Onko Ossille ‘legacy’ näin suuri kirosana?

Ei ihme kun se sopii häneen itseensäkin – tälle blogille ja sen huonoille provoille on hyvä naureskella sen aikaa, kuin legacyossia vielä jaksetaan palkata.. sopinee myös olla kiinnostunut että kenen leipää hän mahtaakaan syödä.

Itse kysymys vielä: Mikä väliaikainen siirtymä ja mihin?

Oliko se piilovihjaus eräästä M-alkuisen firman X-alkuisesta epäformaatista?

Sinänsä ei kait ole pdf-formaatin vika, jos sitä käytetään väärin (esim Kela). Adobe Reader on kyllä raskauteensa nähden todella kyvytön ohjelma. Yksi hyvä pdf-katselija on PDF-XChange Viewer, joka osaa myös tallentaa lomakkeet. Sillä voi myös tehdä merkintöjä ja kommentteja pdf-tiedostoon ja sitten tallentaa tiedoston.

Mikä olisi vaihtoehto…?

PDF:ää on myös mahdollisuus käyttää oikein/paremmin. Itse aukaisen kökön readerin vain silloin kun sattuu kohdalle PDF mitä Foxit ei jostain syystä osaa täydellisesti tulostaa.

Sähköiset lomakkeet voisivat toimia ilman PDF:ää, mutta todennäköisesti virastoissa ja muualla on tarpeen saada koneluettavat paperikopiot tarvittaessa? Tämä lienee lainsäädännöstä johtuva asia?

Miten esitysten katselu jollain esitysohjelmalla olisi parempi vaihtoehto kuin PDF? Esitysohjelman tuottamien tiedostojen lukemiseen tarvitaan kyseisen esitysohjelman tiedostomuotoa tukeva ohjelma, jotka eivät ole läheskään niin yleisiä kuin PDF-muotoa tukevat ohjelmat. Lisäksi PDF-esityksiä voidaan tuottaa myös muilla ohjelmilla kuin pelkästään siihen tarkoitukseen tarkoitetuilla ohjelmilla ja näin alkuperäisestä esitystiedostomuodosta ei tarvitse välittää. Ja jos esitystä haluaa jälkikäteen katsella muiden asioiden ohessa, niin PDF-katseluohjelmilla tuo on huomattavasti helpompaa, kun siinäkään ei tarvitse välittää siitä, että esitysohjelma haluaisi muokata esitystä, vaan voi keskittyä katselemiseen.

“PDF ei ole hyvä tiedostomuoto online-dokumenttien jakamiseen.”

Siihenhän se on juuri loistava. Jaetaan asiakirjat verkkoon kun muiden ei tarvitse enää asiakirjaa muokata. Juuri siihen tarkoitukseen loistava. Vain tyhmä jakaa kaikki tiedostot aina jossain ODF/OOXML formaatissa jos niitä ei tarvitse muokata. PDF:tä myös pystyy muokkaamaan Adoben omalla ohjelmistolla.

“Toinen yleinen väärä käytäntö on kuvitella, että tuotettuja dokumentteja ei koskaan tulla jatkomuokkaamaan ja tämänkaltaisiin toimintoihin ei olisi koskaan tarvetta dokumentin osalta. ”

Eihän niitä alkuperäisiä tiedostoja tuhota. Ne tallennetaan ja varmuuskopioidaan. Kyse on samasta kuin ohjelmien lähdekoodi -> suoritettava binääri. Ei kannata tuhota alkuperäistä tiedostoa. PDF on juuri loistava jakamiseen ja lopulliseen tallentamiseen jossa se saadaan auki varmemmin. Vertauksena voisi sanoa vaikka digitaalisen valokuvan RAW -> JPEG muunnos. Kukaan ei heitä pois RAW tiedostoa (mielummin vain muuttaa senkin DNG formaattiin) kun työntää nettiin JPEG versiot.

“Samalla kuitenkin rampautetaan esimerkiksi tekstin kopiointi PDF-tiedostosta jonkun muun ohjelman käyttöön. Malliesimerkki tästä ovat Kelan lomakkeet, joitten sisältö on salakirjoitettu ja joista on jostain syystä sisäisellä DRM:llä estetty hakukoneindeksointi ja tekstin kopiointi ulos lomakkeista.”

Aivan lainsäädännöllisistä syistäkin tuo on tehty. Tuolla estetään että lomaketta ei muutella ja lähettä sitä KELA:n haltuun sellaisena. Tietenkin kuka tahansa voi käydä KELA:n toimipisteestä hakemassa lomakkeen, tehdä paperille halutut kohdat ja lyödä ne lomakkeen päälle ja vetää kopiokoneella parit arkit ulos ja tämä on asiakirjan väärennös. Tämä on estetty PDF:n ominaisuuksien vuoksi joka on juuri loistava.

PDF on valittu koska se on juuri verkkojakoon loistava formaatti, se tarjoaa suojauksia paremmin kuin Microsoftin versiot, se aukeaa lähes kaikilla järjestelmillä ja tulostuu juuri kuten kuuluu. Jo pelkästään nykyinen Microsoftin Officen SP2:n ODF 1.1 tuki on rikkinäinen muiden 1.1 standardia noudattavien ohjelmien kanssa. OOXML taas on rikkinäinen ennen seuraavaa Officea ja sama meno jatkuu vain. PDF on ratkaisu ja yksi tälläinen loppukäytön formaatti riittää niin tavalliseen jakamiseen, lopulliseen arkistoimiseen (alkuperäisen kanssa) että ammattimaisiin tarpeisiin (taitto ym).

“Mutta mitä ihmeen järkeä on siinä, että täytettyä lomaketta ei voi tallentaa?! Kuka oikeasti kuvittelee jonkun tulostelevan printtikopioita omiin arkistointitarkoituksiin? ”

Oletko oikeasti nyt noin tietämätön lain toimista henkilötietojen käsittelyssä? KELA:n lomakkeisiin joutuu täyttämään HETU:n ja tämä tarkoittaa että kyseistä tunnusta ei saa saada käsiinsä kukaan muu kuin poliisiviranomainen, sairaala, sinun asioita ajava henkilö (KELA, Sosiaalitoimisto, Omaishoitaja). Ei edes sinun aviopuolisosi kuuluisi saada tietää HETU:n loppuosaa. Sillä sinut tunnistetaan ja sillä voidaan hankkia sinun nimiisi vaikka hätätilassa passi, tilata puhelinliittymiä, ostaa tavaroita ym.

Myös kaikki KELA:n paperit ovat luottamuksellisia ja niitä koskee tarkat lainsäädännöt niiden arkistoimisesta ja käsittelystä. Sinulla ei oikeastaan ole oikeutta edes tallentaa sitä lomaketta itsellesi jonka lähetät KELA:lle, vain velvollisuus tallentaa ne mitä KELA lähettää takaisin sinulle.

KELA:ssa on sen verran viisaita konsultteja ollut myös paikalla että ovat ymmärtäneet että digitaalisen asiakirjan levittäminen on naurettavan helppoa ja tämä tarkoittaa että vahingossa esim P2P-verkossa tai kadonneelta USB-tikulta lähtee tuollaiset tiedostot jakoon. Ja lain mukaan tietyillä tahoilla ei ole oikeutta saada viranomaisille tarkoitettuja asiakirjoja (esim vakuutusyhtiö ei saa saada käsiinsä sinun sairaskertomusta tai potilastietoja kuin vain esim vakuutuksen peräämisestä). Tällä ehkäistään myös identiteettivarkauksia kun kaikki tiedot eivät ole yhdessä korissa. Byrokratiaa tuo lisää mutta tärkeää on suojata jokaisen kansalaisen omat tiedot.

“Ongelma on erityisen huvittava koska sen voisi kiertää lomakkeiden luontivaiheessa Acrobat Pron “Enable Usage Rights in Adobe Reader” -toiminnolla.”

Sen voi kiertää myös ihan PDF-tulostimella. Mikä on kuitenkin juuri väärinkäyttöä.

“Acrobatissa JavaScriptin kytkentä pois päältä edellyttää Windowsin uudelleenkäynnistämistä! Haistakaa nyt huilu…!”

Uskoisi että Windowsia käyttävät ovat jo tottuneet tuohon uudelleenkäynnistykseen. Edelleenkin kun ohjelmien asentamisessa Windows pitäisi käynnistellä uusiksi ja Windowsin päivityksiä varten todennäköisesti on uudelleenkäynnistys tarpeen.
Tuo Javascriptin sammuttaminen nyt on sitä normaalia Windowsin toimintaa että kaikkia käynnissä olevia palvelua ei voi päivittää ja käynnistää udelleen. Tosin varmanahan tuo onnistuu osaavalta, mutta tavallisen käyttäjän kohdalta se on helpointa käynnistää järjestelmä uudelleen.
Mutta Windows ei ole ainoa tässä enää, jotkin tahot tykkäävät tarjota samalla idealla uudelleenkäynnistystä.

“Tarjottavat FLOSS-lukuohjelmat antavat itsestään amatöörimäisen kuvan ja dominoivaa lukuohjelmaprojektia ei ole ilmaantunut. Pdfreaders.orgin softat eivät myöskään selkeästikään päivity järin tiheään tahtiin ja mahdollisten turva-aukkojen paikkaaminen edellyttää sovelluksilta aktiivista ylläpitoa.”

Tähän asti Okular on toiminut loistavasti. Se on KDE4:n monipuolinen lukija (Avaa PDF:t, kuvat, Docit, ODT ym asiakirjat). Päivittyy aina kerran kuukaudessa KDE4:n mukana ja 6kk välein ilmestyy suuret muutokset. Mahdollistaa kommentoimisen ym kivat temput. Asennus on vain suuri Windowsille kun pitää KDE4:n kirjastot ja apuohjelmat asentaa, mutta samalla voi asentaa esim Kate, digiKam, KTorrent , Marble ja Gwenview ohjelmat.

Windows käyttäjille noiden ohjelmien päivittäminen on hankalaa kun Microsoft ei ole vieläkään sisällyttänyt Windowsiin pakettihallintaa. Onhan se kiva että pakettihallintajärjestelmä kyllä löytyy mutta se manageri puuttuu, olisi kiva kun voisi yhteen paikkaan ohjelmat lisätä omat päivityslähteet ja sitten Windows huolehtisi päivityksistä ja lataisi uudet versiot noista useista lähteistä. Eihän Microsoftin mitään pakettivarastoa tarvitisis alkaa ylläpitämään.

Tällä hetkellä PDF on yksi parhaimpia tiedostomuotoja mitä käyttää. Sillä saa takuuvarmana myös kaikki esitykset näkyville kohdehenkilöillä. Kaikilla kun ei ei ole vieläkään Officea tai esim OpenOffice.orgia jolla saisi PPT tiedostot ym auki. PDF:ssä on juuri loistava tämä esitystila ja se on vieläpä nätti.

En lähde toistamaan raipsin ja kumppaneiden mielipiteitä PDF:stä, sanonpa vaan että itsekin pidän siitä.

Jos tarvitsee kalvosulkeisia pitää, niin PDF on aivan mainio muoto siihenkin. PDF:n kohdalla voi luottaa siihen, että se näyttää siltä mitä oli tarkoituskin, vaikka esittelykoneena ei voisikaan pitää omaa konettaan ja täten olla varma siitä, että käytössä on sopiva toimisto-ohjelma.

PDF aukeaa lähes millä järjestelmällä tahansa – hätätilassa vaikka kännykällä, ja jos esityksen yleisö on kohderyhmältään sellaista, että esityksessä olisi hyvä käyttää kevyitä visuaalisia efektejä, voi PDF-esityksen näyttää vaikkapa pdfcuben (http://code.100allora.it/pdfcube) avulla, jolloin mukaan saa 3d-transitioita, zoomauksia ynnä muuta.

Jaba:
- En ole toistaiseksi löytänyt yhdestäkään PDF-luku/esitysohjelmasta yhtä hyviä kalvojen käsittelytoimintoja kuin mitä PowerPointista löytyy. Ongelmia on esimerkiksi monivärisen grafiikan renderöinnissä.
- Acrobat Reader on grafiikkarenderöijänä PowerPointtia hitaampi.
- PDF-muotoisista esityksistä jäävät pois kaikki animaatiotehosteet. Eli esimerkiksi kalvon tiettyjen osien paljastumisen askel askeleelta tai tiettyjen elementtien siirtyminen kalvolla paikasta toiseen.
- PDFcube näyttää tuotavan vain tarpeettomia efektejä sivujen vaihtamiseen. Tällaiset kikat eivät tuo esitysgrafiikkaan juuri mitään hyötyä.
- Luonnollisestikaan PDF-muotoisiin esityksiin ei voi syvätä multimediatiedostoja.

Raips:
- Väitätkö vakavissasi, että Kelan ym. dokumenttien sisältötekstin kopiointiesto ja tallennuksen kielto ovat peräisin lain vaatimuksista? Eli jos minä omalla koneellani täytän lomakedokumentin, en saisi tallentaa sitä itselleni? Uskomatonta höpöpuhetta.

- Jaksaisitko esittää pari muuta esimerkkiä ohjelmista, jonka yhden sisäisen *asetuksen muuttaminen* edellyttää *käyttöjärjestelmän* boottausta.

Vaihtoehdot ovat aika vähissä, PDF kuitenkin voittaa Wordin jakeluformaattina n. 99-1.

Moderneissa käyttöjärjestelmissä ei tarvita Adobe Acrobat:ia vaan PDF-tukea löytyy jo suoraan käyttöjärjestelmästä. Esimerkiksi www-sivuista on mukava tallettaa PDF talteen koneelle, jolloin informaatio löytyy vielä vaikkapa taksin kyydissä kun verkkoa ei enää ole.

Acrobat sinällään kärsii samoista idioottimaisuuksista kuin koko muukin Adoben tarjonta.

Ossi: Luonnollisesti kalvot kannattaa tallentaa PDF:ksi niin, että jokainen uusi bulletti on sitten omalla sivullaan. Siis malliin

Sivu 1
- Rautalankabulletti

Sivu 2
- Rautalankabulletti
- Rautakankibulletti

Sivu 3
- Rautalankabulletti
- Rautakankibulletti
- Rautatankobulletti

ja niin edelleen.

pdfcubestahan sanoinkin, että sitä kannattaa käyttää JOS kohdeyleisö kaipaa silmäkarkkia. Useimmiten kaikki efektit ovat lähinnä haitaksi ja esim. Okularin esitysmoodi (jossa siinäkin voi valita perustranstioita sivujen vaihtamiseen) on parempi vaihtoehto vetää esitys läpi.

Tässä youtube-video jostain antiikkisesta pdfcube-versiosta, nykyään efektejä on jo pari enemmän:

http://www.youtube.com/watch?v=AscU72HOwgM

Zoomilla voi olla käyttöä joskus muutenkin.

KeyJNote (nykyään Impress!ve) on myös ihan kätevä vaihtoehto:

http://impressive.sourceforge.net/

http://www.youtube.com/watch?v=APmDV-GF6ZQ

Ossi Mäntylahti: “- Väitätkö vakavissasi, että Kelan ym. dokumenttien sisältötekstin kopiointiesto ja tallennuksen kielto ovat peräisin lain vaatimuksista? Eli jos minä omalla koneellani täytän lomakedokumentin, en saisi tallentaa sitä itselleni? Uskomatonta höpöpuhetta.”

En tarkoita että laki KIELTÄISI sinua tallentamasta PDF:ää. Mutta laissa on tarkat kohdat henkilötietojen tallentamista ja käsittelyä koskevista asiakirjoista.
Tuolla tallentamisen estämisellä _suojellaan_ Suomen lain _mukaisesti_ täyttäjän henkilötietojen käsittelyä ja estetään käyttäjän puolesta, KELA:n toiminnan vuoksi, niiden väärinkäyttö. Tietenkin saisit nyt kävellä KELA:n toimistoon, napata nipun lomakkeita kainaloosi ja täytellä ne vaikka viereisen kahvilan terassilla. Mutta huomioi että asiakirjat ovat sinun ja KELA:n välisiä luottamuksellisia asiakirjoja eikä mitään julkisia joita saisit levitellä ihan miten vain haluat. HETU on edelleenkin lainmukaisesti sinun identiteetin todentamiseen tarkoitettu sarja, jota sinulla ei ole oikeus antaa muille kuin vain sitä tarvittaville. Kaupoissakaan ei kuittiin myyjä saa kirjoittaa sinun ajokortistasi sinun koko HETU:a. Pelkästään päivämäärän tai loppuosan. Postissa ainoastaan kirjatun kirjeen kohdalla saa postivirkailija kirjoittaa koko HETU tunnuksen, koska laki velvoittaa kirjatun kirjeen kohdalla tunnistamaan henkilön ja näitä kuittauksia sitoo myös lain mukainen henkilötietojen tallentamisen ja käsittelyn velvoitus.

Tämän ymmärtää jokainen…. ilman että ruvetaan ihmettelemään jotain höpöpuheeksi, paitsi silloin kun ei ole tietoa henkilötiedoista, HETU:n merkityksestä ym KELA:n toimista.

Sitä ei Suomen laki kiellä että voisit mennä keskelle toria huutamaan “MInäpä kävin juuri hakemassa asumistukea!” Mutta et saa levitellä niitä asiakirjoja joissa on sinun HETU. Sinun täytyy suojella sitä aivan kuten sinun henkilöllisyyden todistavaa korttia, etkä saa luovuttaa sitä muiden käyttöön (esim alaikäiselle baariin pääsyä varten).

“Ongelmia on esimerkiksi monivärisen grafiikan renderöinnissä.”

PDF:ssä ongelmia monivärisen grafiikan renderöinnissä?
Tiedätkö edes missä aloilla PDF:ää nimenomaan _käytetään_? Onko esim painoala mitenkään tuttu? Taitavat siellä kärsiä kovasti PDF:n vuoksi monivärisistä renderöinnieistä virheellisesti… Turhaan varmaan PDF:ää käytetään myös CAD ohjelmistojen levityksessä ym nykyisin…

“PDF-muotoisista esityksistä jäävät pois kaikki animaatiotehosteet. Eli esimerkiksi kalvon tiettyjen osien paljastumisen askel askeleelta tai tiettyjen elementtien siirtyminen kalvolla paikasta toiseen.”

Heh

“PDFcube näyttää tuotavan vain tarpeettomia efektejä sivujen vaihtamiseen. Tällaiset kikat eivät tuo esitysgrafiikkaan juuri mitään hyötyä.”

Heh… tuollaiset onnistuu muuten SVG:lläkin hyvin.

“Luonnollisestikaan PDF-muotoisiin esityksiin ei voi syvätä multimediatiedostoja.”

Hehe heh…

http://www.acrobatusers.com/forums/aucbb/viewtopic.php?id=19513

Luonnollisti Windows-konsultti ei ole tainnut myöskään seurata kirjoittamansa formaatin kehitystä…

http://www.adobe.com/products/acrobat/matrix.html

Kylläpäs täällä on mölisty taas typeriä.

Ensiksikin: PDF on tehty käyttöön jossa taiton pitää olla virheetöntä. Eli tulostustarpeisiin ja vastaavaan.

Toisekseen: Adobe Readerista saa bloatin pois helposti sillä kaikki ovat plugineina. Pitäisi nyt konsultinkin osata ottaa pluginit pois käytöstä ohjelmasta..

Kolmanneksi: PDF on lajissaan PARAS formaatti mitä löytyy. Tällä hetkellä on käynnissä siirtymisvaihe. Se nimittäin on defacto PDF 1.3:sta viime vuonna standardoituun PDF 1.7 formaatteihin.

On toki selvää, että muokattavissa dokumenteissa Open Document Format on paras.

Ossi Mäntylahti, tämä varmaan kiinnostaa sinua http://ablakeforum.com/index.php?topic=942.0

Jos PDF tiedostoja tekee, niin kannattaa olla aina Adoben Reader koneella jotta sillä voi tarkistaa aina toimivuuden koska se on juuri useimmiten koneella. Kuitenkin käyttää peruskäytössä jotain muuta PDF-lukijaa kuten Okularia jolla aukee loistavasti melkein kaikki PDF-tiedostot kun kaikkiin ei mitään videoita tai animointeja liitellä vaan pistetään pääasiassa kuvia, tekstiä ja niillä luotuja esityksiä.

Ja taiton ym tekemiseen kannattaa käyttää tietenkin jotain muuta kuin Microsoft Officea tai OpenOffice.orgia ja käyttää jotain kunnollista taitto-ohjelmaa kuten Scribusta: http://www.scribus.net/ jolla saa hyvin väriprofiloidutkin PDF:t ym tehtyä.

Pelkät PDF-tulostimet ovat loistavia peruskäytössä, kuten tavallisten tekstien lähettelyssä. Ja tietenkin kun PDF:t tehdään niin esim tekstit kirjoitetaan esim ODF-tiedostoiksi josta ne tuodaan taitto-ohjelmaan (esim mainitsemani Scribus) ja kuvat taas esim TIF/PNG muodossa, kaaviot Tex muodossa, vektorigrafiikat SVG muodossa jne. Tällöin koko ajan informaatio säilyy muokattavissa ja PDF:llä saadaan se kokonaistulos aikaiseksi ja se voidaan tallentaa vaikka “possuna” (PostScript) muodossa ym.

PDF:n korvaavaa tiedostoformaattia ei oikein ole, etenkään Microsoftilta.
Mutta tässähän ei puhuttu oikeastaan että PDF-tiedosto pitäisi hylätä, vaan että Adoben Reader pitäisi hylätä. Tosin sille ei ole oikein kunnollista perustelua vielä vaikka tietoturvahaavoittuvuuksia onkin ilmennyt kovaan tahtiin, jos ei auo kaikkia PDF-tiedostoja mitä eteen tulee. Mitä tehdään viranomaisten puolesta ym.

Adoben Reader on myös 8 version jälkeen ollut hyvin kevyt ja nopea. Se ei paljoa resursseja vie kuten 7 versio oli pahimmillaan ja 9 on vielä parempaan suuntaan. Ominaisuuksia on todella paljon mutta kaikkia ei tarvitse laittaa latautumaan käynnistyksessä. Menee 1-2 sekunttia kun Adobe Reader käynnistyy ja se ei ole melkein mitään.

Kuten yllä on jo huomattu sekoitetaan tässä blogipostauksessa erittäin sujuvasti keskenään standardoitu PDF-formaatti, sen yksi näytin, yhden käyttiksen ongelmat ja formaatin mahdollistamat huonosti laaditut dokumentit. Vähän kuin vaadittaisiin fysiikan kieltämistä atomipommin takia.

Jos tarkoituksena on *jakaa* luentokalvoja on PDF erittäin hyvä vaihtoehto, html voisi olla vieläkin parempi. Ai miksi? Siksi koska ne ovat avoimia formaatteja toisin kuin PowerPoint. Tuleeko esitykseen animaatiota tai muuta multimediaa on yleisessä tapauksessa irrelevanttia. Powerpointin jakaminen netissä kertoo jakajan putkinäköisyydestä samalla tavalla kuin oletus kaikkien käyttävän tiettyä versiota IE:sta.

Jos taas tarkoituksena on *pitää* esitys jossa animaatiolle on jotakin oikeaakin käyttöä voi PowerPoint tai vastaava olla ihan paikallaan.

Kävin juuri Kelan sivuilta AT1-lomakkeen ja kokeilin täyttää sitä ja tallentaa. Onnistui ja myös uudelleen avatessa kirjoittamani tiedot olivat näkyvissä. Käytössä Adobe Acrobat 6.0 Pro. Avatessa tulee ilmoitukset “This file appears to be new format.. …” ja “Lomakkeen voi täyttää ja tulostaa.. ..”.

Hakemuksien tallennus on erittäin kätevää, olen monesti käyttänyt tai katsellut kirjoittamiani tietoja uudelleen uusien hakemuksien täyttämisessä. Ilmeisesti uudemmalla Acrobatin versiolla tallennus ei onnistuisi. Muistelen että joskus alkuaikoina Kelan lomakkeita pystyi myös muokkaamaan, tästä oli hyötyä kun esimerkiksi omalle tekstille varattu tila ei meinannut riittää..

“Toinen yleinen väärä käytäntö on kuvitella, että tuotettuja dokumentteja ei koskaan tulla jatkomuokkaamaan ja tämänkaltaisiin toimintoihin ei olisi koskaan tarvetta dokumentin osalta.”

Minä tuotan asiakasprojekteissa asiakkaalle ja kolmansille osapuolille dokumentaatiota. Sen on ehdottoman tärkeää olla vain ja ainoastaan minun muokattavissa. En ikimaailmassa voisi lähettää Word-dokumentteja asiakkaalle. Ne pidän visusti firman projektihakemistossa.

“Acrobatissa JavaScriptin kytkentä pois päältä edellyttää Windowsin uudelleenkäynnistämistä! Haistakaa nyt huilu…!”

Kytkin juuri muutama päivä sitten itseltäni Acrobat Pro 8 ja Reader 8 -versioista kummastakin JavaScriptin pois. Käyttikseni on XP SP3, eikä minun pitänyt uudelleenkäynnistää. Tuo tapahtuu varmaankin vain sellaisissa tapauksissa, joissa Acrobat ei syystä tai toisesta saa sitä välittömästi sammutettua. Sinänsä turvallinen juttu, sillä joillakin saattaa buuttien väli olla pitkäkin ja niinpä voi sitten luulla sammuttaneensa jotakin, joka sitten kuitenkin on edelleen päällä.

Nyt taidan alkaa käyttämään Word 2007 SP2:n mukana tullutta sisäänrakennettua PDF-tallennusta. Parin kokeen perusteella sillä syntyy kelvollisen näköistä jälkeä hyvin helpolla tavalla.

F-Secure kehoittaa luopumaan Adoben Readerista:

http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=37702

F-Secure kehoittaa ohjelmistopäivityskirjeessään lataamaan Adoben Readerin:

Tarvittaessa voitte ladata Acrobat Reader -ohjelman täältä:

Tietääkö vasen käsi mitä oikea tekee?

Kaikessa on hyvä ja huonot puolensa, niin myös Adoben työkaluissa. Sen vuoksi pitää löytyä vaihtoehtoja, mutta MS-riippuvuuden lisääminen ei pitäisi olla vaihtoehto kenellekkään.

Tässä tuntuu menevän itse PDF ja sitten itse Acrobat sekä Windows-ongelmat sekaisin.

En ole vuosiin asentanut tai päivittänyt koneelleni yhtään mitään PDF- tai PostScript-lukijaa. Varmasti jollain mittapuulla vaatimaton Gnomen oma PDF-lukija on riittänyt kaikkeen mahdolliseen mainiosti ja se on aina tullut käyttöjärjestelmän mukana. Täytettävät lomakkeetkin toimivat ja ne voi tallentaa täytettyinä suoraan PDF:ksi tai printata levylle. Olisin tosin olettanut, että jokin vastaavantasoinen lukija olisi jo näissä uudemmissa Windowseissa valmiina.

PDF on erinomainen formaatti dokumenttien ja erityisesti esityskalvojen jakamiseen ja näyttämiseen. Olen liian monta kertaa todennut, että PowerPoint tai OO Impress näyttävät kalvot hieman eri tavalla auditoriossa kuin omalla koneella, mutta PDF:n osaa jokainen vieweri näyttää samanlaisena ja fullscreeninä se on loistava työkalu esitysten näyttämiseen.

“Acrobatilla diaesitysten katseleminen on aina huonompi vaihtoehto kuin natiivilla diaesitysohjelmalla.”

Acrobat on ilmainen niissä järjestelmissä joissa sitä tuetaan ja tuettujen järjestelmien määrä on kertaluokkaa suurempi kuin MS:n. Lisäksi voimapisteen käyttö lukemiseen vaatii että koneessa on riittävän uusi voimapiste että tiedot näkyvät oikein.

“Tarjottavat FLOSS-lukuohjelmat antavat itsestään amatöörimäisen kuvan ja dominoivaa lukuohjelmaprojektia ei ole ilmaantunut.”

Pitääkö sen olla dominoiva että sitä voi käyttää?

Samoilla perusteilla kuin Ossi kannattaa PDF:stä luopumista, voidaan myös perustella luopumista mm. Wordista. Monet eivät osaa käyttää sitä ja tiedostot on tehty väärin. Lisäksi wordin käyttö diaesityksiin on uskomattoman kömpelöä eikä lainkaan tarkoituksenmukaista, mutta siitä huolimatta sitä käytetään.

Käyttäkää SVG:tä.

On tainnut herra Konsultti käydä erään yrityksen kahvituksessa, kun PDF:ää vastaan pitää noin epätoivoisesti hyökätä. Tai sitten kyse on vain puhtaasta EVOtuksesta.

Itse en ole acrobat readeriä asentanut ollenkaan koneelle, sillä käyttöjärjestelmä osaa standardiformaatit suoraan ilman erillisiä ohjelmia. Ai niin, eihän minulla ollutkaan Windowsia, jonka tuki rajoittuu MS-formaatteihin. Windows taitaa muuten olla ainoa valtavirtakäyttis, joka ei suoraan osaa lukea eikä kirjoittaa PDF:ää. Linux-distroissa ja kissaeläimissä tuki on ollut jo pitkään.

Miten voimattoman pisteen diaesitys on parempi natiivimuodossa, kun eihän natiivi ole yhteensopiva kuin (hyvällä tuurilla) itsensä kanssa? Uudella officella tallennettu PPTX-esitys ei aukea wanhalla tai jos aukeaa niin hyvinkin erinäköisenä. Saati sitten, että esityskoneena onkin jokin muu kuin Windows+MSOffice.

Ja miksi ihmeessä jakeluformaattina pitäisi olla dokumentin lähdekoodi? Eihän Ossi halua Windowsin sorsiakaan vaan on ilmeisesti tyytynyt käännettyyn versioon.

Lopuksi: PDF on tällä hetkellä ainoa standardi formaatti, joka aukeaa oikein lähes koneella kuin koneella, kännyköistä alkaen – käyttöjärjestelmästä riippumatta. HTML on muuten hyvä, mutta sen taitto-ominaisuudet eivät kaikkia tyydytä. Microsoftin XXX-virityksiä taas kukaan ei käytä (eipä niitä missään saisikaan auki).

Nyt on jo niin moni kertonut miksi pdf on hyvä, niin ei olisi enää tarvetta jatkaa, mutta kun Ossin näkökulma on niin amatöörimäinen ja Explorer/selain-riippuvainen, tarkastelee maailmaan selaimen kautta, eikä ole koskaan selvästikään käyttänyt pdf:ää, kunhan vain kokeillut jotain (jos tekee powerpointesityksiä ja pitää animaatiota tärkeänä…).

Se on totta, että selaimen ikkunaan aukeava pdf-lukija saattaa olla kömpelö ja virheitäkin tuottava. Minä en mäkissäni käytä selainta niin, että pdf aukeaa ikkunaan, vaan aina erikseen lukijaan. Se vaan toimii näin oikein. Jos joku on laittanut sivuilleen pdf:n eikä htmlää silloin kun html olisi järkevämpi vaihtoehto se ei ole pdfn vika eikä tee siitä huonoa formaattia!

pdf on yksi niistä harvoista tietokonealan asioista, jotka ovat oikeasti pysyneet universaalisti toimivina. Siitä kiitos sen vanhanaikaisen Adoben. Olen itse elänyt pdf:n syntymisen ja seurannut sen kehitystä. Aluksihan sitä haukuttiin raskaaksi, mutta kuitenkin toimivaksi. Ohjakset ovat pysyneet tiukasti adoben käsissä ja osa täällä olevista ei ehkä muista että 1990-luvun alussa adobe oli pieni firma, joka oli kehittänyt postscriptin ja piti tiukasti sen ohjaksia käsissään – ja hyvä niin. Se pysyi toimivana formaattina ja saavutti myös ammattilaisten suosion.

Painoalasta luulisi Ossin tietävän sen verran, että esimerkiksi Tietokonelehti, kuten moni muukin lehti on painettu pdf-tiedostoista jo ties miten kauan. Ei ole rastereissa ja väriliuissa valittamista. Voisi oikeastaan sanoa että kaikki maailman painotuotteet syntyvät pdf-tiedostoista, se on vain yksinkertaisesti standardi joka sen lisäksi vielä toimii. Kysykääpä mistä tahansa painosta että missä muodossa painettava materiaali pitäisi toimittaa.

Lisäksi pitää ymmärtää, että pdf-tiedosto voidaan luoda monella tavalla. Painokelpoinen sisältää löysästi tai ei ollenkaan pakatut kuvat ja on iso. Silloin iso tiedosto ei ole pdf-formaatin vika. Tiedostokoon minimoiva tekotapa taas tuottaa mahdollisimman pienen ja kompaktin pdf:n, jossa kuvat on pakattu tiukasti. Silloin voi näkyä jpg-tyyppisiä pakkausartefakteja, ja se voi johtua myös lukijaohjelmasta. Tämäkään ei ole pdf:n vika! Olennaista on kuitenkin että sekä että tiedostot aukeavat ihan saman näköisinä aina.

Lisäksi fontit voivat muuttua näköisversioiksi, jos TEKIJÄ ei ole määrittänyt että fontit pitää tallentaa pdf-tiedoston sisään. Eli syy ei ole Adoben tai Readerin tai PDF:n vaan pdf:n tekijän itsensä. Painamisen ja myös sähköisen siirron ja lukemisen kannalta on loistava juttu, että fontit ovat pdf:n mukana. Silloin kaikki näkyy aina oikein ja niin kuin on tarkoitettu. Yritäpäs samaa Powerpointilla tai Wordilla tai jos oikein epätoivoiseksi haluaa, niin html:llä.

Yleensä suoratallennus ohjelmasta tuottaa fontit sisältävän, mutta tyhmästi tehdyn aika isokokoisen version (kuvat), Adoben Distillerillä pääsee vaikuttamaan tiedoston kokoon aika tavalla. Aito Adoben Reader on paras vaihtoehto kun haluaa nähdä varmasti oikean lopputuloksen.

Mikä muu formaatti on sellainen että 15 vuotta sitten tehdyt tiedostot aukeavat täysin virheettömästi ja oikein ja tulostuvat samoin? Myös mainittujen esitysten kohdalla tämä on hieno juttu, kun tietää, että aina aukeaa koneella kuin koneella. Puhun kokemuksesta.

Mikäli haluaa muokattavuutta tai jotain muuta sellaista mitä pdf ei tarjoa, vaikkapa liikkuvaa kuvaa, silloin pitää käyttää jotain muuta formaattia eikä keskittyä haukkumaan pdfää. Minä käytän liiikuvan kuvan kanssa quicktimea.

MacMan: “Mikäli haluaa muokattavuutta tai jotain muuta sellaista mitä pdf ei tarjoa, vaikkapa liikkuvaa kuvaa, silloin pitää käyttää jotain muuta formaattia eikä keskittyä haukkumaan pdfää. Minä käytän liiikuvan kuvan kanssa quicktimea.”

Kyllä se liikkuva kuva onnistuu ihan loistavasti PDF tiedostoon sisällettynä (embedded). Antamissani linkeissä jo näytetään miten saadaan erilaiset videot suoraan sisään tai vaikka 3D mallinnukset.

http://www.uoregon.edu/~noeckel/computernotes/movieExample/movie-swf.pdf

Tuossa on yksinkertainen flashi animointi mukana. Ja kaikkea muuta animointia saa mukaan jos haluaa sellaisilla tärvellä esityksen (tai on pakollista olla). Tex latomiskielellä saa myös PDF:n sisään vaikka SVG animointeja tai muita videoita ym sisään.

Taitaa vain totuus olla että PDF:n korvaavaa formaattia ei ole olemassa joka olisi yhtä laajalle levinnyt ja yhtä tuettu.
Ossi taitaa haluta saada XPS:n paremmaksi kuin PDF:n tai suosia sitä. Mutta samat asiathan pätevät XPS:ään mitä Ossi mainitsi että miksi PDF ei kelpaa online-dokumenttien jakamiseen.

PDF:n etuna on myös että sillä voi tehdä suoraan interaktiivisen dokumentin nettisivulle missä PDF lomakkeeseen annetut tiedot tallennetaankin suoraan palvelimelle silloin kun käytetään esim Adobe Acrobat pluginia. Omassa ohjelmassa se ei toimi.

Ja jotka haluaa esim SVG:llä tehdä online-esityksiä niin Inkscapellahan se onnistuu. http://screencasters.heathenx.org/wp-content/uploads/JessyInk.svg Tuossa on yksi JessyInkin demotus.

Ossi parka. Siinä osuu kyllä oikeaan, että Adoben nykyiset ohjelmat on yksiä saatanan paskakikkareita. Siinä menee kuitenkin pahasti metsään, kun kuvittelee että PDF korvattaisiin jollain miljoonalla eri sovelluskohtaisella formaatilla. Se aika meinaan oli ja meni eikä takaisin tule. Toki esitykset kannattaa tehdä siihen tarkoitetuilla välineillä, mutta jos nettiin jotain laittaa tai muuten jakaa tuntemattomille tahoille, niin ei ole PDF:n voittanutta.

PDF on oikeasti kamala tiedostoformaatti varsinkin internet-aikana, on siinä se hyöty että kaikissa käyttöjärjestelmissä dokumentin pitäisi näkyä oikein, ei sekään pidä paikkaansa, jostain syystä linuxissa se ei vain ole ihan samanlainen, miksi se käyttää ulkoisia fontteja vaikka ei pitäisi tai miksi sivut eivät olekkaan kiinteästi sivut 1 / 5 vaan 1.5 / 5 ynm mukavaa?

myös dokumentin koko on aivan järkyttävä.. mielestäni paras ja helpoin toiminto on paketoida dokumentti joko html tai x* muotoon tällöin yhteensopivuus on taattu mikäli vastaanottavassa koneessa on vain nykyaikainen selain, jos ei ole.. se on sitten vastaanottajan murhe, tällä tarkoitan sitä että dokumentti on verkossa web-palvelimen takana, mielummin annan salasanan yksittäiseen osoitteeseen kuin teen valtavan PDF-tiedoston ja tungen sen sähköpostiin mukaan ja kun vielä useasti asiakkailla sattuu olemaan se 5megaa per viesti rajoitus niin…

Readerista sen verran että ihan oikeasti tuntuu siltä että Adobe on nykyään tai ennen käyttänyt jotain ulkoistettua kehitysryhmää, kun ne tekivät sen version 3 niin sen jälkeen ollaan siirrytty joko omaan tai siihen ulkoiseen eikä kumpikaan projekti osapuoli kerro toisilleen mistään mitään… tuolloin yleensä tulee ohjelmia jotka sisältävät juuri ne kaikki oppikirjan virheet kuten vääränlaisen päivitysohjelmiston, uudellenkäynnistyksen ynm…. älyttömyyttä joka on jäänyt koodiin vuodelta sata vuotta sitten ynm mukavaa

Minulle oli kieltämättä yllätys, että PDF-tiedostoihin voi ympätä mukaan videoita. En ole koskaan törmännyt tapaukseen, jossa PDF-esityksessä olisi mukana videoita.

Tässä esimerkki:
http://www.uoregon.edu/~noeckel/computernotes/movieExample/movie.pdf

Luulin aluksi, että video konvertoitaisiin johonkin Acrobat Readerin sisäiseen muotoon. Ei sentään. Video esitetään vain silä soitto-ohjelmalla, joka on rekisteröity käsittelemään ao. videomuoto. Tämä tosin ei liene ongelma, jos videon pakkaa Flashin sisään.

Aika mielenkiintoista muuten, että esimerkiksi näissä 3D-objekteja sisältävissä malleissa varoitellaan yhteensopivuusongelmista eri näyttöohjelmien kanssa. Onko mahdollista, että monimutkaisemmissa tapauksissa PDF ei olekaan universaali kaikenratkaisija?

http://www.tug.org/texshowcase/#dynamics

Nockel vielä varoittelee: …PDF movies can be displayed with Adobe Reader. In case you encounter problems on a Mac running Tiger (OS X 10.4+), make sure you have the most recent version (7.05 or higher – preferrably version of Adobe Reader. The Preview Application is not an alternative here because it does not handle multimedia plugins. There are no problems with older version of Adobe Reader on Mac OS Panther, as far as I can tell.

Also note that you cannot use Linux acroread to display multimedia embedded with the help of this package. In other words, Linux platforms can be used only to create the PDF movies, but not to present them.

Toinen mielenkiintoisuus kommenttiketjussa tuntuu olevan yksimielinen DRM:n hyväksyntä. Jos musiikki- tai elokuvatiedostoissa on DRM, “Digital Restrictions Mismanagement suxors”.

Miksi DRM on hyväksytympi dokumenttitiedostoissa?

Tässä vielä suora linkki Nöckelin sivulle:
http://www.uoregon.edu/~noeckel/PDFmovie.html

“Ossi: Luonnollisesti kalvot kannattaa tallentaa PDF:ksi niin, että jokainen uusi bulletti on sitten omalla sivullaan.”

No ei todellakaan kannata. Kyseistä materiaalia ei sen jälkeen voi enää jakaa jälkikäteen luettavaksi, se on täysin kelvotonta siihen. Meillä on luentomatskuja jotkut opettajat juuri tällä taktiikalla tehneet ja se on kertakaikkisen typerää.

Äskeinen quote siis ei ole Ossin vaan Jaban vastaus Ossille, en ajatuksen kanssa lukenut tuota.

Kalle: Videotykillä pyörivää esitystä varten siis, jos sitten tarvitsee jakaa eteenpäin jälkikäteen, niin siinä versiossa ei kannata.

… tai sitten toteaa vaan, että adobe pdf on paska formaatti slideihin ja jättää animaatiot tekemättä. Janne Pikkaraisen idea on hölmö.

@Ossi:

“Tarjottavat FLOSS-lukuohjelmat antavat itsestään amatöörimäisen kuvan ja dominoivaa lukuohjelmaprojektia ei ole ilmaantunut.”

Miksi softan pitää olla dominoiva? Olen käyttänyt Evinceä vuosikausia ilman ongelmia ja se on käytettävyydeltään miellyttävä ja mitään ylimääräistä ryönää ei ole käyttöliittymässä.

Muutenkin PDF-lukijan päivityshankaluudet ovat vain Windowsin vikoja kun se ei osaa päivittään ohjelmiaan. En muutenkaan ymmärrä jotain PDF nillitystä kun oikea ongelma nykypäivänä on surkeat legacy MS Office -tiedostot.

Samasta turvattomuussyystä johtuen pitäisi sitten lopettaa myös Word-dokumenttien käyttö, jonka turvattomuudesta samainen F-Secure muistuttaa, vai mitä… Ossi?
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=37759&tyyppi=1

Toisaalta tuo asennusvaikeus koskenee ilmeisesti vain Windows-käyttäjiä, minulla kun linuxin yhteydessä on vallan toisenlaisia kokemuksia ko ohjelman asennuksesta ja päivityksistä.

Ja kolmanneksi, kyllä Linuxilla voi esim Kelan ja muiden pdf-lomakkeet saa ‘täytteineen’ tallennettua ihan OK – ainakin KDE:n nykyisesessä version ohjelmilla. …mutt mistäs sinä niistä tietäisitkään… ja vaikka olisit tietoinenkin, niin asenteestasi päätellen et ainakaan halua muille juuri kertoa.

Kappas. Huomasin juuri, että PDF-tiedostoon syvätyn videon katselu on mahdollista vain, jos Acrobatissa on JavaScript päällä. Minkähän ihmeen takia näin on?

Janne Granström: “PDF on oikeasti kamala tiedostoformaatti varsinkin internet-aikana, on siinä se hyöty että kaikissa käyttöjärjestelmissä dokumentin pitäisi näkyä oikein, ei sekään pidä paikkaansa, jostain syystä linuxissa se ei vain ole ihan samanlainen, miksi se käyttää ulkoisia fontteja vaikka ei pitäisi tai miksi sivut eivät olekkaan kiinteästi sivut 1 / 5 vaan 1.5 / 5 ynm mukavaa?”

Olisiko jotain dokkaria malliksi missä tuota 1/5 ja 1.5/5 ym löytyisi?
Tai missä ulkoisia fontteja aletaan käyttämään vaikka fontit on sisälletty asiakirjaan?

PDF-muodossa olevaan asiakirjaan täytyy fontit sisällyttää jos haluaa että kaikilla näkyy tarkalleen sama fontti. Jos ei ole liitetty (mitä tapahtuu monissa tapauksissa kun osaamaton alkaa PDF:ksi kokoamaan asiakirjaa) asiakirjaan mukaan niin silloin käytetään järjestelmään asennettuja fontteja ja jos ei ole kyseisiä fontteja mitä taittaja on käyttänyt niin käytetään oletusfontteja tai mitä käyttäjä on laittanut korvaaviksi ja tällöin ulkoasu tietenkin muuttuu.

“myös dokumentin koko on aivan järkyttävä.. mielestäni paras ja helpoin toiminto on paketoida dokumentti joko html tai x* muotoon tällöin yhteensopivuus on taattu mikäli vastaanottavassa koneessa on vain nykyaikainen selain, jos ei ole.. se on sitten vastaanottajan murhe, tällä tarkoitan sitä että dokumentti on verkossa web-palvelimen takana, mielummin annan salasanan yksittäiseen osoitteeseen kuin teen valtavan PDF-tiedoston ja tungen sen sähköpostiin mukaan ja kun vielä useasti asiakkailla sattuu olemaan se 5megaa per viesti rajoitus niin…”

Miksi et laita sitä PDF tiedostoa sinne WWW-palvelimelle vaan yrität tunkea sähköpostiin kun HTML versionakin tiedoston koko voi olla “järjetön” ja sen kuitenkin työnnät WWW-palvelimelle?

Kokeilin juuri tallentaa esim tätä sivua XPS, PDF ja HTML muodossa Internet Explorer 8:lla. Windows 7 RC1:ssa.

Tulokset ovat:

XPS: 628Kt (Microsoftin oma XPS tulostin) (ZIP Pakkauksella 532Kt)
HTML: 768Kt (Internet Explorer (ZIP pakkauksella 584Kt)
PDF: 504Kt (doPDF) (ZIP pakkauksella 328kt)

PDF ja XPS tiedostoissa on mukana vielä mainokset, mitä ei taas HTML tallennetussa muodossa ole jos käyttää selainta yhteydettömässä tilassa. Mutta WWW-selaimen kautta WWW-sivun tulostaminen tietenkään ei aina anna oikeaa muotoilua mihinkään muuhun formaattiin. XPS ja PDF näyttävät aivan samalta virheitä sisältäen.

Ossi Mäntylahti: “Onko mahdollista, että monimutkaisemmissa tapauksissa PDF ei olekaan universaali kaikenratkaisija?”

Se on täysin mahdollista ja niin se on tällä hetkellä. Adobehan PDF:ää pääasiassa kehittää vaikka PDF on avoin ja vieläpä ISO-standardoinnin läpi käynyt. Mutta uusimmissa versioissa Adoben Reader on ainoa joka osaa avata oikein sellaiset PDF dokumentit missä käytetään viimeisimpiä tai harvinaisia tekniikoita. Muut ilmaiset lukijat selviävät juuri niistä yleisistä perusasioista eli tekstit, kuvat, väriprofiilit, lomakkeet ym. Silti PDF on paras vaihtoehto tiedostojen jakamiseen jos niitä vastaanottajan tarvitse enää jakaa. Ja PDF on edelleen paras koska sen lukuohjelmat on saatavilla kaikille kolmelle yleiselle käyttöjärjestelmälle että vielä monille muille harvinaisimmille että vanhemmille versioille

“Miksi DRM on hyväksytympi dokumenttitiedostoissa?”

Multimediatiedostot | dokumenttitiedostot = sama asia?

Minua ei DRM haittaisi jos se toimisi. Dokumenttitiedostoissa se ei ole tiellä vaikka sen pystyy ohittamaan joissakin tapauksissa. Ei ole tullut vielä vastaan PDF tiedostoa joka ei aukeaisi DRM:n vuoksi kuten CD/DVD-levyn tapauksessa kun maksaa tuotteesta ja se ei sitten soi siinä auton CD-soittimessa tai tietokoneen DVD-asemassa.

Musiikki ja elokuva on eri kuin asiakirjat… en ole kuullut että yhdessäkään autossa tai olohuoneen DVD-soittimessa olisi tukea PDF-tiedostojen näyttämiselle.

Samoin PDF:n DRM ei estä sen PDF tiedoston kopioimista toisiin laitteisiin tai niin moneen kopioon kuin itse haluaa. PDF-standardikin voi mahdollistaa DRM:lla sellaisetkin ominaisuudet että voi rajoittaa kopioiden tekemisen muutamaan kappaleeseen.

Minusta on ainakin ihan eri asia ostaa kaupasta esim CD-levyillä varustetun ulkomaankielen harjoituskirjan ja osa CD-levyistä on suojattu DRM:llä niin että niitä harjoituksia ei voi kopioida MP3-soittimeen (Ja koska kaikki levyt eivät ole suojattu, ei suojauksesta tarvitse ilmoittaa.) kuin että on PDF tiedosto jota saan kopioida ja siirtää minne haluan ja pystyn lukemaan sitä missä vain.

Raips: “Olisiko jotain dokkaria malliksi missä tuota 1/5 ja 1.5/5 ym löytyisi?
Tai missä ulkoisia fontteja aletaan käyttämään vaikka fontit on sisälletty asiakirjaan?”

KDE4:ssä vakiona oleva Okular ei osaa edes renderöidä fontteja luettavaksi. Siellä täällä kirjaimet käsittämättömästi muuttuvat puolta kapeammiksi vaikkei fontti edes vaihdu. Samaten kirjainten välit voivat vaihdella sanakohtaisesti.

Janne Grandström: puhut ihan pehmoisia. Adobe Readerin DRM on IHAN perseestä! Ja nimen omaan koneeseen sidottu. Lisäksi esim. Tulostaminen voi olla rajoitettu yhteen kertaan vuodessa. Ei kannata yrittää kokeilla esim. Tulostaa neljää sivua yhdelle A4-sivulle kokeilumielessä.

Kokeile esim. ostaa eBookeja Amazonista. Näet itse miten järkyttävän huono DRM-PDF on.

Tietenkään Amazonin DRM-PDF kirjat eivät toimi mm. Linuxissa. Miksiköhän?

Lisätietoja Adobe KB, artikkeli 329059.

Toi kommentti oli siis raipsille.

Liekkö sillä PDF:n DRM:llä nyt niin hirveästi väliä, kun netti on kuitenkin pullollaan työkaluja sen kiertämiseksi.

@Ossi

on todellakin mahdollista että PDF ei ole universaali ongelmanratkaisija. Mikään ei ole. Myöskään se että formaatti *mahdollistaa* DRM:n ei ole kummoinenkaan ongelma.

Ei, en pidä DRM:n käyttöä dokumenteissa yleisessä tapauksessa kannustettavana, päin vastoin, mutta se ei ole syy kieltäytyä koko formaatin käytöstä. Muuten jäisi wmv, mp4, wma ja moni muu katsomatta ja kuulematta.

Miksi muuten, Ossi, et kommentoinut ja korjannut asiavirheitä alkuperäisessä, hieman ajattelemattomassa, jutussasi vaan lähdit agressiivisesti etsimään pikkuvikoja PDF:sta. Se ei todellakaan ole täydellinen, juuri mikään ei ole, mutta suosikkisi PPT ja muut Officeen sidotut formaatit ovat kertaluokkaa huonompi vaihtoehto.

Toistan ohjeeni: jos Acrobat reader ahdistaa, vaihda. Jos windowsille ei löydy hyviä vaihtoehtoja vaihda vaikka mäkkiin, erittäin hyvä PDF tuki on sisäänrakennettuna. Linuxiakin nuoret kehuvat.

@Raips:

“Ja PDF on edelleen paras koska sen lukuohjelmat on saatavilla kaikille kolmelle yleiselle käyttöjärjestelmälle että vielä monille muille harvinaisimmille että vanhemmille versioille.”

HTML on yleisyydessään paras, ja paras muutenkin kun luetaan ruudulta. PDF on ensisijaisesti tulostusta varten.

Aika harvassa on “Save as HTML..” mahdollisuus mistä tahansa ohjelmasta, sen sijaan “Save as PDF..” löytyy suoraan pakasta otetusta käyttöjärjestelmästä.

Olen samoin kyllästynyt Adoben Readeriin. Vaihtoehto-ohjelmaksi asensin avoimen lähdekoodin SumatraPDF:n, kun se tuli VALO-CD:n mukana. Oli tosiaan aika keskeneräisen oloinen ohjelmisto käytettävyyden osalta. Kiitokset vinkistä, kokeillaan Foxittia.

Ei mulla pdf:ää vastaan mitään ole, mutta skannatuissa dokkareissa djvu on ylivertainen jakeluformaatti, tosin häviöllinen, mutta jakelussa hyvä, enkä artifakteja itse ainakaan osaa poimia. Sen tyoivoisi yleistyvän, kun on huomattavasti pdf:äänopeampikin.

hähä… Ihmiset on vastustaneet ossin kirjoituksia niin kauan, että niitä pitää vastustaa perinteen vuoksi. Mitä tulee lomakkeiden tallentamiseen… Onhan ajokorttikin talletettuna takataskuun, ja kelan lomakkeita saa haettua vaikka pinon kelasta. En tiedä mitä laki sanoo hetun jakamisesta, mutta kopiosuojauksien käyttäminen tyhjiin julkisiin lomakkeisiin on sama asia kuin että puolet hetusta on viranomaisilla ja tarvittaessa pitää soittaa palvelunumeroon.

“Vaihtoehto-ohjelmaksi asensin avoimen lähdekoodin SumatraPDF:n, kun se tuli VALO-CD:n mukana. Oli tosiaan aika keskeneräisen oloinen ohjelmisto käytettävyyden osalta.”

Joo, mutta toisaalta se on yksi harvoja (jos ei peräti ainoa toimiva) Winkkumaailman PDF-lukuohjelmista, jolle löytyy myös julkiset lähdekoodit.

Anonyymi: “En tiedä mitä laki sanoo hetun jakamisesta”

HETU:a ei saa antaa muille kuin viranomaisille, kuten poliisille, sairaalassa, vakuutusyhtiölle tai muissa tapauksissa missä sinun henkilöllisyyttä ei voida muilla tavoin varmentaa (esim soitat operaattorisi asiakaspalveluun).

HETU on sinun henkilöllisyys ja sen tietämällä kuka tahansa pystyy esiintymään sinuna. Jopa kymmenien tuhansien lainojen ottaminen on mahdollista sinun nimissäsi pelkästään tietämällä sinun HETU.

Tuota väärinkäyttöä yritetään myös välttää sillä että puhelimessa kysytään aikaisempia tietoja jotka sinun pitäisi tietää, kuten aikaisempi postin jakeluosoite. Tietenkin nuokin voi osaava henkilö kaivaa esille helposti.

“Mitä tulee lomakkeiden tallentamiseen… Onhan ajokorttikin talletettuna takataskuun, ja kelan lomakkeita saa haettua vaikka pinon kelasta.”

Sinulla ei ole oikeutta antaa sinun ajokorttia muille henkilöille ja se on identiteettirikos. Yöravintolat ja muiden tahojen kuuluisi takavarikoida kaverilta lainatut henkilöllisyytodistukset ja luovuttaa ne viranomaisille joka taas antaa sakon henkilöllisyystodistuksen väärinkäytöstä ja identiteettivarkauden edesauttamisesta. Onneksi sentään ovimikot ovat ymmärtäväsiä monissa tapauksissa ja antavat paperit takaisin alkuperäiselle omistajalle mutta joissain tapauksissa siinä rapsahtaa porttikielto samalla.

Itse KELA:n lomake on täysin vapaasti jaettavissa, mutta siihen täytettyjen tietojen taas ei. Ne sisältävät juuri henkilöä koskevia tietoja joita ei henkilö saa luovuttaa kuin viranomaisille että vain tietyille tahoille. Ei edes KELA saa luovuttaa kyseisiä tietoja kuin vain niille tahoille jotka sinun asioitasi hoitavat. Saat kyllä vapaasti mennä KELA:aan hakemaan vaikka 5000 lomaketta ja jakaa niitä pitkin kyliä, mutta jos täytät ne sinun tiedoillasi ja isket kopiokoneeseen ja sitten jaat, syyllistyt rikokseen. Ja vielä vakavampaan ne jotka hyväksykäyttävät kyseisiä tietoja tai jakavat niitä eteenpäin ilman että heillä on oikeutta käsitellä niitä tietoja.

Vaikka sinun nimesi on sinun ja sinun HETU on sinun, niin sinulla on velvollisuus kyseisiä tietoja kohtaan pitää ne salassa ja esiintyä sinuna viranomaisten kanssa asioidessa.

“Arkaluonteiset tiedot ja henkilötunnus
11 §
Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto
Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan:

1) rotua tai etnistä alkuperää;

2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;

3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;

4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;

5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka

6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.”

Kaikkiin näihin tietoihin pääsee itse käsiksi (paitsi tietenkin poikkeuksiin kuten esim omaan rikosrekisteriin) puhelimitsi pelkästään HETU:n avulla. Jos joku vain tietää toisen HETU:n niin silloin pääsee käsiksi hyvin arkaluontoisiin tietoihin joihin ei ole oikeutta.

Enpä voisi olla enempää samaa mieltä tällä kertaa. Jotta Acrobatin saisi päivitettyä, tarvitsee vain päivittää päivtysohjelman päivitys. Tosin Acrobatin mastodonttiongelman ratkaisi omalta osaltani aikoja sitten OS X:n Esikatselu.