“… mutta Linuxin ollessa kyseessä ajatus kirjastoista maksamisesta on FLOSS-väen mukaan jo lähtökohtaisesti absurdi.”

Älähän Ossi, iso mies, viitsi puhua roskaa.

Ensinnäkin suurin osa maksaa mainitusta kirjastosta jo aseman ostamisen yhteydessä, eikä ehkä siksi näe järkevänä maksaa siitä moneen kertaan.

Toisekseen itse olen hyvin paljon kuullut komnentteja, että asianmukainen lisenssihinta (euron pari) maksettaisiin mielellään, mutta miten ja minne, se onkin vaikeampi kysymys. MS-mies siis nyt ei vaan tiedä mistä puhuu, väittäessään, että “FLOSS-väen” on absurdia maksaa kirjastoista tai ohjelmista.

Kolmannekseen myöskään Windowsissa ja Macissa kaikki käyttäjät eivät tyydy käyttämään aseman mukana tullutta soitinta tai Media Playeria, vaan käyttävät esimerkiksi VLC:tä. Ossi voi korjata, mutta käsittääkseni VLC käyttää CSS:ää tai vastaavaa.

Linuxille muuten nykyään saa ainakin joitain DVD-soittimia, jotka eivät käytä tuota CSS-kirjastoa, jota on siis laillista käyttää vaan ei levittää.

“Päätös tietää vaikeuksia ennen kaikkea itserakennettaville Linux-pohjaisille kotiteatterijärjestelmille. Niissä kun säännönmukaisesti käytetään DVD-elokuvalevyjen katselemisessa CSS-suojauksen murtavia kirjastoja.”

Ossi-poika, milläköhän mahdollisella tavalla “Päätös tietää vaikeuksia ennen kaikkea itserakennettaville Linux-pohjaisille kotiteatterijärjestelmille.”? Jos kerran CSS-kirjastoa saa kaikin mokomin käyttää, mitä harmaita hiuksia aiheutuu niille, jotka itse rakentelevat pingviinipohjaisia mediakoneita? Se, että Suomessa ei siis KKO:n erikoisella päätöksellä saa moisia jaella, ei tarkoita sitä, etteikö jakelu olisi laillista ulkomailta.

Viittaukset seksin myyntiin ja ostoon sekä piraattitoimintaan ovat tavallisen mauttomia ja asenteellisia.

CSS-suojaus ei ole kopiosuojaus (kuten oikeus väittää), koska se ei estä kopiointia millään tavalla, vaan soittoa. CSS-suojauksen kannalta on yhdentekevää, onko jokin DVD-elokuva aito vai piraatti. CSS:n tarkoituksena on estää levyjen soittaminen epävirallisissa soitto-ohjelmissa, ja tämän suojauksen saa siis kiertää edelleenkin myös Suomessa. Käytännöllisesti katsoen CSS-suojauksen käyttötarrkoitus lienee käyttäjien suojaaminen liialliselta elokuvien katselulta ja DVD-levyjen ostoon tuhlattujen rahavirtojen pienentäminen.

Muistathan Ossi, että tästä asiasta ei saa järjestää organisoitua keskustelua, ja käytännöllisesti katsoen annat blogissasi nyt avaimet käteen ohjeet, miten ko. CSS-purkuun pääsee käsiksi (“decss, libdvdcss2″), ja olet siten rikollinen? Kenties käytät tällä pettämättömällä logiikalla myös piratebayta ja maksullisia naisia?

Kuinkahan paljon ossia koulussa aikoinaan kiusattiin…

KKO:n päätös olla antamatta valituslupaa on eri asia kuin että KKO sanoisi jotain itse tapaukseen liittyen. Otsikointisi ei siis ole pelkästään harhaanjohtava, se on suorastaan valheellinen.

Itseäni kiinnostaa miten kyseinen päätös vaikuttaa ns. multi-region DVD-soittimiin, käsittääkseni niissä käyttetään tuota CSS murtamista. Saanko käyttää kyseistä tuotetta, entä myydä sitä eteenpäin? Ossi ei vaivautunut kirjoittamaan KKO:n tuomion vaikutuksista tavan väestöön – onko niitä?

Kyseisellä oikeudenpäätöksellä ei ole mitään merkitystä sillä koko lain voi mitätöidä vetoamalla siihen, että reverse-engineering ei ole kriminalisoitua.

Omatuntoa ei kolkuta, mutta herää kysymys kolkuttaako Mäntylahden päässä mikään…

—-

“murtokirjastoja”

Heh, onpa raflaava nimitys – vähän Microsoftin “Get the facts” -kampanjan tyyppistä vilpillistä mielipidemanipulaatiota. Yhtä lailla kaupallisten ohjelmistojen tai laitteiden toiminnassa täytyy MURTAA elokuvat käyttämällä MURTOKIRJASTOJA. Muuten siellä Mäntylahdenkin kotona suhisi muuallakin kuin bloggaajan päässä.

Ossi,

väität seuranneesi oikeudenkäyntiä. Sinun tulisi siis tietää, että hovioikeus ei tutkinut kopioimisen sattumanvaraisuutta vaan “oletti” asiasta (yhtä tarkoitushakuisesti kuin mitä itse kirjoitat asiasta) tekijänoikeusneuvoston lausunnon perusteella vastoin kaikkia asiasta annettuja asiantuntijoiden lausuntoja. Esimerkiksi syyttäjän oma asiantuntija todisti käräjäoikeudessa, että normaalikäyttäjä voi todellakin murtaa suojauksen nykyään vahingossa (case of point – VLC on yksi suosituimpia mediasoftia ja se mm. kiertää sujuvasti suojauksen). Jätät myös mainitsematta, että hovioikeus hyväksyi sinänsä HE:ssa tuodun “voidaan kiertää vahingossa”-periaatteeen.

KKO ei ole tuominnut asiasta yhtään mitään – se ei vain ottanut asiaa käsiteltäväksi. Se, että väität tekstissäsi muuta, on faktisesti väärin.

Tässä ei ole myöskään kyse lisenssimaksun maksamisesta (joka perustuu muutenkin patentteihin, ei kopiosuojakseen) vaan reilusti periaatteellisemmasta kysymyksestä siitä, missä menee sallitun toiminnan rajat softassa. Kokonaan toinen asia on, että markkinat näyttävät vihdoin toimivan ja DRM on saamassa sille kuuluvan kohtalon…

On tietenkin kiitettävää, että kolumnisti ryhtyy oikeusoppineeksi, mutta kannattaisi muistaa, että Suomen korkeimman oikeuden välipäätös on useissa tapauksissa vain välipäätös, mikäli päätöksestä mielestään vääryyttä kärsineellä ei ole varaa ja malttia valittaa päätöksestä ihmisoikeustuomioistuimeen Brysselliin.

Toinen asia on sitten se, että kyseinen päätös valittamatta jättämättömyyden vuoksi lainvoimaiseksi tullessaankin koskee kaikista maailman Ubuntua käyttävistä noin vajaasta 200 valtiosta vain yhtä, Suomen tasavaltaa, joten asia ei ole maailmanlaajuisesti noin.

Tehottomasta suojattuja DVD-levyjä voi mennä katselemaan vaikka Viipuriin tai Tallinnaan.

Olisi aika ottaa jonkinlainen globaalinäkökulma asiaan, koska niin Ubuntu kuin DVD-levyjen tuottajatkin ovat universaalitoimijoita, Suomessa tytäryhtiöinä.

DVD-levyjen suojaus on kuin DRM. Kun suuri raha toteaa sen hankalaksi, siitä luovutaan.

Jambo: Oman käsitykseni mukaan multi-region -suojan murtaminen ei vaikuta millään tavalla CSS-kopiosuojaukseen. Olisi erittäin mielenkiintoista saada ennakkopäätös multiregion-poistajien asemasta.

Nykyisellään aluekoodijärjestelmä haittaa lähinnä aktiivisia elokuvaharrastajia, jotka _ostavat_ leffoja EU:n ulkopuolelta. Olen henkilökohtaisesti aika hämmentynyt siitä, että sitä edelleen pidetään elossa ja asiakkaiden kiusana.

Risto: Purkukirjastot tulevat kieltämättä DVD-aseman ostamisen yhteydessä – mutta vain Windowsille (ja Macille). Tämä johtuu siitä, että laitevalmistajat eivät ole nähneet kaupallisesti tarpeelliseksi lisensoida näitä Linuxeille. Olisivatko Linux-käyttäjät valmiita maksamaan näistä? Tuskin, sillä samat toiminnallisuudet saa ilmaiseksi.

Antaako tämä sitten oikeuden warettaa murtokirjastot, joita ei saa Suomessa levittää?

Moraalisesti ehkä.

Mutta lain mukaan murtokirjastojen käyttäminen on ok ja jakelu kiellettyä. Imuroiminen taas sitten on lain silmissä tekopyhästi jätetty määrittelemättä. Eli vähän sama juttu kuin seksin myymisen salliminen ja ostamisen kieltäminen.

Painotettakoon vielä, että tällä prostituutiosäädöksiin viittauksella otan kantaa vain lakitekstin tekopyhyyteen. Se jos mikä on mautonta.

Kopiosuojauksen voitto on MS:n voitto ja tappio kuluttajalle (ainakin IT-kuluttajalle).

Avoin yhteisö voisi tässä miettiä miten noita maksullisia (suljettuja) komponentteja saataisiin helpommin integroitua avoimiin tuotteisiin ja miten ne maksettaisiin. Itse haluaisin käyttää linuxia enemmän ja mielelläni maksan jos ei ilmaista ole tarjolla.

“Antaako tämä sitten oikeuden warettaa murtokirjastot, joita ei saa Suomessa levittää?”

Eipä noita warettaa tarvitse. Ubuntuun ainakin on tähän asti saanut ihan pakettilähteiden kautta eikä tarvitse mistään kyseenalaisesta lähteestä warettaa.

Ai windowsissa on on “purkukirjasto” mutta linuxissa “murtokirjasto”… Mäntylahti jatkaa mustavalkoisella linjallaan uskollisen yksisilmäisesti. Tämäkään blogi ei syntynyt huolestuneisuudesta tekijänoikeuksia kohtaan vaan windowsin kilpailijoita mustamaalaamaan.

Muuten pitäisikö windows julistaa rikosvälineeksi, koska sillä tehdään lähes kaikki laittomat kopiot DVD-elokuvista ja musiikistakin.

@Ossi:

“Nykyisellään aluekoodijärjestelmä haittaa lähinnä aktiivisia elokuvaharrastajia, jotka _ostavat_ leffoja EU:n ulkopuolelta.”

Haittaa tavallista kuluttajaa joka haluaa ostaa leffan mitä ei välttämättä siellä Anttilan hyllyssä näy. Nykyäänhän sitten alkaa olla hyväksyttävää ottaa Piratebaystä se ohjelma mitä kattoo jos ei laillisesti onnistu helposti. Tästä voi syyttää vain mediataloja jotka ei ymmärrä julkaista leffaa samanaikaisesti jokaisessa maailman kolkassa ilman mitään typeriä rajoituksia kun tässä kuitenkin eletään globaalissa maailmantaloudessa.

“Tämä johtuu siitä, että laitevalmistajat eivät ole nähneet kaupallisesti tarpeelliseksi lisensoida näitä Linuxeille.”

Minä kaipaisin edelleen perusteluja miksi pitäisi maksaa lisenssejä sellaisesta joka ei lisenssejä siitä pyydä. Tietääkseni libdvdcss:n tekijä ei ole lisenssimaksuja pyytänyt vaan kirjasto on GPL lisenssin alainen.

“Antaako tämä sitten oikeuden warettaa murtokirjastot, joita ei saa Suomessa levittää?”

Tämä “kaverihan” tuntuu tietävän taas kaiken Linuxista. Täytyykin lähteä warettamaan linux koneeni päivitykset ajantasalle.

Olisiko Leonardon pitänyt suojata Mona Lisa katsomiselta? Väittäisin, että valtaosa on sitä mieltä että ei ja näsäviisaimmat ovat huomauttamassa, että Mona Lisan katsominen ei luo kopiota teoksesta, vielä näsäviisaammat sanovat että kopio syntyy muistiin, kaikken nokkelimmat huomauttavat että harvapa pystyy sen sieltä päästä kopioimaan.

Kysymys on ennenkaikkea kulttuurihistoriallinen ja huomattavasti normaalin oikeudentulkinnan yläpuolella.

Mikäli suojausmenetelmät ovat ja elävät, se tulee tarkoittamaan sitä että vuosikymmenten jälkeen teosten pudotessa “PUBLIC DOMAIN” kategoriaan.. ei ole enää olemassa laitteita millä vanhoja teoksia voitaisiin lukea. Suojausmenetelmillä tuhotaan tulevien sukupolvien oikeuksia omaan historiaan.

Markkinataloudellisesti piraatit ovat pysyneet suosiossa kahdella kilpailukeinolla: Hinnalla (useimmiten 0.00) ja Jakelukanavan tehokkuudella. Huomattavaa asiassa on se, että piratismi räjähti nykyiseen mittaansa vasta kun tuli internet, mikä tarkoittaa sitä että 0.00 hinta ei ollut vielä tarpeeksi suuri kynnys luomaan suurinta houkutusta piraatin käyttämiseen. Sen sijaan jakelukanavan tehokkuus sen teki.

Onko jakelukanava jo tehokkain mahdollinen? Ei ole. Ei Piratebaystäkään kaikkea löydy.

Kaikkein tehokkaimman nettipohjaisen jakelukanavan pystyisivät rakentamaan ne jotka alunperin omistavat kaikkein parhaimman version sisällöstä. Toisinsanoen nykyiset julkaisijat jotka yrittävät estää piratismia kilpailemasta heidän nykyisen jakeluverkon kanssa.

Kilpailua ei kuitenkaan voi estää. Ainoa tapa on “build a better mousetrap and the world will come knocking on your door”.
Rakenna parempi hiirenloukku ja maailma koputtaa ovellesi.

Eihän heidän tarvitsisi rakentaa muuta kuin jakelujärjestelmä ja sen päälle helppokäyttöiset maksujärjestelmät. Luonnollinen tapa voisi olla esim. Wii pointsien tai Habbo setelien kaltaiset järjestelmät. Nykyinen jakeluverkostokin pystyisi niitä helposti myymään.

Varma saatavuus + varma laatu + pieni hinta

VS

Epävarma saatavuus + epävarma laatu + 0e hinta.

Kumman sinä valitsisit?

Hauska kolumni. Ossille voisi ehdottaa Suomen John Dvorak -palkintoa.

Kuten yksi kommentoija mainitisikin, käänteismallinnus on sallittu yhteensopivuustarkoituksessa ja tise asiassa Ranskassa Consel Détat päätti tossa viime syksynä, että CSS:n kierto on täysin laillista käänteismallinnusta. Siinähän tehdään käänteismallintamalla softa, joka voi avata yhden proprietary tiedostoformaatin. Sama laki on voimassa Suomessa, oikeudet eivät ole siihen vain ottaneet mitään kantaa.

Tällä keissillä ei ole mitään tekemistä waretuksen tai “omantunnon kolkutuksen” kanssa.

Tästä koko omituisesta casesta on syytä muistaa, että kyse ei ollut minkään sortin laittomasta tai laillisesta kopioinnista, vaan yksinkertaisesti siitä, minkälaisella ohjelmalla CSS-suojatun DVD:n katsominen on laillista. Ns Lex Karpela nimenomaan sallii suojauksen purkamisen “teoksen saattamiseksi nähtäväksi tai kuultavaksi”.

Lisensoidun ja “laittoman” katseluohjelman ero on että ensin mainitusta on maksettu lisenssimaksu jollekin DVD Copy Control Associationille ja toisesta ei. Itse elokuvan toiston suhteen ne tekevät täsmälleen saman, lähtökohtaisesti laillisen toimenpiteen.

Hovioikeus ei sanallakaan puuttunut itse pääasiaan, eli onko katselusoftan valmistajan välttämättä maksettava joku lisenssimaksu jonnekin tehdäkseen softastaan laillisen. Sitä vastoin käräjäoikeus oli oikeassa ainakin siinä että CSS:n voi tosiaankin purkaa vahingossa. Mistä tavallinen käyttäjä tietää onko hänen käyttämänsä katselusofta “laiton” vai ei? Aika samanlaisilta ne päällepäin näyttävät.

“Ns Lex Karpela nimenomaan sallii suojauksen purkamisen “teoksen saattamiseksi nähtäväksi tai kuultavaksi”.”

No miten sitä DVD:tä voisi sitten muuten katsella?

“No miten sitä DVD:tä voisi sitten muuten katsella?”

Ehkä Mäntylahti ottaa DVD:n kotelostaan, katsoo takakannesta kestoajan ja katselee sitten saman ajan valon heijastelua levyn pinnasta?

Varma saatavuus + varma laatu + pieni hinta
VS
Epävarma saatavuus + epävarma laatu + 0e hinta.

Kumman sinä valitsisit?

Minä valitsen:

Varma saatavuus + varma laatu + 0e hinta.

Onhan se kansainvälisesti aika noloa, että KKO ei pitänyt tätä asiaa dispenssin arvoisena. Kolmiportaisessa järjestelmässä asia jäi siis hovioikeudesta saadun päätöksen varaan.
Hovioikeuden päätös on mielestäni enemmän muotojuridiikaa kuin asiantuntevan argumentoinnin tulos. Sillä laki, johon päätös perustuu, antaisi aiheen moniin huomautuksiin erinäisiä oikeusperiaatteita kolhivan luonteensa takia. Sen takia olisi ollut aiheellista ainakin kirjoittaa päätökseen paremmat perustelut.

Koska meillä Suomessa päästään siihen, että päätöksessä kerrotaan mihin mikäkin ratkaisuvaihtoehto johtaisi (preambula) ja sitten avoimesti perusteltaisiin myös miksi valitaan se vaihtoehto, johon päädytään? Silloin päätöksestä näkyisi suoraan, minkä tahon yli lainsäätäjä on kävellyt, jos päätös yksittäistapauksessa pitää perustaa vain yhteen lakiin ilman oikeusjärjestelmän sisältämiä muita oikeusperiaatteita.

Linux käyttäjät tässä syrjäytettiin ja avoimesta koodista viis veisattiin.

Eihän tässä voi sanoa mitään muuta kuin “Ha ha ha!” ja sekin on artikkelin kirjoittajalle. Pulinat pois eikä mitään vastaväitteitä… pelkkää Ossin omaa juttua että nyt on homma selvä kun ei KKO antanut valitusoikeutta asiasta joten KKO mukamas antoi päätöksen että CSS on vahva salaus. Jokainen joka osaa lukea KKO:n historiaa löytää kyllä syyt miksi valitusoikeutta ei annettu. Edelleenkin matalemmilla oikeustasoilla on päätöksiä molemmilta puolilta, CSS on vahva ja sitä ei saa murtaa sekä CSS ei ole vahva salaus ja sen saa murtaa.

Odotetaan sitä päivää kun KKO tekee ennakkopäätöksen että CSS salaus on vahva ja sitä ei saa millään tavoin murtaa. Sitä ennen kannattaa lopettaa tuollaiset naurettavat maalailut omilla perusteluilla jotka eivät pidä paikkaansa.

Mutta tässä taas nähdään että katsomalla vain vähän linkkejä jostain oikeuskäsittelystä ja tekemällä omat johtopäätökset, saa hyvinkin mukavan artikkelin kirjoitettua vaikka se perustuisikin pelkkiin valheisiin koska omat johtopäätökset puetaan oikeudenpäätöksiksi, joita ei ole annettu.

nux: sitten tiedät jotain mitä minä en. semmoista waresaittia en ole nähnyt joka sisältäisi ihan kaiken.

Käytkö etsimässä vanhat Isä Camillo elokuvat loistavalla laadulla ja suomenkielisillä (no englantikin käy) tekstityksillä?

Nimimerkille Raips: Käytät varsin vahvaa kieltä ja annat ymmärtää, että väitteillesi löytyisi lähdeviitteitä. Antaisitko muutamia esimerkkejä muun muassa seuraaviin väitteisiisi:
- KKO:n historiasta selviävät syyt, joitten perusteella valitusoikeutta ei anneta
- Esimerkit muista alempien oikeusasteiden ratkaisuista kuin tästä Organisoidun keskustelun tapauksesta, joissa CSS:n asemaa pyöritellään esittämälläsi tavalla edestaas.

Suomalainen oikeusjärjestelmä nyt vain valitettavasti toimii niin, että jos KKO ei anna valituslupaa, hovin tuomio jää lainvoimaiseksi ja on samalla myös ennakkotapaus.

Yleisesti: henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Lex Karpela on surkeasti säädetty ja kelvoton laki. Se rajoittaa merkittävästi kuluttajien oikeuksia ostamaansa materiaaliin ja on monin osin kohtuuton. Itse olen myös sitä mieltä, että jos ostaa itselleen musiikkikappaleen tai elokuvalevyn, sitä tulisi saada katsella tai kuunnella vaikka kumiankalla.

Nykyisellään DRM-rajoitukset aikaansaavat kuluttajissa aiheellisia protesteja. Olen itsekin ostanut musiikkia DRM-kaupoista (mm. NetAnttila.com) ja sen jälkeen vaihtanut konetta useasti. Musiikki on jäänyt jälkeen, kun en ole huolehtinut avaimista tarpeeksi aktiivisesti. Ratkaisuni tähän on yksinkertainen: en enää osta kopiosuojattua musiikkia. Lompakolla äänestäminen on yllättävän tehokas vaikutuskeino, joskin vaatii pitkän kypsymisajan.

Syyttävä sormi kannattaisi laittaa osoittamaan oikeaa kohdetta: Lex Karpelaa.

Ossi:

Voisitko ystävällisesti vastata kommentointiin siitä, minkä takia väität KKO:n ratkaisseen jotain? Kommentoit muita kirjoituksia, joten olet varmasti lukenut ne.

Jos asia on ratkaistu KKO:ssa , voisitko kertoa ko. tapauksen diaarinumeron.

Jos tällaista ei ole, mitä mieltä olet toimittajasta, joka keksii faktoja, saadakseen otsikkonsa vastaamaan maailmankuvaansa?

( Kirjoitin sanan “otsikko”, koska ennen vastaustasi en voi käyttää aikaani kolumnisi lukemiseen. Faktisesti väärillä otsikoilla on tällainen vaikutus. )

Muut:
Vastaako tämä muuten Tietokonelehden tasoa? Keksitäänkö täällä ihan yleisesti faktoja ja sorvataan ne sopimaan omiin mielipiteisiin.

”
Suomalainen oikeusjärjestelmä nyt vain valitettavasti toimii niin, että jos KKO ei anna valituslupaa, hovin tuomio jää lainvoimaiseksi ja on samalla myös ennakkotapaus.”

Aa, ok, eli et ymmärrä suomalaista oikeusjärjestelmää. Noh, se ei ole kyllä mielestäni kovin hyvä puolustus. Suosittelisin tutustumaan mihin tahansa perusteokseen Suomen oikeusjärjestelmästä, jos koet tuon olevan faktisesti oikein.

Ossi sanoi: “Antaako tämä sitten oikeuden warettaa murtokirjastot, joita ei saa Suomessa levittää?”

Mistä lähtien Linux-jakelun repositorystä installoiminen on muuttunut warettamiseksi? Minun käsittääkseni sellaista ei ole tapahtunut eikä ole tapahtumassa. Ymmärrän että Windows-käyttäjille ehkä repository-käsite on käsittämätön, mutta niin toimii Ubuntu, jos kansantajuistetaan, niin ohjelmien asennusohjelmalla valitaan mitkä ohjelmat halutaan installoida omaan koneeseen ja se käy saumattomasti niin että kone lataa ohjelmat esim. Ubuntun serveriltä, eli käyttäjä ei mene webbisivulle, klikkaa setup.exe:ä, tallenna sitä kovalevylle, ja aja exeä, vaan softien asennus on lähes yhden klikkauksen päässä eikä tarvitse edes tietää mistä ne löytää, Ubuntu itse tietää missä ne on.

Peruskäyttäjä (joka käyttää graafisella käyttöliittymällä varustettua asennusohjelmaa), ei voi suoraan mistä mikin kirjasto tulee, vaan se tulee ulkomailta yhtä saumattomasti kuin jos se olisi tarjolla Suomessa. Ja näin käyttäjä ei edes välttämättä mitenkään edes huomaa kirjastojen asentelua, koska niitä asentuu automaattisesti tarpeen mukaan, paketit kun muodostavat riiippuvuussuhteita toisiinsa. Tämä siis hyvin erilaista kuin Windowsissa jossa tämä kaikki pitää hoitaa käsin. Ubuntussa kaikki tämä käy lähes itsestään.

Mielestäni jos joku paketti hakee dependenssinään jonkun kirjaston jostakin laillisesta repositorystä jostain päin maailmaa automaattisesti, on aika kaukana warettamisesta, ja nähdäkseni on asiasta lukemani perusteella myös laillista sekä moraalisesti täysin hyväksyttävää.

“Suomalainen oikeusjärjestelmä nyt vain valitettavasti toimii niin, että jos KKO ei anna valituslupaa, hovin tuomio jää lainvoimaiseksi ja on samalla myös ennakkotapaus.”

1) Hovin tuomio jää lainvoimaiseksi kyseiseen tapaukseen. Siihen voidaan viitata myös seuraavissa asiakäsittelyissä. Jokainen asiakäsittely on eri jolloin voidaan tuomiosta riippuen tehdä uusi valitus korkeimaan oikeuteen.

2) Puhut ennakkotapauksesta. Tämä jo kertoo että et edes tiedä mikä on korkein oikeus. Sinulla on näköjään mielessä vain jokin yhdysvaltalainen oikeuskäsittely. Suomessa ei ole ennakkotapauksia. KKO antaa ennakkoPÄÄTÖKSEN. Ennakkopäätös on ohjeistus alemmille oikeusasteille että kuinka lakia täytyisi tulkita eri tilanteissa. Tämä on tärkeää siinä jos laki on sellainen että sitä voidaan tulkita miten halutaan. KKO pystyy antamaan useita erilaisia ennakkopäätöksiä samaa aihetta käsittelevissä tuomioissa, tarkentaen että missä tilanteissa lakia täytyisi tulkita ja millä tavoin.
Suomessa on alemmissa oikeusasteissa annettu tuomioita DVD-levyn suojauksesta, molemmin puolin. Tämä ei ole ensimmäinen tuomio myöskään.

—————————————————————————————-

Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin. Ennakkopäätöksiä annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle. Ennakkopäätöksillä pyritään myös varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla.

Jotta korkein oikeus voisi keskittyä päätehtäväänsä ennakkopäätösten tekemiseen, on käytössä valituslupajärjestelmä. Korkein oikeus ottaa käsiteltäväkseen vain ne asiat, joissa se myöntää valitusluvan.

Lain mukaan korkein oikeus voi myöntää valitusluvan ainoastaan seuraavilla perusteilla:

1. Ennakkopäätösperuste: lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi

2. Purkuperuste: asiassa on tapahtunut sellainen oikeudenkäynti- tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi lain mukaan purettava tai poistettava;

3. Painava syy -peruste: valitusluvan myöntämiselle on muu painava syy.

Ennakkopäätösperuste on tärkein valitusluvan myöntämisperuste. Purkuperustetta ja painava syy -perustetta sovelletaan harvoin. Niillä valituslupa voidaan myöntää lähinnä silloin, kun ilmenee tarvetta oikaista selvästi virheellisiä ratkaisuja.

Valituslupajärjestelmä koskee myös vakuutusoikeudessa ja markkinaoikeudessa ratkaistuja asioita sekä maaoikeusasioita.

———————————————————————–

3) Suomessa oikeuskäsittely ei nojaa täsmälliseen lakikirjan tulkitsemiseen vaan ns. moraaliseen päätökseen. Idea on estää oikeuden toimimisen kumileimasimena kuten Yhdysvalloissa, missä voidaan suoraan viitata johonkin aikaisemaan käsittelyyn ja sen perusteella saada tuomio, vaikka tapaus olisi eri. Suomessa jokainen tapaus käsitellään muista irrallaan, mutta käytetään siitä huolimatta hyväkseen aikaisempia tapauksia ja ennen kaikkea pyritään seuraamaan KKO:n ennakkopäätöksiä miten laki täytyisi tulkita. Näistä huolimatta alempi oikeusaste voi tehdä lopullisen tuomion joka on KKO:n ennakkopäätöstä vastaan jos se on moraalisesti oikein. Tällöin hävinneen puolen täytyy jälleen kerran valittaa korkeimaan oikeuteen ja hakea sieltä päätöstä tuomion uudelleenkäsittelyyn.

Myös Ossi kommenttisi tuonne blogiin on outo:
“En tiedä yhtäkään Suomessa vapaasti myytävää Linux-distroa, jossa tulisi lisensoitu DVD-soitinohjelma mukana. ”

Suomessa myydään Mandriva Linux Powerpack jonka mukana tulee LinDVD toistohjelma. Kyseinen soitin on myös saatavilla muille Linux-käyttöjärjestelmän jakelupaketeille. Tästä on useampi henkilö sinulle myös maininnut ensimmäisissä TK-viikkokatsauksissa missä intit “Entäs se DVD?”. Mandriva ja nykyään myös Ubuntukin (ja monet muut) tarjoavat esiasennetun Codeina -ohjelmiston avulla helpon mahdollisuuden ostaa kaikki multimediakoodekit. DVD-elokuvien katsominen on siis mahdollista lisenssin avulla eli “täysin laillisesti” jos haluaa vain sokeasti uskoa sinun omia johtopäätöksiä ja laintulkintaa.

Hovi ei todellakaan tehnyt mitään kunnollista selontekoa tapauksesta ja nähtävästi muutteli vielä tietojakin. Olet kyllä ensimmäisenä heittämässä kiveä DVD-elokuvien katsomisen laillisuudelle Linux-järjestelmissä, ilman että olet vielä kaivanut Finlexistä sitä KKO:n ennakkopäätöstä mitä sinulta kysyin, eli missä on KKO:n päätös? Minun ei tarvitse sitä sinulle etsiä koska minä en väitä että KKO on tehnyt päätöksen DVD-elokuvien katsomisen laittomuudesta Linux-järjestelmillä, koska KKO jätti käsittelemättä koko asiaa mikä tarkoittaa että KKO ei ole antanut ennakkopäätöstä tapauksesta.
Hovin tuomio on liian sekava että sivä voitaisiin suoraan käyttää esimerkkituomiona kun sekin on jo itse “Lex Karpelaa” vastaan. Koko tapaus one “kuuma peruna” jota KKO ei halunnut ottaa käsittelyyn. Näin KKO on toiminut aikaisemminkin

KKO:n vaatima Ennakkopäätösperuste on täyttyy, sen voi huomaa kuka tahansa joka osaa lukea lakikirjaa ja kyseistä Hovioikeuden tuomiota. Suurin kysymys onkin edelleen, miksi KKO ei antanut valitusoikeutta vaikka koko käsittely oli puutteellinen?
Voin mainita omalta osaltani että omassa suvussa KKO on tehnyt kolme erilaista ennakkopäätöstä yli 25 vuotta kestäneestä oikeustaistelusta. Toisella kerralla KKO totesi tehneet virheen ensimmäisellä päätöksellä ja kolmannella päätöksellä tapaus saatiin käsiteltyä kahden henkilön osalta. Juttu on vielä avoin ja jatkuu jo kohta kolmatta kymmenettä vuotta, vuoroin oltu käräjillä ja vuoroin hovissa mistä taas KKO:een hakemaan ennakkopäätöstä mistä taas palattu alempiin oikeusasteisiin käsittelemään asiaa. KKO on suhteellisen herkkä hylkäämään valitukset, mutta yhtäkkiä ne taas otetaankin vastaan. Kannattaa tutustua Finlexiin jos haluaa tutkia KKO:n historiaa miten se on toiminut. Ei ole mitään ihmeellistä siinä mitä tässäkin on tapahtunut että jätetään juttu käsittelemättä perustelematta syytä.

Näissäkin tilanteissa edelleen jää useita kysymyksiä avoimeksi. Onko DVD-elokuvien katsominen sallittavaa vain jos omistaa lisenssin purkukirjastoon? Onko DVD-elokuvan katsomiseen mahdollistava lisenssi myytävissä DVD-asemissa vai vain niissä ohjelmistoissa?
Jos lisenssi on vain ohjelmistoissa, onko lisenssi sidottu kyseiseen ohjelmistoon, jolloin käyttäjän täytyy käyttää kyseistä ohjelmistoa toistamaan DVD-elokuvaa jotta toisto on laillista?
Eli riittääkö että käyttäjällä on tallessa DVD-aseman mukana tullut soitto-ohjelma jossa on lisenssi, vai onko se ohjelmisto- / laitekohtainen?
Jos DVD-aseman hinta itse sisältää lisenssin, miksi olisi laitonta katsoa elokuvaa jollain ohjelmistolla jossa käytettäisiin avoimen lähdekoodin libdvdcss purkukirjastoa (joka ei ole laiton koska VLC:tä ei ole missään maassa haastettu oikeuteen siitä. Tätä ei pidä sekoittaa DeCSS ohjelmistoon)?

Ihmettelen: “Mistä lähtien Linux-jakelun repositorystä installoiminen on muuttunut warettamiseksi? Minun käsittääkseni sellaista ei ole tapahtunut eikä ole tapahtumassa. Ymmärrän että Windows-käyttäjille ehkä repository-käsite on käsittämätön, mutta niin toimii Ubuntu, jos kansantajuistetaan, niin ohjelmien asennusohjelmalla valitaan mitkä ohjelmat halutaan installoida omaan koneeseen ja se käy saumattomasti niin että kone lataa ohjelmat esim. Ubuntun serveriltä, eli käyttäjä ei mene webbisivulle, klikkaa setup.exe:ä, tallenna sitä kovalevylle, ja aja exeä, vaan softien asennus on lähes yhden klikkauksen päässä eikä tarvitse edes tietää mistä ne löytää, Ubuntu itse tietää missä ne on.”

Ja Mandrivan (ja nykyään myös mm. Ubuntunkin) käyttäjät eivät edes joudu mitään pakettihallintaa (tai graafista käyttöliittymää moiselle) käyttämään suoranaisesti asentaakseen libdvdcss2 kirjaston. Riittää että laittaa elokuvan DVD-levyn DVD-asemaan ja avaa sen. Eteen tulee ilmoitus että tarvittavat multimediakoodekit puuttuvat ja täytyy asentaa. Voi valita joko ilmaiset tai sitten ostaa lisenssin Fluendolta. Useimmat klikkaa tietenkin vapaat välittämättä mitä oikeastaan tehdään vaan kunhan saa DVD-elokuvan näkymään.

Tälläisissaä tapauksissa on hankala tehdä suoraa päätöstä kun kyse on tekniikasta ja vieläpä eri tavoin toimivana eri järjestelmissä. Joissakin joutuu asentamaan ohjelmiston CD/DVD-levyltä. Joissakin se tulee esiasennettuna ja joissakin taas klikataan “Kyllä, toista elokuva” nappia ja käyttäjä ei tiedä tarkalleen mitään. Pitäisikö tässä mukamas tehdä johtopäätös vain sen mukaan että salaus on vahva koska käyttäjä voi purkaa salauksen lataamalla jostain epämääräiseltä sivustolta purkuohjelmistot, säätää ne kuntoon ja lukea pitkät litaniat ohjeita? Ja samalla unohdetaan ne yksinkertaiset järjestelmät missä homma toimii ilmaiseksi siten että laittaa sen levyn asemaan ja klikkaa hiirellä kerran?

Linuxia käyttää Suomessa ehkä 1 prosentti eikä elokuvien katselu ole muutenkaan ykkösjuttu tietokoneen käyttäjille.

Paljon melua tyhjästä.

”
Linuxia käyttää Suomessa ehkä 1 prosentti eikä elokuvien katselu ole muutenkaan ykkösjuttu tietokoneen käyttäjille.

Paljon melua tyhjästä.”

Puhu vaan omasta puolestasi.
Itse ainakin katson omalla rahalla maksetut DVD:t millä systeemillä minua huvittaa.
Ja sun ja Ossin kaltaisten wanhojen pierujen ja MS-lobbareiden/perseennuolijoiden mielipiteet ei siinä paljon paina.

Have a nice day.

PS: Mites Ossi MS:n osakkeet ?

@keijo: Ei koske pelkästään linux-käyttäjiä, vaan myös windows ja mac -käyttäjiä jotka katsovat elokuviaan vlc:llä tai vastaavalla. Nykyään on myös jotkut korvaavat dvd-soittimen tietokoneella joka toimii myös tallentavana digiboksina. Vaikka sinä et katso tietokoneella elokuvia, ei tarkoita ettei kukaan tee niin.

Organisoidun keskustelun tapauksessa tarjottiin lähdekoodia, joka ei ollut täydellinen. Siitä puuttui purun mahdollistava kryptoavain. Tämäkään ei auttanut: tuomion mukaan ohjelma helpotti CSS-suojauksen murtamista ja näin ollen avusti rikkomaan lakia.

Hei kaikki! Jos haluatte warettaa shittiä, tässä vinkki: hommatkaa kräkki netistä!

Pääsenkö nyt pussi päässä johonkin jännään tuhoamisleiriin?

“Itse ainakin katson omalla rahalla maksetut DVD:t millä systeemillä minua huvittaa.
Ja sun ja Ossin kaltaisten wanhojen pierujen ja MS-lobbareiden/perseennuolijoiden mielipiteet ei siinä paljon paina.”

todella upeasti tiivistetty tämäkin turha ossin blogin aihe ja olen samaa mieltä.

Kyllä noita DVD-levyjen “kopioimista” tarvitaan muuhunkin kun warettamiseen. Hyvänä esimerkkinä oli meidän perheen Joululomareissu, joka kesti 2 viikkoa.
Kannettava tietokone oli mukana, mutta en todellakaan jaksanut kantaa kymmentä DVD-levyä mukana reissussa, oli paljon kätevämpää siirtää nuo elokuvat kovalevylle ihan itse, ja katsoa pakattuna levyltä matkalla. … Olen siis rikollinen.

Huomasin myös että tämä levyn uudelleen pakkaus tapahtui myös huomaamattomasti handbrake:lla, eli missään vaiheessa en edes huomannut että levyillä olisi ollut mitään suojauksia… Kyse on siis vahvasta?! suojauksesta.
Ihan oikeasti haloo, jopa isoäitini osaisi tuolla ohjelmalla siirtää videon DVD:ltä kovalevylle. Kuten Ville Oksanen sanoi:
“Esimerkiksi syyttäjän oma asiantuntija todisti käräjäoikeudessa, että normaalikäyttäjä voi todellakin murtaa suojauksen nykyään vahingossa (case of point – VLC on yksi suosituimpia mediasoftia ja se mm. kiertää sujuvasti suojauksen)”

Niin kyllä nyt oikeus ei käsitellyt asiaa loppuun asti, vaan yrittää päästä helpolla.

Itse olen sitä mieltä, että kulutajilla pitää olla oikeus purkaa DRM:t omaan käyttöön, siitähän me HYVITYSMAKSUA maksamme. Tai jos DRM;ää ei saa purkaa, niin sitten hyvitysmaksulla ei ole kyllä enään keräysperusteita.

“Ei koske pelkästään linux-käyttäjiä, vaan myös windows ja mac -käyttäjiä jotka katsovat elokuviaan vlc:llä tai vastaavalla. Nykyään on myös jotkut korvaavat dvd-soittimen tietokoneella joka toimii myös tallentavana digiboksina. Vaikka sinä et katso tietokoneella elokuvia, ei tarkoita ettei kukaan tee niin.”

Jarno,

Kyllä se on niin, että windows/mac -ympäristössä dvd:t toistetaan niiden omilla oletusohjelmilla, jotka kaiken lisäksi ovat laillisia.

Toki myönnän, että läppäreillä monet katsovat elokuvia esimerkiksi matkoilla. Mutta kotioloissa se olohuoneen TV on pääsääntöinen elokuvien vastaanotin. Ne ovat todella harvassa jotka toisin toimivat.

Olen linuxia kokeillut ja huomannut ettei se sovi muutenkan multimediaan samalla vaivattomuudella kuin windows tai mac. Juuri tämän vuoksi KKO:n päätös ja siitä johtuva valitus on turhaa energian tuhlausta.

Keijo, mikä on Windowsien oma oletusohjelma, joka toistaa DVD:t (vinkki: ilman codekkeja, vinkki2: mistä saa laillisesti ilmaiseksi tarvittavat codekit)?

DVD-aseman mukana tuleva toisto-ohjelma ei ole oletusohjelma.

Keijo sanoi:

> Olen linuxia kokeillut ja huomannut ettei se sovi muutenkan
> multimediaan samalla vaivattomuudella kuin windows tai mac.
> Juuri tämän vuoksi KKO:n päätös ja siitä johtuva valitus on
> turhaa energian tuhlausta.

Kyse ei nyt olekaan pelkästään Linuxista, vaan periaatteesta oikeuksiini kuluttaa ostamaani tuotetta vapaasti. Maksamme hyvitysmaksua että saamme kopioida tekijänoikeudella suojattua materiaalia, ja samaan aikaan meille sanotaan:
“Suomessa jokaisella on oikeus yksityisesti kopioida julkaistuja teoksia mm. musiikkia, elokuvia, tv-ohjelmia yksityiseen käyttö” (www.hyvitysmaksu.fi)
… Ja sitten samalla sanotaan “Ette saakkaan”.

Eli eikös tässä nyt ole ristiriita? Ensin maksamme tuotteesta, ja sitten maksamme vielä hyvitysmaksua… ja Kaiken tämän jälkeen meille sanotaan että meidän pitää maksaa vielä samasta tuotteesta monta monta monta kertaa, ja emme saakkaan Käyttää tuotetta?

Onko tämä siis mielestäsi oikein?

Kyse ei siis ole mitenkään käyttöjärjestelmästä, vaan OIKEUKSISTAMME.

Kuten sanoin, joko DRM lähtee, tai HYVITYSMAKSUT pois. Noi kumoavat toisensa!

Ossi, ihan ok uutinen muuten, mutta miksi tähän piti vetää Ubuntu mukaan? Voisit käydä tuota henkilökohtaista sotaasi Ubuntu-porukkaa vastaan muualla kuin Tietokone-lehden “virallisilla” palstoilla, vaikka kyseessä oma blogisi onkin.

“Kyllä se on niin, että windows/mac -ympäristössä dvd:t toistetaan niiden omilla oletusohjelmilla, jotka kaiken lisäksi ovat laillisia.”

Mac OS X:ssä ehkä. Windows Vista Home Premiumissa on DVD soitto ja Windows XP Media Centerissä mutta tietääkseni muissa Windowseissa tätä ei ole. Maailmassa on todella monta Windows XP ja Windows Vista Business -rikollista..

Kun tää koko blogiaihe tuntuu olevan yhtä hemmetin trollausta niin jatketaanpa: Tiesittekös sitä, että Windows XP:n käyttö voi olla RIKOLLISTA? Ei sitä OEM-lisenssillä ihan miten vaan laiteta Vistan tilalle eikä Piratebay versiot ole mitään laillillisia. Silti ihmiset näitä käyttävät valtavasti!

Ja kyllä, tuo menee minunkin mittarilla ihan moraalisesti ja lain tulkinnan mukaan rikolliseksi toiminnaksi mutta ymmärrän kyllä jos ihmisiä vituttaa jos eivät saa ohjelmiaan muuten toimimaan helposti. Mutta toisaalta itseäänhän tässä voivat syyttää kun ovat valinneet paskat ohjelmistot mutta kuitenkin.

@Matti Kaarnattu: “Mac OS X:ssä ehkä. Windows Vista Home Premiumissa on DVD soitto ja Windows XP Media Centerissä mutta tietääkseni muissa Windowseissa tätä ei ole. Maailmassa on todella monta Windows XP ja Windows Vista Business -rikollista..”

Mitä ihmeen höpöpuhetta tämä on? XP- ja Vista Business-käyttäjätkö rikollisia??

Tyypillisestihän DVD-asemien mukana tulee omat bundlatut soitto-ohjelmat, koodekit ja ajurit, joista ON MAKSETTU LISENSSIMAKSUT JA SAATU ASIAANKUULUVAT LUVAT. Mikä jumalainen oikeus open sourcella on tehdä asiat sellaiset asiat luvattomasti, johon Apple ja Microsoft joutuvat kysymään luvat??

Entä miten ihmeessä piratebaystä imuroidut piraatti-XP:t liittyvät tähän asiaan? Heilutatko huuliasi vain viedäksesi keskustelun pois alkuperäisestä asiasta?

@Raips: Eikö teillä Linux-friikeillä oikeasti ole muuta sanottavaa kuin kiukuttelu ja ÄLYTÖN saivartelu? Rai ps:n kommentit on pahinta saivartelua ja farisealaisuutta sitten Jeesuksen päivien. Itketään ja vingutaan siitä mitä eroa on “ennakkotapauksella” ja “ennakkopäätöksellä”. Varsinaista asiaa et kuitenkaan pysty kiistämään: KKO ei nähnyt tarpeelliseksi muuttaa hovin päätöstä. Eli laintulkinta on nyt näin. Piste.

Tuomio tuli purkukoodin valmistamisesta rahallista korvausta vastaan. Katselua varten asennettava kirjasto ei ole millään tavalla laiton.

https://help.ubuntu.com/community/FreeFormats#Video

Rikollinenko:
“Mikä jumalainen oikeus open sourcella on tehdä asiat sellaiset asiat luvattomasti, johon Apple ja Microsoft joutuvat kysymään luvat??”

Miksi pitäisi olla lupa, että saa _itse ohjelmoida_ koodinpätkän, jolla näkee jotain suljetta formaattia? Takaisinmallinnus on laillista.

Apple ja Microsoft (ainoastaan parissa Windowsin versiossa, kuten Matti tarkensi) maksavat siitä koodinpätkästä asianomaisille tahoille. Mainittu koodinpätkä ei ole GPL-lisensöity, toisin kuin vaikkapa libdvdcss, jota itse käyttäisin, jos käyttäisin dvd-elokuvia.

“Rikolliselle” tiedoksi, että alterien käyttö argumenttien loppuessa on aika naurettavaa, vaikkei toki rikollista.

Ossi siis väitti paljon sellaista, mikä ei yksinkertaisesti pidä paikkansa. Kuten vaikka tuo, että jos KKO ei katso tarpeelliseksi käsitellä jotain asiaa, se olisi jonkinlainen ennakkopäätös tai ennakkotapaus, kuinka vain.

Olisikin kiva, jos Ossi jotenkin vastaisi _omalla nimellään_ esittämiensä perättömien väitteiden kritiikkiin.

Jonkinlainen anteeksipyyntö olisi myös paikallaan, jos vaan Ossissa olisi miestä. Tällainen käsittämätön Linuxin ja myös Ubuntun perätön mustamaalaaminen ei todellakaan kuulu Tietokone-lehden blogiin. Asia on nyt niin, että jos Linux ja Ubuntu on jollekkin tuollainen peikko, sekä täysin oman osaamisalueen ulottumattomissa, olisi varmaan parasta olla aivan hiljaa aiheesta.

Korostan nyt siis vielä kerran, että libdvdcss on täysin laillinen, ja on laillinen jopa myös USA:ssa, jos käytetään katseluun, ei piratismin edistämiseen (huoh).

Miksi libdvdcss sitten ei löydy Ubuntun vakio-ohjelmavarastoista? Syy on yksinkertaisesti se, että Canonical ei voi tietää etukäteen, haluaako käyttäjä käyttää libdvdcss:ää piratismin edistämiseen (huoh), vai pelkästään siihen, että katsoo laillisesti hankkimiaan dvd-levyjä koneella.

(DVD:n kopiointi onnistuu siis edelleenkin ilman mitään “murtokirjastoja”, olivat ne sitten kaupallisia lisensöityjä murtokirjastoja tai vapaan lähdekoodin murtokirjastoja. CSS estää ainoastaan katselun, sekä muunnoksen toiseen formaattiin.)

@Rikolliselle

“Mitä ihmeen höpöpuhetta tämä on? XP- ja Vista Business-käyttäjätkö rikollisia??”

Näissä ei ole DVD-soittoa. Joutuu käyttämään jotain MURTO-OHJELMAA kuten vaikka VLC Playeriä.

“Tyypillisestihän DVD-asemien mukana tulee omat bundlatut soitto-ohjelmat, koodekit ja ajurit, joista ON MAKSETTU LISENSSIMAKSUT JA SAATU ASIAANKUULUVAT LUVAT.”

Mutta ei tule Windows XP:n eikä Windows Vista Busineksen mukana, DVD-asema on yleensä tietokoneen mukana ja voi olla vaikka yritysmallia jossa ei mitään DVD-soittimia ole. Minun DVD-aseman mukana ei ainakaan tullut mitään ohjelmistoja että kyllä tuokin riippuu asemasta.

“Mikä jumalainen oikeus open sourcella on tehdä asiat sellaiset asiat luvattomasti, johon Apple ja Microsoft joutuvat kysymään luvat??”

Minkä lain mukaan ohjelman tekemiseen tarvitaan lupa ja keneltä sitä pitää anoa? Edelleenkin libdvdcss:n tekijä ei pyydä ohjelmistostaan mitään lisenssimaksuja ja sitä levitetään GPL lisenssin alaisesti. Apple ja Microsoft ovat voineet ehkä lisensoida Joltain Toiselta sen dekooderisoftan eivätkä ole itse tehneet sitä jolloin kyllä pitäisi maksaa asianmukaiset lisenssimaksut jos näiden käyttämä softan tekijä niin haluaa. Jos Apple ja Microsoft käyttäisi libdvdcss:ää niin ei heillä olisi velvoitteita maksaa lisenssimaksuja. Apple ja Microsoft ei välttämättä näin halua tehdä koska GPL lisenssi pakottaisi heidän julkaisemaan soitto-ohjelmansa lähdekoodit mikä ei välttämättä heille sovi.

“Entä miten ihmeessä piratebaystä imuroidut piraatti-XP:t liittyvät tähän asiaan? Heilutatko huuliasi vain viedäksesi keskustelun pois alkuperäisestä asiasta?”

No eihän tässä keskustelussa ole mitään asiaa ollut alunperinkään. Pelkkää trollausta ja perusteettomasti rikolliseksi syyttämiseksi.

Minäpä syytän 95% tietokoneen käyttäjiä RIKOLLISIKSI koska käyttävät LAITONTA BIOS:sia josta ei ole maksettu ASIAANKUULUVIA LISENSSIMAKSUJA IBM:lle! Syytän myös kaikkia digikameran ja mp3 -soittimien omistajia joiden laitteet ymmärtää FAT-tiedostojärjestelmiä RIKOLLISIKSI kun on MURRETTU vahva FAT-tiedostojärjestelmän SUOJAUS.

Minä ainakin tiedän että voin ihan oikeutetusti asentaa/kääntää mplayeriä/VLC Playeriä jne. mihin huvittaa ja vaikka myydä ja pyytää rahaa tästä koska jos oikeuteen joku haluaisi haastaa niin tuomiota ei voisi antaa ellei kriminalisoisi käytännössä kaikkea tietotekniikkaa ja niiden käyttäjiä.

Matti Karnaattu:
“Näissä ei ole DVD-soittoa. Joutuu käyttämään jotain MURTO-OHJELMAA kuten vaikka VLC Playeriä.”

En rinnastaisi VLC:tä murto-ohjelmaan. Pidän sitä mediatoistimena. Murto-ohjelmaksi voisi kutsua esim. AnyDVD:tä.

No Matilla on tapana sekoittaa käsitteitä oman mielensä mukaan.

—–BEGIN PGP MESSAGE—–
Version: GnuPG v2.0.9 (GNU/Linux)

jA0EAgMCBMfpr8nsQU1gyS79LfrKZWHvk0u9WPRBovnh0kge4ZZLQ+BjAODDAXTt
j8+liTOYlLUSbM3xMq1Q
=LVAP
—–END PGP MESSAGE—–

“En rinnastaisi VLC:tä murto-ohjelmaan. Pidän sitä mediatoistimena. Murto-ohjelmaksi voisi kutsua esim. AnyDVD:tä.”

Kyllähän VLC Player sen suojauksen murtaa että saisi bitit luettua levyltä ymmärrettävässä muodossa. Tämähän juuri on olevinaan kiellettyä jos ei ole “virallinen” DVD-purku käytössä.

Ja mikään ei tietenkään estä siirtämästä niitä toistettuja bittejä näytönohjaimen muistin sijasta vaikka tiedostoon. Mplayerissä joka on myös mediatoistin, sisältää ihan vivun tähän. Eipä siinä tarvitse olla raketti-insinööri jos haluaa puukottaa vaikka VLC Playerin sorsaa että se tekisi saman tempun.

Muista Ossi että älä puhu pahaa Jumala-Linuxista. Se on täydellinen käyttis (ydin) Muiden järjestelmien käyttäjät ovat rinnastettavissa sairauksiin.

Vaikka Ossi kirjoituksesi oli nyt hölynpölyä niin muista ylläoleva sitten tulevaisuudessa.

Käytännössä kaikki k-lite/mega-codec packit ovat laittomia. Et voi katsoa dvd:tä, jos et omista jonkun näköistä Power Dvd soitinta. Only Finland

idioottiko? kirjoitti:
“Matti Karnaattu:
“Näissä ei ole DVD-soittoa. Joutuu käyttämään jotain MURTO-OHJELMAA kuten vaikka VLC Playeriä.”

En rinnastaisi VLC:tä murto-ohjelmaan. Pidän sitä mediatoistimena. Murto-ohjelmaksi voisi kutsua esim. AnyDVD:tä.”

Nyt viimeistään paljastit tietämättömyytesi täydellisesti!

VLC kun sattumoisin käyttää täsmälleen samaa “libdvdcss”-MURTO(VARAS/HUIJARI/RAISKAAJA)KIRJASTOA, josta tietotekniikan ASIANTUNTIJA Ossi Mäntylahti raflaavasti otsikoi “Linuxin DVD-murtokirjastojen levitys on laitonta”.

Et usko vai? Katso tuolta VLC:n kotisivulta, joka sattuu olemaan myös kyseisen libdvdcss:n kotisivu mitä ilmeisemmin:
http://www.videolan.org/developers/libdvdcss.html

Edelleen Ossilta kaivataan omalla nimellään tarkennuksia hämmentäviin väitteisiinsä. Samoin paikkaansapitämätön otsikko olisi syytä vaihtaa, vaikka ollaankin blogin puolella. Tuo näkyy myös Tietokone.fi:n etusivulle, ja saattaa olla ko. lehden maineelle kiusallista, että selkeästi virheellistä tietoa tarkoituksella jaetaan kaikille kävijöille.

(OT: mitäköhän “viisi + seitsemän on yhteensä?”, jos ei 12… Syötin kuulemma väärän numeron, hmm. Kenties tämä on jotain korkeampaa matematiikkaa, jota tavallinen ihminen ei ymmärrä?)

Otsikot otsikot otsikot. Ossi saa käyttää näitä otsikoita vapaasti omassa blogissaan. Yritän pitää otsikot Ossin tyylisinä.

Kädetön ASIANTUNTIJA väärinkäyttää näppäimistöä!!!!!
ASIANTUNTIJA RAISKAA käyttöjärjestelmän!!!!
PIRAATTI peelot murtaa TK-lehden blogikirjoituksen vahvan varmennuksen!!!!
PROSTITUUTIO valtaa alaa KONSULTTIEN joukoissa – KONSULTIT jakaa neuvojaan rahaa vastaan!!!!

Uskottavuutta lisää kun kirjoittaa loppuun.
Lausunnon tarjosi ASIANTUNTIJA JA KONSULTTI Ossi Mäntylahti.

Vielä kertauksena:
1. Ubuntuun voi ostaa “laillisen” dvd-ohjelman muutamalla klikkausella,
2. libdvdcss käytetään myös windows-ohjelmissa,
3. suurimmassa osassa windows-paketeista ei tule mukana dvd-soitto-ohjelmaa

Ja vielä lisäksi: jos ostan dvd-aseman jonka mukana tulee lisenssi dvd:n suojauksen purkamiseen ja ohjelma yhdelle käyttöjärjestelmälle, niin miksi en saisi käyttää libdvdcss:ä ja katsoa jollain toisella ohjelmalla ja toisella käyttöjärjestelmällä
elokuvia, omistanhan jo valmiiksi lisenssin?

Tämä keskustelunaihe on näemmä herättänyt aika paljon mielipiteitä. Seuraavassa muutamia kommentteja:

Jarnolle:
- Ubuntuun ja näemmä myös Mandrivaan voi todellakin ostaa oman laillisen DVD-ohjelman. Tosin muun muassa 64-bittinen versio antaa edelleenkin odottaa itseään. Lisäksi ne ovat kalliita ja rajoittuneita (LinDVD Ubuntu Storesta: “This software is only compatible with 32 bit systems that have working OpenGL driver support for the graphics hardware. ” ja Fluendon kirjastot samasta paikasta: “64 bit version does not include support for H264/AVC and AAC formats”).

Kuinka moni ostaa näitä? Tuskin kukaan, sillä maan tapa on warettaa saman – tai jopa paremman – toiminnallisuuden tarjoamat kirjastot tai ohjelmat esimerkiksi Medibuntun repositorystä.

KKO:n päätöksen ja hovioikeuden tuomion myötä lisäksi näyttää selvältä, että mitään CSS-suojauksen purkavaa kirjastoa ei sovi Suomessa levittää. Eli tämä tarkoittaa myös VLC Media Playeriä lähdekoodeineen.

Eli saako VLC:tä käyttää? Kyllä saa. Saako sen imuroida? Tätä ei erikseen kielletä, mutta edelleenlevittää ei saa. Jokainen voi sitten arvailla lainsäätäjän tarkoitusta. Saatko downloadata, mutta et uploadata? Saatko myydä, mutta et ostaa?

Matti Kaarnatulle:
GPL ei auta tässä yhtään sillä nyt tehdyn tulkinnan mukaan CSS-suojauksen luvatta (eli ilman sisällön oikeudenhaltijalta saatua lupaa) murtavaa ohjelmaa ei saa levittää tai tarjota palveluna. Microsoft tai Apple eivät siis voi lisätä libdvdcss:ää omiin paketteihinsa ja unohtaa näin lupien ostamista jatkossa. En myöskään ymmärrä miten takaisinmallinnukseen vetoaminen auttaisi asiassa.

Ville Oksaselle, Raipsille ja Totille:
Korkeimman oikeuden päätös olla antamatta valittamislupaa on päätös /per se/. Lopputulos on, että hovioikeuden tuomio jää voimaan ja tämä on lain tulkinta. Tapaus on loppuun käsitelty.

On jokseenkin kuvaavaa, että argumenttinne tästä asiasta keskittyvät muotoseikkoihin. Yleensä tämä on merkki substanssin puutteesta. Näin nytkin.

Jarno osuu asian oikeaan ytimeen kysyessään miksi ei saisi katsoa ostamaansa elokuvalevyä, jos on myös sattunut ostamaan aseman, jonka mukana tulee purku- ja katseluohjelma. Tosin eri käyttöjärjestelmälle, jota hän käyttää.

Tämän homman pihvi ei ole Linux vastaan Windows -väittely, vaikka se degeneroituu sellaiseksi turhan helposti.

Linuxia tämä koskee, sillä päätös vaikeuttaa sen käyttämistä (ainakin lainkuuliaisilla kansalaisilla) elokuvien katselemiseen.

Oma mielipiteeni tästä asiasta on, että Jarnon tulisi ehdottomasti saada katsoa elokuvansa – myös Linux-boksillaan. Mutta Lex Karpela ei tätä oikeutta anna! Se käytännössä sallii tekijänoikeuksien haltijan päättää millä laitteella ja ohjelmalla leffaa saa katsoa. Tämä on väärin ja polkee kuluttajien oikeuksia.

Tekijänoikeuslakia tulee muuttaa.

@Ossi:

“Kuinka moni ostaa näitä? Tuskin kukaan, sillä maan tapa on warettaa saman – tai jopa paremman – toiminnallisuuden tarjoamat kirjastot tai ohjelmat esimerkiksi Medibuntun repositorystä.”

Kyllä ne on kuulemma ihan pätevä kodekkipaketteja, saatan itsekin ostaa jos vaikka voisi ostaa paremmin Mun Koneen rautaa tukevia kodekkeja. Toistaiseksi Mplayer riittää kyllä ihan hyvin.

“GPL ei auta tässä yhtään sillä nyt tehdyn tulkinnan mukaan CSS-suojauksen luvatta (eli ilman sisällön oikeudenhaltijalta saatua lupaa) murtavaa ohjelmaa ei saa levittää tai tarjota palveluna.”

Tuota noin, sisällön oikeudenhaltija ei kyllä missään sano että millä sitä DVD:tä saa katsoa (tarkistin parin DVD-leffan kotelosta). Koska missään ei tätä määritellä selvästi, tuolla perusteella DVD-leffan kotelossa pitäisi lukea, että katsominen on kielletty libdvdcss:llä.

“Microsoft tai Apple eivät siis voi lisätä libdvdcss:ää omiin paketteihinsa ja unohtaa näin lupien ostamista jatkossa.

“En myöskään ymmärrä miten takaisinmallinnukseen vetoaminen auttaisi asiassa.”

Elokuva on bittejä siellä levyllä, näiden tulkitseminen voidaan takaisinmallintaa joten tälläisen katseluohjelman käyttöön ei tarvitse lisenssimaksuja. Lex Karpelan mukaan ilmeisesti sisällönhaltija, eli vaikka joku Warner Bros voisi siis määritellä missä elokuvaa voi katsoa mutta leffan paketissa ei mitään tälläisiä rajoitteita ilmoiteta.

Mutta kyllä kuluttajan oikeuksia sekin polkee jos ei voi ostamaansa elokuvaa katsella tai käyttää vaikka savikiekkoja jos sattuu huvittamaan. Eihän tässä ole warettu leffaa sen enempää kuin vaikka VLC Playeriä.

En tunnustaudu hipiksi mutta kyllä se vaan niin on, että AINA kun ohjelmassa tai vaikka teknisessä vempaimessa on se tekninen toiminta jemmattu niin, että voidaan rajoittaa yhteensopivuutta, käyttöä tai huoltoa niin tämä kyllä polkee kuluttajan oikeuksia. Tiedostomuodoissa yms. avoimuus on kyllä perusedellytys. Sama kyllä pätee muuhunkin tekniikkaan. Se polkee kuluttajan oikeuksia kun kännykät, telkkarit on autotkin on jotain v*tun digidigiä mikä ei toimi ja kuntoon saa vain kun vie “valtuutetulle huollolle” jolle sitten pitää maksaa suolaista lisähintaa että he voivat vähän päivittää ja korjata omilla työkaluillaan sitä mustaa laatikkoa minkä toiminta on olevinaan niin hemmetin salaista.

Kyllä vanhoja autoja korjasi itsekin ja jossain Neuvostoliitossa elektroniikkavempaimiin tuli kytkentäkaaviot että voi itse kolvata jos pimahtaa.

Ossi Mäntylahti:
> – Ubuntuun ja näemmä myös Mandrivaan voi todellakin ostaa oman laillisen DVD-ohjelman. Tosin muun muassa 64-bittinen versio antaa edelleenkin odottaa itseään. Lisäksi ne ovat kalliita ja rajoittuneita (LinDVD Ubuntu Storesta: “This software is only compatible with 32 bit systems that have working OpenGL driver support for the graphics hardware. ” ja Fluendon kirjastot samasta paikasta: “64 bit version does not include support for H264/AVC and AAC formats”).

Se että 64-bittiselle ei ole tukea on täysin ubuntun oma ongelma. Tuo LinDVD toimii kyllä openSUSEn, Mandrivan ja hyvin todennäköisesti myös Fedoran 64-bittisessa versiossa.
Fluendon pakettia ei edes kannata ostaa tuolta, vaan se kannattaa ostaa suoraan fluendolta. Toisin kuin UbuntuStoressa, Fluendon sivuilta saat sekä 32- että 64-bittiset samalla rahalla(halvempi kuin UbuntuStoressa). Lisäksi et ole missään vaiheessa sidottu .deb pohjaiseen järjestelmään vaan saat käyttöösi deb, rpm ja geneerisen paketin.

Se että ubuntu on lievästi sanottuna rajoittunut tuossa 64-bittisessä jakelussaan ei tarkoita sitä että muut jakelut eivät toimisi.

> Kuinka moni ostaa näitä? Tuskin kukaan, sillä maan tapa on warettaa saman – tai jopa paremman – toiminnallisuuden tarjoamat kirjastot tai ohjelmat esimerkiksi Medibuntun repositorystä.

Itseni lisäksi tiedän aika monia muita jotka ovat kyseisen kodekkipaketin ostaneet.
Ossilla on selvästi se ajatusmalli että Linux käyttäjä haluaa kaiken ilmaiseksi.
Osa voi näin ajatella, mutta ei kannata yleistää.

Ossi Mäntylahti: “Korkeimman oikeuden päätös olla antamatta valittamislupaa on päätös /per se/. Lopputulos on, että hovioikeuden tuomio jää voimaan ja tämä on lain tulkinta. Tapaus on loppuun käsitelty.”

Kunpa Ossi edes ymmärtäsit mitä taas kirjoitit. Hovioikeuden _tapaus_ on loppuunkäsitelty. Mutta homma jatkuu vielä ja tulevaisuudessa tullaan näkemään tuomioita joissa puidaan jälleen kerran samaa asiaa koska edelleenkin lain mukaan on laillista murtaa salaus katsoakseen elokuvaa. Edelleenkään KKO ei antanut mitään päätöstä asiaan vaan ei vain antanut valitusoikeutta. Se ei kerro että Hovioikeuden päätös olisi oikeassa tai väärässä, vain siitä että Hovioikeuden päätös jäi kyseisestä käsittelyssä voimaan. KKO ei antanut perustelujakaan miksi valitusoikeutta ei myönnetty, kuten yleensä annetaan, esimerkiksi voisi olla perusteluna Hovioikeuden oikea käsittely. Näillä tiedoilla mitä on julkisuuteen annettu, KKO:n valitusoikeuden evääminen on hyvin hämärillä syillä tehty.

Edelleen Linuxilla voi helposti ja täysin laillisesti katsoa DVD-elokuvia, ilman että voidaan syyttää lain rikkomisesta. Nimittäin kukaan ei voi löytää lakikirjasta kohtaa missä sanotaan että DVD-elokuvaa ei saa katsoa jos ei katso sitä kaupallisella DVD-ohjelmistolla.

Sen sijaan hämärää on tapaukset joissa käyttäjä kopioi elokuvan itselleen toiseen formaattiin kuin mitä levyllä on, toiselle laitteelle. Käyttäjä voi myös edelleen täysin laillisesti tehdä varmuuskopion murtamatta suojausta.

Se mikä kertoo totuuden sinun lain ymmärtämisestä ja oikeuden toteutumisesta, on että väität edelleen että KKO on antanut tuomion käsittelystä. Joten olisiko Herralla antaa finlex sivuilta sitä päätöstä tuomiosta? Niin kauan kuin KKO ei tee ennakkopäätöstä asiasta, voidaan kyseistä lakia tulkita ihan miten halutaan tapauskohtaisesti. Tapahtui se vain sitten käräjäoikeudessa tai jopa hovioikeudessa, jokainen tapaus joudutaan erikseen tulkitsemaan koska KKO ei ole antanut mitään päätöstä miten lakia täytyisi tulkita, etenkin kun kyseinen laki on ristiriitainen muiden lakien kanssa ja sen vuoksi sitä ei olisi pitänyt edes alunperinkään hyväksyä. Mutta se meni lobatessa nätisti läpi vaikka lakia rikkookin.
Tämä tapaus jatkuu vielä, katsokaamme miten EU:n ihmisoikeustuomioistuin katsoo asian jos hyväksyy valituksen, tämän jälkeen lähdetään varmaan hakemaan uutta kierrosta Hovissa, mistä taas mahdollisesti KKO:hon ja takaisin Hoviin ennakkopäätöksen mukaisesti.

Olisi hyvä jos Ossi ottaisit selvää muutamasta asiasta.

1) Onko lisenssi josta puhutaan, sidottu DVD-laitteeseen (DVD-asemat, DVD-soittimet jne)?

2) Onko lisenssi josta puhutaan, sidotty DVD-elokuvan toisto-ohjelmiston (ohjelmisto DVD-elokuvan mukana, kirjasto esim Windows-järjestelmän mukana, ohjelmisto DVD-aseman mukana jne) itsessään?

3) Onko lisenssi käyttäjäkohtainen (Käyttäjä ostanut yhden lisenssin joten hänellä on oikeus purkaa/murtaa salaus miten haluaa nähdäkseen ostamansa elokuvan jne)?

4) Jos lisenssi on laite/ohjelmisto kohtainen tai jokin näiden tietty yhdistelmä, miten käy jos käyttäjä katsoo elokuvan toisella yhdistelmällä kuten yleensä?

5) kuinka monta kertaa käyttäjä maksaa kyseisen lisenssin? 1x Windows-järjestelmän oston yhteydessä, +1x DVD-aseman oston yhteydessä, +1x DVD-aseman mukana tulleen ohjelmiston yhteydessä, +1x Elokuvan yhteydessä?

Eli jos tavallinen ihminen kävelee kauppaan, ostaa CD-ROM -aseman tilalle DVD-aseman bulkkina, ilman toisto-ohjelmistoa. Hän käyttää edelleen Windows XP:tä joka ilmoittaa ensimmäisellä katselukerralla että käyttäjän täytyy asentaa koodekki ja ohjaa Microsoftin sivuille mistä maksua vastaan saa koodekin mutta sen sijaan käyttääkin VLC:tä ystävän ehdotuksesta. Onko hän rikollinen jos hän on siihen asti katsonut kaikki sadat DVD-elokuvat hänen ostamallaan DVD-soittimella olohuoneessa?

1) Jos lisenssi on sidottu DVD-asemaan/soittimeen, käyttäjällä ei ole väliä millä ohjelmistolla katsotaan elokuvaa koska lisenssi on jo maksettu.
2) jos lisenssi on sidotty DVD-ohjelmistoon/kirjastoon, käyttäjä voisi olla rikollinen niin Windows NT tai Linux olisi käytetty käyttöjärjestelmä jos katselu tehdään jollain toisella kuin mukana tulleella ohjelmistolla.
3) Jos lisenssi on käyttäjäkohtainen, ei jälleen kerran ole mitään väliä millä käyttäjä katsoo elokuviaan tai mitä elokuvia, hän on maksanut lisenssin.

@rpm:

“Ossilla on selvästi se ajatusmalli että Linux käyttäjä haluaa kaiken ilmaiseksi. Osa voi näin ajatella, mutta ei kannata yleistää.”

Siis kyllähän Linux-pohjaisten käyttisten käyttäjillä on rahaa eikä tämän käyttäminen ole ongelma. Maailma on parempi sitten palveluja tarjoavat ymmärtävät tämän.

On muuten myös hyvin hauskaa luettavaa miten Hovioikeus pitää CSS:ää vahvana kopiontiestona kun koko elokuvan voi kopioida ihan pari kertaa hiirtä klikkaamalla eikä CSS salausta murreta/kierretä ym.
Joillakin voi olla hankala ymmärtää että CSS ei ole kopiontisuojaus vaan salaustekniikka. Joka sitä paitsi on hyvin heikko sellainen, minkä voi todeta kuka tahansa nörtin alku joka antaa ylläpitotukea naapureille ja tuttaville että ystävilleen.

Minä pidän jotain tietoa vahvasti salattuna jos se on esimerkiksi PGP:llä salattu.
CSS salauksen taso on nykypäivänä sama kuin joku salakirjoittaisi kaikki tekstinsä ROT13:lla uskoen sen olevan jokin salaus.

Mutta koska itse CSS on kaupallisesti hyvin merkittävä, sen puolesta täytyy taistella että saadaan rikolliseksi toiminnaksi ohittaa kyseinen salaus vaikka elokuvan ostamisen yhteydessä kuluttaja on ostanut oikeuden saattaa itselleen elokuva nähtäväksi.

Pelkästään jo itse lakikin on niin ristiriidassa kun otetaan CSS käsittelyyn, että päätöksen tekeminen pelkästään kaupankäynnin mahdollistamiseksi, on suhteellisen naurettava kun sitä yritetään puolustella meriiteillä jotka eivät päde.

“”"”"”" Tämän homman pihvi ei ole Linux vastaan Windows -väittely, vaikka se degeneroituu sellaiseksi turhan helposti. “”"”"

Heh, hyvä herra luuloasiantuntija Mäntylahti. Ihan itse ja tarkoituksellisesti teit tästä em. väittelyn.

Eihän tämä turha päätös muuta mitään. Esiasennan edelleen myymiini HTPC-koneisiin libdvdcss-kirjaston mukaan. Aivan kuten ennenkin.

Nimimerkille Ossi Mäntylahti: Käytät varsin vahvaa kieltä ja annat ymmärtää, että väitteillesi löytyisi lähdeviitteitä. Antaisitko muutamia esimerkkejä muun muassa seuraaviin väitteisiisi:
1)-Kuinka moni ostaa näitä? Tuskin kukaan, sillä maan tapa on warettaa saman – tai jopa paremman – toiminnallisuuden tarjoamat kirjastot tai ohjelmat esimerkiksi Medibuntun repositorystä.
2)-Eli saako VLC:tä käyttää? Kyllä saa.
3)-Tämän homman pihvi ei ole Linux vastaan Windows -väittely, vaikka se degeneroituu sellaiseksi turhan helposti.
4)-Linuxia tämä koskee, sillä päätös vaikeuttaa sen käyttämistä (ainakin lainkuuliaisilla kansalaisilla) elokuvien katselemiseen.
5)-Oma mielipiteeni tästä asiasta on, että Jarnon tulisi ehdottomasti saada katsoa elokuvansa – myös Linux-boksillaan. Mutta Lex Karpela ei tätä oikeutta anna! Se käytännössä sallii tekijänoikeuksien haltijan päättää millä laitteella ja ohjelmalla leffaa saa katsoa. Tämä on väärin ja polkee kuluttajien oikeuksia.
6)-On jokseenkin kuvaavaa, että argumenttinne tästä asiasta keskittyvät muotoseikkoihin. Yleensä tämä on merkki substanssin puutteesta. Näin nytkin.

1) sieltähän sinäkin VLC playerisi asensit?
2) lukitaanko vastaus? jos jo pelkkä kirjaston jakelu tai edes siitä keskustelu on tuomittavaa, niin entä sitten käyttö. ps. tietokonelehden softaosiolta voi helposti ladata vlcplayerin jolla voit helposti windowsissa kopioida dvd levyt kovalevyllesi. Niin jakeluhan ON rangaistavaa. Varsinkin näin kaupallisilla sivuilla? Ja ominaisuuksista keskustelu myös lehden sivuilla (auts). Voisiko joku pikaisesti tarkistaa mistä kaikkialta tuo softa löytyy jotta saataisin kärytettyä ‘muutama’ laiton jakelija suomen sisäpuolella.
3) luitko ollenkaan omaa blogiasi. Kehottaisin aloittamaan otsikosta.
4&5) vertaa yllä oleviin
Windowsia tämä koskee, sillä päätös vaikeuttaa sen käyttämistä (ainakin lainkuuliaisilla kansalaisilla) elokuvien katselemiseen.
Oma mielipiteeni tästä asiasta on, että Jarnon tulisi ehdottomasti saada katsoa elokuvansa – myös windows-boksillaan. Mutta Lex Karpela ei tätä oikeutta anna! Se käytännössä sallii tekijänoikeuksien haltijan päättää millä laitteella ja ohjelmalla leffaa saa katsoa. Tämä on väärin ja polkee kuluttajien oikeuksia.
6) erittäin hyvin sanottu

Only in Finland (niinkuin joku jo totesi) – voi kaiken maailman Ossit jauhaa tuollaisia ja niille löytyy jopa puolestaan huutajia.

En pidä hyvänä tapana henkilökohtaisuuksiin laskeutumisesta, mutta näköjään on joka säännössä poikkeuksensa. Tässä tapauksessa ei valitettavasti ole edes sillä tasolla mitään kommentoinnin arvoista.

Minusta Ossi käyttää sanaa ‘warettaa’ väärin. Wikipedia ei toki ole aina oikeassa, eikä perimmäinen totuus, mutta mielestäni tässä on hyvä warettamisen määritelmä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Warez (luettu 27.01.2009)
Pointtina siis: warez= “luvattomasti levitettyä tekijänoikeuden alaista materiaalia”. Vaikka ohjelma olisi laiton (tai muuten inhottava), jos se on GPL, se ei voi olla ‘warez’, eikä sitä voi ‘warettaa’.

Jos olen maksanut Windowsin mukana (lisensoidusta) dvd-soitin ohjelmasta, saanko silloin katsoa (suojattuja) dvd-levyjä, vaikka windows olisi formatoitu aika päivää sitten? (Tämä ei ole retorinen kysymys, tuleeko tähän vastausta, ennenkuin joku menee ja ilmoittautuu poliisille?)