin enemmän pahaa ja ongelmia suurelle määrälle käyttäjiä/väestöä ja jos tästä yrittää muistuttaa ja varoittaa niin sieltä hyppii päälle trollit ym aina syyttäen GNU hihhuleiksi tai joksikin muuksi uskovaisiksi.

Ja kun puhutaan ohjelmistoista ja niiden kehitysmallista, siihen kuuluu tällöin mukaan nimenomaan lisenssointi ja sen lainvoimaisuus. Jättämällä etiikan pois, voidaan tehdä ihan mitä halutaan, mutta jos – ja kun – pitää ottaa etiikka mukaan niin muuttuu pelisäännöt heti samantien.
Lopultahan tulee myös esim GPL lisenssin kohdalla kysymys että onko se oikein että ohjelmoija, jolla on oikeus valita lisenssi, voi menettää vallan siihen päätökseen jonka tekee? Olisiko oikein että jos yksi haluaa että hänen tekemänsä työ aina jatkossa hyödyntää koko yhteisöä eikä vain yhtä tahoa, voisi joku taho muuttaa hänen työnsä sellaiseksi että se ei enää hyödynnä kuin yhtä tahoa?
Kumpi on tärkeämpi, yksilö vai yhteisö? Hyvin paljon filosofisia kysymyksiä ja eettisiä ratkaisuja joka johtaa siihen että yksilön oikeudet täytyy aina suojata, jotta yhteisö ei voi sitä yhtä sortaa. Mutta yksilön oikeudet täytyy myös suojata, jotta koko yhteisön oikeudet säilyvät.

Ja mikä ehkä Richard Stallmannin kohdalla on tärkeintä, on unohtaa että kuka hän on ja miten hän sanoo asiansta ja keskittyä vain siihen että mitä hän oikeasti sanoo.

Nimittäin todellinen vapaus ei ole sitä että kaikki ovat vapaita tekemään mitä haluavat, vaikka riistämään toisen vapauden. Vaan todellinen vapaus on sitä että jokainen joka on vapaa, pysyy vapaana ilman että heiltä voi kukaan riistää sitä vapautta millään tavoin.

Ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoa ei kannata sekoittaa vapaisiin ohjelmistoihin. Mutta avoimen lähdekoodin ohjelmisto ei ole silti vastaan vapaita ohjelmistoja tai niiden kehittämisessä käytettyä etiikkaa.

Jokainen voi myös pohtia sitä että mitä pitäisi tehdä sellaiselle joka aina leikin aikana kiusaa muita ja keksii omia sääntöjä sekä tapoja joilla kiertää yleisiä pelisääntöjä jotta itse voittaisi? Kuinka monta kertaa oikeastaan tälläisen leikkijän sallitaan tulla mukaan peliin joka pilaa kaikkien muiden leikit? Onko se väärin että leikin pilaaja suljetaan leikistä pois? Onko se oikein että saa kiusantekijää haukkua ja solvata sen jälkeen? Voiko siihen ikinä luottaa millään tavoin, jotta sen voisi ottaa mukaan leikkeihin takaisin? Mitä tehdä sellaiselle joka rikkoo sääntöjä kerran? Mitä tehdä sellaiselle joka rikkoo sääntöjä toistuvasti eikä ikinä opi?

Teknisesti se yksikin kiusantekijä saisi toimia jatkuvasti koska siitä on jotakin hyötyä. Moraali taas pakottaa noudattamaan etiikkaa ja sulkemaan hänet pois jos hän ei kerran opi toimimaan yhteisten sääntöjen mukaisesti koska hän pilaa muiden yhteisössä olevien toiminnan.

Ja tunteitahan ei kannattaisi sekoittaa logiikkaan ja toimintaan. Turhahan sitä yhtä yritystä on vihata sen toimien vuoksi, mutta se ei todellakaan siis tarkoita että sen yhden yrityksen toimet olisi sallittavia ja niitä ei voisi täysin rationaalisesti pyrkiä välttämään omilla eettisillä toimilla, auttamaan täten yhteisöä.

Matti Karnaattu: “Se nyt ei kuitenkaan vaan toimi, että kaikki maailman ohjelmat olisi avointa koodia. Se on utopiaa.”

Kaikki maailman ohjelmistot voisivat olla avoimia lähdekoodiltaan jos ihmiset eivät yrittäisi olla itsekkäitä eivätkä varastaisi toisilta sellaista joka heille kuuluu. Käytännössä tämä myös tarkoittaa sitä että tekijänoikeuksia ei voisi olla alkuunsakkaan koska kaikkea pitäisi saada hyödyntää täysin vapaasti. Samalla tämä tarkoittaa sitä että työllä ei olisi arvoa ja kuka tahansa saisi hyödyntää toisen työtä omissaan. GPL:n suhteen ongelma on myös että se on tekijänoikeudet säilyttävä lisenssi.

Esimerkkinä voi ajatella että jos haluaa luoda digitaalisen vesileiman jonka voi liittää haluamaansa valokuvaan estääkseen sen että kukaan muu voisi väittää kuvan olevan heidän. Niin vesileiman luova algoritmi pitäisi olla suljettu jotta kukaan ei voisi kaivaa esiin siitä kuvasta ja poistaa sitä. Miten tehdä kyseinen asia?
Suojellakseen jotain, täytyy jonkin olla suljettu.

Aivan kuten sanotaan että lukko on vain rehellisiä ihmisä varten. Kuinka se toimisi että ovia ja ja ikkunoita ei olisi vaan olisi pelkät – ja ikkuna-aukot?

Valtaosa ohjelmistoista voisi ja kannattaisi olla avoimia lähdekoodiltaan. Kaikki mitä käytetään yhteisön toiminnassa ym. Enemmän pitäisi ihmisten muuttua täysin rehellisiksi jne jotta kaikki ohjelmistot voisivat olla avoimia ja vapaasti käytettävissä. Ongelma kun on että aina löytyy ne ihmiset jotka haluaa rahaa, valtaa tai jotain muuta ja ovat valmiita tekemään tarvittavat asiat saadaakseen haluamansa vaikka olisi eettisesti täysin väärin.

Sehän olisi mukavaa kun voisi edelleenkin jättää vaikka lompakon täynnä sadan euron seteleitä baarin pöydälle ja sen voisi tulla seuraavana päivänä tulla noutamaan baarista kaikki rahat tallessa.

En varmaan ole ainoa, joka kokee hieman huvittavaksi sen, että juuri tästä aiheesta kirjoitetaan juuri tähän sävyyn juuri tässä blogissa…

“Nimittäin todellinen vapaus ei ole sitä että kaikki ovat vapaita tekemään mitä haluavat, vaikka riistämään toisen vapauden. Vaan todellinen vapaus on sitä että jokainen joka on vapaa, pysyy vapaana ilman että heiltä voi kukaan riistää sitä vapautta millään tavoin.”

Toisin sanoen tyhmiä ihmisiä halutaan suojella lisenssillä.

“Kaikki maailman ohjelmistot voisivat olla avoimia lähdekoodiltaan jos ihmiset eivät yrittäisi olla itsekkäitä eivätkä varastaisi toisilta sellaista joka heille kuuluu.”

Kuullostaa kommunismiutopialta, mikä ei toiminut.

Mitenkäs sitten saisi nettipelit tehtyä avoimella koodilla ettei jotkut pilaa peliä huijaamalla kun voivat muokata asiakassoftan koodia? Ihan näin esimerkkinä tilanteesta missä avoin koodi ei toimi..

“Valtaosa ohjelmistoista voisi ja kannattaisi olla avoimia lähdekoodiltaan. Kaikki mitä käytetään yhteisön toiminnassa ym.”

Ei tälläinen avoimuuteen pakottaminen ole vapautta sekään. Minä haluan pelini suljettuina ettei jotkut idiootit pilaa peliä huijaamalla, perkele.

Avoimuus toimii silloin parhaiten, kun useampi taho on riippuvainen jostain komponentista. Silloin tämän komponentin toimintaan panostetaan koodilahjoituksin ja korjauksin että tämä toimii jokaisen tarpeissa, ja saadaan käytännössä ilmaiseksi valtavat kehitysresurssit vaikka tuote olisi ilmainen. Linux on hyvä esimerkki. Ydin on siinä pohjalla ja siihen on paljon riippuvuuksia joten tämä on johtanut sellaiseen itseään ruokkivaan kehitykseen. Sama pätee kyllä ihan kaikissa komponentteissa joihin on niitä riippuvuuksia.

Avoimuus on myös hyvä juttu kääntäjissä, ajoympäristöissä, kirjastoissa yms. koska tarvittaessa ne voidaan ottaa vaikka omaan haltuun jos siltä tuntuu. Näihin tulee myös valtavasti riippuvuuksia joten avoimuus toimii. Se on paras malli kaikissa matalan tason jutuissa kuten sovellusalustassa, ytimessä, kääntäjässä yms.

Vastaavasti avoimet standardit on hieno juttu ja mahdollistaa terveen kilpailun, koska kilpailu on se mikä vie asioita eteenpäin. Ja esimerkiksi peleissä, suljettu koodi toimii loistavasti.

Kaikki näiden välillä saa olla avointa tai suljettua, ihan sama. Kilpailkoot ja paras tuote voittakoon. Standardit hoitakoon näissä yhteensopivuuden.

“Linus Torvalds: M$-viha on sairasta”
“Onkin hyvä, että itse Linus Torvalds ottaa asiaan kantaa”

“Itse” Linus Torvalds on sanonut julkisesti myös esim. että “I think the OpenBSD crowd is a bunch of masturbating monkeys…”

Microsoftin koodilahjoitus näyttää olleen ennen kaikkea pakon sanelema pr-temppu. Eräs Vyattan koodaaja huomasi jokin aika sitten, että Microsoftin Hyper-V:ssä käytettävä verkkoajuri sisältää lisenssin vastaisesti GPL-koodia. Hän ilmoitti asiasta eräälle Novellin ohjelmoijalle, jotta tämä välittäisi tiedon Microsoftille. Jonkin ajan kuluttua Microsoft ilmoitti suurieleisesti julkaisevansa kyseisen ajurin GPL-lisenssillä – mainitsematta mitään tilanteeseen johtaneesta GPL-rikkomuksestaan:
http://www.theregister.co.uk/2009/07/23/microsoft_hyperv_gpl_violation/

“Fanipoika”, ym. ulkomaisilta foorumeilta peräisin olevat leimaaviksi tarkoitetut ilmaukset voisi mielestäni jättää pois asiallisuuteen pyrkivässä kommentoinnissa. Tällaiset nimitykset eivät kuvaa kunnolla mitään, mutta lisäävät omalta osaltaan ihmisten jakautumista vastakkaisiin leireihin. Uskoisin “fanboyn” alkuperämaassaankin enimmäkseen kuuluvan huomattavasti alle täysi-ikäisten sanavarastoon.

Juttu pyrkii myös samaistamaan Microsoft-kriittisyyden ja vihan. Ei vaadi syvällistä pohdintaa huomata ajatuksen keinotekoisuutta (kuten aiemmissa kommenteissa jo viitattiinkin). Asioita tai niiden tekijöitä voi arvostella voimakkaan kielteisesti – mihin Microsoft on antanut ylenpalttisesti syitä – tuntematta kuitenkaan vihaa niitä tai heitä kohtaan. Arvostelun kohde voi myös ärsyttää, harmittaa tai turhauttaa, mutta nämäkään eivät ole vihaa. Toki Microsoftiakin – kuten mitä tahansa asiaa – vihaavia ihmisiä varmasti löytyy, mutta tuskin niin paljon että heistä kannattaisi juttua kirjoittaa. Ossi Mäntylahti lieneekin vetänyt liian selkeän yhtäläisyysmerkin englanninkielisten foorumeiden viljelemän hate-sanan ja suomen “vihan” välille. Useimmiten ne käännetään toisikseen, mutta suomessa “viha” on kuitenkin voimakkaampi ja harvemmin käytetty sana kuin “hate” esim. USA:ssa. Tämän asian huomioonottamattomuutta voi pitää kömmähdyksenä (ellei se sitten ollut tarkoituksellista).

Microsoftin johto on kutsunut Linuxia mm. “syöväksi” ja “kommunismiksi”, ja avointa kehitystapaa tehottomaksi ja turvattomaksi. Näiden kommenttien aikoihin Microsoftin sisäisissä keskusteluissa hämmästeltiin Linuxin laatua ja kehitysjärjestelmän toimivuutta (oikeusjutuissa paljastuu kaikenlaisia mielenkiintoisia dokumentteja). Microsoft on myös käyttänyt mm. lahjontaa ja uhkailua vapaan ohjelmakehityksen ja avoimien standardien tukahduttamiseksi. Jokainen tällaisen käytöksen kohteeksi henkilökohtaisesti tai edustamansa asian kautta joutuva tuntee jonkin asteista suuttumusta tekijää kohtaan. Tekijän esiintyminen julkisuudessa väärinkohdeltuna pulmusena ei ole omiaan vähentämään tällaisia tuntemuksia.

Lopuksi, kun jutulle on haettu painoarvoa Linus Torvaldsin sanomisista, liitänpä tähän loppuun muutaman hänen lausumansa lisää:

“In my opinion MS is a lot better at making money than it is at making good operating systems.”
“Microsoft isn’t evil, they just make really crappy operating systems.”
“You won’t get sued for anticompetitive behavior.”

höhöö.. Nörtit eivät muista Star Warsia.

“Anger leads to hate. Hate leads to DARK SIDE!”

Lisää “itse Linus Torvaldsin” sanomisia, just for fun:

“If Microsoft ever does applications for Linux it means I’ve won.”

“Software is like sex: it’s better when it’s free.”

“Really, I’m not out to destroy Microsoft. That will just be a completely unintentional side effect.”

Matti Karnaattu: “Mitenkäs sitten saisi nettipelit tehtyä avoimella koodilla ettei jotkut pilaa peliä huijaamalla kun voivat muokata asiakassoftan koodia? Ihan näin esimerkkinä tilanteesta missä avoin koodi ei toimi..”

Joo, se suljettu lähdekoodihan on estänyt tähänkin asti huijauksien tekemisen peleihin…

Mutta kuten sanoin, kaikkea ei voi tehdä avoimeksi koska jotkut ihmiset ovat kieroja, huijaavia, varkaita ym. Aina on ihmisiä jotka haluavat tehdä toisille vahinkoa ja kiusaa koska nauttivat siitä. Olkoot se vaikka ruokajonossa töniminen tai sopimuskilpailussa kustannuksien veto miinukselle että toinen ei vain saa sopimusta.

Rehellisten ihmisten parissa pelien lähdekoodi voisi olla aivan avoimena. Kukaan ei pyrkisi pilaamaan muiden pelaamista. Aivan kuten musiikki ja elokuvat voisi olla ilman mitään DRM rajoituksia ym tapoja myynnissä suoraan hyllyssä halvalla kun kukaan ei pyrkisi varastamaan niitä sieltä tai kopioimaan ja levittämään niitä koko maailmalle ilmaiseksi.

Mutta emme elä maailmassa missä vaalittaisiin tai edes pyrittäisiin vapauteen, rehellisyyteen ja yhdenvertaisuuteen vaan maailmassa jossa arvostetaan niitä jotka riistävät ja hankkivat omat vaurautensa muiden selkänahoista.

“Ei tälläinen avoimuuteen pakottaminen ole vapautta sekään. Minä haluan pelini suljettuina ettei jotkut idiootit pilaa peliä huijaamalla, perkele.”

Kyllä se vain vapautta on. Mutta et vain halua että kaikki olisi yhdenvertaisessa asemassa ja missä väärin muita kohtaan tekeviä rangaistaisiin oikeudenmukaisesti ja lempeästi.

“Kaikki näiden välillä saa olla avointa tai suljettua, ihan sama. Kilpailkoot ja paras tuote voittakoon. Standardit hoitakoon näissä yhteensopivuuden.”

Kilpailu ei tuota parasta tuotetta. Kapitalismi se vasta utopiaa on. Sitä ei ole olemassakaan kuten sen kuuluisi. Kapitalismiin kuuluu se että jos tuote ei kykene ylläpitämään itseään, se lopetetaan. Jos yritys ei kykene omavaraiseen toimintaan, se ajetaan konkurssiin. Kapitalismissa yritykset syntyisivät ja katoaisivat nopeasti ja vain parhaimmat jäisivät pystyyn. Esim Microsoft ei olisi ikinä päässyt XBox pelikonsolilla konsolimarkkinoille koska konsoliosasto oli tappiollinen. Mutta päinvastoin kuin kapitalismissa kuuluisi, Microsoft myi tappiolla pelikonsolia ja siirsi rahat mm Microsoft Officen ja Windows myynnistä jotta kykenivät pääsemään markkinoille. Tämä temppu toimi vaikka oli nimenomaan kilpailun vastaista.

Tälläisessä kieroutuneessa maailmassa lopputuloksena on nimenomaan monopolit jonka Microsoft melkein saavutti. Jos kapitalismin mukaan toimittaisiin, ei olisi minkäänlaisia tunteita yrityksiä ja heidän tuotteitaan kohtaan. Brandeja ei niinkään kehittyisi ja kuka tahansa yksittäinen henkilö pystyisi luomaan tuotteen joka ajaa muut markkinoilta pois. Mutta koska ihmiset ovat itsekkäitä, he pyrkivät huijaamaan kilpailussa kaikin keinoin. Kapitalismi ja se kilpailu markkinoilla johon aina viitataan olisi niin raakaa ja tunteetonta peliä että sitä ei oikeasti monikaan kykenisi.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat kapitalismia melkeinpä puhtaimmillaan. Kuka tahansa pystyy ottamaan esim Linux-käyttöjärjestelmän ja luomaan oman ohjelmistojärjestelmän muiden ohjelmistojen avulla ja laittamaan sen myyntiin omalla nimellä. Yrityksen omat taidot tuotteistamisessa määräävät sen miten hyvin heidän tuote selviää markkinoilla. Kuka tahansa toinen pystyy ottamaan aivan samat ohjelmistot ja luomaan oman tuotteen ja tekemällä siitä vain paremman ja ajaa taas toinen pois markkinoilta. Lopulta peli olisi hyvin nopeaa ja koko yhteisö saavuttaa parempaa tekniikkaa jatkuvasti kun kilpailijat ilmestyvät ja katovat nopeaan tahtiin eikä yksikään taho jäisi pystyyn jos eivät kykene mukautumaan kehityksen tahdissa omavaraisesti ilman huijauksia. Silti mikään ohjelmisto ei olisi yhden tahon käsissä vaan sen omistaa nimenomaan yhteisö joka sitä käyttää.

Standardienkin suhteen voidaan täysin unohtaa paremmuus kun suuret yritykset kykenevät maksamaan standardoinnin. Aivan kuten patenttienkin suhteen että ne joilla on rahaa saavat patentit jokaiseen asiaan kun yksi tavallinen ihminen joka keksii mullistavan asian ei kykene yksin jotain asiaa patentoimaan vaan joutuu tukeutumaan yritykseen joka sitten ostaakin patentin ja oikeudet siihen ja keksijä jää helposti historian kirjoista ja rahoista paitsi mitä hänelle kuuluisi.

Standardien kohdalla pitäisi kaiken toiminnan tapahtua yhteisesti ja tämä tarkoittaa avoimuutta ja ennen kaikkea epäitsekkyyttä. Yksikään taho ei saisi ajaa omaa versiota väkisin sisään, kuten Microsoft OOXML:n osalta.

OASIS on puhdas siinä mielessä että se on avoimesti kehittänyt ODF:aa eikä yksikään taho ole sitä pyrkinyt omistamaan. Vaikka jotkut yrittävät nostaa OpenOffice.orgin messiaan asemaan ODF osalta niin se on vain typerää koska standardoinnin kehitys tapahtuu aivan muualla kuin yhdessä ohjelmistossa eikä yksi taho sitä standardointia saa koskaan määrätä. Tämä on rehellisen kilpailun ja yhteisön kehittymisen vastaista toimintaa.

Anonyymi: ““Anger leads to hate. Hate leads to DARK SIDE!””

Fear is the path to the dark side: fear leads to anger, anger leads to hate, hate leads to suffering.

Ja George Lucas kopioi tuon Taolaisuudesta ja Zen budhalaisuudesta…. Tunnetuksi kyllä tullut monille länsimaalaisille vain Star Warsin “omana keksintönä”

Ensimmäiseksi meidän pitäisi pelätä Microsoftia, jotta voisimme vihata Microsoftia ja sen jälkeen rupeaisimme inhoamaan Microsoftia ja lopulta kärsisimme.

Entäs tämä MS:n ‘fanipoju’-asenne, jossa Open Source on syöpä ja kommunismia? Open Source-viha ei ole sairasta, eihän?

“Entäs tämä MS:n ‘fanipoju’-asenne, jossa Open Source on syöpä ja kommunismia? Open Source-viha ei ole sairasta, eihän?”

Juurikin näin. On se open source -mörkö niin pelottava näille jotka on jumiutuneet aikaan ennen WWW:tä.

IT-ammattilaisen tunnistaa jostain pellestä siitä, että käyttääkö eri lisensseillä saatavia tuotteita. Toimii sitten molemmin päin. Ne joilla kaikki on open sourcea ovat hippejä, ne joilla ei ole yhtään ja jotka hankaavat kehitystä vastaan ovat pihalla kuin lumiukot ja sellaisia ei voi ottaa yhtään sen vakavammin. Eri tavoilla linsensoidut ohjelmistot tarjoavat kiistattomia vahvuuksia joissa lisenssilläkin on vaikutusta.

Matti Karnaattu: “Toimii sitten molemmin päin. Ne joilla kaikki on open sourcea ovat hippejä, ne joilla ei ole yhtään ja jotka hankaavat kehitystä vastaan ovat pihalla kuin lumiukot ja sellaisia ei voi ottaa yhtään sen vakavammin.”

Katsos mikä hippi se siellä vikertää.

Et ole tietoinen osaavista yrityksistä jotka käyttävät vain avoimen lähdekoodin ohjelmistoja koska a) saavat siitä enemmän etua kuin suljetuista b) heidän osalta ei ole mitään syytä miksi pitäisi suljetun lähdekoodin ohjelmistoja käyttää kun avoimetkin toteuttaa halutut asiat c) heidän liiketoiminnan suunnitelmat perustuvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin.

Kerro miksi pitäisi väkisin vääntää suljetun lähdekoodin ohjelmistoja ja erilaisilla lisensseillä olevia ohjelmistoja työssä käytettäväksi jos kerran yhdellä ainoalla lisenssillä (esim GPL) lisenssoiduilla avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla hoitaa hommat loistavasti?

Mikä se sellainen on joka vinkuu siitä että pakko olla avoimen ja suljetun lähdekoodin ohjelmistoja yhtä aikaa käytössä että ei olisi “hippi tai “lumiukko”"? Tietämätön pelkuri jolla ei ole mitään aatteita joita noudattaisi ja joka vääntää vaikka veren maku suussa väkisin tulosta jotta tuntisi olevansa jotain ja jota esitellä kavereille.

“Et ole tietoinen osaavista yrityksistä jotka käyttävät vain avoimen lähdekoodin ohjelmistoja koska a) saavat siitä enemmän etua kuin suljetuista b) heidän osalta ei ole mitään syytä miksi pitäisi suljetun lähdekoodin ohjelmistoja käyttää kun avoimetkin toteuttaa halutut asiat c) heidän liiketoiminnan suunnitelmat perustuvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin.”

Niin. Sitten on jotain vialla jos suljetun koodin ohjelmisto ei käy siksi kun se on suljettua koodia vaikka softa olisi ihan hyvä.

“Kerro miksi pitäisi väkisin vääntää suljetun lähdekoodin ohjelmistoja ja erilaisilla lisensseillä olevia ohjelmistoja työssä käytettäväksi jos kerran yhdellä ainoalla lisenssillä (esim GPL) lisenssoiduilla avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla hoitaa hommat loistavasti?”

No mitenkäs teet Flash animaatiota helposti GPL lisenssin ohjelmilla? Tässä vaikka vähän referenssiä: http://htf.atom.com/

“Tietämätön pelkuri jolla ei ole mitään aatteita joita noudattaisi ja joka vääntää vaikka veren maku suussa väkisin tulosta jotta tuntisi olevansa jotain ja jota esitellä kavereille.”

Nämä “aatteet” nyt melkein tuhosi ihmiskunnan 60-luvulla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuban_ohjuskriisi

Matti Karnaattu: “Niin. Sitten on jotain vialla jos suljetun koodin ohjelmisto ei käy siksi kun se on suljettua koodia vaikka softa olisi ihan hyvä.”

Ja miksi pitäisi sitä suljetun lähdekoodin ohjelmistoa suosia jos kerran avoimen lähdekoodin ohjelmisto hoitaa hommat? Senkö takia ettei joku voi foorumeilla mennä kutsumaan kuinka yritys/taho on “hippi” tai joku “GNU hihhuli”?

Silloin voidaan tehdä virhe jos ei hyväksy suljetun lähdekoodin ohjelmistoa jolla voi hoitaa homman eikä avoimen lähdekoodin ohjelmistona kelpaavaa löydy ja sen takia jätetään hommat tekemättä kun ei ohjelmistoa voida kehittää tarvittaessa. Monissa tilanteissa ohjelmistot tarvitsee voida kustomoida ja silloin helposti tilataan sitten räätälöinti jostain. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen suhteen asia menee helposti mutta voi maksaa enemmän lisenssoinnin vuoksi. Mutta näitä asioita ei paljoa valtamediassa löydy vaikka normaalia onkin ihan viihdealalla.

“No mitenkäs teet Flash animaatiota helposti GPL lisenssin ohjelmilla? Tässä vaikka vähän referenssiä”

Kerro missä kohtaa sanoin että kaikki mahdolliset erilaiset työt voidaan hoitaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla? Tyypillistä sinua että kun useat yritykset ja eri tahot kykenevät toimimaan pelkästään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja hyödyntäen niin sinä vedät taas jonkin “äärimmäisen” tarpeen millä mukamas kumoat muut valheeksi ja olet mukamas oikeassa että aina täytyy käyttää sekä avoimen ja suljetun lähdekoodin ohjelmistoja sekaisin ettei vain olla minkään “hippi-liikkeen” jäsen.

Mutta ihan vinkkinä, homma voidaan hoitaa jopa ihan Inkscapella (jos haluaa) lisäosien kera tai jopa nimenomaan animointiin tarkoitetuilla ohjelmistoilla kuten esim K-Toon, Synfic ja mixaten kuten vaikka ihan blenderillä ja muilla avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla joilla saadaan kaikki aina äänistä lähtien hoidettua ja videoksi tuotettua. Jälkenä esim tälläistä http://www.bridgetone.com/voria/movies/prologue.mov
http://www.youtube.com/watch?v=eK2DMBkd09I

Noista muutamaa käytetään sitten ihan animoinnin opetuksessa European Film College ja kuuluisassa Euroopan vanhimmassa elokuvakoulussa joka sijaitsee Prahassa. Nimittäin kaikilla ei ole varaa hankkia tuhansien eurojen arvoisia lisenssejä (opiskelijalisenssit joilla tuottaa kaupallisia animaatioita) joten koulutuksessa käytetään myös paljon avoimen lähdekoodin ohjelmistoja joilla homma hoituu usein paremmin kuin kaupallisilla kun niitä voidaan muiden koulujen kanssa yhteistyössä parannella ja korjata eikä olla riippuvaisia yhdestä yrityksestä. Tiedän yhden mainitusta prahan koulussa tehdyn animaation päässeen jopa Cannesin elokuvajuhlilla esitykseen eri tuottajille, mikä ei ole todellakaan huono saavutus ja etenkään kun ottaa huomioon että hommassa käytettiin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Tämä animaatio avusti sitten tutun viimeistään pääsemään hollywoodiin leikkaajaksi pysyvästi ja toinen taas japanissa suuren TV-yhtiön animaattoriksi.

Aivan liian moni kuvittelee että avoimen lähdekoodin ohjelmistot eivät sallisi osaavan henkilön luoda taidetta, videoita, pelejä ym kuten kaupalliset ohjelmistot. Jollain kaupallisilla voi olla etumatka kehitysajassa ja sisältää paljon paperilla ominaisuuksia joita ei tarvita. Mutta aivan liian moni tietämätön vetää esille jonkin Adoben, Microsoftin tai jonkin muun suuren tunnetun valmistajan tuotteet, kuin ne olisivat ne ainoat parhaimmat. Tämä onkin avoimen lähdekoodin ohjelmistojen heikkous, niillä ei ole usein markkinointia jolla puskisivat itsensä läpi. Mutta ne yritykset jotka rupevat markkinoimaan hyödyntämäänsä ja muiden kehittämää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, heittävät sen oman leiman siihen päälle. Jolla he ovat saaneet jo osan ihmisistä uskomaan että jotenkin he omistavat ja ylläpitävät niitä ohjelmistoja ja ovat jotenkin heti automaattisesti parempia kuin muut. Aivan sama asia on Linuxin suhteen, sitä vähätellään “pelkäksi kerneliksi” ja sitä haukutaan ym kun siitä ei tiedetä mikä se on ja kenen se on. Linux on valloittanut niin suuren osuuden käyttöjärjestelmämarkkinoilla eri aloilta että Microsoftin on pakko harjoittaa FUD & EEE toimintaa. Ja se ei todellakaan tarkoita että se oikeuttaisi yrityksen mustamaalaamiseen sen nimen avulla tai vihata itse yritystä tai jotain työntekijöitä. Yrityksen toimia voidaan aina arvioida ja tarvittaessa kritisoida ja jopa haukkua jos ovat sellaisia. Mutta mielummin aliarvioi yritystä kuin yliarvioi, kuten moni tekee mm. Microsoftin ja Adoben suhteen ja heidän tuotteidensa laadussa. Liian moni taas aliarvioi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja silkasta tietämättömyydestä.

Suomessakin voitaisiin oikeasti hyödyntää oppilaitoksissa hyvin paljon avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja lopulta jopa siirtyä pelkästään niihin säästäen enemmän rahaa joka siirtää koulutukseen ja opettajien palkkaamiseen. Mutta Suomalaiset ovat aivan liian nyrpeitä arvostamaan oman maan saavutuksia ja suositaan mielummin ulkomaalaisia kunhan eivät ole Ruotsista tai Venäjältä kun muuten iskee naapurikateus..

“Nämä “aatteet” nyt melkein tuhosi ihmiskunnan 60-luvulla:”

Ah, otat referenssiksi vallanhimoisen politiikan jolla pyritään itsekkäästi ylläpitämään sitä itseään…. En usko että tiedät edes millainen toiminta on ensi-iskun torjunnalla eli kauhun tasapainolla ja kuinka se ei ole enää mitenkään aatteellista. Ja tämä samainen politiikka on edelleen käytössä Yhdysvalloilla ja he ovat valloittaneet sillä useita eri maita sotilaallisesti, puolisotilaallisesti ja jopa markkinavoimalla. Jos haluaa olla sokea niin voi aina vedota tuohon kuuban ohjuskriisiin tuolla tavoin.

Sotiminen rauhan puolesta on yhtä hyvä pyrkimys kuin naiminen neitsyyden puolesta.

GPL lisenssillä sekä avoimen- ja vapaan lähdekoodin lisensseillä ei ole tekemistä ulkopolitiikan kanssa kuten yrität linkittää. Sen sijaan RMS:n omalla GNU projektin markkinoilla taas on enemmän, mutta sillä ei ole niinkään GPL lisenssin kanssa tekemistä.

Mutta huomaa että käytät taas itse perustelussasi samanlaista “punaista verhoa” kuin Yhdysvallat ovat käyttäneet kautta aikojen kommunistista ja jatkavat sitä terrorismilla sekä miten monet yritykset pelottelevat GPL lisenssillä kuinka se on itse syöpä ym. Samaa asiaa selität kuin Microsoft ja jopa RMS puhuvat, mutta vain muuttaen sitä lievästi.

“Kerro missä kohtaa sanoin että kaikki mahdolliset erilaiset työt voidaan hoitaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla?”

Tässä:

“Kerro miksi pitäisi väkisin vääntää suljetun lähdekoodin ohjelmistoja ja erilaisilla lisensseillä olevia ohjelmistoja työssä käytettäväksi jos kerran yhdellä ainoalla lisenssillä (esim GPL) lisenssoiduilla avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla hoitaa hommat loistavasti?”

“Ah, otat referenssiksi vallanhimoisen politiikan jolla pyritään itsekkäästi ylläpitämään sitä itseään….”

Aate kuin aate.

Matti Karnaattu, lukisit nyt uudelleen. “_jos kerran_ yhdellä ainoalla lisenssillä (esim GPL) lisenssoiduilla avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla _hoitaa hommat loistavasti?_””

Jos ei ole avoimen lähdekoodin ohjelmistoja jotka homman hoitaa niin silloin täytyy katsoa suljetun lähdekoodin ohjelmistoja jos ne hoitavat homman ja ei ole järkeä kehittää itse ohjelmistoa hommaan.. Mutta ei pidä väkisin vääntää kuten sinä haluat, suljetun ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja sekaisin että ei vain leimaantuisi joksikin “hipiksi”. En sanonut tuossa että kaikki mahdolliset erilaiset työt voidaan hoitaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla.

“Aate kuin aate.”

Ah, koska sinun aatteesi on tuo niin olet aivan samalainen kuin Richard Stallman GNU:n suhteen… aate kuin aate sanoit…. On se hienoa että leimasit itsesi juuri samanlaiseksi kuin Richard Stallman… Eli olet kuin haukkumasi “GNU hihhulit” aatteidesi kanssa…
Tai taidat puhua aatteesta taas siinä “laajemmassa merkityksessä”.

Kiitän loistavasta postauksesta. Blogissani jatketaan:
http://nelosenpentti.wordpress.com/2009/08/01/linus-torvalds-avoimen-lahdekoodin-maailmassa-on-aariaineksia/

“En varmaan ole ainoa, joka kokee hieman huvittavaksi sen, että juuri tästä aiheesta kirjoitetaan juuri tähän sävyyn juuri tässä blogissa…”

Vähän on kuin Piru siteeraisi Raamattua. Mäntylahti voisi tutkiskella, miksi opensource-viha on sairasta.

Mistä saisin tietoa ja referenssejä Linux Thorvaldsista?

Itseelleni on täysin yhdentekevää mitä Microsoft tekee, ei ne minulta pois ole. Omat valintani olen tehnyt ja alkuaikoina MS-tuotteet tutuiksi tulivat, nykyisin valitsen toisin.
Muutoinkin ns.bitti-sota MS – Linux/Mac leirien kesken on mielestäni pelkkää ajantuhlausta. Pääasia on että valintoja on tarjolla ja jokainen saa haluamansa tarjonnasta ottaa käyttöönsä.

Minulla on onneksi aikaa tuhlattavaksi =). Se että haluaako osallistua sellaiseen keskusteluun on valinta valintojen joukossa. Eikö se ole hyvä että on valintoja.

Raips ja Kaarnattu vääntää taas kättä. Tässä keskustelussa ei ole tietenkään voittajia, koska kaikkihan perustuu kuitenkin mielikuviin, omiin kokemuksiin ja subjektiivisiin mielipiteisiin kuten myös linusin sanomiset ja tokaisut – vihassa sanotut Minusta Linus on väärässä sanomalla ja ilmaisemalla, että “Software is like sex: it’s better when it’s free”. Minun kokemukseni on taas ovat päinvastaisia. Kiihotun äärimilleen, jos käyn h***issa – tämä on taas minun mielipide.

Noille kahdelle pitää avata ihan oma blogi, jossa ne saa nahistella ja sitten estot, ettei ne pääse käsiksi näihin muihin. Ei siis kertakaikkiaan jaksa lukea noita vastauksia.

Microsoft ei loista missään mitä se tekee. Jokaiseen Microsoftin tekeleeseen löytyy parempi vastine muualta. Microsoftin vihaaminen ei ole sairaus, vaan ihan realismia, sillä se firma on kusettanut kaikkia ja monta kertaa. Maailmassa ei ole yhtä kieroa firmaa, kuin Microsoft. Monsanto ja pari investointipankkia pääsevät vasta puoleenväliin.

Pakko tämäkin tänne laittaa:
http://linux-network-plumber.blogspot.com/2009/07/congratulations-microsoft.html

Tosin Microsoft rikkoi GPL lisenssiä. Julkaisi myös suljettua binääriä GPL lisenssin alle.

Ja Jonnelle oma blogi jossa saa noita salaliittoteorioita itkeä =)

Iski aika mielenkiintoinen uutinen silmään.
http://blogs.computerworld.com/microsoft_admits_to_sec_we_fear_linux_ubuntu_and_red_hat

Miksi en maksaisi hyvästä käyttiksestä? Winukan kehittämiseen on upotettu miestyövuosia ja miljardeja enemmän kuin kädessä on sormia. Mielestäni satanen on melko pieni hinta *toimivasta* käyttiksestä. Esimerkiksi PS3 -peli saattaa maksaa lähes 80 euro, vaikka siitä on huvia vain kahdeksi illaksi. Winukkaan kun asennan GIMPin, OpenOfficen, Crimson Editorin ja Spotifyn (ynnä pelit) niin pystyn hoitamaan gradun ja työt, ja viihteen kun päivän muun hommat on hoidettu. Distrot tai Mac eivät kohtaa tarpeitteni kanssa. Jos näin olisi, maksaisin sellaisesta käyttiksestä mieluusti.

Nyrkkisääntöni on: toimivasta voi maksaa, mutta jos sen saan ilmaiseksi niin otan. Siksi Winukka + ilmaisjakeluohjelmat.

“Miksi en maksaisi hyvästä käyttiksestä? Winukan kehittämiseen on upotettu miestyövuosia ja miljardeja enemmän kuin kädessä on sormia.”

Ja etteikö muihin olisi?

“Mielestäni satanen on melko pieni hinta *toimivasta* käyttiksestä.”

Windows vaan ei ole erityisen hyvin toimiva. Samat viat on vuosikausia, esimerkiksi Muistio näyttää jotkut tekstitiedostot siansaksana, Windows sanoo ettei ole turvallinen vaan tarvitsee lisäohjelmia ja jne.

“Siksi Winukka + ilmaisjakeluohjelmat.”

Jossain Debianissa on varmaankin kehitysbudjettia enemmän kuin Windowsissa kun Windowsin budjetista melkoisen paljon menee markkinointiin ja toiminnallisuuttakin on niin paljon enemmän. Siinä taas on ilmaisohjelmat valmiina.

En sano, että Debian olisi sopiva käyttöösi mutta kunhan oikaisen näitä luuloja Windowsin toimivuudesta. Windows on tunnetusti erittäin huonosti toimiva ja sillä ei onnistu mikään ellei Windowsille säädettäisi niin paljon ja säätämistä tehdään vain ja ainoastaan siksi kun käyttäjiä on vielä paljon. Muille käyttöjärjestelmille säätämistä tarvitsee vähemmän ja Windowsin markkinaosuus heikkenee hyvää tahtia joten Windowsille säätämisriesat pahenee kokoajan.

Olen nähnyt ohjelman jonkaWindows versio maksaa mutta muualle on ilmaisia, sekä hiljattain jouduin kääntämään softaa Windowsille lähdekoodeista kun kehittäjiä ei kiinnostanut säätää Windowsia varten koska se niin työlästä. Ubuntusta sama softa löyty sitten valmiina… GIMP:n 2.6 sarja toimii epävakaasti Windowsilla mutta muualla ei, OpenOfficellakin on Windowsissa kaatumatautia..

Käytännössä Windowsille säätäminen näkyy ohjelmissa joko korkeana hintana, heikompana laatuna tai sitten niin, että loppukäyttäjä säätää. Muualla samat ohjelmat toimii helposti paremmin ja niiden eteen on tarvittu säätää vähemmän.

Syynä tähän kaikkeen Windowsin huonouteen on se, että ohjelmistot tehdään pääasiassa nykyisin avoimilla ajoympäristöillä, kääntäjillä, kirjastoilla yms. eikä Microsoftin omilla virityksillä ja Windowissa tuntuu muut kuin Microsoftin erikoisviritykset vaativan aina säätöä todella paljon. Ohjelmistoja ei tietenkään enää tehdä niinkään Windows only koska Windows on kuoleva käyttis ja kehittäjien siirtyminen Microsoftin välineistä pois näivettää Windowsia todella paljon.

Windowsin todellisen toimivuuden näette siitä kun ette käytä mitään lisäohjelmaa siinä.

“Windows on tunnetusti erittäin huonosti toimiva”

Luotan omaan arvostelukykyyni, en muiden.

“Luotan omaan arvostelukykyyni, en muiden.”

Yrität vain kierrellä faktoja ja puolustelet käyttöjärjestelmää joka ei osaa avata edes PDF tiedostoja ilman säätämistä koska olet mennyt maksamaan siitä.

Torvaldsin viittaamien MS-vihaajien epigrammit näkyykyn tulleen keskusteluun jo jälleen.

No niistä Linukka-busineksen etiikoista voi olla kans montaakin mieltä : jaellaan ilmaiseksi ja käytetään sitä hyväksi, ja maksatetaan muualta – mitähän eettisesti kunnollista siinä muka on?

Kaarnattu taas vääntää hölynpölypuheitaan – kumma että mies jaksaa tuota ainaista valehteluaan. Linux käyttöjärjestelmä ei itsessään osaa sen enempää kuin pelkkä Windows, kyllä ne muut asiat Linuxissakin tehdään niillä sovelluksilla, joita siihen asennetaan oletuksena – nimenomaan pikkuriikkistä käyttöosuuttaan hyväksikäyttäen. Säätämistarpeessa ja ongelmissa Linux johtaa rankasti edelleenkin.

“No niistä Linukka-busineksen etiikoista voi olla kans montaakin mieltä : jaellaan ilmaiseksi ja käytetään sitä hyväksi, ja maksatetaan muualta – mitähän eettisesti kunnollista siinä muka on?”

Google esimerkiksi käyttää Linuxia ja maksaa itse tämän kehitystä. Mitä eettisesti väärää tässä on?

Intel tekee tuotteita mitkä käyttää Linuxia ja maksaa itse myös Linuxin kehitystä. Onko tässä jotain väärää? Eikö jokainen firma saa tehdä rahoillaan mitä huvittaa?

“Linux käyttöjärjestelmä ei itsessään osaa sen enempää kuin pelkkä Windows”

Windowsilla voi esimerkiksi käyttää WWW:tä koska siinä on WWW-selain. Sillä voi myös kuunnella musiikkia, katsoa elokuvia yms.

Linux taas on ydin ja sillä ei tietenkään tälläisiä tehdä.

“Säätämistarpeessa ja ongelmissa Linux johtaa rankasti edelleenkin.”

Kukaan ei oikeasti ole kertonut _ikinä_ mistään todellisesta ongelmasta Linuxissa. Eikä tuo ole mikään ihmekään kun siinä ei ole kuin vain 0.17 bugia tuhatta riviä kohden, eli erittäin virheetön softa.

Toisekseen, jos Linux vaatisi paljon säätämistä niin miksi se on sitten kiistatta markkinoiden suosituin käyttöjärjestelmäydin?

Tapana on provosoitua foorumeilla ja muutoinkin, mutta tämä ei ole sitten nyt sitä:).

Dead Space, Assassin´s Greed, Warhammer Online, Medal of Honour Airborne, Sword of the Stars, Fallout 3, Crysis, Mount & Blade, Farcry 2. Siinä esimerkkejä peleistä joissa voin vetää nupit kaakkoon tietokoneellani. Jos käyttikseni olisi linux-distro tai kenties Mäkki, niin jäisi moni noista pelaamatta. Olisi peräti niin, että neliytimiselläni matopurkillani ei pahemmin tekisi mitään. Liikaa tehoja distrolle, millä ei voi pelata:(.

Tärkeämpää kuin jokin PDF:n säätäminen kuntoon (ihtelläni ei ongelmaa ole ollut, mutta ehkä kokemattomalle käyttäjälle on) on it-alan timanttien – pelien – jouheva toimiminen. Ja kun käyttiksessä ja koneessa on voimaa vääntää pelit, on tehoa tarpeeksi myös hyötyohjelmien käyttöön. Siksi sijoitin sen kasikytä euroa Vistaan.

Joku voisi sanoa että olen itsekin MS-tuoteperheen jäsen, sillä on tullut oltua kyydissä DOS vitosesta asti. Sanokoot! Täällä puolella aitaa on tarpeeksi vihreää.

Warhammer Onlinestä on muuten tulossa Mac-versio (nyt US-betassa). Esim. WoWista ja EVE Onlinestähän on ollutkin koko ajan. Kannattaa tukea pelejä, jotka eivät pönkitä Windows-monopolia

Mäkki ei ole kyllä mitenkään vakavasti otettava alusta peleille. Vaikka wowi toimiikin, puuttuvat kaikki oleelliset oheistyökalut, kuten vaikka Wowmatrix/Curse client, TeamSpeak ja Ventrillo. Wowia lukuun ottamatta kaikki pelit ilmestyvät sille vuosia myöhässä ja niille ei ole tarjolla edes mitään yhtenäistä jakelualistaa, kuten esim. Steamia.

On mäkki toki Linuxia parempi pelialusta. Kaupalliset Linuxille myyydyt pelit ovat tosi harvassa.

Microsoft on tuomittu oikeudessa sen verran monta kertaa, että tässä voisi jo ottaa Kiinalaisten opit käyttöön. Kiinassa vilpilliset yritysjohtajat eivät jatka toimintaansa kiinnijäämisen jälkeen.

M.O.T > … Linuxissakin tehdään niillä sovelluksilla, joita siihen asennetaan oletuksena – nimenomaan pikkuriikkistä käyttöosuuttaan hyväksikäyttäen. Säätämistarpeessa ja ongelmissa Linux johtaa rankasti edelleenkin….

Yleensä nämä kommentit ovat värittyneitä aina sen mukaan onko kyseessä Windows vai Linux fanboy. Itse olen useamman vuoden ajan käyttänyt rinnakkain aina Windows:n ja Linux:n (kaupallista) työasemaverstiota. Itse yritän ylläpitää objektiivista näkemystä näistä Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, kommentti ylenmääräisestä säätämisestä ei kyllä yleisesti ottaen pidä enää Linux:n kanssa paikkansa, kyllä minä olen saanut säätää 7:n kanssa huomattavasti enemmän kun SLED 11:sta kanssa. Linux:n puolella ongelma on se, että Linux kattaa kaikki 100 + eri jakelua joiden kesken on huomattavia eroja. Tämän takia pitäisi enemmän verrata / kertoa mistä Linux- jakelusta kokemukset ovat. Tietyt ilmaiset Linux- jakelut ovat “ihan” OK (esim. Fedora, Ubuntu ja OpenSuse). Näitä kuitenkin vaivaa laadullisesti ja toiminallisesti epätasaisuus, jotkin ominaisuuset toimivat erittäin hyvin, toiset taas eivät toimi tai toimivat kiikunkaakun. Minusta on melko epäreilua ylipäätään verrata netista ladattua ilmaista Linux:ia koneeseen esiasennettuun Windows:iin. a) käyttöjärjestelmä on kaupallinen ja viilattu b) Valmistaja on sitten vielä viilannut ja korjaillut niitä karkeita reunoja mitä MS:tä on jäänyt. Omilla varus ja apuaohjelmillaan. Omassakin tuttavapiirissa jotkun sankarit ovat ladanneet ilmaisen Ubuntun netista ja todennetteet, että huonosti toimii, kun yksi toiminto ei ole toiminut (vaikka äänikortti). Olen sitten heittänyt kysymyksen vastapalloon kysymyksen, että kuinkas monta kertaa olet asentanut vaikka XP:n CD:ltä ja sitten katsonyt miten toimii. Yleensä tätä ei nämä Windows- “asiantuntijat” ole tehneet. Vaan ovat ehkä heittäneet valmistajan Recovery CD:n koneeseen. Tämä on ehkä vähän eri asia, kun verrata miten Linux (ilman OEM säätöjä) toimii suoraan asennus CD:ltä. Voin kertoa, että Windows ei nykyään pääse edes samaan laitetetukeen (suoraan) paketista, kun Linux. Eri ajureita saa asennella tuntikausia. Vistaa tai Seiskaa pitää verrata kaupalliseen Linux- jakeluun. Ympäristössä, jossa koneet ovat liitetty keskitettyyn hallintaa ja autentikointiin. Tälläisessä ympäristössä voidaan verrata vaikka miten Windows ja Linux toimivat yrityskäytössä. Kotikäytössä menee hyvin Ubuntu tai OpenSuse- tyylinen ilmaisjakelu, mutta ennekuin Linux:a todella saa koneen mukana esiasenenttuna säätämiseen voi varautau. Sama tilanne tosin on vaikka XP:n tai Vistankin kanssa jos asennat “puhtaan” käyttöjärjestelmän.

“Linux:n puolella ongelma on se, että Linux kattaa kaikki 100 + eri jakelua joiden kesken on huomattavia eroja.”

Nokun nimenomaan ei kata. Linux kattaa vain ytimen joka on yksi komponentti mikä löytyy useista käyttöjärjestelmistä ja tuotteista.

Toistaiseksi kukaan “Linuxin ongelmista” valittaja ei ole sanonut ensimmäistäkään ongelmaa Linuxista. Homma menee jo täysin metsään kun puhutaan jostain käyttöliittymäasioista kun Linuxissa ei ole käyttöliittymää.

“Minusta on melko epäreilua ylipäätään verrata netista ladattua ilmaista Linux:ia koneeseen esiasennettuun Windows:iin. a) käyttöjärjestelmä on kaupallinen ja viilattu b) Valmistaja on sitten vielä viilannut ja korjaillut niitä karkeita reunoja mitä MS:tä on jäänyt. Omilla varus ja apuaohjelmillaan. Omassakin tuttavapiirissa jotkun sankarit ovat ladanneet ilmaisen Ubuntun netista ja todennetteet, että huonosti toimii, kun yksi toiminto ei ole toiminut (vaikka äänikortti).”

Kyllä käyttöjärjestelmiä voi verrata toisiinsa olkoot hintalappu mikä hyvänsä mutta vertailu pitää tehdä tasapuolisesti. Luonnollisesti käyttiksen pitää olla molemmissa tapauksissa esiasennettu jos kerran esiasennettua verrataan johonkin ja jne. Valittajilla tuntuu olevan tapana asentaa jotain Ubuntua johonkin 10v vanhaan itse rakennettuun romuun mitä on vähän kellotettu vielä ja sitten vika on olevinaan vaikka siinä Ubuntussa.

Ja jos käyttöjärjestelmää asennetaan toisen käyttiksen rinnalle niin sama pitää tehdä molemmilla käyttiksillä. Kummasti jää se Windowsin asentaminen toisen käyttiksen rinnalle ja tämän ongelmista itkeminen… Itse ainakin olen todennut että Windows ei osaa asentua kunnolla rinnalle eikä tunnista edes tavallisia tiedostojärjestelmiä kuten ext3.

Ei linukankaan asennus mitään pässiinlihaa ole. Ainakin viimeksi kun asentelin Ubuntua, niin asennusohjelman resoluutio oli kamala, lisäksi kuva ei mahtunut kokonaan näytölle. Piti siis katsoa ohjeet Windowsilla netistä, ja arvata osuuko tabulaatori + enter oikein että pääsee seuraavaan vaiheeseen. Lisäksi osioiminen oli tehty harvinaisen sekavaksi. Koko asennuksen ajan piti pohtia onko kovo formatoinnissa vai ei.

Kun käyttis vihdoinkin käynnistyi, oli sille pakko antaa joku admin salasana ja käyttäjätunnus. Ei oikein kiinnosta semmoinen. Haluan että tietokone on käynnistynyt sillä välillä kun on palannut kotiin, räpsäissyt sen päälle ja käynyt vessassa. Kuten Vistan kanssa. Sen sijaan ubuntu vaatii aina kirjautumisen. Käynnistyy puolessa minuutissa my ass! Enkä sitäpaitsi tarvitse kotonani mitään käyttäjätunnukseen perustuvaa tietoturvaa. Ubuntun hankaluus jo itsessään karkoittaat muut käyttäjät;).

Kun Ubuntua vihdoin käyttää, on vaarana että poistaa käynnistä -painikkeen. Mozilla ja OpenOffice toimivat kivasti, kuten myös muut selaimet. Jos haluaa flashin tai shockwaven toimimaan, pitääkin vähän loitsia. Ei muuta kuin forumeita plaraamaan, jotta saa hardwaren asennettua. Kunnes huomaa, että integroitu äänikortti ei ole tuettu ja joutuu tyytymään hiljaiseen juutuubiin.

Joku voisi sanoa, että oma vika kun ostaa rautaa joka ei ole yhteensopiva Ubuntun kanssa. Täysin päinvastoinhan se on. Miksi minun pitäisi maksaa ylimääräistä siitä, että saan käyttiksen äänet toimimaan? Yhtä hyvin voin maksaa sen 80e ja ostaa Vistan tai 7:n, kuin maksaa disto-yhteensopivista palikoista piilosummia jotka tulevat kalliimmiksi loppupeleissä.

Kun sovellusvalikoimakin on suurempi Wintoosalla, niin en ymmärrä miksi miun pitäisi pitää jotain Ubuntua muuna kuin leikkikaluna. Ainoa syy, miksi Linukseille löytyy ilmaisjakeluohjelmia ylipäänsä on se että hiottujen, maksullisten ja toimivien sovellusten kehittäminen ei ole kannattavaa.

“Windows ei osaa asentua kunnolla rinnalle eikä tunnista edes tavallisia tiedostojärjestelmiä kuten ext3.”

Mikä Windows? 3.11 vai? Joka tapauksessa, ext3 taitaa olla distrojen juttu. Ei winukkakaan kaikkia Wintoosan tiedostojuttuja tajua. Ja miksi edes pitäisi? Ne ovat eri käyttiksiä.

“Homma menee jo täysin metsään kun puhutaan jostain käyttöliittymäasioista kun Linuxissa ei ole käyttöliittymää.”

Kiva kun joku jaksaa viisastella ja olla besserwisser, mutta ei sillä tulla toimeen tavallisten tallaajien kanssa. Oli kyse ii-cee-teestä tai tieteestä, niin asiat on kyettävä selittämään niin että kuka tahansa ne ymmärtää. Se on todellisen asiantuntijan merkki.

ps. kaikki wintoosan käyttäjät eivät ole faniboy. Windowsin voi valita myös järkiperustein. Kuten pelit, sovellukset jne. Ei maailma ole niin mustavalkoinen, että olisi vain hyvä tai huono valinta. Kukin valitsee omien arvojensa ja kokemustensa mukaan. Sitäpaitsi, kyllä ihmisiä kiinnostaa vaihtoehdot. Ei ne muutoin maksaisi mäkistä maltaita.

“Ainakin viimeksi kun asentelin Ubuntua, niin asennusohjelman resoluutio oli kamala, lisäksi kuva ei mahtunut kokonaan näytölle.”

Oliko tietokone myyty Ubuntulla, oliko Ubuntulle sertifioitu kone tai olitko millä tavalla muuten varmistunut tämän yhteensopivuudesta?

“Kun käyttis vihdoinkin käynnistyi, oli sille pakko antaa joku admin salasana ja käyttäjätunnus. ”

Kuten pitääkin ja näinhän on ollut vuosikymmeniä.

“Enkä sitäpaitsi tarvitse kotonani mitään käyttäjätunnukseen perustuvaa tietoturvaa.”

Joka koneessa tarvitsee käyttäjätunnukseen perustuvan tietoturvan. Muutenhan kuka tahansa etäkäyttäjä voi mellastaa miten haluaa.. Ubuntun kirjautumisen saa kyllä automaattiseksi, sen kun klikkaa kirjautumisikkunan asetuksista automaattisen kirjautumisen.

“Käynnistyy puolessa minuutissa my ass!”

9.04:ssä nopeuttivat boottia kyllä ja miniläppärini boottaa aika tarkkaan puoleen minuuttiin. Vanhemmissa versioissa boottaa hitaammin.

“Kun Ubuntua vihdoin käyttää, on vaarana että poistaa käynnistä -painikkeen.”

Minkä ihmeen käynnistä -painikkeen?

“Jos haluaa flashin tai shockwaven toimimaan, pitääkin vähän loitsia.”

Shockwavea ei ole Ubuntulle tehty eikä sitä missään tarvitsekkaan. Flash on ollut Ubuntussa valmiina vuosikausia, sen kun ruksii vaan päälle.

“Joku voisi sanoa, että oma vika kun ostaa rautaa joka ei ole yhteensopiva Ubuntun kanssa. Täysin päinvastoinhan se on. Miksi minun pitäisi maksaa ylimääräistä siitä, että saan käyttiksen äänet toimimaan?”

Miksi et alunperin ostanut konetta esiasennettuna kuten normaalisti ihmiset tietokoneita ostavat?

“Yhtä hyvin voin maksaa sen 80e ja ostaa Vistan tai 7:n, kuin maksaa disto-yhteensopivista palikoista piilosummia jotka tulevat kalliimmiksi loppupeleissä.”

Johan joudut ostamaan Vista distron kanssa yhteensopivista osista piilosummia! Ei niillä ole mitään eroa tämän suhteen. Vista distron kanssa yhteensopimattomat laitteet ei toimi Vistassa eikä Ubuntu käyttöjärjestelmän kanssa yhteensopimattomat laitteet toimi Ubuntun kanssa. Näinhän se menee Windowsilla: http://www.youtube.com/watch?v=FVbf9tOGwno

Jos laite ei ole yhteensopiva Windowsin kanssa tai ei ole yhteensopiva Ubuntun kanssa, vika ei ole käyttöjärjestelmässä vaan käyttäjässä. Rauta ostetaan aina softan mukaan.

“Kun sovellusvalikoimakin on suurempi Wintoosalla, niin en ymmärrä miksi miun pitäisi pitää jotain Ubuntua muuna kuin leikkikaluna.”

Ubuntussa on paremmat ominaisuudet, parempi käytettävyys, parempi suorituskyky ja helpompi ylläpito kuin Windowsissa. Eihän Windowsista ole kunnolla muuhun kuin pelikonsoliksi Blu-Ray leffojen katseluun. Lähes kaikissa muissa asioissa Ubuntu menee ohitse miten päin vain.

“Mikä Windows? 3.11 vai?”

Windows Vista ei ainakaan osaa tiedostojärjestelmiä.

“Joka tapauksessa, ext3 taitaa olla distrojen juttu.”

ext3 on varmasti yleisin tiedostojärjestelmä kaikista markkinoiden käyttöjärjestelmistä. Windows Vista distrossa sitten on oletuksena eksoottisempi NTFS, jonka Ubuntu osaa. Windows Vistassa on siis surkeampi tuki tiedostojärjestelmille.

“Oli kyse ii-cee-teestä tai tieteestä, niin asiat on kyettävä selittämään niin että kuka tahansa ne ymmärtää. Se on todellisen asiantuntijan merkki.”

käyttöjärjestelmä != käyttöjärjestelmäydin
prosessori != prosessoriydin
tietokone != prosessori
auto != moottori

Eikö tuo nyt aika yksinkertaista ole? Linux on komponentti, eli rakenneosa. Käyttöjärjestelmät rakentuu monista komponenteista ja Linux on markkinoiden yleisimpiä komponentteja.

Miulle ei riitä perusteet, että “on parempi kuin” tai “kehittyneempi” tai “lähes kaikissa ominaisuuksissa edistyneempi”. Ei tuollaiset sanat kerro mitään.

Sähköpostin lukeminen ja tekstinkäsittely onnistuu vaikka puhelimella, siinä ei voi eikä taida epäonnistua mikään markkinoilla oleva käyttis. En vain keksi mitään syytä siirtyä kokonaan distro-leiriin. Kai se on markkinoiden syytä, että oletuksena vaikkapa digikameran kylkiäisohjelmistot on tehty Wintoosalle ja Mäkille. Ja pelien puuttuminen harmittaa myös.

Tekispä joku über-linukan, missä olisi parhaat ominaisuudet kaikista distroista. Ja sitten joku Win98/DOS -emu mukaan niitä wanhan ajan hyviä pelejä varten. Kaupan hyllylle sellainen. Ihmiset (kuten itsekin) ovat siinä mielessä hassuja, että arvostavat tuotetta jolla on hinta. Yleensä ajatellaan, että korkeampi hinta kertoo laadusta. Siksi Pete Parkkonen t-paita maksaa uutuutena 20e, nyt Anttilan aletangossa 5e. Eli jos Linukkaa myytäisiin painettuna vaikka siihen 20e hintaan, niin se saattaisi saada käyttijiä siksi että se on maksullinen.

Miulla ei oo mittään linukkaa vastaan, hyvä vaan että on kilpailua. Sen verran knafti luonne vaan on, että vaatii jopa ilmaiselta tuotteelta liikoja. Jos nyt vaikka Warhammer Onlinen linuksiin kääntäisivät, niin a-vot. Tai se olisikin hyvä paketti: Linux+ warhammer:).

“Miulle ei riitä perusteet, että “on parempi kuin” tai “kehittyneempi” tai “lähes kaikissa ominaisuuksissa edistyneempi”. Ei tuollaiset sanat kerro mitään.”

No minkä sille faktoille voi. Windowsissa ei esimerkiksi onnistu sellainen perustoiminto kuin kielen vaihto helposti vaikka sen osaa mikä tahansa DVD-soitin. Tämä kertoo paljon Windowsin käytettävyydestä kehittyneisyydestä. Ja sitten esimerkiksi virtuaalityöpöytien puute vaikka nekin on keksitty lähemmäksi neljännesvuosisata sitten. Windowsia ei myöskään saa oikein kunnolla päivittämään mitään kolmannen osapuolen softia ja sitten joka ohjelmalla on joku oma “update manager” tai vaihtoehtoisesti käyttäjän pitää käsipelillä päivittää palapeliä. Ja sitten kun ohjelmaa avaa niin ruudulle tulee jotain “new update” -laatikoita.

Kaikki tälläinen on vain Windowsin kehittymättömyyttä ja käytettävyysongelmia.

Suorituskyvyssä ollaan myös jääty niinikään taakse Ubuntuun nähden:
http://www.flexense.com/resources/file_systems_performance_comparison.html
http://www.tuxradar.com/content/benchmarked-ubuntu-vs-vista-vs-windows-7
http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=nvidia_workstation_perf&num=2

Mittaukset puhuu puolesta, Windows on siis hidas nykypäivän standardeilla.

“Kai se on markkinoiden syytä, että oletuksena vaikkapa digikameran kylkiäisohjelmistot on tehty Wintoosalle ja Mäkille. Ja pelien puuttuminen harmittaa myös.”

Jälleen taas jälkeenjääneisyyttä. Ubuntu ei tarvitse mitään kylkiäisohjelmistoja kun siihen vaikka törkkää Canonin järkkärin kiinni niin tunnistaa suoraan ja tajuaa RAW-kuvatkin ilman mitään kylkiäisvirityksiä ja ammattitason kuvankäsittelyohjelmisto on valmiina. Mac OS X:ssä ja Windowsissa ei ole kuvankäsittelyohjelmistoa joten siksi noissa on mukana jotain kylkiäisohjelmistoja näille ja niitä pitää sitten säädellä.

Sama tietysti mokkulan kanssa kun mokkulan kun pistää kiinni niin Ubuntussa on suora tuki ettei tarvitse mitään ajuria ladata.

“Ja pelien puuttuminen harmittaa myös.”

Ubuntulle on varsin hyvä pelitarjonta jo nykypäivänä. Yleisimmin pelatut pelit löytyy mukana ettei tarvitse mihinkään Aapeliin mennä, ja selainpelien vaatimat lisäosat on Ubuntussa, eli Flash ja Java, joten ei tarvitse niistäkään itse olla huolehtimassa. Mukana tulee satoja pelejä, ostopelejä löytyy myös nykyisin jonkin verran että ei tarvitse niistäkään niin paljoa itkeä ja sitten on muita pelejä kuten emulaattoripelit yms.

“Tekispä joku über-linukan, missä olisi parhaat ominaisuudet kaikista distroista. ”

Kaikkien käyttisten ominaisuuksia on mieletöntä pistää yhteen kasaan koska monet ominaisuudet toistensa poissulkevia. Esimerkiksi pitkä tuki ja ohjelmistojen tuoreus sulkee toistensa pois. Eipä sitä autotkaan ole samanaikaisesti bensapihejä, kulje 300km/h ja mene maastossa…

“Ja sitten joku Win98/DOS -emu mukaan niitä wanhan ajan hyviä pelejä varten.”

Ubuntussa on DOSBox joka pyörittää suunnilleen kaikkia Dos-pelejä Gravis Ultrasound äänillä. Lisäksi löytyy Amiga, C64, Nintendo, Pleikkari yms. emulaattorit. Wine löytyy Ubuntusta Windows pelejä varten mutta se ei ole täydellinen. Puhtaat Win32 softat toimii varmaan jo kaikki mutta jos softa on naimisissa omien fonttien, IE:n, jonkun oheislaitteen/raudan kanssa tai käyttää DirectX:ää niin voi olla ongelmia tai ei toimi. Olen kyllä itse pelannut esimerkiksi Red Alerttia yms. Winellä ongelmitta ja sillä toimii Winen sovellustietokannan platinum merkityt softat ja gold merkityt varauksella.

“Kaupan hyllylle sellainen.”

Kun kerran sitä Ubuntua halusit.. http://www.linuxkauppa.fi/tuote/3938

“Jos nyt vaikka Warhammer Onlinen linuksiin kääntäisivät, niin a-vot. Tai se olisikin hyvä paketti: Linux+ warhammer:).”

No, Runescape toimii ainakin.

Kun on ollut it alalla duunissa jo lähes 20 vuotta, alkaa pahimmat särmät olla jo hiotuneet pois. Kotona löytyy pari Vista konetta, XP kone ja muutama Ubuntu kannettavassa. Ihmettelen miten te löydättekin ongelmia niistä käyttöjärjestelmistänne.
Vistat on käytössä yhdessä tehdaskoneessa ja yhdessä itse rakennetussa. Molemmissa koneissa yhteinen piirre on se, ettei niissä ole markkinoiden uusimpia hilavitkuttimia paikallaan. En ole törmännyt vielä kertaakaan ogelmaan, joka olisi Vistan tai ajureiden aiheuttama. Siellä pyörii OpenOffice, kameran ja videokameran softaa, pelejä jne. Ei edes liiankin innokkaat lapset ole saaneet koneita sekaisin. Ehkä siinä auttaa jo mainitsemani perusrauta ja tarpeeksi muistia. Sama koskee XP konetta. Laiskuuttani en ole sitä päivittänyt enkä ole sille tarvetta keksinyt. Se vaan toimii kuin junan vessa (se vanha joka oli vain reikä lattiassa). Ehkä tässä on auttanut jo vanhan sananparren totuus: Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä.

Ubuntun kanssa on pitänyt vääntää vähän enemmän asennusvaiheessa. Onneksi IBM T-sarja on ollut erittäin helppo tässä suhteessa. Kaikki toimii suoraan. On vain pitänyt itse etsiä ja asentaa tuki MP3, Flash etc suljetuille tiedostoille. Aikaa onkin sitten mennyt vähintäin saman verran kuin Vistan asennuksessa. Ja monet jutut odottavat Ubuntussa vielä ratkaisemista digi-tv kortista lähtien. Mutta se taas ei ole käyttiksen vika vaan laitteen valmistajan vika. Kun ajureita ei ole niin ei sitten ole.

Mikä käyttöjärjestelmä sitten tulee seuraavaan koneseen? Riippuu täysin siitä, minkä koneen korvaan. Siis käyttötarkoituksen. Jos kone tulee lasten käyttöön, on valinta Vista. Näin saan suoraan tuen lasten peleille ja ohjelmille. Oman koneen kohdalla sama juttu.
Ainoa mitä tiedän etten tule hankkimaan konetta (=rautaa) joka on uusinta uutta. Näin tuki on jo olemassa ajureiden osalta ja myös rauta on sopivasti hioutunut kohdilleen.

Se, onko jokin Linux sovellutus valmistettu minkä lisenssisopimuksen alla, on täysin toisarvoista käyttäjälle. Loppukäyttäjälle ei ole mitään väliä onko esimerkiksi tiedostomuoto suljettu vaiko ei. Se vaan aiheuttaa lisätöitä kun sen asentaa paikalleen. Kuinka monella on mahdollisuus ihan oikeasti selvitellä vikoja Linux koneissa? En ehdottaisi koneeksi 75 vuotiaalle mummolle nettiä varten Linux konetta. Jos siinä on jotain ongelmaa, on korjaaminen vaikeaa kun niitä asiantuntijoita ei löydykkään avuksi niin paljoa. Windows koneen kanssa tämä on paljon helpompaa.

Eli tekniseltä kannalta en löydä voittajaa. Etiikka ja siihen liittyvät asiat taas on it ammattilaiselle sen verta vaikeampaa kun tuo yliopiston filosofian opiskelu jäi vähän vähemmälle enkä sillä elätä itseäni.

“Molemmissa koneissa yhteinen piirre on se, ettei niissä ole markkinoiden uusimpia hilavitkuttimia paikallaan.”

Näinhän se onkin järkevää.

“On vain pitänyt itse etsiä ja asentaa tuki MP3, Flash etc suljetuille tiedostoille. Aikaa onkin sitten mennyt vähintäin saman verran kuin Vistan asennuksessa.”

Nyt puhut jostain antiikista. Ubuntussahan on nämä olleet valmiina keväästä 2007 lähtien.

“Laiskuuttani en ole sitä päivittänyt enkä ole sille tarvetta keksinyt. Se vaan toimii kuin junan vessa (se vanha joka oli vain reikä lattiassa). Ehkä tässä on auttanut jo vanhan sananparren totuus: Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä.”

Tietokoneohjelmistoissa ei ihan päde koska virheiltä ei voi välttyä ja tietokoneet on kaksisuuntaisia. Ne on kuin puhelimia mitkä voi soitella omatoimisesti ja kertoa mitä tahansa asioita kenelle tahtoo ellei haavoittuvuuksia paikkaa säännöllisesti.

“Ja monet jutut odottavat Ubuntussa vielä ratkaisemista digi-tv kortista lähtien. Mutta se taas ei ole käyttiksen vika vaan laitteen valmistajan vika. Kun ajureita ei ole niin ei sitten ole.”

Ehkä olisi sitten kannattanut ostaa Ubuntu yhteensopiva kortti. Melkein kaikkihan ne toimii suoraan kun tökkää kiinni koneeseen ja yhteensopivuustiedoista voi tarkistaa. Tietysti jos käytät jotain antiikkiversiota Ubuntusta niin ei mikään ihme jos ei toimi sillä Ubuntuun tulee tuki uusille laitteille yleensä 4kk + seuraavajulkaisu jos ei ole jostain standarditavarasta kyse mikä toimii suoraan.

“Jos kone tulee lasten käyttöön, on valinta Vista. Näin saan suoraan tuen lasten peleille ja ohjelmille.”

Nyky Ubuntussa on satoja pelejä valmiina, lapsille myös.

Et varmaan ole tietoinen siitä, että Ubuntu kehittyy kahdessa vuodessa saman minkä Windows kymmenessä?

“Se, onko jokin Linux sovellutus valmistettu minkä lisenssisopimuksen alla, on täysin toisarvoista käyttäjälle.”

Totta.

“Loppukäyttäjälle ei ole mitään väliä onko esimerkiksi tiedostomuoto suljettu vaiko ei.”

Tällä kyllä on merkitystä, sillä jos suljettu tiedostomuoto ei ole minkään standardin mukainen niin sitä ei saa auki kuin yhdellä ohjelmalla. Ja jos ohjelman valmistaja menee konkkaan tai ei kehitä enää ohjelmaa niin tiedostoja ei saa kohta auki mitenkään kun se suljettu ohjelma hajoaa varmasti ennemmin tai myöhemmin kun tulee käyttöjärjestelmästä uusia julkaisuja ja joku julkaisu voi hajoittaa yhteensopivuuden.

Jollain multimedia tiedostoilla jotka on standardeja vaikka sisältäisikin patentteja yms. eivät kyllä ole mikään ongelma kun ovat olleet valmiina vuosikausia.

“Kuinka monella on mahdollisuus ihan oikeasti selvitellä vikoja Linux koneissa?”

Kuinka monelle niitä vikoja tulee laatukäyttiksissä? Olen asennellut linuxeja ja niissä just on se hyvä puoli kun ne vaan toimii. Windowsit sitten sekoilee ja niiden selvittämiseen tarvitaan osaamista mitä ihmisillä ei yleensä ole.