Mikä sähköpostiksi eduskunnalle?

Eduskunnan sähköpostia käsittelevästä järjestelmästä on syntynyt polemiikkia. Arvostettu kansanedustuslaitoksemme käyttää antiikkista postijärjestelmää, joka ei kestä nykyajan vaatimuksia.

Äimistely poiki esiin kaikkitietäviä, jotka ensimmäisenä esittivät ratkaisuvaihtoehdoksi oman ilmaisen Linux-palvelimen pystyttämistä ja sähköpostiohjelman vaihtamista Thunderbirdiin. Aikaa kuluisi hetki ja siirtymä olisi helppo.

Valitettavasti tämänkaltainen naiivi asenne on turhankin yleinen Open Source –väen parissa. Ratkaisuksi naulataan FLOSS-tuotteita sen kummemmin asiakkaan vaatimuksia miettimättä. Pääasia tuntuu olevan ”mikä tahansa muu kuin kaupallinen tuote”.

Esitetäänpä hetken verran ajatusleikkiä: Mikä olisi hyvä sähköpostijärjestelmä Eduskunnan kaltaiselle laitokselle.

Eduskunnassa työskentelee 200 kansanedustajaa, heidän avustajansa ja joukko virkamiehiä. Näppituntumalla järjestelmän loppukäyttäjien määrä lie noin viiden sadan luokkaa. Työasemissa käytetään Windows XP:tä.

Yksittäisen loppukäyttäjän tarvitsema tiedon säilytystilan määrän on järkevää olla noin kahden-kolmen gigatavun verran. Levytilan osalta kannattaa tosin varautua kasvattamaan kapasiteettia joustavasti ajan myötä. Parin vuoden päästä parikymmentä teratavua kokonaiskapasiteettia ei ole liioiteltua.

Sähköpostipalveluiden lisäksi tarvitaan myös jaettuja resursseja. Esimerkiksi yhteisiä sähköpostilaatikoita puolueille ja mahdollisuutta varata yleisiä resursseja, kuten kokoushuoneita, videotykkejä, luentosaleja jne.

Toinen tärkeä palvelu on ryhmäkalenteri. Eli kalenterijärjestelmä, johon kukin kirjaa menonsa ja josta pystyy tekemään sähköpostin kautta kalenterivarauksia.

Kansanedustajien postilaatikoihin ja kalentereihin pääsyn tulisi myös olla delegoitavissa avustajille ja edustajan itsensä määrittämille tahoille.

Ydinpalveluiden lisäksi järjestelmä tarvitsee hyvän asiakasohjelman ja turvallisen webbikäyttölittymän. Asiakasohjelmaa tulee olla mahdollista ajaa Windowsissa ja webbikäyttöliittymää useilla selaimilla ja käyttöjärjestelmillä. Internet Explorerin lisäksi siis vähintään Firefoxilla ja Operalla.

Parlamentaarikon työ on mobiilia, joten sähköpostiin ja kalenteriin täytyy päästä käsiksi myös matkapuhelimella tai muulla taskussa kannettavalla päätelaitteella ja synkronoinnin tulee tapahtua saumattomasti.

Lisäksi järjestelmän täytyy tukea sellaisia perustoimintoja kuten Active Directory -integraatiota, laatikoiden automaattista arkistointia, kontaktilistoja, tehtäväluetteloita, poissaolovastauksia, postituslistoja ynnä muita vastaavia. Yhtenä erikoisvaatimuksista voidaan pitää natiivia tukea Unicode-merkistölle ja saumatonta suomen, ruotsin, englannin, venäjän, saksan, ranskan ja kiinan kielten tukea.

Tämä lista järjestelmän vaadittavista ominaisuuksista on omaa näppituntumaani eikä perustu julkiseen tarjouspyyntöön tai muuhun vastaavaan. En kuitenkaan usko sen olevan hirveän kaukana todellisuudesta. Vuosikustannuksien tulisi olla alle 100 000 euroa ja kertaluonteisesti voidaan hyväksyä saman verran pystyttämiskuluja.

Kun vaatimuksia miettii, huomaa kokonaisuuden olevan huomattavasti laajempi kuin yhden palvelimen asennus nurkkahuoneeseen ja parin palvelinsovelluksen konfiguroinnin. Sähköpostijärjestelmä on kokonaisuus.

Itse lähtisin miettimään ratkaisukokonaisuutta pohjautuen Microsoftin Exchangeen ja Outlookiin tai IBM:n Lotus Notesiin. Asiakkaan ollessa Eduskunta en kuitenkaan lähtisi ensimmäisenä ulkoistamaan palvelimia tai levystöä EU:n ulkopuolelle.

Sopisivatko open source –tuotteet ratkaisun pohjaksi? Ehkä. En kuitenkaan itse tunne yhtään valmista FLOSS-pakettia, joka sisältäisi ratkaisun kaikkiin edellä mainittuihin vaatimuksiin. Zimbralla voi ehkä korvata Exchangen, mutta asiakasohjelmat, kännykkäsynkronointi ja monikielisyysvaatimukset jäävät täyttymättä.

Entä olisiko Open Source -räätälintyöstä ratkaisuksi? Jos HS:n keskustelijoita on uskominen, jo vain. Korostukset omiani.

Nimimerkki Jyri H:

Eikö tämä nyt olisi aika ilmeinen paikka rakentaa uusi, Linux-pohjainen sähköpostijärjestelmä? Kaikki tarvittava softa on saatavilla — ilmaiseksi, avoimella lähdekoodilla. Tuhti, luotettava serveri ja ehkä muutama viikko asennukseen ja testaukseen. Hommaan ei voi mennä muutamaa kymppitonnia enempää

Ja nimimerkki linux:

linuxilla saataisiin helposti ja pienillä kustannuksilla räätälöityä sopiva, turvallinen ja toimiva sp eduskunnalle. avoimen koodin sähköposteja on olemassa ja tulee lisää. levytilaa on virtuaalisesti lähes rajattomasti.

Näinpä. Tällaisiin argumentteihin on vaikea keksiä paljoa kommentoitavaa.

Miten te rakentaisitte sähköpostijärjestelmän Eduskunnalle?

Aiheet: Yleiset
Tilaa RSS-syöte
Takaisin ylös

Kommentit 68 kommenttia

Olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla, onko tällaisia kokonaisuuksia aiemmin toteutettu maailmalla avoimen lähdekoodin sovelluksilla. Varmaan joku Linux-advokaatti löytää tähän heti pari uskottavaa referenssiä?

Mäntylahti voisi tällä välin tutustua älypuhelimiin, joiden kaikkien ominaisuuksiin kuuluu sähköpostin vastaanotto ja lähetys avoimilla protokollilla, kuten IMAP ja SMTP, SSL-suojattuna tietenkin. Tiettävästi näitä protokollia tuetaan melko laajasti myös avoimen lähdekoodin sähköpostipalvelimissa.

Jos olen oikein ymmärtänyt niin Zimbrassa taitaa kyllä olla jonkin verran mobiilisynkkaus- ja monikielisyystukea.

Tietoturva hukassa? Kun kyseessä on eduskunta, kannattaa se sähköposti ja kaikki siihen liittyvä pitää nimenomaan Suomen sisäpuolella. Tämän sanoo varmasti kaikille muille jo järkikin. Edelleenkään Brysselissä ei päätetä meidän keskeisimpiä asioita – onneksi.

Kannattaisi kysyä kansanedustajilta sitä mitä he kaipaavat eikä valita valmiiksi ominaisuuksia. Järjestelmä tarpeen mukaan, ei siten että konsultti valitsee systeemim johon voidaan myydä lisäpalveluja siivellä. Kaikki siis senhetkisen tarpeen mukaan mutta tulevaisuutta ajatellen. Turhasta ei kannata maksaa.

Linux ja Open Source ovat varteenotettavia vaihtoehtoja jos ne ostetaan palveluna joltain osaavalta firmalta. Kotikäyttäjän puulaakipajasta ei siihen hommaan ole kun kyseessä on näinkin tärkeä laitos kuin Eduskunta.

IMAP ja SMTP ovat vaan vähän riittämättömiä jos halutaan oikeasti tehdä isompaa touhua. Ja kun halutaan kuitenkin integroitu ratkaisu niin on aika ikävää lähteä palastelemaan asioita sieltä täältä. Jos sähköposti hoituu IMAP/SMTP-yhdistelmällä (eli ei järkevää push-mailia), milläs sitten hoidetaan kalenterit ja/tai yhteystiedot? Koodataan omat asiakasohjelmat puhelimiin ja servereille tai ajellaan käsin SyncML-softaa?

Ei sillä että Exchange + älypuhelimet olisi parempi tai upeampi tuossa, jos Nokiaa käytetään. Ja se on Nokian vika. Kunnollista Mail for Exchangea ei näytä millään tulevan. Sen sijaan kun otan iPhonen käteen, kaikki on synkassa. Lisään kalenterimerkinnän, se löytyy heti palvelimeltakin ja Outlookista. Ainut mitä iPhone ei vain tue on tehtävät. Sen voisivat lisätä jossain versiossa. Ja Nokia voisi ottaa “hieman” mallia tuosta.

Mutta joo, en lähtisi kasaamaan OSSista järjestelmää, ihan siksikin että sitä ei oikeasti kukaan sitten kunnolla tue. Eikä aleta selittää sitä “no kyllä mäkin voisin siihen tuen antaa”, ellei sitten jollakulla teistä ole oikeasti lähdekooditason tuntemusta jokaisesta osasta joita ajattelitte siihen OSS-ratkaisuun tunkea. Ja seuraa jokaista päivitystä joka tulee jne. Tuollaisen järjestelmän pystyssäpitäminen kun on vähän eri asia kuin että sanotaan apt-get tai yast tai yum jne.

Exchangea itse tunkisin, ihan siksi että se on monipuolisin ja toimivin. Ja toisena tulee sitten se että se on myös helpoin ratkaisu.

tuossa olis mobili laitteiden syncaamiseen jotain tarjolla.
http://www.opensync.org

Ainakin Mbnetin sähköposti toimi hyvin Nokian kännykällä IMAP protokollalla ja myös Web käyttöliittymällä, toi MBnetin sähköposti on täysin FOSS pohjalla.

En tietenkään ole kokeillut kys. systeemillä mitään työryhmä käytäntöjä kun ei niitä MBnetistä löydy.

Mutta työpaikan Horde (sähköposti, kalenteri, työryhmä, jne) toimii Web käyttöliitymällä tällä Nokialaisella kännykälläni ja töpaikan Projektien hallinta (DotProjectnet) toimii myös Nokian kännykällä täysin.

PS olipahan taas aika asenteellinen tämä Thunderbird vedätys.

Sen puoleen kansanedustajista taitaa löytyä sen tason tumpeloitakin että olisi hyvä toteuttaa kokohomma yhdellä ainoalla Web käyttöliittymällä joka toimisi samoin niin Eduskunna koneella, kotimikrolla kuin kännykälläkin jolloin ei tarvisi Edustajien opetella kuin yksi käytöliitymä kertalleen.

Linkitetääs sitten toiseen TK:n (hiljaiseen) bloggaajaan joka tästä kirjoitti lyhyesti:

http://www.mbnet.fi/net.nyt/juttu.aspx?id=2852

Mielenkiintoisia kommentteja.

Suurin osa tosin on missannut sen, että emme puhu pelkästään sähköpostista , vaan kokonaisesta sähköpostijärjestelmästä. Tärkeimpänä puuttuvana ominaisuutena noista edellä esitellyistä jää uupumaan työryhmäkalenteri. Hordessa tosin näyttää moinen olevan.

En ole itse Hordea käyttänyt. Miten se pärjää vertailussa Outlookia ja Exchangea vastaan? Pystyykö esimerkiksi kalenterikutsuja lähettämään kännykkään ja vastaamaan sieltä? Miten resurssikalenterit toimivat? Onnistuuko AD-integraatio?

- Ossi

“Valitettavasti tämänkaltainen naiivi asenne on turhankin yleinen Open Source –väen parissa. Ratkaisuksi naulataan FLOSS-tuotteita sen kummemmin asiakkaan vaatimuksia miettimättä. Pääasia tuntuu olevan ”mikä tahansa muu kuin kaupallinen tuote”.”

Kauanko teillä kestää ymmärtää että avoimen lähdekoodin idea ei ole olla ilmainen tai toimia kaupallista toimintaa vastaan? Avoimen lähdekoodin tuotteet voivat olla yhtä kaupallisia kuin suljetun lähdekoodin tuotteetkin. Lukekaa vaikka GPL lisenssi!
Aivan järjetöntä vastakkainasettelua teiltä että se voi olla vain jompikumpi. Joka myös voidaan huomata halussanne vaatia suoritettavaa ohjelmistoa Windowsille ja muille vain internet-selaimella käytettynä ns. toissijaiseksi tarjottua käyttöliittymää muille järjestelmille, muuta kuin ei mukamas olisi mahdollista saada.

Osaava konsultti tietää että ohjelmisto voidaan saada toimimaan myös kaikilla kolmella yleisemmällä käyttöjärjestelmällä tavallisilla tietokoneilla, ilman että millään niistä joudutaan turvautumaan vain internet-selaimella tarjottuun käyttöliittymään. Ohjelmistot voidaan myös saada suoraan kännyköihinkin suoritettavana ohjelmana, tämä tietenkin vaatii laajamittaista osaamista, mutta on mahdollista myös muilla kuin vain Microsoftin tuotteilla.

Nähtävästi useimmat muut ovat todenneet että haluttu uudistus on kokonainen sähköpostijärjestelmä, eikä vain yksi palvelin jossain “nurkassa”, miten te näytätte useimpien muiden ymmärtäneen sen. En lähtisi tekemään suoria vertauksia avoimen lähdekoodin ohjelmia hyödyntävien tahojen tuotteista vain niiden muutamien henkilöiden puolesta jotka ehdottavat vain jotain Mozilla Thunderbirdiä ja yhtä sähköpostipalvelinta jossain Helsingin Sanomien keskustelupalstalla.

Onneksi tämä on sinun oma henkilökohtainen blogisi Tietokone-lehden sivuilla, eikä toivottavasti kuvasta sinun tietotaitoa työssäsi konsulttina.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin perustuu mm. hyvin monen AMK, yrityksien, lehtien ym muiden tahojen sähköpostipalvelimet, ohjelmistoja löytyy varmana ja osaajia koulutetaan parhaillaan / koulutettu jo tarjoamaan näitä palveluja yhä enemmissä määrin. Eikä tämä vain ole jäänyt Suomessa hiljaiseksi muutokseksi. Maailmalla tapahtuu paljon muutoksia ja se ei ikävä kyllä ole hirveän mukavaa kuultavaa konsulteille jotka ovat perehtyneet vain pääasiassa Microsoftin tuotteisiin.

Yksi muutoksista, tähän blogiin liittyen esimerkkinä on mm. Vietnamin hallituksen tavoite että heinäkuun loppuun mennessä kaikkien hallituksen palvelimien tulee olla 100% avoimen lähdekoodin varassa. Se tarkoittaa myös sähköpostijärjestelmien toteuttamista avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla. Suomi voisi vaikka pyytää vähän apua jos ei muutoin osata. Kummallista on että jos maa jossa on väkimäärä 86 miljoonaa, joka on 4 miljoonaa suurempi kuin Saksan, kykenee tekemään tälläiset päätökset, mutta yli 5 miljoonan asukkaan Suomi taas ei. Etenkin jos Suomen täytyisi olla yksi tietotekniikan edelläkävijöistä. Mutta ehkä erona onkin se että Vietnamin talous on yksi maailman nopeinten kehittyvistä. Siellä halutaan kehittyä paremmiksi eikä vain pysytellä jossain tutussa ja “turvallisessa” jota lobataan suurella rahalla. Vuorotellen merkittävien poliitikkojen ollessa Microsoftilla ja vuoroin taas hallituksessa.

Ei liene kenellekään epäselvää minkä suunnan äänitorvi Tietokone-lehti on… Aivan, jäljet johtaa Redmondiin. Yleisin uutisointi on kirjoittaa jotain negatiivista linuxista ja open sourcesta sen sijaan sitten Redmondin suuntaan kumarretaan niin että nokka maata viistää. Sama juttu pätee näihin blogeihin.

Onneksi en ole Tietokone-lehden tilaaja enkä aio sitä tilata vastakaan. Jopa joidenkin pilkkaama Mikrobitti ylittää tasossa Tietokone-lehden 6-0. Vaikka ovatkin saman yhtiön tuotteita molemmat.

“Ei liene kenellekään epäselvää minkä suunnan äänitorvi Tietokone-lehti on… Aivan, jäljet johtaa Redmondiin. Yleisin uutisointi on kirjoittaa jotain negatiivista linuxista ja open sourcesta sen sijaan sitten Redmondin suuntaan kumarretaan niin että nokka maata viistää. Sama juttu pätee näihin blogeihin.”

Hohhoijaa taasko se alkaa? Niin se vain on että jos vasemmalle kumartaaa niin oikealle näyttää persettä. Mikäli täällä hehkutettaisiin Jumala-linuxia (ylivoimaisin käyttöjär… anteeksi ydin) niin voisin aloittaa keskustelun siitä kuinka muita käyttiksiä syrjitään. Olisi aika ikävää lukea juttuja jotka eivät anna mielipidettä mihinkään. Ossi nyt vaan sattuu tykkäämään Microsoftista. Jaba taas jaksaa aina jauhaa siitä linuxista. En minäkään siitä tykännyt.

“Tietokone-lehden tilaaja enkä aio sitä tilata vastakaan. Jopa joidenkin pilkkaama Mikrobitti ylittää tasossa Tietokone-lehden 6-0.”

Hyvän vitsin murjasit. Kuitenkin jaksat täällä foorumilla olla

Aze, tämä ei ole foorumi, tämä on blogi. Niillä on selkeä ero. ;-)

Ja kyllä, kaikista kolmesta käyttöjärjestelmästä (ja niistä useista eri järjestelmistä joissa niitä käytetään) voisi kirjoittaa ihan yhtä tasapuolisesti ilman että sitä kumartelee kumpaakaan suuntaan.
Tosin se taito onkin harvassa että pystyisi olemaan mahdollisimman puolueeton.

Ei kannata olla ihan mustavalkoinen sen suhteen että aina täytyisi jotakuta kumartaa ja samaan aikaan jotain toista potkia kuin hevonen. Noita ääripäitä vain löytyy jotka valitsevat yhden puolen ja sen jälkeen pitäytyvät siinä kun jostain täytyisi puhua, mahdollisesti vielä toitottaen “puolueettomuuttaan” samalla. Pahinta taitaa vain olla jos toimittaja itse ottaa sen yhden tietyn kannan jolloin sitä ruvetaan sitten salakavalasti mainostamaan ja muita parjaamaan. (eikä aina koske vain toimittajia vaan kaikkia kirjoittajia).

Kukaan ei ole vielä ehdottanut tätä, joten kai minun pitää uhrautua ja ottaa fleimit vastaan ;-)

Ostetaan kaikille kansanedustajille MacBook ja iPhone. Sähköposti ja kalenteri hoituvat Maililla ja iCalilla ja synkkautuvat automaattisesti iPhoneen.

Palvelimeksi käy Linux jossa on IMAP ja SMTP. Kalenterikutsut menevät nykyään ihan normaaleina sähköposteina ja ilmestyvät omaan kalenteriin kun ne hyväksyy. Jos halutaan vähän hienostella, niin Linuxiin CalDAV-palvelin ja kalenterit sinne, jolloin ne saa webiin ja useammalle koneelle. Ja tähän löytyy tosiaan valmiita pakettiratkaisuja, kuten Zimbra.

Bonuksena ei tarvitse enää miettiä virustorjuntoja, henkilökohtaisia palomuureja ja muuta windows-maailman hömppää.

Ossille yksi kysymys. Miksi tämänkertainen trolli etenee täysin samassa järjestyksessä, kuin Exchangen ominaisuuslista Microsoftin sivuilla? Eikö olisi päässyt helpommalla, kun olisit suoraan leikkaa liimannut linkin Exchange-sivuille ja sanonut että mielestäsi kansanedustuslaitokselle paras vaihtoehto on Microsoft Exchange. Paremmuudesta en tiedä, mutta siitä voi sanoa että taatusti Exchange tulee kalleimmaksi…

Oli ratkaisu lopulta mikä hyvänsä, tulisi sen nyt noudattaa vähintään avoimia standardeja, jossei muuten avointa koodia olekaan. Yhteen valmistajaan tai tuotteeseen sitoutuminen on aina väärin.

Ja vaikka Ossi omassa puheenvuorossaan yrittikin saada tästä hommasta rakettitieteen kuuloista, ei nyt ihan mahdottomista asioista puhuta. Ei päivän hommista, muttei vuodenkaan, ja minusta huomioon tulisi ottaa myös järjestelmän skaalautuvuus ja se, että jatkossa on mahdollista toteuttaa uusia toimintoja.

Cyrus-sähköpostiohjelmistolla noin sadan tuhannen käyttäjätunnuksen ympäristö muutamalla sadalla tuhannella eri sähköpostilaatikolla pyörii kakostelematta sähköpostipalvelinten lähinnä idlatessa, nimimerkki “kokemusta on”. Eduskunnan muutama sata, ehkä jopa tuhat, käyttäjätunnusta on siis kovin vaatimaton määrä.

Mainitsemasi levytila on kiinni raudasta, tiedostojärjestelmien puolesta parikyt teppoa ei vielä ole ongelma. Toki moisen varmuuskopioiminen on oma taiteenlajinsa, mutta näin on ympäristöstä riippumatta.

Ryhmäkalenteri? Kalenterikutsuthan ovat pelkkiä iCal/vCal-muodossa olevia sähköpostiviestejä, joten ei niiden lähettäminen tai vastaanottaminen ole salatiedettä. iCal/vCal ja ja palvelinprotokolla CalDAV ovat molemmat ihan standardeja juttuja, joita kaikki järkevät kalenteriohjelmat tukevat ja esimerkiksi eGroupware- ja Zimbra-palvelinohjelmistojen (Exchangen vastine) kalenterit antavat kalenterinsa ulos myös noissa muodoissa. Epäilemättä pelkkiä CalDAV-palvelinkalenterisoftiakin on avoimen koodin puolella kuten Kennu tuossa ylempänä vihjaili, mutten niitä ole tarvinnut niin en tiedä.

Mobiilisähköposti? Heh. Mail for Exchangen kaltaiset viritykset Symbianille ovat enemmän käyttäjää vastaan kuin hänen puolellaan. Kertokaa, millä luen Exchange-sähköpostini vakaasti Nokia E70:n avulla, niin voin hyväksyäkin käsitteen mobiilisähköposti.

Ai niin, paitsi että voinhan jo valmiiksi lukea sähköpostini kännykällä vakaasti ja mukavasti käyttäen IMAPia – se Nokiassakin toimii, vieläpä SSL:n yli jottei tietoturva ota plaintextin vuoksi osumaa. Samaa IMAP-laatikkoa voin lueskella ympäristöriippumattomasti webmail-käyttöliittymän, Thunderbirdin, Evolutionin, muttin, pinen tai vaikka sen Outlookin kautta.

Webmail on myös tärkeä osa-alue. Anteeksi vain, mutta ainakaan se Exchangen Outlook Web Access (eli Exchangen webmail) ei todellakaan vakuuta kätevyydellään tai toiminnoillaan. Lisäksi se on vielä tehty niin, että kaiken siitä saa irti vain IE:llä.

Entä synkronointi? SyncML on avoin protokolla kalenterien, kontaktien ym. synkronointiin. Ainakin eGroupware tuota palvelinpuolella tukee, Zimbrasta en aivan varma ole, mutta client-puolella sitten löytyy tukea sitäkin enemmän, eikä taaskaan tarvitse jäädä naimisiin yhden softavalmistajan kanssa. Esimerkiksi aiemmin mainitsemani Nokia E70 kyllä synkronoi nätisti SyncML:n yli ihan kännykän omalla synkronointitoiminnolla.

AD-integraatio? Active Directory on pohjimmiltaan pelkkää LDAPia. OpenLDAP + Samba pötkii pitkälle, ja kunhan Samba 4 tulee uunista ulos niin vielä pidemmälle. Perinteiset tiedostopalvelimet ynnä muut pystyttyy Samballa mainiosti, itsekin moisia vuosia olen ylläpitänyt eikä Windows-käyttäjät valita.

Viestien automaattinen arkistointi? Esimerkiksi net.nytin puolella ehdottamani Cyrus sallii arkistoinnin postilaatikon tarkkuudella, eli “arkistoipa käyttäjän Ossi blogipalaute-kansion postit 30 päivän jälkeen”.

Delegointi / oikeuksien jakaminen? Cyrus + IMAP sallii mainiosti oikeuksien jakamisen: “Päästä käyttäjä Jaska lukemaan Jorman palaute-kansiota”.

Kontaktilistat voi tallentaa vaikkapa LDAPin puolelle; monet sähköposticlientit aina sitä Thunderbirdiä ja webmail-kälejä myöten tukevat LDAP-osoitekirjoja.

Mainitsemani ohjelmat koukuttuvat hyvin yhteen PAMin kanssa, joten autentikaatiovaiheessa voidaan käyttää perinteistä tunnus+passu-komboa turvallisempaa menetelmää, esimerkiksi mukana kannettavan mokkulan alati vaihtuvaa SecurID-tokenia.

Aiheesta ajatuksiani myös toisaalla: http://www.mbnet.fi/net.nyt/juttu.aspx?id=2852

Jatketaas vähän. En ole Exchangen laitteistovaatimuksia pohtinut, kun en ole sitä ylläpitänytkään – päivittäin joudun tosin työssäni sitä käyttämään.

Tämä pisti nielemään: http://technet.microsoft.com/en-us/library/aa998874.aspx

Jo muutama tuhat aktiivikäyttäjien postilaatikkoa (huom, ei edes samanaikaista yhteyttä!) vaatii sen, että palvelimeksi suositellaan järeää kahdeksan coren palvelinta. Lisäksi corejen lisääminen tuosta edelleen ei edes tuo suurta lisähyötyä.

Yhteyksien maksimimäärästä en Exchange 2007:n kohdalla tiedä, mutta vielä 2000/2003:n kohdalla varoitellaan, ettei yli 1900 samanaikaista yhteyttä saisi olla.

http://support.microsoft.com/kb/815180

Öö… ihanko tosi tuon pitäisi olla kätevä vaihtoehto, joka kantaa kauas tulevaisuuteen? Kuulostaa ylläpitopainajaiselta. Aiemmin mainitsemassani Cyrus-installaatiossa (voitte arvailla, mikä se on…) samanaikaisesti sisäänkirjautuneita käyttäjiä on useita tuhansia, emmekä todellakaan tarvitse mitään kahdeksan coren palvelimia. Palvelinten prossuajasta on käytössä keskimäärin kaksi prosenttia, piikkihetkinä (backupin aikana…) käydään lähellä kymmentä.

Aika hämmentäviä laitevaatimuksia Exchangelle. Meillä Postfix-MySQL härdellillä hoidetaan tusinan verran virtuaalidomainien postilaatikoita ja eipä tuossa Dell:n tuotoksessa ytimen tehoja saa nostettua yli 1 %:n kuin tarripakettia pakattaessa…

Jos jollain on paljon Domaineja, niin kannattaa katsastaa tuota postfix-mysql systeemiä – se on aika hämmentävän helppo ja kätevä ylläpidettävä…

Vielä yksi kysymys Ossille: jos mennään Exchangella, niin kustannuksiksi on ilmoitettu noin 70 000 euroa vuodessa. Onko tilanne varmasti tämä myös muutaman vuoden päästä, kun punainen matto vedetään alta ja eteen tulee “pankaas päivittäen tuoreempaan versioon / sorry, meidän pitää nostaa hintoja syystä X” ….

Nyt tämä keskustelu alkaa kuulostaa mielenkiintoiselta. Vertaillaan eri tuotteiden ominaisuuksia ja mahdollisuuksia.

Kennun heitto iPhonesta on mainio. Tosin siinä taitaisi kaikki Eduskunnan sähköposti kulkea Applen MobileMe-palvelinten kautta ja tämä ei ehkä tässä nimen omaisessa tapauksessa olisi aivan perusteltua :) .

Jaballe: miten näissä esittämissäsi vaihtoehdoissa toimii työryhmäkalenteri? Pääsenkö kuikuilemaan milloin muut ovat vapaina? Pääsevätkö puoluetoverini katsomaan missä olen ja milloin? Voiko avustajani lähettää puolestani kalenterikutsuja ja hyväksyä/hylätä niitä?

AD-integraatiolla en tarkoittanut oman AD-kloonipalvelimen pystyttämistä vaan sitä, että sähköposti/ryhmätyöjärjestelmä osaa hakea käyttäjän oikeudet Active Directorystä ja hallitsee esim. single sign onin. Eli kun Windowsiin on kirjauduttu, ei sähköpostiin tule enää erikseen kysellä käyttäjätunnuksia ja salasanoja.

- Ossi

Ossi: Toki. Tässä sulle oikein kuvilla varustettuna. :D

http://www.hmc.edu/cis/doc/how-to/zimbra/calendar.html

Ei ne kalenterit edelleenkään ole kuin tavallisia iCaleja.

Esittämäsi SSO sujuu hyvin vaikkapa OpenLDAPilla ja Kerberosilla… niinhän se Active Directorykin pinnan alla toimii, siinä on LDAP + proprietary-laajennettu Kerberos.

Ja siis tuo on vain yksi näkymä Zimbran kalenteriin, tietty sitä voi käyttää millä tahansa kalentericlientillä.

Mielenkiintoinen tuo Zimbra.

Olisiko kenelläkään esittää referenssiä ympäristöstä, jossa on totetutettu (lähes) kaikki blogimerkinnässäni esittämät järjestelmävaatimukset? Olisi mielenkiintoista lukea ja saada lisätietoja käyttökokemuksista loppukäyttäjän ja ylläpitäjän kannalta.

Ossi: Muistisi virkistämiseksi, Zimbra siis on se, mihin Yahookin sijoitti aikoinaan 350 miljoonaa dollaria, joten ei se ihan pelkkä finninaamaisten kommunistinurkkanäpyttelijöiden tuotos ole.

Mutta minusta vain tuntuu, että pohjimmiltaan eduskunnan tapauksessa tuo Zimbra olisi liioittelua, yksinkertaisemmallakin ratkaisulla voisi tulla toimeen. Perus-sähköposti vaikka Postfixilla + Cyrusilla pystyyn, mailien “kännykkäsynkkaus” tehtäisiin niin, että kännykät olisi imapitse yhteydessä mailipalvelimeen ja helpdesk olisi säätänyt puhelimet näyttämään puhelimen Saapuneet-kansiona tuota imap-laatikkoa. Bravo, mailit näkisi sitä mukaa kun niitä tulee.

Cyrusin voisi laittaa arkistoimaan viestejä (jos se on tarpeen; levytila on edullista ja suorituskyky Cyrusista ei hevillä lopu, mullakin on imap-laatikossani yli 1 000 000 viestiä eri kansioihin jaettuna) halutulla kiihkeydellä.

Kalenterisoftaksi sitten joku SyncML-tuella varustettu kalenteripalvelinsofta (niitä varmasti on kevyempiäkin kuin Zimbra), joka jakaa kalenterit/osoitekirjat ulos icaleina ja vcardeina, niin puhelin ja muutkin clienttisoftat tajuaisi nuo ongelmitta. Noin kontaktit ym. pysyisi synkassa millä tahansa SyncML:ä tukevalla clientillä.

Webmailiksi Apache + Horde/SquirrelMail.

Spämmiä suodattamaan SpamAssassin, jos tarttee lisää tekoälyä ja tuen vaikka virustarkistusohjelmille, niin lisäksi amavisd-new.

SSO sillä OpenLDAPilla + Kerberosilla.

Mitä missaan? Mitä tässä jäisi saavuttamatta? Mikä tässä olisi hankalaa? Bonuksena jos joku komponentti ajan mittaan pitää syystä tai toisesta vaihtaa, välistä voisi vaihtaa yksittäisen komponentin ilman, että kaikkea pitää uusia big bangina.

Kannattaa vilkaista maailmalle, jo tuolla keski-Euroopassa Linux leviää isoissa installaatioissa lujaa. Miksei sillä pärjäisi täällä takapajulassakin?

Jaha, mikäköhän tämä olisi tuohon kalenteri/kontakti/todo-synkkaukseen… https://www.forge.funambol.org/learn/

Esimerkki Zimbrasta.

Yrityksemme (pieni, 10 käyttäjää) käyttää Zimbraa ja on käyttänyt sitä vajaan vuoden verran. Puretaan hieman Ossin esittämiä vaatimuksia.

Monikielisyys:
Zimbra tukee ~15 kieltä ja jokainen mainitsemasi on listalla. Saumatonta tämä ei ole, olen testannut suomen- ja ruotsinkielet ja näppituntumalta heittäisin että ~80 % sanoista on käännetty.

Yhteensopivuus:
Webliittymää voi käyttää ainakin FF3, IE7, Opera,

Synkkaus mobiililaitteisiin:
Löytyy. Itselläni Nokia E90 ja Mail For Exchange asennettuna siihen, synkkaa kontaktit, kalenterin ja sähköpostit. Zimbrassa on vielä oma mobiililiittymä johon voi puhelimella surffata ja on vieläpä erittäin toimiva.
http://wiki.zimbra.com/index.php?title=Moble_Device_Setup

Työpöytäliittymät:
Zimbralla on oma desktop-sovellus, joka on täysin samanlainen kuin webliittymä. Helpottaa käyttöä, kun molemmat ympäristöt pysyvät samanlaisena. Itse käytän jokaisella koneellani ja muutamia bugeja siinä vielä on, mutta pääsääntöisesti toimii hyvin. Sovellus toimii niin Linux- kuin Windows-ympäristössä. Zimbrassa on myös connectorit Outlookkiin ja Appleen, päivittää sähköpostit, kalenterit ja kontaktit joten voi myös käyttää tuttuja softia.
http://www.zimbra.com/products/desktop_compatibility.html
http://www.zimbra.com/products/desktop_features.html

Ominaisuudet:
Zimbrasta löytyy kaikki Ossin vaatimukset, jokaista voi jakaa halutuille käyttäjille ja antaa heille vieläpä oikeuksia neljässä eri tasossa (None, Viewer, Manager, Admin). Eli jokaista kalenteria, tehtävä-, tiedosto tai sähköpostikansiota voi jakaa muiden käyttäjien nähtäväksi tai muokattavaksi.

Zimbrasta löytyy myös chat-tyylinen sovellus, jonka avulla muiden käyttäjien kanssa voi keskustella sovelluksen sisällä. Voitpa vielä luoda “kaverilistoja” ja näet heidän online/offline statuksen. Jos joku ei ole linjoilla kun viestin lähetät, hän saa sen kun seuraavan kerran kirjautuu.

Resurssit, sähköpostilistat, tehtävät, tiedostopankit, oman domainin tilien hallintapaneeli ja pirusti muita kikkareita mitä en nyt jaksa kirjoitella.

Tämä siis 10 käyttäjän kokemuksella. Suosittelen, käytin aiemmin Exchangea ja järkytyin kun webliittymä ei toiminut täysin FF3:lla :) .

- Toni

Synkkasin juuri äsken Nokia 5500 puhelimen kalenterin ja yhteystiedot Horde-webmail -palvelimen kanssa.

Hordea voi käyttää myös sen mobiililaitteille sovitetulla web-liittymällä.

Hei Ossi,

Kirjoitan tähän threadiin, koska et vastannut edellisessä kysymykseeni. Voisitko ilmoittaa sen diaarinumeron, jossa KKO on ratkaissut edellisessä blogi-kirjoituksessasi käsittelemääsi asiaa?

Jos tällaista ei ole, voisitko kertoa minkä takia keksit otsikkoosi KKO:n antaneen asiasta ratkaisun. En ole ainoa, joka tästä on huomauttanut ja siksi minusta olisi kohteliasta sinulta vastata, kun muuten kuitenkin vastailit kirjoituksiin.

Vaikka kysymyksessä on kolumni, olemme kait kaikki sitä mieltä, että faktojen keksiminen argumentaation perusteiksi ei ole kenenkään etu. Se vie uskottavuuden kaikelta muultakin. Tämän takia haluaisin tuohon selvyyden.

En siis edelleenkään ota kantaa itse asiaan tai kolumniin muuten, vaan yksinkertaisesti otsikkoon.

Nyt synkkasin vielä huvin vuoksi muistiinpanot. Tehtäviä ei vanhemmassa nokialaisessani olekaan, mutta kyllä ne Hordesta löytyvät.

Mäntylahden “näppituntuma” taitaa olla syvällä jossain MS:n takapuolella.

Perussähköposti onnistuisi ihan hyvin IMAP & SMTP yhdistelmällä, se tarjoaisi sähköpostit paikkariippumattomasti ja turvallisesti ilman sen kummempia lisäohjelmia. Push-IMAP/IMAP-IDLE tukee myös push-emailia standardisti. Ainoa mieleen tuleva etu Exchangessa on se, että asetuksiin riittää yksi palvelin eikä postin lähetyksessä ole ongelmia samalla lailla kuin käytettäessä SMTP:tä eri verkoissa (esim. gmail ratkaissut tämän ongelman hyvin).

Tuo kalenteripuoli onkin sitten huomattavasti ongelmallisempi. ical on kyllä kalenterimerkintöjen välittämiseen oikein hyvin toimiva standardi, mutta kalenterien jakoon ei taida olla kovin yleisiä standardeja olemassa. Niin kauan kun asia on näin taitaa Exchange olla se yleisin valinta.

Mm. Horde ja Zimbra kyllä jakavat kalentereita käyttäjä- ja ryhmäkohtaisesti.

Saako Horden tai Zimbran kalenterimerkintöjä näkyviin muiden sovellusten kalentereissa vai toimivatko ne ainoastaan kyseisissä ohjelmissa?

“Saako Horden tai Zimbran kalenterimerkintöjä näkyviin muiden sovellusten kalentereissa vai toimivatko ne ainoastaan kyseisissä ohjelmissa?”

Saa, nehän tukevat standardeja. Tavoitteena on olla mahdollisimman yhteensopiva avoimien järjestelmien kanssa. Myös Outlook on tuettuna.

Täytyy tottakai muistaa että kaikki kansanedustajat ei tunne tai ymmärrä kunnolla mikä linux on. Samalla he muistavat että Microsoft tekee hyviä tuotteita ja ovat kotona käyttäneet Outlookkia. Tästä johtuen on mukava ottaa ratkaisuksi “tuttu ja turvallinen” kuin joku outo hippien tuotos.

Mitenkäs Zimpra tukee PGP:ä tai OpenPGP:ä ?
Tänä päivänä sähköpostin salaus on välttämättömyys monestakin syystä. VAHTI-ohjeistus edellyttää RFC4880 standardin mukaista tukea sen yleisyyden ja saatavuuden takia. Siksi valtiohallinnon on tätä tuettava sisäisten PKI-ratkaisuiden lisäksi. PKI-ratkaisut kun ovat hieman rajoitteisia on RFC4480 standardin mukainen yleinen salausratkaisutuki välttämätön. Osaako joku Zimbraa tunteva valaista miten tämä toimii siinä.

Näyttää muuten meinaan aika “makeelta” kokonaisuudelta tämä Zimbra. Tässä olisikin oikein kunnon aihe Tietokone lehden seuraavaan lehteen. Aikuisten oikea ympäristö Zimbralla (maksullisena ja Community versiona)

Tero. “Täytyy tottakai muistaa että kaikki kansanedustajat ei tunne tai ymmärrä kunnolla mikä linux on. Samalla he muistavat että Microsoft tekee hyviä tuotteita ja ovat kotona käyttäneet Outlookkia. Tästä johtuen on mukava ottaa ratkaisuksi “tuttu ja turvallinen” kuin joku outo hippien tuotos.”

Eihän edes kaikki IT alalla työskentelevät tunne saati ymmärrä mikä Linux on. Ja Microsoftikin on se “hyvä valinta” koska sitähän ollaan ennenkin käytetty ;-)
Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, täytyisi kaikki osapuolet pystyä ottamaan lukuun ja ennen kaikkea unohtaa se “Ennenkin ollaan näin tehty” asenne.

Jos kustannuksista puhutaan, niin pitää muistaa, että käyttäjien opastus ja tuki maksaa eniten. Jos nyt alkuun laittaa vaikka tonnin per nenä (500 nenää) ja jatkossa sata nenää per kausi, hintaa tulee seuraaville kolmelle kaudelle 700 000 €.
Eli ehkä kannattais miettii sitä helppokäyttöisintä vaihtoehtoa?
Ja intuitiiviseen käyttöliittymään panostaa eniten…

Lähes kaikki keskusteluun osallistuvat ovat melkein palavasti subjektiivisia oman napanöyhdän tonkijia. Valitettavasti.

Asiaa pitää oikeasti ajatella muutenkin. Miten turvataan tietosuoja myös kansanedustajien kohdalla. He eivät ole, eikä tarvitse olla tietotekniikan asiantuntijoita. Kukin miettiköön, mikä on kansanedustajan päätoimi. Sähköpostilaatikon hallitsematon selailu ei ole sitä.

Tavoitettavuus on asia. Siis asia, joka on oikea. Mikään toimija ei nykysaastayhteiskunnassa voi oikein toimia reaaliaikaisena edustajana. Sitä ei oikein nykyirccichattijamuutenkinlevotomat voi oikein mieltää. Heiltä puuttu se jokin. Ymmärrys.

Siis, teknisesti alustan pitää olla vakavasti otettava ja oikeasti hyväksytty asia. Myös asioiden oikea näkyvyys. Siihen ei oikein opensourcet vielä oikein yllä. Valitettavasti.

Raha on oikeasti tässä tapauksessa sivuasia. Koko kansan, siis KOKO kansan asia on etusijalla. Viestinnän pitää olla kasksisuuntaista.

Päätöksissä pitää pystyä katsomaa asioita lintuperspektiivistä. Oman napanöyhdän tuijotus kun tekee sulkeutuneeksi oikeasti.

reg. Parnasso

“Tavoitettavuus on asia. Siis asia, joka on oikea.”

- Heh, eiköhän tavoitettavuus ole hoidettu jo nykysysteemeilläkin: kansanedustajan saa tavoitettua (jos saa) vain avustajan/sihteerin kautta, jos ei satu kuulumaan johonkin tärkeään sidosryhmään.

Tätä “oikeaa asiaa” ei muuta edes Exchange.

“Olisiko kenelläkään esittää referenssiä ympäristöstä, jossa on totetutettu (lähes) kaikki blogimerkinnässäni esittämät järjestelmävaatimukset? Olisi mielenkiintoista lukea ja saada lisätietoja käyttökokemuksista loppukäyttäjän ja ylläpitäjän kannalta.”

hysy tuolta.. niillä tuskin on mikkihiiren eksannija :)

http://www.google.com mail.google.com

ja varmaan on ratkaisut kaikkiin ongelmiin.. ja kun eduskunnasta on kyse niin rahahan ei ole varmasti ongelma(ainakin mitä olen seurannut tuota järkyttävää rahan haaskausta asiassa jos toisessakin).
kuukkeli myy varmasti toimivan paketin käypään hintaan ja kaikki ovat tyytyväisiä.

http://www.ibm.com

tuolta varmaan löytyy myös ratkaisu vaikka mihin ongelmaan.. saapi hätätilassa, vaikka supertietokoneen jossa voi myllyttä ties mitä vekkuleita palveluja. ihan vaikka sitä kalenteria kolmedeenä, ehkä jopa neljäd?
ja kyllähän nyt jokaisen maan johtoportaalla pitää olla kunnon superkone kellarissa mörisemässä. sillä voi sitten pelata tictactoe:ta pressan kanssa (tai pasia ja anssia) jos ei halua säätä ennustaa tai tehdä lääketieteellisiä tutkimuksia.

hei haloo? ketään himassa?
ratkaisuja on vaikka kuinka helvetisti jos vähänkin vaivautuu etsimään. microsoftin myyntitykit tietenkin markkinoivat tekeleitään ainoana ja oikeana ratkaisuna. onko se sitä? en tiedä, mutta rahalla saa varmasti parempaakin.

toisaalta nostalgia kunniaan ja jokaiselle edustajalle mukaan c-64 ja televisio ym. vermeet ja tietystyi kasettiasemat ja niihin joku basic viritys.. ainakin kunto kohoaisi niitä raahaillessa jos ei muuta…
kännykäksi ne “tiiliskivi” nmt:t joissa on se 30 kg:n akku.

ääh.. ehdoton kielto vaan kaikille digitaalisille laitteille eduskuntaan ja siirtykööt uusiopaperiarkistoihin ja kynään ja uusiopaperikalenteriin. postikin kulkee vielä. näillä eväillä pääsee pitkälle, koska pyrökratian “rattaat pyörii” muutenkin hitaasti.
esimerkkiä siis muille maille ja säästetään luontoa ja sähköä ym..

tuoché

parnasso: “Lähes kaikki keskusteluun osallistuvat ovat melkein palavasti subjektiivisia oman napanöyhdän tonkijia. Valitettavasti.”

“Siis, teknisesti alustan pitää olla vakavasti otettava ja oikeasti hyväksytty asia. Myös asioiden oikea näkyvyys. Siihen ei oikein opensourcet vielä oikein yllä. Valitettavasti.”

No nimimerkki parnasso näköjään taitaa viitata että vain suljetun lähdekoodin ohjelmistot vai vieläkö ihan peräti vain Microsoftin ohjelmistot ovat tarpeeksi vakavasti otettavissa ja hyväksyttävissä? Taitaako olla niin että ne taitavat olla asioita joilla on se “oikea näkyvyys” mitä ei avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla ole?

Jos tässä otetaan nyt huomioon mitä on sanoneet ne jotka ehdottavat avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tilanteeseen ja niitä jotka näköjään kannattavat suljetun lähdekoodin ohjelmistoja. Niin toinen osapuoli sanoo “FOSS ei ole riittävän hyvää” ja toinen taas sanoo “FOSS:lla saa samat aikaiseksi”. Kumpikohan on objektiivisempaa ja vähemmän “oman napanöyhtän kaivamista”?

Kysymys on vieläkin että mikä ihme on että ei Suomessa osata edes muita vaihtoehtoja edes harkita jos Microsoftilla on tuotteet ulkona?

Ihan miten jo mainitsinkin jo alkupäässä:
http://english.vietnamnet.vn/tech/2009/01/822425/

Jos sähköpostijärjestelmän suunnittelun hoitaa oikeasti muut kuin “Microsoft valtuutetut” niin ne voidaan toteuttaa kunnolla ihan kenellä tahansa. Mutta koska Microsoft on se “valtuutettujen” tietämä ainoa “kunnollinen” ja “vakavasti otettava” järjestelmätoimittaja niin taitaa olla niin että se pysyy sellaisena hamaan ikuisuuteen sakka kunnes jotkut uskaltavat avata vähän silmiään että tasavertaisia vaihtoehtoja löytyy.

Lisään vielä tähän myllyyn, että Exchange ei omien kokemusteni perusteella tosiaankaan ole mikään ongelmaton tai hyvin skaalautuva järjestelmä. Se asettaa vaikeasti kierrettäviä rajoituksia levytilalle, eikä sitä uskalla noin vain julkaista avoimeen Internetiin esimerkiksi kännykkä- ja web-clienttien käyttöön.

Outlookissa taas on omat ongelmansa, ja varsinkin Outlook 2007 + Exchange 2003 -yhdistelmällä tuntuu, että Thunderbird on parempi ja stabiilimpi vaihtoehto. Yleensä ongelmat liittyvät yhteyden katkeiluun, folderien pitkäviiveiseen päivittymiseen, haun toimimattomuuten jne. Pakollinen VPN-yhteys vain lisää vettä tähän myllyyn.

Näitä ongelmia voi toki paikkailla ja korjailla yksi kerrallaan, mutta mikään autuaaksitekevä ratkaisu Outlook+Exchange ei ole, ja itse mieluummin vältän sitä. Avointen protokollien käyttö mahdollistaa, että eri tarpeisiin voidaan käyttää eri clienttejä, ja serveritkin voidaan vaihtaa, jos niissä on vikaa.

Mikkihiiri- ja tipu-puoltajat keskustelevat taas paljolti siitä että mikä ja kenen TEKNIIKKA pannaan Arkadianmäelle pystyyn.

Ossin vaatimusmäärittely ei elä edes nykyaikaa, niin vanha on käyttötarpeiden valikoima. Mutta onneksi joku huomasi että sähköpostittelun varassa ei eläne kansanerustajakaan jatkossa vaan vaaditaan juuri mukaan keskustelutoiminnallisuutta, ehkä mieluiten myös jopa kuvan kera – huom siis kun ne on nykyään olleet jo kahdessa eri rakennuksessakin ja liihottavat muutenkin puolet aina ties missä. Ainakin ajelevat turhanpäiten aikaa ja rahaa polttamassa.

Sitten toki toinen puoli asiassa on myös se, että koko ajan kaikkien tavoitettavissa ja häirittävissä trendi tekee kansanedustajienkin työn tehottomaksi ja tuottamattomaksi – heitä erityisesti ei saa koko ajan joku olla onlinettamassa. Mutta teknisiä mahdollisuuksia pitää olla hyödynnettävissä, kun niitä kerran on olemassa pilvin pimein.

Hommasta pitää siis tehdä kunnon vaatimusmäärittely, käyttötarpeet, toiminnallisuus, tekniikka, järjestelmän ja infran ylläpito, käyttöönotto (koulutusta myöten), riskiluettelot etc ja arvioida sitten ratkaisuvaihtoehdot siltä pohjalta – ihan konkreettisesti. Koulutukseen ja käyttöönottoon pitää panostaa sitä enemmän, mitä enemmänä uunituoretta on – muuten palaa näpit, ja hermot. Puolen jos toisenkaan konsulttien latelemat luettelot osista eivät siihen riitä, eivät alkuunkaan. Tai tuloksena on vaan joko suljettu tai avoin hässäkkä.

Eli eniten, homma vaatii fiksua toimintaa ja ihan samat menettelyt kuin Eduskuntatalon rakentaminenkin Arkadianmäelle aikoinaan ja sinne asettuminen. Nykyisen tietotekniikankan hyödyntämisen lähestymisvaatimukset eivät ole niihin aikoihin verrattuna muuttuneet tippaakaan.

Sattuipa osuva blogikeskustelu, olemme juuri hankkimassa sähköposti, kalenteri, kontaktikanta ja mobiilimail ratkaisua noin 40 henkilön yritykseen. Parhaillaan olemme osa isompaa yksikköä ja sen myötä Outlook+Exchange käyttäjiä. Uuden järjestelmän pitäisi olla ennenkaikkea kustannustehokas ja täyttää em. perustavoitteet – ainakin tehokäyttäjien suhteen.

Ensiksi kysyisin Zimbraajilta, että puhutteko nyt ilmaisesta ns. community editionista vai professional editionista? Tuo maksullinen Zimbrahan tulee helposti jopa kalliimmaksi kuin Exchange serverin ja clienttien hankinta. Hostattunakin Zimbraa näyttää saavan, mutta käytännössä samoihin hintoihin Exchangen kanssa. Eli kustannuksia sillä ei säästä lähes lainkaan, toiminnallisuus sitten jotenkin parempi?? Community editionissa sitten ei Outlook liitäntää, ja muita varteen otettavia clientteja ei taida olla kuin se Zimbran Desktop – otetaan kokeiluun. Myös mobiilipuolen toteutus community editionissa jää hämärän peittoon.

Sitten täytyy Janne Pikkaraiselle ensin mainita, että kiitos hyvistä pointtereista. Risuja taas siitä, että vastaukset ovat kuin malliesimerkkejä siitä mistä linux-väkeä moititaan: “höh, putkitat sen vaan awkin ja sedin kautta, ja sitten ajat: plimpplomp -a -g -v -de 10 -zetzetzee”. Teknisti ratkaisu toki löytyy kun asentaa sitä ja tätä, ja konffaa sieltä ja täältä, ja kääntää vielä kernelin sillä ja tällä optiolla. Kenellä tällaiseen on aikaa ellei säästöt ole sitten lisenssipuolelle aivan massivisella tasolla? Hommiin pitää riittää se apt-get, softa päälle ja sitten ruksataan GUI:sta ja wizardeista jutut kuntoon.

Mutta tosiaan, avoimin mielin otamme vinkkejä vastaan jos jollain on ehdotuksia sähköposti+groupware puolella. Tällä hetkellä olemme kääntymässä kombinaatioon, jossa suurin osa käyttäjistä perus linux-palvelimella ja loput “tehokäyttäjät” hoidetaan ASPatussa Exhangessa.

Jarno: Tuota noin, en sentään blogivastaukseen ala how-toja kirjoittamaan. Tämä aihekin on vielä niin avoin, että riippuu ihan eduskunnan käyttötarpeista, miten se kannattaa toteuttaa ja mitä komponentteja käyttää. Eli onko tarvetta single-signonille, mitä kaikkia eri käyttöliittymiä sähköpostille tarvitaan, halutaanko käyttäjäkohtaiset mahdollisuudet säätää roskapostisuodatusta, tarvitaanko tiedostoverkkojakoja ja niin edelleen.

apt-getillä (tai muulla pakettienhallintakomennolla) nuo softat suurimmalta osin asentuu. On taas sitten käyttötapauksesta kiinni, tarvitseeko oletuskonffiksen ulkopuolelle koskea, vaikka sitten ottaa käyttöön LDAP-tuki.

Tällä kertaa vain heittelin ilmaan ohjelmien nimiä. Faktahan on, että tuollaisessa järjestelmässä tarvitaan monta eri ohjelmaa, eri tehtäviäkin on monta. Sanopa vielä, miten olisin kansantajuisemmin nuo ohjelmien nimet voinut mainita ilman, että vastaukset olisivat venyneet howtoiksi. :-)

Aikaa kokeneelta Linux/Unix-ylläpitäjältä tuollaisen järjestelmän pystyttämiseen ei aivan mahdottoman kauaa mene, kunhan speksit on selvillä. Ja kai nyt sillä, joka ylläpitää eduskunnan järjestelmiä, on syytä olla kokemusta alalta eikä säikähtää ensimmäistä shellikomentoa tai Unix-softan nimeä?

En puhu pelkästään säästöistä. Ylipäätään olen se, joka en missään istu rahasäkin päällä, vaikka hampaitahan se narskututtaa nähdä eri tahojen syytävän rahaa mielettömästi yksinkertaisiinkin asioihin. Syy, miksi itse tykkään ylläpitää näitä eri pikkupalikoista koostuvia järjestelmiä on, että se johtaa hyvin modulaariseen kokonaisuuteen. Jos joku palikka tarvitsee välistä vaihtaa, so be it. Usein muutoksen/poiston/lisäyksen voi tehdä käyttäjiltä huomaamatta, jossei kyse ole jonkun webmail-kälin kaltaisen visuaalisen osan vaihtamisesta.

Ostamalla jonkun avaimet käteen -kokonaisratkaisun voi helposti käydä niin, ettei pieneksi jääviä osia noin vaan sieltä vaihdetakaan tai järjestelmä muuten vaan on huomattavasti jäykempi.

Itse olen käyttänyt sekä Teamwarea että Exchangea, ja täytyy sanoa, että “päivitys” Exchangeen ei ollut lainkaan kaikilta osin edistystä. Varsinkin kalenterin käyttöliittymä on Outlookissa vaikeakäyttöisempi kuin Teamwaressa, ja lisäksi Exchange/Outlook on varsin hidas. Mielenkiintoista on myös se, että Outlook käyttää yli 130 MB muistia vaikka ihan vain perussähköpostia sillä kirjoittelisi..

Suosittelen eduskuntaa kääntymään asiantuntijayrityksen puoleen (esim Suomen Linux-tuki) ja ostamaan sieltä järjestelmän, joka todennäköisesti on suunnilleen sitä mitä Pikkarainen suosittelee. Silloin homma toimii täysin avoimilla standardeilla ja jopa avoimella koodilla, järjestelmä ei ole toimittajariippuvainen, tietoturva on tarkistettavissa ja poikkeusoloissa on varmaa, että tukea ja kehitysosaamista löytyy edelleen Suomesta.

Mallia voisi ottaa myös Ranskasta ja Saksasta. Molemmissa maissa poliisi ja muut keskeiset valtion laitokset ovat siirtyneet laajalti käyttämään Linuxia, ja siellä on varsin järeät turvallisuustoiminnot yms käytössä. Ei kannata odottaa että esim. saksalainen firma tulee tarjoamaan mainoslounaita – niillä riittää varmasti asiakkaita muutenkin. Pienessä Suomessa tarvitaa hieman oma-aloitteisuuttaa ja omaa järjenkäyttöä, Microsoftin konsulttien tottelemisen sijasta.

Nyt ei tarvitsekkaan käydä lukemassa Exchangen speksejä MS:n sivulta.

Niin ja mistäs se active directory on oikein kotoisin. Luulisi toimittajan/konsultin sen tietävän. Ei se AD mikään MS:n yksinoikeus ole vaikka on siihen oman epästandardin lisän tehneetkin.

Avoimen koodin vaihtoehtoja on täällä monet jo ansiokkaasti esitelleetkin. Itselläkin kokemusta cyruksesta, sambasta, eximistä jne. enkä voi kuvitella miten vuonna kivi ja keppi ylläpitämäni Exchange olisi parempi. Varmasti Exchange on niistä ajoista kehittynyt ei sen puoleen, mutta ei sitä nyt voi pitää minään kevyenä ratkaisuna. Ehkä sen eduskunnan tarpeisiin saa toimimaan nykykoneilla ilman hirvittäviä kustannuksia ja erikoisrautaa.

Itselleni tuli lähinnä ensimmäiseksi mieleen, että miksi pitää löytää joku hopealuoti joka kattaa kaiken.

Pieniä helppokäyttöisiä tilavarausjärjestelmiä on olemassa ja niitä on helppo tehdä. Ohjelmat on yleensä helpompia käyttää, kun ne täyttävät vain yksittäisen pienen tarkoituksen.

Sähköpostiliikenteen arkistoiminen onnistuu smtp palvelimen “suodattimella”. Ja tuosta arkistosta voidaan mielestäni palauttaa varmuuskopioita ja tehdä hakuja sihteeristön toimesta. Arkiston ja jokapäiväisen järjestelmän ei tarvitse olla saman käyttöliittymän takana eikä samassa järjestelmässä.

Kalenteri onkin hankala, varsinkin kuin eri henkilöillä on sille niin erilaisia odotuksia ja vaatimuksia. Todennäköisesti parhaiten tulevaisuutta kestävä järjestelmä olisi jonkinlainen järjestelmä joka siltaa kalenteri tapahtuamia eri järjestelmien välillä. On monesti toivotonta saada eri päätelaitteet kommunikoimaan saman serverin kanssa mutta paljon helpompaa saada serverit kommunikoimaan keskenään.

Tietenkin tuo kalenterijärjestelmien yhteenliittäminen voi olla taas olla noita jäävuori caseja (joista vain 10% näkyy pinnan yläpuolella). Mutta toisaalta tuntuisi ihan mielekkäältä, että jos joku käyttää vain commaria, toinen outlookkia ja kolmas ei mielellään mitään mutta tarvitsee jonkun tosi yksinkertaisen käyttöliittymän yhteistoimintaan muiden kanssa. (Itse IT ammattilaisena pidän edelleen eniten paperikalenterista, sen ylivoimaisen käyttöliittymän ansiosta)

SOA ja ESB ovat vielä pelottavassa vaiheessa hype käyrää, mutta tälläisissä tapauksissa se voisi olla paikallaan.

Minä ainakin olen kurkkuani myöten täynnä megalomaanisia järjestelmiä, jotka tekevät kaiken mutta eivät oikein mitään kunnolla.

“Minä ainakin olen kurkkuani myöten täynnä megalomaanisia järjestelmiä, jotka tekevät kaiken mutta eivät oikein mitään kunnolla.”

Mielestäni hyvä asia mitä kannattaisi noudattaa on perinteinen Unix ajattelumalli ohjelmistoista. Tehdään pieniä yksinkertaisia ohjelmia jotka tekee vain ne toimet mitä varten ne tehdään. Ja sitten kehitetään sellainen yksinkertainen toiminto jolla voidaan näitä ohjelmia sitten yhdistellä suorittamaan monimutkaisia toimintoja.

Ideahan tässä näyttää monella olevan sama, kootaan koko sähköpostijärjestelmän vaatimukset useammista eri järjestelmistä joista jokainen hoitaa oman osuutensa kunnolla. Tämän jälkeen yhdistetään ne avoimilla standardeilla ja saadaan monipuolinen järjestelmä jonka jokaista alijärjestelmää voidaan vaihdella tarpeen/ongelmien tullessa.

Blogia korjattu ;)

Mikä sähköpostiksi eduskunnalle?
23.1.2009 E H

Eduskunnan sähköpostia käsittelevästä järjestelmästä on syntynyt polemiikkia. Arvostettu kansanedustuslaitoksemme käyttää antiikkista postijärjestelmää, joka ei kestä nykyajan vaatimuksia.

Äimistely poiki esiin kaikkitietäviä, jotka ensimmäisenä esittivät ratkaisuvaihtoehdoksi oman Maksullisen Micro$oft-palvelimen pystyttämistä ja sähköpostiohjelman vaihtamista Outlookkiin. Aikaa kuluisi hetki ja siirtymä olisi helppo.

Valitettavasti tämänkaltainen naiivi asenne on turhankin yleinen Micro$oft–väen parissa. Ratkaisuksi naulataan Micro$oft-tuotteita sen kummemmin asiakkaan vaatimuksia miettimättä. Pääasia tuntuu olevan ”mikä tahansa muu kuin FLOSS tuote”.

Näinpä. Tällaisiin argumentteihin on vaikea keksiä paljoa kommentoitavaa.

@Ossi:

Seuraavat vaatimukset on pakko täyttää standardien suhteen:

1) Pitää toimia yleisesti standardien mukaisesti, eli Active Directoryllä ei kyllä ole virkaa. Merkistö tietysti Unicodea ja salauksen pitää onnistua PGP taisi olla standardoitu.

2) Toimii asiakaspäässä selainriippumattomasti. Selainyhteensopivuutta vaikka siihen tapaan, että softa tehdään uusimpien standardien mukaisesti selaimilla jotka saa minne tahansa naxnax ja taaksepäin yhteensopivuutta niin, että toimii JOTENKIN nykyisten käyttöjärjestelmien edellisen version selaimella. Ja jotenkin olisi tässä siis niin, että ei mitään väliä vaikka joku tyylisivu näyttäisi olevan vähän vinossa kunhan pystyy käyttämään.

3) Email client on alustariippumaton. Sähköpostin protokollat nyt on avoimia, että sähköpostia lukee millä tahansa asiakasohjelmalla. Kalenterijutut ja muu tauhka miten nämä synkronoidaan kännykään on sitten sellaista joiden protokollista en tiedä. Protokollat avoimia ja toiminta toki alustariippumatonta. Jos tähän ei ole standardeja olemassa, otetaan sellainen ratkaisu jonka saa hankittua alustariippumattomasti niin kännykän kuin työaseman osalta.

Alustariippumattomuusvaatimukset asiakaspuolella on tärkeätä, sillä pitkäikäisiin investoihin ei kyllä tänä päivänä toimita sitoa 500 työasemaa mihinkään. Tietysti tuotteelta pitäisi vaatia sitä, että on Eurooppalaisen tuote ja/tai avointa koodia. Mahdollisesti näillä vaatimuksilla tarvii räätälintyötä. Selainpohjaisesti koko homma olisi kyllä asiaa.

@Matti “Alustariippumattomuusvaatimukset”

Mitäs sulla Matti tarkoittaakaan tuo alustariippumattomuus niinkuin ylipäätänsä?

@Joonas: “Mitäs sulla Matti tarkoittaakaan tuo alustariippumattomuus niinkuin ylipäätänsä?”

Sitä että softa toimii alustasta riippumatta. Tässä tapauksessa jos jotain tarvii asentaa asiakaspuolelle niin se ei saisi olla esimerkiksi mitään Mac OS X -only tavaraa. Web-sovellus joka tehty standardien mukaan olisi hyvä.

“Ja kyllä, kaikista kolmesta käyttöjärjestelmästä (ja niistä useista eri järjestelmistä joissa niitä käytetään) voisi kirjoittaa ihan yhtä tasapuolisesti ilman että sitä kumartelee kumpaakaan suuntaan.
Tosin se taito onkin harvassa että pystyisi olemaan mahdollisimman puolueeton.”

——

Niinpä todella – nimittäin kun se edellyttää myös hiukan todellista sisältötason tietämystä asioista.

No eikun Exchange käyttöön, niin saadaan katkoksia aikaan http://www.networkworld.com/news/2009/012609-white-house-email-crash.html . Eikä tarvitse miettiä, mitä selainta käyttää, koska owa toimii kunnolla vain ie:lla. Ja riittää työtä ylläpitopuolellakin.
Tai entä jos valittaisiinkin Lotus Domino.
->kattava selaintuki
->ei virusongelmia
->todella vähän korjauspäivityksiä vs. Exchange
->palvelinalustat windows, linux, ibm omat
->toimiva replikointi
->helposti toteutettava klusterointi
->natiiviklientit windows, osx, linux
->openoffice/symphony integroituna klienttiin
Ja vaikka mitä muuta. Lotus Dominoa käsittelevä blogi http://www.edbrill.com

Tero:
“Täytyy tottakai muistaa että kaikki kansanedustajat ei tunne tai ymmärrä kunnolla mikä linux on. Samalla he muistavat että Microsoft tekee hyviä tuotteita ja ovat kotona käyttäneet Outlookkia. Tästä johtuen on mukava ottaa ratkaisuksi “tuttu ja turvallinen” kuin joku outo hippien tuotos.”

Ööö, tämä iänaikainen perustelu Exchangen puolesta elää yhä… Ei kukaan enää nykyisin käytä koneen mukana tullutta Outlookkia (eikä se *outlook* ollut aiemminkaan) kotona. Ihmiset käyttävät webmailia, olkoon se microsoftin, googlen, yahoon tai jonkun kotimaisen.

Jarno kirjoitti:
“Ensiksi kysyisin Zimbraajilta, että puhutteko nyt ilmaisesta ns. community editionista vai professional editionista? Tuo maksullinen Zimbrahan tulee helposti jopa kalliimmaksi kuin Exchange serverin ja clienttien hankinta. Hostattunakin Zimbraa näyttää saavan, mutta käytännössä samoihin hintoihin Exchangen kanssa. Eli kustannuksia sillä ei säästä lähes lainkaan, toiminnallisuus sitten jotenkin parempi??”

Zimbra on tosiaan aika arvokas. Olemme omassa noin 30 hengen organisaatiossa miettineet yhtenä vaihtoehtona Scalixia (http://www.scalix.com/), joka on hinnoittelultaan huokeampi (aikaisemmin heillä oli hinnat sivuillaan näkyvissä, nyt ovat näemmä piilottaneet), mutta ominaisuuksiltaan suurin piirtein samanlainen MS Exchange-klooni kuin Zimbra.

Ymmärtääkseni Scalix täyttäisi myös Eduskunnan sähköpostijärjestelmälle tässä blogissa asetetut vaatimukset. Onko kenelläkään kokemuksia Scalixista?

Onko kukaan tutustunut atmailiin? Ainakin helposti asennettavissa järjestelmään pakettihallinnan kautta useimmissa Linux-käyttöjärjestelmän jakelupaketeissa.

http://www.atmail.com/linux-email-server/

Ainakin ominaisuuslista näytti sopivalta…

Joku, olisiko ollut kolumnin kirjoittaja, viittasi siihen että Iphonen kanssa pitäisi sähköpostia kierrätellä Applen kautta. En minä ainakaan, kun määrittelin siihen yhtiöni käyttämän exchange-palvelimen.

En viitsi ottaa tuohon aiheeseen itsessään enempää kantaa, kuin että kyllähän sillä Exhangellakin pärjää jos niin kerran tahtoo. Pääasia kai lienee että ihmiset tulevat onnelliseksi ja valittu ratkaisu on kustannustehokas ja verovarojen järkevää käyttöä.

Heheh.

Onpas mainio ajankohtainen keskustelu, vaikka omaan makuun pääosin paria nököä turhan tekinen.

Kennun ja Puupiän edotukset ovat loistavia laatikon ulkopuolelle kurottavia lähetymisiä. Ongelma tässä voi hyvin olla se, että laatikon sisällä palikoita järjestäen hommat eivät yksinkertaisesti onnistu (mistä lie inertiasta, byrokratiasta, tmv johtuen).

Ja tätä rataa jatkaakseni tökkään oman lusikkani soppaan:

Kysymys:
Mitäs jos tätä asiaa lähestyttäisiin sellaisella helpolla ja kansanedustajille selvästi nykyistä enemmän vapautta tuovalla ratkaisuajatuksella, että tarjottaisiin heille mahdollisuus ottaa käyttöön eduskunnan “virka”sähköpostin lisäksi myös avoin, sanotaanko vaikka “kansalais”sähköposti?

Ratkaisu:
Tarjotaan kansanedustajille “virallisen” @eduskunta.fi -sähköpostiosoitteen rinnalle vaikka @eduskuntamme.fi, @eduskunta.me [ät eduskuntamme] -sähköpostiosoite (samalla osoitteen alkuosalla kuin @eduskunta.fi) ja joko helposti
(1) liitetään domaini tehdään Googlen Sovellukset -paveluun
- 0€, asetuksien tekeminen noin 10 minuuttia, paketissa natiivi Gmail 7GB:n laatikolla sun muilla herkuilla ml. ilmainen meilien forwardointi, IMAP/PÅP ja tietysti NSA:n kuunteluoikeus
tai hieman työläämmin, mutta ilmaisella ja hyväksi havaitulla softalla
(2) palkataan joku asentamaan IKI ry:n rakentama FLOSS-systeemi sopivalle palvelimelle koti-Härmään.
- halpa, kohtuullisen suoraviivainen, hyväksi havaittu ja luotettava (asiansa tietävien tyyppien rakentama, 90-luvun puolivälistä menestyksellä käytössä ollut). Tämä sallisi kunkin asiasta kiinnostuneen edustajan ohjata “kansalais”meilinsä mihin haluaa (mikä mahdollista myös edellisellä vaihtoehdolla

Itse näen asian siten, että siinä missä kansadustajien ja eduskunnan henkilökunnan _virallinen_ sähköpostiliikenne on ja sen täytyy olla korkeimmat tietoturvamääräykset täyttävää, niin en näe oikein syytä siihen, että es. kansalaisten kanssa käytävää sähköpostiliikennettä olisi tarvetta _pakottaa_ samaan putkeen. (Siis vaihtoehtona.)

Ja edelleen, kun mitä todennäköisimmin aika iso osa sähköpostiliikenteen volyymista (joka käsittääkseni on tukkimalla spuulit aiheuttanut suurimma osan ongelmia) tulee kansalaisilta, niin eikös olisi fiksua yrittää ohjata osa tästä volyymista muualle? Etenkin kun systeemi ei tunnu pystyvän parempaan.
Luulisin, että suurimmalle osalle kansalaisistakin on se ja sama kuinka “krytattuna ja zipattuna” heidän viestinsä edustajille toimitetaan, (kunhan systeemi ei ole ihan pommi).

JJ Kasvi kirjoitti sattumoisin blogissaan äskettäin, että jotkut edustajat ovatkin ottaneet ohjat omiin käsiinsä ja ryhtyneet käyttämään jotain ulkopuolista palvelua heidän tuskastuttua tilanteeseen. Etenkin tämä (Alaskastakin tunnetu) ilmiö huomioiden tekee mieli kysyä, että eikös se olisi hyvä juttu, että tällaista ulkopuolisten systeemien käyttämistä edes yritettäisiin hoitaa edes jollain tavalla keskitetysti?

Lisämausteeksi soppaan voisi lorauttaa heiton siitä, että joku Suomen valtion ulkopuolisen systeemin käyttäminen saattaisi jossain tapauksissa olla jopa systeemiä periaatteellisesti parantava asia. Meillä on toki tapana luottaa viranomaiseen itseä enemmän, mutta silti: joku saattaisi käydä sähköpostivaihtoa kansanedustajan kanssa mieluummin systeemin kautta, joka nimenomaisesti _ei_ ole virallisen tuubin tarjoama. Ja siinä mielessä joku monikansallinen megasysteemi (tässä Googlen isällisen huolehtiva palvelu ;) voi olla ihan fiksu juttu. (Pulpahtaapa mieleen myös Georgian kriisi ja presidentin(?) vai muuten vaan maan establishmentin Bloggerin käyttö, kun sähvöiset hyökkäykset pitivät maan omat vebbisivut alhaalla.)

PS. Joku ehdotti LotusNotesia. Taisi olla myyjäpuolelta. Omat valitettavat ja pitkittyneet kokemukseni LotusNotesista voi tiivistää kolmeen sanaan: _aivan_ paska käytettävyys (+ kasa muita ongelmia, _jos_ käyttäjältä kysytään. ks. es. http://www.google.com/search?q=lotusnotessucks). Lotus on ehkä teknisesti hieno ja pikkulinnut kertovat, että tuoreissa versioissa on jotain hyvääkin, mutta tällaiselle loppukäyttäjänörtille systeemi kuvastaa M$:ääkin enemmän kaikkea sitä epätoivottavaa, minkä näen usein yhdistävän suljettuja systeemejä – ja mitä ei menestyneistä FLOSS-hankkeistä löydä.

PPS. Jos joku toimituksesta / ylläpidosta lukee tänne asti, niin voisitteko ystävällisesti asentaa blogiinne WordPressin lisukkeen, joka sallii kommentaattorin tilata myöhemmät kommentit sähköpostitse. Yksi hyväksi havaittu plugin löytyy http://snipurl.com/wordpressemail :n kautta (kommenttiosastosta).

Toinen juttu on sitten millä clientilla tuota FLOSS pohjaista serveriä sitten käytetään? Eihän Webmail mikään ratkaisu ole, ihmiset haluavat selata mailejaan myös silloin kun nettiyhteyttä ei ole ja toiseksi Webmail on melkoinen turvallisuusriski kun sitä käytetään muun kuin omaan koneen kautta.

“Toinen juttu on sitten millä clientilla tuota FLOSS pohjaista serveriä sitten käytetään? Eihän Webmail mikään ratkaisu ole, ihmiset haluavat selata mailejaan myös silloin kun nettiyhteyttä ei ole ja toiseksi Webmail on melkoinen turvallisuusriski kun sitä käytetään muun kuin omaan koneen kautta.”

Eiköhän se mailisofta olisi vapaasti valittavissa niinkuin pitääkin. Ihan sama se minusta käyttääkö Evolutionia, Firebirdiä, Windows Mailia, Alpinea, Outlookia, Claws Mailia tai mitä tahansa. Kaikki ne tekee saman asian.

Typerintä olisi pakottaa palvelun asiakaspuolen softaa johonkin tiettyyn muottiin kun ihmisillä käyttötarpeet, käyttötottumukset yms. vaihtelevat.

“Eiköhän se mailisofta olisi vapaasti valittavissa niinkuin pitääkin”

Tarkennan. Siis nämä ehdottamasi clientit synkkaavat ryhmäkalenterit, kontaktikannat? Toki tässä on nyt puhuttu “sähköpostiratkaisusta”, mutta eiköhän nämä kalenteri ja kontaktikantajutut tule hoidettua samalla kertaa. Entä pushmail, miten se hoidetaan, funambolilla?

“Tarkennan. Siis nämä ehdottamasi clientit synkkaavat ryhmäkalenterit, kontaktikannat? Toki tässä on nyt puhuttu “sähköpostiratkaisusta”, mutta eiköhän nämä kalenteri ja kontaktikantajutut tule hoidettua samalla kertaa. Entä pushmail, miten se hoidetaan, funambolilla?”

En tiedä onko näihin minkälaista standardia. Jos on niin ensisijaisesti standardin mukaan ja jokainen valitkoon softansa miten haluaa WWW-pohjaisen version lisäksi.

Jos tämä ei onnistu niin toinen vaihtoehto olisi, että käytetään jotain multiplatform softaa tähän jonka kanssa palvelinpuoli tehdään toimimaan. Evolutionissa on ainakin kalenterit sun muut. Sellainen puute tässä olisi ainakin tällä hetkellä se, että yhdellä alustalla se on beeta vaiheessa mutta jos tuohon hommaan lähdetään niin ainahan sitä voi tehdä itse sitä valmiimmaksi ja antaa Evolutionin kehittäjille sorsalahjoituksen, mikäli on kiire saada toimimaan se softa kaikilla alustoilla ennen kuin Evolution porukka on saanut softansa toimimaan.

Kolmas vaihtoehto on rakentaa oma asiakassofta.

“PS. Joku ehdotti LotusNotesia. Taisi olla myyjäpuolelta. Omat valitettavat ja pitkittyneet kokemukseni LotusNotesista voi tiivistää kolmeen sanaan: _aivan_ paska käytettävyys (+ kasa muita ongelmia, _jos_ käyttäjältä kysytään. ks. es. http://www.google.com/search?q=lotusnotessucks). Lotus on ehkä teknisesti hieno ja pikkulinnut kertovat, että tuoreissa versioissa on jotain hyvääkin, mutta tällaiselle loppukäyttäjänörtille systeemi kuvastaa M$:ääkin enemmän kaikkea sitä epätoivottavaa, minkä näen usein yhdistävän suljettuja systeemejä – ja mitä ei menestyneistä FLOSS-hankkeistä löydä.”

Ei ollut myyjäpuolelta :) vaan hyvin tyytyväinen Notes-käyttäjä. Lotusnotessucks-sivusto(t) ovat huvittavia, ne ovat jämähtäneet vanhojen Notes-versioiden parjaamiseen. Nykyinen 8.x-klientti on käytettävyydeltään hyvä, vanhojen versioiden kanssa oli välillä haasteellista elää. Mutta jos muistelee mitä vaihtoehtoja oli kaupallisella/avoimella puolella vaikkapa Notes 4/5-versioden aikaan, niin pienet omituisuudet käytettävyydessä eivät paljoa painaneet.

ComputerWorldissä on aika hyvä artikkeli näistä Exchangen vaihtoehdoista:

http://www.computerworld.com/s/article/9121098/Seven_ways_to_push_mail_to_the_iPhone_without_Exchange

- Kerio MailServer
- Zimbra
- Zarafa ja Z-Push
- CommuniGate Pro
- IceWarp
- NotifyLink

Kommentoi kirjoitusta

Kirjoitusohjeita

  • Huomioi toisten mielipiteet ja ymmärrä, etteivät kaikki voi olla samaa mieltä kanssasi.
  • Ole kohtelias ja huomaavainen, äläkä tarkoituksella provosoi tai loukkaa muita kirjoittajia.
  • Muista, että kirjoittajana olet rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa viestiesi sisällöstä.

Toimitus varaa oikeuden poistaa sopimattomat viestit keskusteluista. Voit ilmoittaa sopimattomat viestit "ilmoita"-linkeistä.

Katso myös keskustelun ja kommentoinnin säännöt.

Takaisin ylös
RSS

Selaa blogikirjoituksia

Aiheet
Arkistot
TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös