Viiltelevä alkoitus viikolle

Harvoinpa vastaan tulee yhtä dramaattista viikon alkua kuin tänään.

Tutuntuttu nainen soitti maanantaiaamuna itkuisena ja kertoi pelkäävänsä. Hän asuu opiskelija-asunnossa Espoossa ja solukaveri on heilunut asunnossa veitsen kanssa ja puhuu sekavia. Verta on kuulemma ympäriinsä. Koska tuttuni on ulkomaalainen opiskelija Suomessa, hänelle ei ollut aivan selvää mistä tilanteessa voisi parhaiten apua saada.

Tilanteen kuvauksen perusteella lähdin tietysti itse paikalle ja hälytin apua.

Kun saavuin paikalle, akuutti tilanne oli jo ohi. Poliisit olivat käyneet paikalla ja todenneet että kyseessä ei ollut itsemurhayritys vaan niin sanottu mental case. Veren suhteen ei oltu liioiteltu. Ympäri asuntoa oli tuoreita roiskeita.

Jotta olisin saanut tilanteesta selvän, kävin itse haastattelemassa tuttavani kämppäkaveria. Parikymppinen tyttö oli hautautunut kaverinsa kanssa pimennettyyn opiskelijasoluun. Neidit makoilivat sängyssä peiton alla ja kummallakin olivat käsivarret haavasiteitten peitossa.

Yrittäessäni jutella tyttöjen kanssa nämä kikattelivat hermostuneesti ja vähättelivät koko juttua. Ja koska teknisesti täysi-ikäisillä ihmisillä on oikeus halutessaan tappaa itsensä ja välitöntä hengenvaaraa ei näyttänyt olevan, jätin tytöt rauhaan.

En vielä Espoon-visiitin aikana ymmärtänyt mistä on kyse, mutta hienoisen Googletuksen perusteella sanoisin, että kaikki merkit viittaavat niin sanottuun viiltelytapaukseen. Tämä itsensä vahingoittaminen on muodostunut jonkinasteiseksi muoti-ilmiöksi teini-ikäisten tyttöjen keskuudessa. Englanninkielinen avainsana on self-harming ja viiltelyn lisäksi itseään saatetaan vahingoittaa esimerkiksi tupakanpolttamilla ja raapimalla.

Googlen videopalvelusta löytyi myös puolen tunnin asiantuntijahaastatteluvideo, joka kertoo asiasta seikkaperäisesti. Fiktion puolella Steven Shainbergin Secretary-elokuvassa taas on erinomainen kuvaus itsetuhoisista ajatuksista kärsivästä nuoresta naisesta.

* * *

Koska näissä blogikirjoituksissa on hyvä olla myös tietotekninen näkökulma, otetaanpa aasinsilta hätäkeskuksiin. Soittaessani 112:een puheluni yhdistyi sijaintipaikkani mukaan automaattisesti Helsingin hätäkeskukseen. Mutta koska varsinainen tilanne oli päällä Espoossa, jouduin odottamaan puheluni siirtämistä Espoon hätäkeskukseen. Miksi ihmeessä? Miksei Helsingin hätäkeskus pysty hälyttämään apua Espooseen?

Entä miksi hätäkeskuksiin ei välity automaattisesti soittajan puhelinnumero – ja sijaintipaikka?

Hätäkeskuspäivystäjän työstä on muuten mainio kuvaus asianomaisen blogissa.  Aika uskomatonta kuinka paljon päivystäjien aikaa kuluu juoppojen ja typerysten hoitamiseen.

Tagit:
Aiheet: Yleiset
Tilaa RSS-syöte
Takaisin ylös

Kommentit 11 kommenttia

http://omglol.kerrolisaa.com/1/6.jpg

Ihan oikeasti, jos kerran pitää alkaa väkertään nyyhkytarinaa niin ehkä voisit kokeilla jotain muuta paikkaa kuin tietotekniikkalehden blogit.

Teroa mukaillen:

Nimimerkille Zarr,

Tietokone käsittelee tietoteknologiaa ja ict-alaa. Googlen käyttäminen oudon ilmiön tutkailuun ja hätäkeskuksen tietotekniikka koskee niitäkin. Linkki on löyhä, mutta se ei minua ainakaan haittaa. Blogit ovat tällaisia.

Blogit voivat käsitellä mitä tahansa, mutta mieluiten jooko aihetta kuitenkin. Ja oikeastaan aiheen vieressä ei ole tämän blogin ongelma vaan se, että aiheet ovat tylsiä. Kantaa otat kyllä hyvin ja aika hyviä sotia on käyntiin saatu.

Pari aihettä ehdottaa:

- enemmän rautajuttuja ne ovat kiinnostavia
- enemmän viihdejuttuja
- enemmän tavallisia aiheita
- enemmän ilmiöjuttuja

Itse odotin koko ajan, että Ossi kertoo itsensä viiltelyn saaneen alkunsa tyttöjen yrityksestä asentaa uusin Ubuntu.

Yeah.. Viiltelyä! http://ubuntusatanic.org/

Ihan hyvä tarina. Yhteen asiaan toki tiedän vastauksen.

Se miksi sijaintipaikka ei välity suoraan hätäkeskukseen johtunee siitä että operaattorien teknisiin järjestelmiin ei ole pääsyä kuin operaattoreilla itsellään. Ei poliisilla eikä hätäkeskuksella, eikä kellään ulkopuolisella. Sijainnin määrittäminen tukiasematietojen perusteella tulee aina virka-apupyyntönä. Todellisuus ei ole sama kuin 24 tai CSI.

Itseänikin kyllä jäi ihmetyttämään miksi puhelu piti siirtää johonkin eteenpäin eikä helsingistä voitu hälyttää apua?

Minua hieman huolestuttaa tuo suunnitteilla oleva hätäkeskusuudistus. Tulevaisuudessa Helsingistä tulevaan hätäpuheluun vastataan vaikka Rovaniemellä, tuskinpa siellä tunnetaan Helsinkiä kovin hyvin. Tosin eihän juuri tunne Helsingin hätäkeskuksessakaan, tuli todettua pari vuotta sitten kun soitin poliisia kolaripaikalle, enkä heti muistanut kyseisen kadun nimeä. Vähän kuin taksikeskukseen soittaisi: jos osoite löytyy suoraan koneelta niin hyvä.

Hätäkeskukseen soittaminen voisi olla poikkeustapaus sijaintipaikkatietojen käsittelyssä. Sijaintitieto saisi tällaisissa tapauksissa minusta välittyä automaattisesti operaattorilta hätäkeskukseen. Tämä tosin saattaisi vaatia lainmuutoksen, mutta moinen voisi jopa olla perusteltua tässä tapauksessa.

Tuo hätäkeskuspäivystäjä työarkea kuvaava blogi on minusta aika mielenkiintoinen. En aiemmin ymmärtänyt kuinka paljon aikaa kuluu juoppojen ja muiden asiattomien tahojen puheluiden käsittelyyn.

Olisikohan selkeistä häirikkötapauksista asiallista kirjoittaa häirikölle parin kympin rikesakko?

Usalaisillahan on E911-hanke, jonka tarkoituksena on että hätäkeskus tietäisi heti soittajan sijainnin jollain tarkkuudella. Euroopassa on vastaava hanke, E112.

Tarkemmin en tekniikkaa tunne, mutta operaattorit linkittävät hätäpuhelut hätäkeskusalueiden mukaan. Eli jos olet Helsingin kaupungin alueella, puhelu yhdistyy Helsingin hätäkeskukseen, jos olet Espoossa, puhelu yhdistyy Länsi-Uudenmaan hätäkeskukseen. Raja-alueet ovat herkkiä siinä mielessä, että esim. Mäkkylässä puhelu voi yhdistyä “väärään” keskukseen.

Helsingin hätäkeskus ei voi hälyttää Espooseen apua, koska heillä ei ole tietoa, mitkä yksiköt ovat juuri sillä hetkellä töissä Espoossa, eivätkä he tiedä missä nämä kyseiset yksiköt ovat. Sairaankuljetus- ja pelastuspuolella on olemassa sopimuksia siitä, että raja-alueiden yksiköitä voidaan hälyttää pyytämättä, kysymättä. Tällä tarkoitetaan esim. Leppävaaran paloaseman yksiköitä, joilla on lyhyt matka esim. Huopalahteen, tai Niittykummun paloaseman yksiköitä, jotka ovat nopeita Helsingin puoleiselle Länsiväylälle.

Silloinkin Helsingin hätäkeskus varmistaa Länsi-Uudeltamaalta, että kyseinen yksikkö oli vapaa ja käytettävissä.

Yksi tämän äsken ilmi tulleen uudistuksen ehdotuksista on juuri se, että hätäkeskukset voisivat paikata toisiaan esim. ruuhkatilanteissa. Tämä edellyttää nimenomaan sitä, että kyseisillä keskuksilla on ajankohtainen tieto toisen alueen niin yksiköistä kuin myös tehtävistä, yhtenäinen tietokanta. Tällä hetkellä sellaista ei ole, kaikilla hätäkeskuksilla on sama järjestelmä käytössä, mutta jokaisella on oma kanta.

Ja lisäyksenä, puhelinnumero välittyy AINA, ja tämän lisäksi hätäkeskuksella on käytössään ns. 118-painike, jota painamalla saadaan kys.puh.nron tilaajatiedot, sekä paikannus. Jokaisen hätäpuhelun saa paikantaa, oli soiton syy mikä tahansa, mutta paikannus on harvoin kovin tarkka, koska se perustuu tukiasemiin. Kaupunkialueella paikannus voi heittää niinkin vähän kuin 100m, mutta kun on paljon rakennuksia jne, niin ei paljon auta, maaseudulla taas puhutaan parista kilometrin heitoista. Suuntaa paikannus aina antaa (jos puhelin on päällä), ja auttaa esim. hyvinkin paljon jos joku on eksynyt, mutta se on nimenomaan suuntaa antava, ei absoluuttinen totuus.

Kommentoi kirjoitusta

Kirjoitusohjeita

  • Huomioi toisten mielipiteet ja ymmärrä, etteivät kaikki voi olla samaa mieltä kanssasi.
  • Ole kohtelias ja huomaavainen, äläkä tarkoituksella provosoi tai loukkaa muita kirjoittajia.
  • Muista, että kirjoittajana olet rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa viestiesi sisällöstä.

Toimitus varaa oikeuden poistaa sopimattomat viestit keskusteluista. Voit ilmoittaa sopimattomat viestit "ilmoita"-linkeistä.

Katso myös keskustelun ja kommentoinnin säännöt.

Takaisin ylös
RSS

Selaa blogikirjoituksia

Aiheet
Arkistot
TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös