Ei tyhjänkään hissin ajo säästä sähköä kovin paljon täyteen tuupattuun verraten, koska vastapaino on yleensä puolet hissin täyteen kuormatun hissikopin painosta eli tyhjän hissin tapauksessa vedetään sitä vastapainoa…

Digiyesterday, luepa viestini uudelleen. Kyse on hissimatkojen määrän vähentämisestä eli hissi ei liiku ollenkaan. Lienet samaa mieltä että tällöin sähköä säästyy?

Reaalimaailmassa liki puolet toimistotalon hissin matkoista on ilman asiakkaita, eli hissi on tyhjä kun se tilataan jonnekin kerrokseen. Alas suuntautuvat matkat keskittyvät taas päivätasolla siihen, kun työntekijät lähtevät koteihinsa. Tällöinkin hissi sahaa tyhjänä takaisin ylös. Käyttökiellolla eliminoidaan siis kymmeniä prosentteja päivittäisistä hissimatkoista, joista puolet olisi ollut muutoinkin tyhjiä matkoja huonosta hyötysuhteesta johtuen.

Veistäkää nyt joku tästä sitä huumoria jotta pääsemme kolumnin analysoinnissa askeleen eteenpäin.

“Projektien käynnissäpitäminen vähemmillä tulilla jakaa parhaan sosiaalidemokraattisen periaatteen mukaan tuskaa tasaisesti kaikille, mutta jättää vaikean päätöksen tekemättä: mitkä projektit ovat enemmän ja mitkä vähemmän arvokkaita.”

En nyt sanoisi tuota parhaan sosiaalidemokratian periaatteen mukaisesti vaan vääristeleväksi malliesimerkiksi. Kyllä sitä suoraan katsottaisiin mitkä projektit ovat tärkeämpiä ja mitkä vähemmän tärkeitä ja uudelleenjärjestettäisiin niiden prioriteetti. Mutta prioriteettia ei säädellä sen mukaan mistä saadan parhaimmat tulot, vaan mikä hyödyntää kaikkia ilman että joukko kärsii. Paljon monimutkaisempaa toteuttaa kuin raa’alla voiton maksimoimiseen perustuvalla päätelmällä, kun täytyy pyrkiä pitämään kaikki hyvinvoivina. Sen vuoksi sitä usein mennään sieltä missä aita on matalin, potkastaan tuoli tiettyjen tahojen alta tai…. ruvetaan kiristämään tasaisesti kaikkialta… kapitalistisella tyylillä.

“Suomessa ei pääsääntöisesti uskalleta keskeyttää projekteja. Edes sellaisia, joitten aikataulut pettävät, kustannukset ovat karahtaneet ja tuotettavat tuloksetkin läpäisevät laatukriteerit rimaa hipoen. ”

Projektien aikataulut pettävät ja kustannukset karkaavat käsistä kun projektin vetäjiltä vaaditaan liian kovaa aikataulua. Näitähän on oppikirjat täynnä ja siitä huolimatta sitä tehdään. Ensin kysytään että kauanko arviolta kestää projekti, aikataulun saannin jälkeen siitä leikataan osa pois ja jälleen osa ylemmän tahon puolesta koska kaikki uskovat että aikatauluun on aivan liikaa ilmaa puskettu mukaan. Ja sitten lopulta johdon asettama aikaraja kun saapuu, on projektin päämääriä jouduttu karsimaan, tekijät ovat burnoutin partaalla kun tehdään viimeisiä päiviä 20h tahdilla ja lopulta kun työnnetään lisää rahaa projektiin ja lisää aikaa, saadaan projekti päätökseen pidemmällä aikataululla kuin alunperin oli edes ehdotettu ja kulut olivat karanneet käsistä niihin verrattuna, mutta aivan järjettömästi aikataulu oli venynyt ja kulut kasvaneet johdon ja konsulttien vaatimaan aikatauluun nähden. Vain koska konsultit/johto ei alunperinkään suostunut kuuntelemaan ja ymmärtämään mikä oli projektin idea ja millä aikataululla se järkevästi menee.

“Oman firman kilpailukyky on pitkälti kiinni siitä miten nämä lisämyyntiä tuottavat projektit saadaan toteutettua nopeasti ja tehokkaasti.”

Jätä pois sana “nopeasti” niin lauseesta tulee välittömästi paljon arvokkaampi neuvo. Tehokkaasti hoidettu projekti tuo tehokkaan tuloksen ja projektin valmistumisen vahdittaminen vain vähentää projektin lopputulosta.

Myyntiä saa paljonkin paranneltua aina sillä että projekti vedetään kunnolla loppuun saakka, ei sillä että hätäillään ja pusketaan se ulos raakileena kun joku ******* keksi tehdä päätöksen että esim tuotteen täytyy olla valmis joulumarkkinoille kun alunperin projektisuunnitelma on ollut seuraavan vuoden juhannukselle.

Jos haluaa tehokasta, ei pidä vaatia nopeutta, jos vaatii nopeutta, ei pidä vaatia tehokkuutta. Se on sama kuin halpa ja hyvä, jos haluaa halvan ja hyvän, täytyy ne ostaa erikseen. Kummallisesti tosiaan projektisuunnittelua käsittelevät kirjat ovat täynnä malliesimerkkejä mistä projektien virheet lähtevät, mutta siitä huolimatta niitä ei tunnu edes kukaan käytännössä kunnolla toteuttaa. Sitten on niitä muutamia yrityksiä jotka oikeasti noudattavat niitä ja hakkaavat aivan mielettömiä tuloksia vuosi toisensa perään, eikä kukaan ole “piipussa”.

Ossin ennuste voi mennä siinä mielessä pieleen, että usein juuri taantumassa arvaamattomasti investoinut ja kehittynyt tekniikka saattaa nousta pelastajaksi. Näin kävi mm. Nokialla. Luopui kannattavasta teollisuudesta (kaapelit, sähköntuotanto, renkaat) ja keskittyi kännykkä ja verkkotekniikkaan. Samoin esim. joku linux-tekniikan uudelleen yllätys tai kokonaan PC-koneet ohittava tekniikka saattaisi nousta näin taantumassa arvoon arvaamattomaan. Kuka ylipäätään on sanonut, että sinun pitää asentaa yhtään ohjelmaa koneellesi ottaaksesi sen käyttöön?

Verkko voi jyrätä entiset “osta ja asenna” -ratkaisut kokonaan historiaan. Ja kokonaiset työasemat.

Vanha projektinhallinnan kultainen ohjehan on sellainen, että ominaisuuksia mietittäessä on kolme osatekijää:

- Kustannukset
- Aikataulu
- Laatu

Voit valita näistä kaksi.

Juhanilla oli mielenkiintoinen kommentti uuteen tekniikkaan investoimisesta. Se kieltämättä saattaa avata arvaamattomia mahdollisuuksia.

Mikä olisi vuonna 2009 tällainen tekniikka? Palvelut verkossa on jo tätä päivää. Olisiko cloud computing (Azure/Gears) hyvä tulevaisuuden lupaus?

Kun nyt Scrumia käytettiin esimerkkinä, niin korjataan asiavirheet: ScrumMaster on menetelmävalmentaja, ei projektin vetäjä. Scrumissa ei projektipäällikköä edes ole sanan perinteisessä merkityksessä, sillä projektitiimin tulisi toimia itsenäisesti ja itseorganisoituvasti.

Hyvä kirjoitus Ossilta, olemme saaneet koko vuoden ja viime vuodenkin ajan lukea IT-alan julkaisuista kuinka vähän oman yrityksen IT-alueeseen kiinnitetään huomiota. Nyt kun tulee paniikkiuhka niin sieltä IT:stähän se taas nipistetään. Olen samaa mieltä Ossin kanssa, että yrityksissä pitäisi keskittyä laajemmalla perspektiivillä leikkauksiin.

Tämä keskustelu tuntuu olevan hiukan väärässä paikassa, mutta kun asiaa mietiskelin, missä sen sitten pitäisi olla? Hieno kannanotto.

(OFFTOPIC: Hissi esimerkki on sinänsä ihan mielenkiintoinen. Riippuen kerroksien määrästä, väittäisin, että työntekijöillä menee enemmän aikaa rappusten kävelemiseen (vaikkakin alaspäin) kuin hissillä liikkumiseen. Tämä taas on suoraan työajasta pois. Ei se paljon ole, mutta eipä ole se sähkönkään säästö… pitkällä aikavälillä tulokset voisivat olla mielenkiintoisia.)

Tarmo: Joo… teoriassa näin. ScrumMasterin rooli ei kuitenkaan käytännössä hirveästi projektipäälliköstä eroa. Scrum itse on menetelmänä niin yksinkertainen, että pelkkään menetelmäopettamiseen ei tarvita kokopäiväistä valmentajaa.

Sen sijaan esteiden poistaminen on oleellista. Ja tätä järjestely & sumplustyötä projektipäälliköt tekevät muutenkin.

Tässä on muuten hyvä video Scrum-menetelmän kehittäjän (yhden heistä), Ken Swablerin, juttutuokioon. Varsinainen asia alkaa noin kolmen minuutin kohdalta.

http://video.google.com/videoplay?docid=-7230144396191025011

“Loppuun oma ennusteeni: kypsät, luotetut ja koetut tietojärjestelmäalustat tulevat olemaan arvossaan vuonna 2009. Tämä povaa huonoa Windows Vistalle, mutta myös laajamittaiselle siirtymälle Mac- tai Linux-työasemiin sekä uusiin Open Source -työkaluihin, kuten esimerkiksi Open Officeen, Ruby on Railsiin tai MySQL 5.1:een.”

Free software ei vaan noudata perinteisiä lainalaisuuksia joihin tämä päätelmä perustuu. On aivan eri asia puhua tarvittavasta uudesta softasta kun ainoa kulu softan käyttöönotossa on ok:n saaminen firman lakimieheltä.