Valtio elvyttää – IT-projekteilla talous nousuun?

Alkuviikon Hesarissa oli harvinaisen mielenkiintoinen juttu. Valtiosihteeri Raimo Sailas on komennettu tekemään listaa kotimaisen talouden elvyttämisen paketista. Tavoitteena on saada ideoita projekteista, jotka ovat kertaluonteisia, kutittelevat taloutta uuteen nousuun ja ovat kohtuullisen nopeita kehittää. Hankkeet pitäisi saada käyntiin viimeistään syksyllä ja valmista pitäisi olla vuoden 2010 aikana.

Nykytietämyksen valossa Sailaksen elvytyspaketti tulee olemaan tie- ja väyläpainotteinen. Infrahankkeet ovat tietysti hyviä työllistämään rakennusmiehiä, mutta IT-hankkeita ei kannata unohtaa. Nyt olisi tuhannen taalan paikka tehdä hyviä investointeja tulevaisuuteen.

Jokseenkin yllätyksettömästi kansan syvät rivit eivät ole ymmärtäneet mitä “investointi” tarkoittaa. HS:n keskusteluissa esitetään rahan pumppaamista maakuntien homekoulujen korjaamiseen, pitkospuihin, autoveron poistoon ja hoitohenkilökunnan lisäpalkkoihin. Nämä ovat kaikki kauniita ajatuksia, mutta ne – anteeksi nyt vain – eivät tuota lisää liikevaihtoa kansantalouteen.

Tietojärjestelmähankkeet ja erityisesti IT-infrastuktuurihankkeet sopisivat elvytykseen erinomaisesti. Niiden avulla olisi mahdollista saada rakennettua Suomeen pohjaa, jonka avulla täällä pystyttäisiin aikaansaamaan uusia keksintöjä ja tuotteita. Näin investoinnit olisivat oikeita investointeja ja niistä saataisiin oikeasti tuottoa takaisin kansantalouteen.

Seuraavassa muutamia ideoita:

  1. Määräaikainen verovapaus tietojärjestelmäkeskusten konesalien rakentamiselle. Verovapaus koskisi kaikkia työnantajan sivukuluja ja arvonlisäveron osuutta vuosina 2009 – 2011. Konesalien rakentaminen on pitkäaikainen IT-investointi ja niille on selvää kysyntää maailmalla. Suomen kannattaisi pitää huolta siitä, että saleja saadaan houkuteltua meille.
  2. Kattavan kaupunkien sisäinen langaton lähiverkko. Verkko olisi vapaasti kansalaisten käytettävissä ja tarjoaisi kaikissa suurten kaupunkien taajama-alueilla kattavan ja maksuttoman yhden megabitin WLAN-yhteyden kaikkien kansalaisten käyttöön. Talkoisiin mukaan voisivat tulla kotitaloudet ja yritykset jakamalla oman laajakaistayhteytensä hieman Wippies-tyyliin. Kun infrastuktuuri on olemassa ja sen käyttö on vastikkeetonta, innovaatiot pääsevät valloilleen.
  3. IT-alan sivutöiden veroprosentin puolittaminen. Jokaista normaalin kuukausipalkan lisäksi tehty yli- tai sivutyö euroa verotetaan tätä nykyä noin puolitoista kertaa ankarammin kuin peruspalkka. Tämä ei taatusti kannusta ponnistelemaan tavanomaista enemmän. Ja juuri tällaista yritteliäisyyttä tarvittaisiin.
  4. Kansallinen pilvipalvelu. Yhteistyössä Amazonin, Microsoftin ja/tai Googlen kanssa jokaiselle kansalaiselle annetaan mahdollisuus rakentaa oma Cloud Computing -sovellus. Sovellus saa olla minkälainen tahansa ja valtio maksaa vuosina 2009 – 2012 sen ylläpitokulut, mikäli palvelu saa osakseen sen verran suosiota, että se alkaa syödä laite- tai tietoliikenneresursseja. Lisäksi jos Cloud Computing -sovelluksen ympärille saa perustettua työllistävän yrityksen, tälle annettaisiin mainittuna ajankohtana verovapaus työnantajan sivukuluista.

Kaikki edellämainitut hankkeet olisi mahdollista saada käynnistettyä muutaman kuukauden valmisteluilla. Näitten lisäksi taannoinen Petteri Järvisen ideoima identiteetti-nettitikku ja HS:n keskusteluissa mainittu Design-laakson perustaminen Helsinkiin ovat mielenkiintoisilta kuulostavia investointi-ideoita.

Haastankin tämän blogin lukijat mukaan keksimään ideoita minkälaisilla IT-projekteilla voitaisiin saada järkeviä ja tuottavia investointeja aikaiseksi.  Olisiko esimerkiksi mielekästä investoida johonkin Open Source -pohjaisen järjestelmän kehittämiseen? Jos olisi, minkälaiseen ja miten se aikaansaisi bisnestä? (Esimerkiksi pelkkä “Microsoftin Officen korvaaminen virastoissa OOo:lla” ei ole järkevä investointiprojekti – säästöillä harvemmin luodaan uusia innovaatiota ja tuotteita).

Tagit:
Aiheet: Yleiset
Tilaa RSS-syöte
Takaisin ylös

Kommentit 15 kommenttia

Valokuitu joka kotiin eikä 2 km päähän. Kotimaisesti erittäin työllistävä ja uusia palveluja ja tuotteita aikaansaava hanke.

Miten olisi “Microsoftin Officen korvaaminen virastoissa OOo:lla”. Tuollakin käytetään varmaan makroja Officessa, joten siinä olisi työtä ja innovointia kun kehitettäisiin niille korvaavia tapoja. Samalla säästyisi paljon rahaa. Se myös avaisi pohjaa sille että voitaisiin siirtyä Linuxin käyttöön kokonaan, mikä puolestaan taas loisi työpaikkoja ja kenties tekisi Suomesta johtavan Linux-osaamisen maan. Täällä voisi alkaa syntyä uusia Microsoftin tasoisia firmoja jotka tarjoavat Linux-osaamista ja muutakin siihen liittyvää.

Asdf:n idea on mielenkiintoinen. Olisiko oikeasti mahdollista tehdä Suomesta puolessatoista vuodessa “maailman johtava Linux-maa”?

Leikitellään ajatuksella sen verran, että tämä onnistuisi. Suomi saataisiin siirtymään vuodessa kokonaan Linuxin käyttöön servereissä ja työasemissa. Muu maailma tuskin kuitenkaan tässä ajassa muuttuisi juuri mihinkään.

Miten tällä saadaan aikaiseksi liikevaihtoa kansantalouteen? Mitä Linux-Suomi-Soft pystyisi tekemään sellaista, jota Microsof ei? Saisimmeko oman Kooklen?

Suomella on maailmassa Linux osaamisessa parempi maine kuin oikeasti ansaitsemme. Kiitos tästä kuuluu lähinnä Torvaldsille. Jos lähdettäisiin tekemään valtiontason investointeja Linuxiin niin sillä saisi ainakin nörttimaailmassa hyvin paljon mainetta ulkomaailmalla. Todennäköisesti myös valtamedia uutiset kiinnostuisivat.

Sen jälkeen alkaisi muualta maailmasta tulla yhteydenottoja missä kyseltäisiin että miten näin isossa projektissa onnistuttiin ja haluttaisiin ottaa mallia. Uskoisin että konsultointia voisi myydä helposti ulkomaailmalla isoihin valtioiden ja kaupunkien Linux-hankkeisiin.

Tämän lisäksi tietty täällä voisi kouluttaa ja kehittää Linux-ohjelmointiosaamista, mille on jo pelkästään Suomessakin minun tietojeni mukaan enemmän kysyntää kuin tarjontaa riittää. Kehitystyötä ja ylläpitoa voisi myydä melko hyvään hintaan. Me emme voi kilpailla muovikrääsässä halpamaiden kanssa, mutta osaamistamme voisimme hyvin myydä.

Jos tämä suunnitelma epäonnistuu, eikä konsultointiapua pyydetäkään, niin sitten olemme ehkä saaneet aikaiseksi vain vähän työllisyyttä ja säästämme tulevaisuudessa paljon lisenssirahaa. Eli en näe kovin suurta riskiä tässä yrityksessä.

IT ala on siinä mielessä potentiaalinen, että kouluttautumattomat ihmiset pystyvät myymään enemmän tai vähemmän huonosti yritysten toimintaprosessiin sopivia ohjelmia melko korkeilla hinnoilla. Alalta siis löytyy huomattavasti potentiaalia sekä tehdä paremmin että halvemmalla kuin muut, jolloin menestystä on helppo odottaa.

“Finland -THE Open Source country” kuulostaa kyllä hyvältä.

Mutta ikävä kyllä epäilen tämän onnistumista muutamasta syystä: Byrokraattien korruptoituneisuus, hankintojen kohdistaminen ja valtion virkamiesten asintuntemattomuus.

Perusteluksi korruptiosta riittänee varmaan viimevuotinen microsoftin ooxml:n startdaointi menettely suomessa ja muualla.

Toisekseen, valtiohan syytää investointisa suurille kansainvälisille toimijoille, kuten Tieto ja IBM. Näiden työllistävä vaikutus suomessa ei välttämättä ole paras mahdollinen. Mahdolliset investoinnit kannattaisikin suunnata mieluummin yrityksiin, jotka tekevät myös ohjelmoinnin suomessa, palkat (=tuloverot) suomeen maksaville yrityksille.

Mutta aivan ensimmäinen projekti olisi se että valtio palkkaisi suomalaisen IT alan asiantuntija firman tekemään suunnitelman ja ohjeistuksen IT -hankintoihin ja hankintojen koordinoimiseen, jotta vältyttäisiin sähköisen tunnistuksen kaltaisilta katastrofeilta.

Hienoa Ossi! Juuri tällaista keskustelua kaivataan. Mielestäni Suomessa voitaisiin tehdä mahdollisimman turvallinen integraatio eri julkisten laitosten rekistereiden ja sovellusten välillä. Myös yksityiselle puolelle integraatiota voitaisiin laajentaa esim. apteekit, kotipalvelut jne. Julkisia palveluita voitaisiin näin järkeistää ja yksinkertaistaa huomattavasti kun integraation aikana huomataan päällekäisyyksiä.

Sopisihan IT-projekteilla elvyttää, kunhan valtio oppisi ostamaan niitä muiltakin kuin Tieto-(Enatorilta)…

Kollon ehdotus kuidusta joka kotiin ei ole hullumpi. Hyviä puolia voi listata useita:
- saadaan Suomen jälkeenjäänyt tietoliikenneinfra kuntoon
- työllistetään juuri niitä, jotka työttömäksi jäävät: rakennusalan ammattilaisia, maansiirtokoneyrittäjiä, ojankaivajia, jne.
- investointi kohdistuu TODELLISEEN valtaväylään, ei esim. nelostien muuttamiseen moottoritieksi tyhjällä välillä Oulu-Jyväskylä
- päästään operaattoreiden itkusta “laajakaistaveroista” sun muista
- luodaan pohja tuleville Torvaldseille

Kannatan myös Ossin ehdotusta konesalien rakentamisen tukemisesta. Veisin tätä ajatusta vielä pidemmälle. Suomesta voisi tehdä koko maailman data centerin. Etuja on paljon:
- meillä on vakaa kallioperä (toisin kuin Islannilla, joka havitteli maailman konesaleja itselleen ennenkuin taantuma iski)
- meillä on vakaa poliittinen ilmasto
- meillä on riittävän viileää konesalien jäähdyttämiseksi (mutta ei kuitenkaan koneiden lämmöstä sulavaa ikiroutaa kuten Siperiassa)
- meillä on käyttämätöntä päästötöntä sähköntuotantokapasiteettia Pohjois-Suomessa (Useat vanhojen teollisuuslaitosten vesivoimalat kaipaisivat peruskorjausta. Korjausta ei kuitenkaan nykyisellään kannata tehdä, koska kapasiteettia käytetään vain kysyntäpiikkien tasaamiseen. Jos vesivoimalan vierellä olisi suuri konesali, kysyntä pysyisi vakiona.)
- meillä on hyvää osaamista ekologisten konesalien rakentamisesta

Laitetaan siis ojankaivajat tekemään kuituinfraa teiden kunnostamisen sijaan, ja työttömät rakennusmiehet kasaamaan konesaleja kortiston sijaan. Tässäpä Sailakselle puuhaa…

IT-investoinnit (kuten valtaosa muistakin yritysten investoinneista) on jo nyt vapautettu arvonlisäverosta. Yritykset kun saavat vähentää arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa käytettävien laitteiden arvonlisäveron. Ja kyllähän noita konesaleja Suomenniemellä on jo ihan markkinaehtoisestikin rakennettuna, en oikein ymmärrä valtion roolia tässä… Ja miksi sitten jokaisen putiikin edes pitäisi oma konesali rakentaa, kun se usein ostopalveluna on kokonaistaloudellisempi vaihtoehto.

Konesalien kaltaisista investoinneista saa vähentää verotuksessa vain osan per vuosi. Antamalla erikoisoikeus laajempiin vähennyksiin tiettynä ajanjaksona innostettaisiin perustamaan näitä.

Lisäksi työn teettämisestä työnantajalta menee merkittävä osuus veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. Näistäkin kannattaisi harkita aikaan sidottua verovähennysoikeutta, vähän niin kuin metsäteollisuudessakin.

En todellakaan ehdota, että valtio perustaisi omia konesalejaan vaan vauhdittaisi niiden rakentamista tarjoamalla niitä rakentaville yrityksille veroporkkanoita jos investointeja tehtäisiin tänä vuonna.

Johtomies on oikeassa siinä, että tätä konesalikapasiteettia kannattaisi tarjota myös ulkomaisille asiakkaille. Suomen maaperä, hyvät kansainväliset nettiyhteydet, vakaa poliittinen tilanne ja luonnonkatastrofien luonnollinen vähyys olisivat hyviä argumentteja serverihostaukselle täällä Pohjolan perukoilla.

“hyvät kansainväliset nettiyhteydet”

Missä?

Ensimmäinen hanke:

Verorahoilla jokaisen kaupungin välille kuitua niin että kaistaa riittäisi jatkuvasti vähintää 10Mbit/s asukasta kohden. Tälläistä perusrunkoverkkoa sitten ylläpidetään verorahoilla ja operaattorit ja yksityiset saa sitten vedellä viimeiset kilometrit.

Toinen hanke:

IT-järjestelmät on yhteensopimattomia, on päällekkäistä ylläpitoa ja jne. Verorahoista vuosibudjetti siihen, että kehitetään/räätälöidään OMAA käyttöjärjestelmää (open source komponentteja ja mitä nyt itse kehitellään) jota voidaan ottaa käyttöön julkishallinnossa ja oppilaitoksissa. Luonnollisesti voisi kansalaisille jakaa myös halukkaille. Tietoturvasta huolehtimista voisi sitten tarjota ihan verorahoilla jotenkin järkevästi ettei ole mitään perhanan “tietoturvapäiviä” joissa toitotetaan, että “osta virusturva”. Sähköisestä tunnistamisesta taidetaan ymmärettävästi jo pitää vähän pienempää meteliä.

Eikä sitten tietenkään tarvisi maksella niitä lisenssimaksuja ties minne jenkkilään niin paljoa.. Onhan se vähän kommunismia ja Kiinassa harrastetaan samaa mutta se nyt vaan tällä hetkellä jyrää vahvasti ohjelmistopuolella.

Valitettavasti IT-projektien elvyttävää vaikutusta on vaikea perustella. Uuden työpaikan hinta on liian kallis, jotta asiassa olisi mitään järkeä. Valtaosa kuluista menee suorinta reittiä ulkomaille valmistajien laite- sekä lisenssimaksuihin. Ne kulut jotka Suomeen jäisivät olisivat konsultointiyritysten ylisuuria laskutuksia.

Tästä lähtökohdasta kun verrataan saman rahan käyttämistä vaikkapa 500 työmiehen radanrakennusprojektiin, on IT-projektin taloutta elvyttävä vaikutus melko vaatimaton.

Kommentoi kirjoitusta

Kirjoitusohjeita

  • Huomioi toisten mielipiteet ja ymmärrä, etteivät kaikki voi olla samaa mieltä kanssasi.
  • Ole kohtelias ja huomaavainen, äläkä tarkoituksella provosoi tai loukkaa muita kirjoittajia.
  • Muista, että kirjoittajana olet rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa viestiesi sisällöstä.

Toimitus varaa oikeuden poistaa sopimattomat viestit keskusteluista. Voit ilmoittaa sopimattomat viestit "ilmoita"-linkeistä.

Katso myös keskustelun ja kommentoinnin säännöt.

Takaisin ylös
RSS

Selaa blogikirjoituksia

Aiheet
Arkistot
TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös