Olisiko kuitenkin kannattanut tarkistaa ne taustatiedot?

Ja olisiko kuitenkin kannattanut jättää ne MS-lasit työpöydälle?

“Miksi ihmeessä tietotekniikkaa ei käytetä kouluissa siihen mihin yrityksissäkin: tehostamaan, helpottamaan ja nopeuttamaan ydintoimintoja. Eli koulujen tapauksissa nostamaan oppilaiden oppimistuloksia (lue: arvosanoja) ja vähentämään opetushenkilökunnan rutiinitöihin kuluvia työtunteja ja jopa itse henkilökunnan määrää.”

Kerropa miten tämä tehdään? Ja onko koulujen henkilökuntaa enää varaa vähentää, kun tavoiteltuihin luokkakokoihin ei näytetä millään päästävän.

Asioiden oppimisessa tietotekniikka ei ole mikään poppakonsti.

Ja jälleen kerran jättämällä sopivasti osia asioista kertomatta sekä pyöristelemällä lukuja sopivaan suuntaan, saadaan mielikuvia liikuteltua haluttuun suuntaan.

Minä käsitin esim. sen viittaamasi “erään lukion pääsy opetusverkkoon on estynyt…” maininnan liittyvän windows-verkkoon. Ongelma ei suinkaan ollut LTSP-alustalla toimivassa järjestelmässä. No, se oli varmaankin vain vahinko. Ja minä vaan luen asioita pingviinilasit päässäni, right.

Tämän blogin innoitushan lienee pitkäksi äitynyt keskustelu aiheella “Linuxilla kohennusta koulujen konekantaan”.

Se mitä LTSP-systeemien tiimoilta kannattaisi tehdä, olisi riippumattoman tahon suorittama tyytyväisyysmittaus. Siinä voitaisiin kysyä mielipidettä LTSP-alustasta opettajilta, taloushallinnolta sekä käyttäjiltä. Tuo em. keskusteluthreadi kertoi minulle että aiheen tiimoilta liikkuu liikaa soopaa, jotta siitä voisi mitään eksaktia saada selville.

Tietokonelehti ei IMHO sovellu tuollaisen kartoituksen tekoon, koska on liian vahvasti kallellaan tiettyyn ohjelmistovalmistajaan päin, tai ainakin osa toimituksesta.

LTSP-verkko tulee AINA edullisemmaksi ylläpitää kuin tavallisiin, “fat client”-tyyppisiin koneisiin (eli omilla kovalevyillä varustettuihin) perustuva, JOS ylläpitoa ei osteta joltain kalliilta yritykseltä tyyliin Opinsys.

Meillä on työpaikalla suurin osa työasemista LTSP-terminaaleja ja ylläpitokustannukset näiden osalta laskivat 90 % vuodessa Windows-työasemiin nähden. On jokseenkin vääristynyttä verrata LTSP:n kustannuksia vain siihen, mitä Opinsys veloittaa. Eihän vakioidulla Windows-verkollakaan nyt mitenkään päästä siihen edullisuuteen, mitä kovalevyttömät päätteet ja yksi ainoa palvelinkone ylläpidettävänä tuovat. Tässä vertaillaan nyt omenoita ja appelsiineja. Tiedän myös, että eräs paikallinen IT-yritys täälläkin tarjoaa LTSP-ylläpitoa paljon Opinsysiä edullisemmin, eikä aseta samanlaisia rajoituksia ympäristön käytölle.

Mutta summa summarum, silloin kun IT-ylläpito on yrityksen sisällä, LTSP tiputtaa ylläpitokustannukset minimiin. Esimerkiksi 30 ylläpidettävän työaseman sijasta onkin enää yksi palvelinkone ylläpidettävänä. Tai 60 työaseman sijasta kaksi palvelinkonetta. Jne. Myös sähkönkulutus on pienempi ja tällä on sitä mukaa enemmän merkitystä, mitä enemmän työasemia on.

Onhan tosiaan lukujen pyöristelyä. Opinsys ei ole yhtä kuin LTSP!

Tässä nyt ei esimerkiksi mainittu siitä yhdestä koulusta, missä oppilaat ylläpitävät LTSP-verkkoa. Ylläpito ei siis maksa mitään ja laiteostoissa säästetään ainakin joka kolmen vuoden välein sievoinen summa, koska päätekoneita ei tarvitse uusia niin kauan kun ne vain toimivat. Ja jos hajoavatkin, uusia käytettyjä koneita saa puoli-ilmaiseksi tilalle – kovalevyt pois vaan ja verkkopiuha kiinni, taas on uusi työasema käytössä.

Opinsys on aiheuttanut huonon maineen LTSP:lle, kun asiaa tuntemattomat konsultit saarnaavat heidän rajoituksistaan ja kustannuksistaan. Itse olen käytellyt LTSP-terminaaleja jo ennen kuin Opinsys myi ainuttakaan sopimusta ja voin vakuuttaa, että erillisiin Windows-työasemiin nähden LTSP-terminaalien ylläpitoon ei kulu edes kymmenesosaa samasta ajasta. Senhän nyt kertoo terve maalaisjärki: 1 kone on helpompi ylläpitää kuin 20 konetta.

“Opinsys ei ole yhtä kuin LTSP!”

Toistetaan tämä edellisen kirjoittajan sanoma vielä kerran, koska se herra Mäntylahdeltakin jäi ymmärtämättä. Opinsysin vaikutus LTSP:n käyttöönotoille on ollut enimmäkseen negatiivinen. Kallis ja rajoittunut sopimus ei edusta niitä arvoja, millä LTSP alunperin kehitettiin.

#historiachat
< @ope> Jo muinaiset roomalaiset…
Wanha!

#putkis (173) [130440]
(+sampppa) Huomenna ruotsin koe :/
(+sampppa) Onneksi olen warettanut koepohjan
(+NightChild) DD

Alkupään kommenteissa keskitytään näemmä kinastelemaan siitä kumpi tulee halvemmaksi: LTSP vai Windows-infra. Minusta tämä kysymys on varsin irrelevantti sillä kokonaiskustannukset ovat joka tapauksessa jokseenkin irrelevantteja verrattuna koululaitoksen muihin menoihin.

Paljon mielenkiintoisempi kysymys on, miten tietotekniikkaa voitaisiin hyödyntää opetuksessa.

En ole ainoa, joka kiinnittää asiaan huomiota. Katsokaapa tämä uutinen:
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=36056

Voisiko samaa soveltaa vaikka sairaalaan, lääkärit voisivat itse ylläpitää tietokoneensa? Se tulisi halvammaksi kuin vaikka kuntayhtymän /sairaanhoitopiirin it-tukipalvelun käyttö. Turhia mitälie atk-asiantuntijoita kaikki.

Ja voisihan poliisitkin kouluttaa ylläpitämään työpaikkansa tietokoneet niin ei menisi rahat hukkaan. Vielä parempi jos voisivat tehdä sen vanhoilla tietokoneilla jne. jne.

Poliiseillahan on päivistysluonteista työtä, siinä voisi vaikka oman alan sovelluset koodata ihan hyvin. PHP ja .net yms laulamaan ja kehitysympäristöt vaan pystyyn.

Sama juttu varmasti onnistuisi joka työpaikalla, laitetaan asiakkaat ja työntekijät ylläpitämään tietotekniikka! Ois kaikki halvempaa.

Koulussa asiakkaita ovat oppilaat ja opettajat ovat opetuksen ammattilaisia.

teemu: Et tainnut oikein ymmärtää asian ydintä. Puhe oli yrityksistä ja muista paikoista, joissa on oma IT-tuki (eikä ulkoistettu). Jos jossain koulussa on tarpeeksi innokkaita nörttejä oppilaina, miksei heitä voisi “valjastaa” ylläpidon puuhaan, ei oikeuksia tähän toki kaikille oppilaille varmastikaan voi antaa.

Miten päin vaan, Opinsys on kallis ja rajoittunut, eikä kerro LTSP:n todellisista hyödyistä mitään.

“Tässä nyt ei esimerkiksi mainittu siitä yhdestä koulusta, missä oppilaat ylläpitävät LTSP-verkkoa. ”

Omasta mielestäni on täysin moraalitonta käyttää oppilaita koulun ylläpitäjinä varsinkin säästöjen toivossa. Oikeasti. Kuka haluaa antaa oppilaille “kotinörteille” koulun it-ympäristön ylläpidon jotka ei millään asteikolla mitattuna ole mitään it-ammattilaisia?

Opinsys on yritys siinä missä mikä tahansa muukin yritys joka maksaa palkkaa työntekijöilleen. Se että LTSP pohjautuu Linuxiin ja “pitäisi” jollain ideologisella syyllä olla halvempi ratkaisu ei tarkoita että esim. Opinsys ei saisi tehdä sillä rahaa.
Kallis se voi olla loppuasiakkaalle, mutta kertoo myös sen, että joko Linux ylläpitäjän “korkeampi” palkka korreloi juuri tuota kustannusta tai sitten Opinsys tienaa tästä sopimuksestaan reilusti ylihintaa jota en usko.

LTSP:llä ei ole kilpailua Suomessa ja jos joku kykenee tarjoamaan palvelut huomattavasti halvemmalla, niin siitä vaan yrittäjäksi. Markkinat on avoimina ja kun ei ole kilpailua, menestyskin voi olla taattua.

“LTSP-verkko tulee AINA edullisemmaksi ylläpitää kuin tavallisiin, “fat client”-tyyppisiin koneisiin (eli omilla kovalevyillä varustettuihin) perustuva, JOS ylläpitoa ei osteta joltain kalliilta yritykseltä tyyliin Opinsys.”

Ja vaihtoehdot ovat?

["Omasta mielestäni on täysin moraalitonta käyttää oppilaita koulun ylläpitäjinä varsinkin säästöjen toivossa."]

Höpö höpö. Pienille kouluille ihan varteenotettava vaihtoehto. Oppivathan siinä samalla paljon uutta.

["Markkinat on avoimina ja kun ei ole kilpailua, menestyskin voi olla taattua."]

Johtunee siitä, että useimmat meistä asentavat LTSP-ympäristön itse.

["Ja vaihtoehdot ovat?"]

Mikä siinä nyt on niin vaikeaa ymmärtää, että monissa yrityksissä on edelleen oma IT-tuki (myös omalla työpaikallani), vaikka kasvava trendi nykyään onkin sen ulkoistaminen. Tällöin LTSP-järjestelmä tulee käyttöönoton jälkeen helposti 90% edullisemmaksi siihen nähden, että jokaista konetta itsessään pitäisi ylläpitää.

Jos IT-puoli on ulkoistettu, silloin voidaan toki alkaa vertailla Opinsystä ja muita LTSP-tukea tarjoavia yrityksiä ja näin täytyykin tehdä. Oma IT-tuki kun ei tule missään nimessä edulliseksi, mutta moni yritys sen siitä huolimatta haluaa edelleen pitää talon sisällä, jolloin mitään Opinsystä kalliine sopimuksineen ei LTSP-verkkoa ylläpitämään tarvita.

Hra Mäntylahti, et vielä vastanut kuinka tietotekniikalla toteutettaisiin kaikki ne parannukset joita kaavailit.

Ja kustannuskeskustelu on relevantti juuri sinun ansiostasi, koska vääristelit LTSP:n kuluja ilmeisen tarkoitushakuisesti. Relevantti se on myöskin koulujen niukkojen määrärahojen vuoksi ja näkyypä se olevan relevantti myös linuxia vastustavien argumenttien mukaan.
—————

“Omasta mielestäni on täysin moraalitonta käyttää oppilaita koulun ylläpitäjinä varsinkin säästöjen toivossa.”

Tuskinpa ko. tapauksessa on haettu ensisijaisesti säästöjä. Pedagogisesti tapaus on hyvä esimerkki, kuinka tietotekniikan opettaminen integroidaan onnistuneesti käytäntöön.

“Mikä siinä nyt on niin vaikeaa ymmärtää, että monissa yrityksissä on edelleen oma IT-tuki”

Huomaatko tässä eroa vertauksena koulumaailmaan?
Oppilaat eivät ole koulun työntekijöitä, vaan asiakkaita.
Tässä siis asiakkaat “oppilaat” laitetaan hoitamaan yrityksen “koulun” järjestelmiä, joista vielä asiakkaiden “oppilaiden” vanhemmat maksavat veroina.
Etkö näe tuossa mitään väärää?
Eroa ei tuossa tee Linux, kun saman asianhan voisi tehdä Windows ympäriställö tai millä tahansa muulla eli ei voida edes laskea LTSP:n eduksi.

Kirjoituksien perusteella voisi olettaa, että juuri tällainen on vain yhden tietyn ympäristön opettamista, eli LTSP. Hyväksyisitkö saman opetustarkoituksena, jos kyse olisi Windowsista?
Ei se opetus pidä olla tietyn ympäristön opettelua, vaan yleistä, riippumatonta käytettävästä alustasta.

Kuka kantaa vastuun oppilaiden ylläpitämästä infrasta?
Piilolapsityövoiman käyttöä säästöjen tavoittelussa. Hävettäisi suuresti olla ko. koulun rehtori.

“Etkö näe tuossa mitään väärää?”

Mitähän väärää tuossa nyt on opettaa oppilaita hallinnoimaan jotain järjestelmää. Ei se poissulje jotain ulkopuolista henkilöä, joka voisi tehdä sitten isommat muutokset. Perusylläpito hoituisi pienemmillä kuluilla.

“saman asianhan voisi tehdä Windows”

Jaa että ne oppilaat juoksevat kymmenillä tai sadoilla Windows-työasemilla päivittelemässä ohjelmia. Eiköhän se idea nyt tuossa kuitenkin ollut, että LTSP keskittää ylläpidon pelkästään palvelimille.

“ei voida edes laskea LTSP:n eduksi”

Et taida ymmärtää luettua? LTSP poistaa tarpeen uusia laitteistot parin vuoden välein. Se ON etu.

“Alkupään kommenteissa keskitytään näemmä kinastelemaan siitä kumpi tulee halvemmaksi: LTSP vai Windows-infra. Minusta tämä kysymys on varsin irrelevantti sillä kokonaiskustannukset ovat joka tapauksessa jokseenkin irrelevantteja verrattuna koululaitoksen muihin menoihin.”

Jos tietojärjestelmän kokonaiskustannukset ovat irrelevantteja koulun budjetin osalta, niin mitä hyötyä sitten oli käyttää puoli bloggausta siihen, että mainostit miten Microsoft-infra on marginaalisesti halvempi ratkaisu kuin LTPS?

Olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä kanssasi, että 64-bittistä Vista Ultimatea vain joka koneeseen, niin saadaan kunnon killer appsit kaikkialle!

“Jaa että ne oppilaat juoksevat kymmenillä tai sadoilla Windows-työasemilla päivittelemässä ohjelmia. Eiköhän se idea nyt tuossa kuitenkin ollut, että LTSP keskittää ylläpidon pelkästään palvelimille.”

Windowsillehan ei löydy keskitettyä hallintaa päivityksien tekemiseen eikä muuhunkaan ylläpidollisiin toimiin, eihän?
Tiettävästi moni kunta juuri hoitaa Win-only alustansa ylläpidot keskitetysti myös kouluissa.

“Mitähän väärää tuossa nyt on opettaa oppilaita hallinnoimaan jotain järjestelmää. ”

Se, että se ei kuulu peruskoulun eikä lukion opetusohjelmaan.
Amikset ja AMK:ssa tuon vielä ymmärtäisi, jos se jollain tasolla sisältyy opetusohjelmaan. Ei muuten.

Eiköhän pistetä samalla koululaiset kolaamaan koulun pihat lumesta. Koulu, että kuntakin säästää sillä tuhansia euroja vuositasolla. Oppilaat saavat vieläpä liikuntaa ja raikasta ilmaa.
Oppilaat voisi tehdä muille oppilaille ruuatkin. Peruskouluissa tuo saadaan jopa sisällytettyä opetusohjelmaan Taas koulu tai kunta säästää parin keittäjän palkat.
Itseasiassa koululaiset voisi itse toimia vuoron perään opettajinakin. Jätettäisiin vain yksi opettaja valvomaan opetustyötä. Taas voidaan potkia pihalle kymmeniä, jopa satoja opettajia ja kunta säästää satoja tuhansia euroja vuositasolla.
Oppilaat voisivat siivotakin koulun ja siivoojat heittää pellolle. Taas saadaan kymmenien tuhansien säästöt vuositasolla ja oppivathan nuoretkin pitämään paikat puhtaina, ehkä kotonakin.

Etkö oikeasti ymmärrä kuinka järjetöntä on käyttää oppilaita hyödyksi ylläpidollisissa toimissa?
Kuka vastaa jos joku kotinörtti sössii koko homman ja tältäosin koulun it on alhaalla päiviä eikä voida tältäosin käyttää koulun hienoa LTSP järjestelmää hyödyksi opetuksessa eikä välttämättä koulun hallinnollisissa työtehtävissä?
LTSP ei pidä olla itse opetuksen kohde, vaan työkalu kaikkeen opetusohjelman mukaisen opetukseen.
Sama koskee jos vaihdat LTSP:n tilalle vaikka Windowsin.

“Et taida ymmärtää luettua? LTSP poistaa tarpeen uusia laitteistot parin vuoden välein. Se ON etu.”

Jos vähänkin on seurannut millaisia kokoonpanoja löytyy kouluilta, niin ei niitä Windows koneitakaan vaihdeta parin vuoden välein. Sieltä saattaa löytyä käytöstä vielä yli 10 vuottakin vanhoja koneita.
Vielä jopa NT4 ja/tai 98 ja 2000 koneita.

Tässäpä visio:
-Opetusmateriaali kokonaisuudessaa verkkoon.
-Oppikirjoista säästyneillä rahoilla hankitaan oppilaille kannettavat (ero miniläppärin ja oikean kannettavan välillä on ns. veteen piirretty viiva)

Pöytäkone/ATK-luokka -lähestymistapa on auttamattoman 90-lukuista.

Tuntuu jäävän mielestäni muutamissa kommenteissa täysin taka-alalle se, että onko koulun tarkoitus opastaa käyttämään jotain ohjelmia vai käyttää ohjelmia jotta oppilaat oppisivat jotain. Valittu järjestelmä on vain osa kokonaisuutta missä opettamiseen jää toisella vaihtoehdolla enemmän aikaa järjestelmien toimiessa useimmiten niin kuin niiden on tarkoituskin toimia. Tähän mielestäni kuuluu se, että työpisteiden toiminnallisuutta rajoitetaan tarpeen vaatiessa.

Mielestäni opetuksen missä käytetään tietokoneita tarkoituksena ei ole oppia kuinka boldataan teksti jollain ohjelmalla vaan se, että miten samaisen tekstin sisältämä informaatio hankitaan, miten sitä käsitellään ja miten se saadaan haluttuun muotoon kaikista kätevimmin ja käyttämällä tietotekniikkaa apuna jos mahdollista.

Muutenkin vaikkapa ohjelmien oppimisessa pitäisi kädestä pitäen opettamisen sijaan opettaa sitä miten niitä oppii itse käyttämään. Miten niiden tarjoamia mahdollisuuksia ja toimintoja oppii itse löytämään ja soveltamaan. Liian usein “opettaminen” on sitä, että kerrotaan miten asia tehdään vaikkapa antamalla 10 kohdan lista mitä pitää seurata halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Tämä pitää paikkansa aika useissa Office koulutuksissa missä olen joskus ollut mukana.

Pyydät minulta rahaa, annan sinulle ammatin, pyydät minulta ruokaa, annan sinulle kuokan ja siemeniä.

JP, jos minulla olisi ollut mahdollisuus kouluaikoina osallistua koulun järjestelmien yläpitoon tai valvontaan mielekkäällä tavalla olisin tehnyt sen erittäin mielelläni. Tuskin ketään pakotetaan tällaiseen osallistuminen – kyseessä on pikemminkin iltapäiväkerhon tyyppinen ratkaisu missä asiasta kiinnostuneet oppilaat saavat toteuttaa itseään.

“Sieltä saattaa löytyä käytöstä vielä yli 10 vuottakin vanhoja koneita.”

Ja myös 10 vuota vanhat koneet käyvät LTSP-ympäristöön päätelaitteiksi, joten niitä koneita ei tarvitse edes vaihtaa uudempiin -> kustannussäästöä.

“Eli koulujen tapauksissa nostamaan oppilaiden oppimistuloksia (lue: arvosanoja) ”

Arvosanan korotus (ei millään pahalla) on aika absurdi käsite, sillä kyseessä on suhteellinen keino jossa arvioidaan oppilasta suhteessa muihin.

Yksilön tasolla tavoittelemisen arvoista toki, mutta ei koko kokonaisuus huomioiden!

JP:lle oppilaat ylläpidon apuna on nyt joku ihan käsittämätön riistojuttu. Opettajat potkitaan pihalle ja kaikki sekoaa. Okei.

No mietipä tätä: monessa koulussa on oma IT-tuki, eivät kaikki ole ulkoistaneet. Mihin tällaisessa koulussa tarvitaan mitään Opinsysiä, kun talon oma IT-tuki voi aivan yhtälailla hoitaa LTSP:n ylläpidon? Vai mitä sillä tuella siellä sitten tehdään? Ajallisesti LTSP säästää aivan valtavasti kaikista turhista ja epätuottavista nippelihommista, kun ylläpidettävänä on palvelimet, eikä jokainen työasema erikseen

Vaikka keskittäisit kovalevyllisten työasemien ylläpidon kuinka hyvin, et koskaan saa sitä toimimaan yhtä vaivattomasti kuin kovalevyttömien päätteiden. Jos koneessa on oma käyttöjärjestelmä ja ohjelmat, siihen tulee myös omia ongelmia. Vai miksi ne tukihenkilöt sitten juoksevat Windows-työasemilta toisille korjaamassa ongelmia erikseen kunkin koneen käyttöjärjestelmästä, vaikka niiden ylläpito onkin keskitetty?

“Koska loppukäyttäjiltä (lue: oppilailta) on viety oikeudet muokata järjestelmiä, koneet pysyvät siistimmässä kunnossa kuin hallitsemattomat Windows-työasemat.”

Itse vuodsikaidet koulujen verkko (windows+mac+kaikki muu) ympäristöjä säätäneenä ja ylläpitäneenä ja konffanneena tuo “HALLITSEMATTOMAT” vähän askarruttaa. Windowsissahan on aivan mahtavan hallintatyökalut ja oikeuksien rajoitukset.
Samoja windowsseja käytetään jokaisessa muussakin firmassa suuryriteyksesssä ja kirjastossa. siten tuo tarkoittaisi että kaikkien nokioiden ja muiden suuryrityksien koneet olsiivat “HALLITSEMATTOMIA” ja työntekijät voisivat tehdä mitä tahansa.

Aijoo, oli meilläkin LTSP projekti eräässä suurkaupungissa. Hirveän väännön ja säätämisen jälkeen LTSP projekti haudattiin, koska se oli liian vaikea ottaa käyttöön. itse LTSP toimi hyvin, mutta kaikki muut palvelut joita verkossa oli ,autentikoinnit sun muut kotihakemistot, eivät toimineen ollenkaan ja LTSP ympäristö jäi omaksi, erilliseksi ympäristökseen.

Pedagogisesti ei ole keställä pohjalla kouluttaa veronmaksajien rahoittamana uusia asiakkaita omaksumaan pääsääntöisesti yhden valmistajan tuotteisiin. Uusasiakashankintaa veronmaksajien piikkiin.

Miksi sitä tietotekniikkaa pitää änkeä väkisin mukaan opetukseen. Oman käyttäjäkokemukseni pohjalta homma menee lähinnä siihen että oppilaat tekevät koneillaan mitä huvittaa kun opettajan silmä välttää. Keskittymiskyky on olematon verrattuna normaaliin tuntiopetukseen. Kannattaisikin käyttää sitä konetta vain tehtävien palautukseen verkon yli ja tehtävien tekemiseen kotona, ei koulussa.

Jotenkin tuntuu oudolta että piti taas Linux sotkea tähänkin mukaan. Eikö aihetta olisi voinut käsitellä muuten kuin provosoimalla nämä Linux-fanaatikot esiin? Sitten jälkikäteen kirjoittaja ihmettelee kommenteissa kun keskustelu siirtyy Linuxiin sen opetuksen sijasta jota kai tässä haettiin. Taitaa olla tässä tämän blogin luvut.

Minä olin ATK-opena 80-luvun lopulla. Saimme pitkän ruinauksen jälkeen hankittua koneet ja verkon. Sitten pyysimme rahaa ohjelmiin ja koululautakunnan ensimmäinen vastaus oli, että eikö niiden laitteiden mukana tullut joku ohjelmointikieli (basic) ja sillä opettajat voisivat iltapuhteilla ohjelmoida ohjelmat. Myöhemmin vaihdoin itse ATK-alalle, kun koululautakunta pelkäsi, että “jos tuo saa riehua täällä vielä jonkin aikaa, niin hekin joutuvat opettelemaan käyttämään koneita” ja lopettivat rahoituksen.

Samat ongelmat näyttävät olevan uudempina versioina edelleen jäljellä. Ongelma siitä, että on olemassa tietotekniikan opetusta sekä tietokone-avusteista opetusta ja nämä menevät käsitteistössä sekaisin. Eikä kait vieläkään ole päätetty, että kuka vastaa jälkimmäisestä.

Nyt pitäisi käydä keskustelua siitä, että onko nyt ylläpito saatu kokonaan tuhottua ulkoistuksella, jolloin on systeemi, joka ei toimi. Toisaalta maksetaan ylläpidosta mahdollisimman vähän, kun ei se kuitenkaan toimi. Yksi osaava ylläpitäjä riittää, kunhan se on tavoitettavissa ja tehdään systeemi päätetyyppisesti. Oma kasvollinen henkilö on aina parempi kuin se kasvoton tuki siellä jossain. Sama koskee myös yrityksiä.

Teknisesti LTSP ei rajoita mitään, kyse on sen konfiguroinnista. Open- Source on täällä jäädäkseen. Minä ainakin veronmaksajana vaadin, että verorahojani ei käytetä saman toteutuksen maksamiseen joka laitokseen ja yksikköön erikseen, työnä ja lisensseinä. EU on samaa mieltä, mutta kestää aikansa ennenkuin tämä yhtä hiiriliittymää fanittava kansakunta saadaan tajuamaan oma parhaansa.

Sellaista se on kun windows-fanaatikko alkaa bloggaamaan.

“Samoja windowsseja käytetään jokaisessa muussakin firmassa suuryriteyksesssä ja kirjastossa. siten tuo tarkoittaisi että kaikkien nokioiden ja muiden suuryrityksien koneet olsiivat “HALLITSEMATTOMIA” ja työntekijät voisivat tehdä mitä tahansa.”

Kotkan kaupungin kirjastossa on tietokoneiden käyttöjärjestelmänä Windowsit. Tietokoneille kirjauduttiin syöttämällä tunnusluku ja oletushan on silloin se, että sessio on jotenkin suojattu. Paskanmarjat, koneelta pystyi onkimaan edellisten koneella kävijöiden sähköpostiosoitteita, salasanoja ja muuta tietoa. Itseasiassa koneen selain avautui suoraan edellisen koneella kävijän henkilökohtaiseen hotmail -tiliin! Luonnollisesti ilmoitin työntekijöille että ei nyt ihan toimi tää homma.

AMK:ssa ollessani tietokoneet oli Windows 2000 työasemia ja työpöytä oli henkilökohtainen ja ladattiin palvelimelta. Ylläpito oli kaikea muuta kuin keskitettyä, sillä jotain ohjelmistoasennuksia asennettiin koneisiin ihan käsipelillä ja luokkia oli välillä kiinni ylläpidon takia. Lisäksi koneella oli jokseenkin vapaat kädet tehdä mitä huvitti. Ei ollut mitään estettä esimerkiksi kytkeä F-securea pois päältä tai muuta vastaavaa.

Jos LTSP:ssä jokin tekee hintaa niin se on se, että on jotain amatöörejä rakentamassa järjestelmää tai muuta vastaavaa. Tarvisi oikeasti _perusteluja_ sille Windowsien edullisuudelle. Annetaanko kaikki ilmaiseksi sähkö myöten vai millä tavalla se ylläpidon vaiva tehdään halvemmaksi?!

Tosin eihän tämä nyt tietenkään ole mikään ammattilehti muutenkaan tunnu olevan joten ei kai tarvitse perustella mitään.

Jutun tekijän kanta tuli taas todella esiin. “estynyt pääsy porttaalipalveluihin” ei todellakaan johtunut LTSP ratkaisusta vaan ko. porttaalista joka oli toteutettu MS tekniikalla ja vaatii siten MS työasemat. Kustannusvertailuun esitettiin oma kanta sen tarkemmin laskematta.

Ja kyllä todella pitää keskustella teknisistä vaihtoehdoista yleisen tietotekniikan hyödyntämiskeskustelun rinnalla. Keskustelun tarvetta yleensä vähättelevät monopolin kannattajat.

Windowsien ylläpito-ongelmiin voisi lisätä yhden PK-yrittäjille koneita jobbaavan henkilön ja ylläpidossa tukevan kommentti, että ainoa yritys missä ei ole ollut viruksia tai muuta ongelmaa solmussa olevien Windowsien kanssa on se jossa koneet ei ole ollenkaan kiinni Internetissä..

“Jutun tekijän kanta tuli taas todella esiin. “estynyt pääsy porttaalipalveluihin” ei todellakaan johtunut LTSP ratkaisusta vaan ko. porttaalista joka oli toteutettu MS tekniikalla ja vaatii siten MS työasemat.”

Toistan itseäni: Tietokone ei ole mikään IT-alan ammattilehti.

Suurin osa opetuksesta on kuitenkin sitä että oppilaat laskevat tai piirtävät tai kirjoittavat jotain itselleen muistiin, ja näissä tarkoituksissa tietokone on uskomattoman kömpelö laite – varsinkin piirtämisessä. Tekstiä kirjoittaessa lähes puolet ajasta menee sen muotoilemiseen johonkin järkevään formaattiin, siinä missä paperille kirjoittaessa lasket vain kynän haluamaasi paikkaan ja alat raapustaa. Lyijykynässä ei ole valikoita eikä nappeja joita pitäisi painella että saa aikaan eri fonttikokoja tai erilaisia kuvioita. Datan syöttäminen tietokoneeseen on hidasta ja vaivalloista puuhaa, koska tietokoneessa ei ole samanlaista luonnollista käyttöliittymää. Ei ole siis ihme että niitä ei juuri käytetä opetuksessa muuten kuin valmiin informaation esittämiseen, ja siihenkään ei jokaiselle oppilaalla tarvita omaa tietokonetta.

Kannettavan koneen näytöltä on sitäpaitsi epäergonomista ja epäkäytännöllistä lukea, koska näyttö materiaaliin nähden 90 astetta väärässä suunnassa ja niitä on vain yksi. LCD paneeli on myös huomattavasti epätarkempi kuin paperille tulostettu kuva/teksti ja kärsii kontrastin vaihtelusta jos sitä katsotaan vinosta, eli paneelia ei voi laskea pöydälle vaan se pitää tukea pystyyn. Tarkkuutta pitäisi olla vähintään 150 ppi että kuvat ja kuvaajat näyttäisivät yhtä tarkalta kuin paperilla, mutta esimerkiksi 15 tuuman laajakulmaruudulla (vastaa noin A4 paperia) tyypillinen 1280×720 pikselin resoluutio on vain 100 ppi. Optimitarkkuus olisi noin 200 ppi.

Paperiarkki voittaa tietokoneet. Se on yksinkertainen käyttää ja erittäin varmatoiminen. Siihen voi piirtää, kirjoittaa, laskea, siltä voi lukea ja katsella informaatiota, ja sen voi liimata seinälle muiden nähtäväksi, ja niitä voi käyttää yhtä aikaa niin montaa kuin haluaa. Paperi on myös nopea, joustava ja halpa, eikä se tarvitse sähköä. Ainut todellinen kilpailija paperille on elektroninen paperi johon on lisätty kosketuksen tunnistus niin että siihen voi kirjoittaa kynällä.

Meillä koulussa korvattiin piirtoheittimet dataheittimillä. Nyt tosin opettaja ei pysty tekemään tussilla selventäviä merkintöjä kalvoihin, tai kirjoittamaan tyhjälle kalvolle tunnin aikana. Yhdessä luokassa on katossa kamera joka kuvaa opettajan pöydällä olevaa jalustaa ja siinä olevaa paperia. Kuva on suoraan sanottuna surkea eikä tekstistä saa toisinaan mitään selvää. Täytyy sanoa että siinä oli taas turhuuksien multihuipennus tunkea tietotekniikkaa sinne missä sitä ei tarvita.

Jep.

Käytännössä vanha kunnon paperivihko tai vaikka liitutaulu on moneen hommaan pätevämpi ja kätevämpi kuin tietokone.

Niin se vain on.

“Tekstiä kirjoittaessa lähes puolet ajasta menee sen muotoilemiseen johonkin järkevään formaattiin, siinä missä paperille kirjoittaessa lasket vain kynän haluamaasi paikkaan ja alat raapustaa. Lyijykynässä ei ole valikoita eikä nappeja joita pitäisi painella että saa aikaan eri fonttikokoja tai erilaisia kuvioita. Datan syöttäminen tietokoneeseen on hidasta ja vaivalloista puuhaa, koska tietokoneessa ei ole samanlaista luonnollista käyttöliittymää.”

No paska softa sitten käytössä. Itse ainakin kirjoitan tekstieditorilla nopeammin kuin kynällä.

“Paperiarkki voittaa tietokoneet. Se on yksinkertainen käyttää ja erittäin varmatoiminen. Siihen voi piirtää, kirjoittaa, laskea, siltä voi lukea ja katsella informaatiota, ja sen voi liimata seinälle muiden nähtäväksi, ja niitä voi käyttää yhtä aikaa niin montaa kuin haluaa.”

Sitten saa miettiä että mitähän hittoa sitä kiireessä kirjoitti siihen paperiin, ja kun sitä informaatiotakin tulee vuosien aikana kansiokaupalla niin olisi kiva saada tehtyä hakuja.

Miksi ihmeessä ne kaikki pitää muutenkin nysvätä itse taululta paperille? Miksi ei vaan voi olla jotain PDF:ää jaossa minkä imaisee läppärille missä oppimateriaali jota käsitellään? Oppitunneilla menee aika aika hyvin hukkaan kun porukka KOPIOI liitutaululta tavaraa vaikka tietotekniikka on juurikin käteviä siinä hommassa! Voisi sen tunnin käyttää ennemmin siihen OPETTAMISEEN.

Perinteisillä oppimisvälineillä kuten paperilla, kirjalla ja liitutaululla on suurempia merkityksiä koko elämää varten kuin tietokoneella.

Tietokone on ns. tiedon jälkityöstäjä. Sillä viimeistellään sitten työt siistiksi sellaiseen muotoon että muut saavat siitä selvää ilman että joutuu ratkomaan toisen käsialaa tai muistiinpanoja.

Kaunokirjallisuus kehittää aivoja eri tavoin kuin näppäimistön näpytteleminen. Maalaaminen kehittää aivoja eri tavoin kuin valokuvaaminen.

Matemaattinen laskenta ruutupaperille kynän ja laskimen avulla on aivan erilaista kuin tietokoneella laskemisen tekeminen.

Perinteisiä asioita ei voida lähteä syrjäyttämään tekniikalla vain sen vuoksi että säästettäisiin rahaa jossain, kun lopputuloksena on että laatu lähtee kärsimään.

Tietotekniikkaa tuo lopulta vain ihmisiä jotka eivät pärjää enää ilman puhelinta, tietokonetta tai autoa. Jos matkaa olisi käveltävänä yli 2km niin siinähän pahimmillaan näpytellään mielummin taxin numero puhelimeen kuin kävellään se matka.

Miten käy lasten rohkeuden kun ei enää pyydetä heitä pitämään esitelmät luokan edessä, vaan sitä saisi istua omassa pulpetissa siellä takarivissä ja painaa nappia tietokoneessa että esitelmä tulee seinälle heijastettuna tai se menisi kaikille muille oppilaille suoraan siihen ruudulle.

Jos ei ole enää syytä opetella kynällä kirjoittamista niin siinä heikkenee niin sosiaalisetkin taidot kuin muiden huomioon ottaminen. Käsin kirjoittaminen harjoittaa niin hienomotoriikkaa kuin ajattelutapaa miten ilmaista itsensä paperille, pitäen myös tärkeänä että käsialasta saa muutkin selvää kuin vain itse. Tietokoneella hienomotoriikkaa ei opita samalla tavalla, sen sijaan lähtee jo pienestä pitäen rasitusvammat kehittymään. Käsialasta ei ole ongelmia kun kaikki osaavat lukea sen näytöltä kun fontti on selkeää. Lapsien silmät alkavat heikkenemään jo näyttöjen huonon laadun vuoksi, kun verrataan luettavuuteen paperilla, yhä useampi tarvitsisi aikaisemmin jo silmälaseja.

On jo useita tuoreita tutkimuksia jotka vahvistavat perinteisten asioiden puolesta puhuvia asioita. Esimerkiksi äidinkielen tunnilla täytyisi harjoitella lausumista, suoraan sanotusti runoutta ja ääneen puhumista. Jotkut älähtävät siitä että miten hirveää ja vanhan aikaista mutta ihmisen kieli on vain merkittävä tekijä myös ajattelemisessa, eikä vain puheen tuottamisessa tarvittu tai makujen maistamisen mahdollistava elin.

Jos tietotekniikkaa edes harkitaan kouluihin otettavaksi, se voi parhaimmillaan toimia vain kouluvälineenä kuin viivoitin jolla saadaan suorat viivat aikaiseksi. Ei koulutarvikkeiden tai muiden kouluvälineiden korvikkeena vaan nimenomaan tukevana.
Esim tietokonetta käytetään tiedon hankkimiseen muista lähteistä kuin vain koulukirjoista, mutta silti sillä ei korvata kirjoja. Sillä voidaan juuri viimeistellä työt selkeämmiksi pitkäaikaista tallennusta varten. Tietokonetta voidaan käyttää erilaisissa tehtävissä wikipedian täydentämistä varten käytettävänä työkaluna. Sillä voidaan helpommin välittää tietynlaista tietoa opettajan ja oppilaan vanhempien välillä, mutta siinäkään se ei ole korvaava.

Esimerkiksi jälkiistuntonnosta annettava ilmoitus pitäisi laittaa edelleen lapsen vietäväksi itse vanhemmilleen. Tapakasvatusta siitä että lapsi itse pohtii sinä aikana miksi hän on sen saanut ja joutuu sen selventämään myös vanhemmilleen että miksi sen on saanut. Tämäkin tehtävä opettaa vastuuta ja muita monia asioita jotka heijastuvat myöhemmin. Jos viesti menee vain opettajan ja vanhempien välillä, ottaa oppilas sen herkemmin vain “rangaistuksena” jostain, sen sijaan että ottaisi sen oppina mitä on tullut tehtyä.

Ne jotka kuvittelevat että olisi mahtavaa että jokainen lapsi saisi jonkin tietokoneen eteensä aina kun kouluun menee, vaativat asioita joista saattaa tulla suuremmat haitat kuin hyödyt. Edes OLPC projektissa ei XO kannettavan tarkoitus ole korvata kokonaan perinteisiä välineitä, vaan olla edistämässä niitä puutteita mitä muutoin eivät saa aikaan materiaalin puuttumisesta.

Joku ehdotti sitä että siirrettäisiin kaikki oppikirjat nettiin ilmaiseksi jaettavaksi, niin sehän on hyvä idea mutta tämä tarkoittaisi myös sitä että kun koulut lopettavat kirjojen tilaamisen, loppuu siihen paikkaan myös niiden valmistus, mikä johtaa taas tiedon vanhenemiseen. Tiedon kyllä täytyisi olla vapaasti levitettävissä, mutta kirjojen tekijöiden täytyisi saada siitä huolimatta korvaus.

Täällä myös oli puhuttu lapsien olevan kouuln asiakkaita. Eivät he ole asiakkaita koululle vaan he ovat yhteiskunnan asiakkaita. Heidät koulutetaan koulussa jotta he pärjäävät yhteiskunnassa ja yhteiskunta hyötyy siitä. Mitä paremman koulutuksen saa, sitä paremmin yhteiskunta kasvaa. Koulun virallisia työntekijöitä on opettajat ja muu henkilökunta, oppilaat ovat koululaisia ja koulu on heitä varten tehty ja perustettu. Yhteiskunta tarjoaa oppilaille koulun, ns. vuokraa tilat, ajan, palkkaa opettajat ja kaikki kustannukset peritään verovaroista, joita taas koulun käyneet oppilaat maksavat tulevaisuudessa.

Riippuen koulusta, oppilaiden olisi ihan hyvä osallistua myös koulun tehtäviin. Ottaa pientä vastuuta asioista. Eikä niin että kaikki muut hoitavat asiat heidän puolestaan. En nyt tarkoita että joku 3lk oppilas joutuu jäämään korjaamaan palvelinta kun kaverit ovat sen pistäneet ***** vitsillään. Vaan että oppilaiden tehtävä on pitää tilat kunnossa, ilmoittaa ongelmatilanteista, kertoa parannusehdotuksia ja korkeammilla luokilla taas osallistua jo itse ylläpitoon tarkemmin. Monella varmaan idea ollut että oppilasylläpitäjät ovat kuin tutoreita, heillä on tiettyjä pieniä oikeuksia ylläpitoon mutta eivät korvaa silti ylläpitoa. Tällöin tietyt oppilasylläpitäjät saavat sudoers oikeudet järjestelmään tiettyihin tehtäviin mutta eivät root oikeuksia. Pieniä tehtäviä voivat opettajat antaa tai muita pyyntöjä tulla itse ylläpidolta.

LTSP-järjestelmä koulussa on harkittava tilanteen mukaisesti. Se ei ole kaikissa tilanteissa autuaaksi tekemä, säästöjä tuova tai jotain muuta etuja. Linux käyttöjärjestelmällä ei ole lähes mitään merkitystä aiheeseen onko tietotekniikasta hyötyä kouluissa. Tietenkin käytettävät järjestelmät vaikuttavat myös aiheeseen mutta jos perimmäinen kysymys on että onko tietokoneesta hyötyä koulutuksessa, se on kyllä. Mutta jos kysymys on että voidaanko tietokoneella korvata nykyiset oppimenetelmät, niin se on että ei voida.

Tekniikan tarkoitus on edesauttaa, eikä tehdä tarpeettomaksi tai heikentää tilannetta. Tietotekniikan tuominen kouluihin nykyisten tekniikoiden korvaajaksi on kuin valmistettaisiin androidit jotka korvaisivat kaikki ihmiset siten että ihmistä ei enää tarvita kun työnantaja voi säästää rahaa ottamalla 24/7 toimivan androidin siihen tilalle. Juu, paperillahan se kuulostaa mahtavalta että on uutta tekniikkaa ja homma pelittää nopeammin, mutta vaikutukset ovat pitkällä aikatähtäimellä paljon suuremmat ne haitallisemmat kuin että homma olisi alunperin tehty vähän hitaammin ja vaikeamman kautta.

Matti: “Miksi ihmeessä ne kaikki pitää muutenkin nysvätä itse taululta paperille? Miksi ei vaan voi olla jotain PDF:ää jaossa minkä imaisee läppärille missä oppimateriaali jota käsitellään? Oppitunneilla menee aika aika hyvin hukkaan kun porukka KOPIOI liitutaululta tavaraa vaikka tietotekniikka on juurikin käteviä siinä hommassa! Voisi sen tunnin käyttää ennemmin siihen OPETTAMISEEN.”

Ajattelet kuin tyypillinen mies. Päämääräsi ei ole tulos vaan kunhan homma tulee tehtyä. Se muistiinpanojen kirjoittaminen on _tärkeä_ osa oppimista.

Et varmaan koskaan ole edes miettinyt että miksi opettaja ei jaa suoraan kaikkia materiaaleja monisteena oppilaalle mikä hänelläkin on, ei nimittäin syynä ole vain se että hän ei saisi kopiokoneella kopioida sitä paperia tai että hän säästää luontoa ja mustetta sillä.

“Olen seurannut itse näitä hankkeita mielenkiinnolla ja on sanottava, että Linux-päätteiden käytölle perusopetuksen, eli peruskoulujen ja lukioiden piirissä näyttää olevan tiettyjä perusteita. Mutta vallankumouksellinen killer application se ei ole.”

Ossi luulee että Linux on applikaatio…En jaksa lukea alkua pidemmälle tätä herran windows fud propagandaa.

Alkuperäistä aihetta sivuten:

“Miksi ihmeessä ne kaikki pitää muutenkin nysvätä itse taululta paperille? Miksi ei vaan voi olla jotain PDF:ää jaossa minkä imaisee läppärille missä oppimateriaali jota käsitellään? Oppitunneilla menee aika aika hyvin hukkaan kun porukka KOPIOI liitutaululta tavaraa vaikka tietotekniikka on juurikin käteviä siinä hommassa! Voisi sen tunnin käyttää ennemmin siihen OPETTAMISEEN.”

Ehkäpä siksi, että keskittyminen herpaantuu todella helposti omasta materiaalista lukiessa, ja tekemällä oppii (vrt. “kopioiminen taululta”) Itseoppiminen pelkän materiaalin perusteella ei todellakaan ole yhtä tehokasta kuin perinteinen kontaktiopetus, ja nimenomaan itseoppimista se olisi jos opettaja olisi taustalla hiljaa ja sitten omaan tahtiin lueskeltaisiin sitä PDF:ää. Taululle kirjoittaessa ei ainoastaan kopioida materiaalia, asiat käydään myös läpi ja niistä keskustellaan, tietenkin tunnin aiheesta riippuen.

Toisaalta joissain tapauksissa, kuten monisivuisten esseiden kirjoittamisessa tietokoneesta olisi apua, ja tarkistaminenkin olisi varmasti opettajalle helpompaa.

“Sellaista se on kun windows-fanaatikko alkaa bloggaamaan.”

Kyllä! Aina samaa täyttä paskaa.

Raipsilla on hyvä pointti. Materiaalin itse kirjoittamalla oppii paremmin kuin pelkällä lukemisella.

Mutta pitääkö se materiaali välttämättä kirjoittaa ylös lyijykynällä ja ruutupaperilla? Saisiko näppäimistöllä kirjoitettaessa aikaiseksi saman oppimistuloksen?

Dustinilta voisin kysyä, olisiko mitään järkeä miettiä opetusmenetelmien päivittämistä 2000-luvulle. Miksi luokan edessä esitelmöivä opettaja, jota oppilaat kiltisti kuuntelevat on paras mahdollinen malliesimerkki, eikä saisi kehittyä? Tässä suhteessa kehitystä on tapahtunut aika paljon, esimerkiksi 50-lukuun verrattuna.

Kannattaisiko tuntien rakennetta miettiä uusiksi ja tuumailla miten tietotekniikka voisi tukea tätä.

Käytännön esimerkki: kieliopetukseen kolme 7-10 minuuttia kestävää monivalintakysymys-harjoitusta, joitten tulokset tulevat välittömästi opettajan päätteelle näkyviin. Opettajalla näkee heti mitkä kysymykset aiheuttivat eniten ongelmia ja pystyy käsittelemään niitä.

Jos joku on oikeasti niin älykäs, että saa 10 minuutin harjoituksen tehtyä 5 minuutissa, mitä hiton väliä sillä on, vaikka hän surffaileekin loppuajan?

Yo!
Entinen Mikrobitin ikioma M$ lobbarihan se täällä paasaa.
Taisivat siellä MB:ssä viimein kyllästyä tähän herraan ja antaa monoa persuksiin.
Saas nähä kuinka kauan Tietokone pitää tätä M$-sylikoiraa polvellansa.

Terveisin:
- Kauan sivusta seurannut -

P.S:
Mites muuten on Ossi noiden M$-osakkeiden laita
nykyään ?

P.S2:
Ja onnistuuko se Windowsin käyttö jo vai käytätkö edelleen DOS:ssia ?

Hienoa kritiikkiä opetusta ja kouluja kohtaan jälleen. Ei taida kolumnistilla olla _mitään_ käsitystä siitä mitä kaikkea jo alakoulussa pitäisi oppilaille opettaa. Heidän, jo alakoulusta päästyään, tulee esimerksi olla “medialukutaitoisia maailmankansalaisia, jotka osaavat hakea tietoa kriittisesti Internetistä”.

Haloo! Oppisivat edes lukemaan, laskemaan ja käyttäytymään niin olisi eväitä opetella noita “medialukutaitoja”. Luepa kurjuuttasi esimerkiksi Tampereen kaupungin opetussuunnitelma, ja mieti sen luettuasia mihin väliin siihen kytketään tietotekniikkataitojen opetus. Ei tuollaiseen jää enää aikaa, oli sitten alusta mikä tahansa.

Olen samaa mieltä siitä, että tietotekniikkaa käytetään liian vähän. Samaan aikaan tiedän miksi näin on, ja toivoisinkin asiaa ajavilta henkilöiltä ratkaisuja miten sitä voitaisiin resurssien puitteissa käyttää sen sijaan että lainataan tilastoja kritisoiden käytön puutetta.

Moneen valitukseen ja kritiikkiin sopii sama kommentti kuin tähänkin kolumniin: “Sen sijaan että kritisoit asiaan, niin esitä konkreettisia esimerkkejä miten asiaa voidaan parantaa”.

Ja jos alustoja mietitään niin kouluissa olisi parempi käyttää esimerkiksi LaTeXia tai vaikka notepadiä koska tällöin olisi pakko kuluttaa suurin osa ajasta sisällön miettimiseen, eikä kauniiden kirjasintyyppien, kuvien ja asemointien säätämiseen.

“Ajattelet kuin tyypillinen mies. Päämääräsi ei ole tulos vaan kunhan homma tulee tehtyä. Se muistiinpanojen kirjoittaminen on _tärkeä_ osa oppimista.”

Nimenomaan ei ole. Oppimisessa tärkeää on _ymmärtäminen_ ja se, mistä haluttu informaatio löytyy sitten kun aivot on nyrjäytetty ymmärtämään asia. Aivot ovat hyviä hakemisessa, ei niinkään informaation säilömisessä. Myös se pätee, että tekemällä oppii. On myös hyödyllistä oppia jotain asioita nopeasti jolloin oppii keskittymään niihin asioihin joilla on oikeasti jotain merkitystä.

Tiedon hakemisen taitoa muutenkin opetetaan liian vähän. Oleellinen juttu mikä auttaa on yleensäkin lukemaan oppiminen. Valta osa suomalaisistakaan ei käytännössä osaa lukea. Kyllä ne ostoslistat ja romaanit vielä lukee mutta kun pitäisi lukea jotain niin että ymmärtäisikin niin suurin osa väestöä ei tähän kykene. Konkreettisesti tämä tulee esille siinä, että suuri osa väestöä ei lue käyttöohjeita koska eivät käytännössä tajua niistä mitään. Tai jos lukevatikin niin eivät silti onnistu missään.

Ehkä tuo asioiden jäljentäminen on taululta paperille onkin vain sitä varten, että suurinta osaa porukkaa ei ole opetettu kunnolla ymmärtämään lukemaansa ja toivotaan sitten parasta, että jäljentämällä kaiken taululta paperille menisi jotain päähän. Niille jotka jo oikeasti osaa lukea, tämä on vain vittumaista.

Onhan tuota historian painolastia muuallakin kuin oppilaitoksissa. Armeijassa uskotaan kovasti sulkeisharjoituksiin edelleenkin vaikka aseteknologia on aikaa sitten mennyt sellaiseksi, että ei tarvitse yhteislaukausta että olisi jotain vaikutusta. Sitäkin vaan on tehty tuhansia vuosia niin on aika syvästi juurtunut käytännöksi se, että pitää liikkua muodoissa. Tosin on sillä koulutuksen kannalta muitakin hyötyfunktioita mutta kyllä ne resurssit voisi käyttää fiksumminkin.

“Jos joku on oikeasti niin älykäs, että saa 10 minuutin harjoituksen tehtyä 5 minuutissa, mitä hiton väliä sillä on, vaikka hän surffaileekin loppuajan?”

Tehokkain oppimisratkaisu olisi opettaa ihmiset lukemaan niin hyvin kuin mahdollista ensiksi, että ymmärtävät lukemaansa. Tämän jälkeen saada kiinnostumaan itse asioista että ottavat selvää (kiinnostuneena oppii parhaiten) ja jakaa sitten sitä oppimateriaalia ja neuvoa kädestä pitäen jos ei tajua. Ongelma on se, että miten saada tähän sovitettua joku oppisuunnitelma ja käytyä siinä ohessa ne asiat jotka jokaisen pitäisi oppia. Samoin myös riittävän ammattitaitoisen opettajan löytäminen mikä osaa vastata oppilaiden kysymyksiin ja neuvoa asioissa jotka niitä kiinnostaa. Homma menee helposti siihen, että asiasta kiinnostunut oppilas menee opettasta ohitse joka ei ole asiaan erikoistunut. Pitäisikin saada sitten profiloitua niitä oppilaita äkkiä sopivien opettajien alaisuuteen jotka kykenee opettamaan.

“Armeijassa uskotaan kovasti sulkeisharjoituksiin edelleenkin vaikka aseteknologia on aikaa sitten mennyt sellaiseksi, että ei tarvitse yhteislaukausta että olisi jotain vaikutusta.”

Kaikki ei aina ole sitä miltä päällepäin näyttää… Ei sotilaiden ole tarkoitus ajatella itse vaan suhteellisen kritiikittömästi ja tehokkaasti toteuttaa esimiesten käskyt. Poloisten nurmiporarien ajatellessa itsenäisesti ja toteuttaessaan omaa agendaansa ei tule kuin raatoja.

Mutta armeijan mallihan ei varsinaisesti sovellu koulutyöhön…

Tämä asioista kiinnostuminen ja kokonaisuuksien ymmärtäminen on ihan hyvä pointti. Mutta harjoittelun (sis. itse kirjoittamisen) tarvetta tuskin saadaan koskaan poistettua.

Annan kaksi esimerkkiä: kielten ja matematiikan opiskelun. Sanavaraston kartuttamiseen tuskin on parempaa tapaa kuin itse kirjoittaa vierasta kieltä. Ja matematiikassa puolestaan on (vielä lukiotasolla) hyvin paljon kyse erilaisten rutiinien oppimisesta.

Jopa Prahan kevään tapahtumasarjan kirjoittaminen ylös aikajanalle voi olla ihan järkevää.

Mutta tietotekniikkaa pystyy käyttämään myös paljon muuhunkin kuin pelkistettyyn kirjaamiseen! Annoin tuolla aiemmin esimerkin välittömästä oppimispalautteesta opettajalle tunnin aikana. Moista interaktiivisuutta on todella vaikea toteutaa ilman koneita.

Olen vilpittömän vakuuttunut siitä, että tietotekniikkaa hyödyntämällä voitaisiin opetusta tehostaa. Mutta se ei tule onnistumaan vain vanhoja rutiineja automatisoimalla. Tarvitsemme uusia opetustapoja.

Vaikka parin paikan linux käyttö ei olisi tärkeätä, niin ehkä kuitenkin olisi hyvä herätä siihen vendor lockiniin: “toisaalla satojen oppilaitten pääsy kuntayhtymän opetusverkkoon ja –portaalipalveluihin on estynyt”

Sitä saa mitä tilaa, ei taida toimia kyseinen portaali mobiilivehkeilläkään kovin kivuitta. Elleivät laitteet sitten satu ajamaan maailmankaikkeuden ainoan ohjelmistovalmistajan käyttöjärjestelmää.

Toisaalta se on oikein jos perusopetuksena opetataan teksinkäsittelyä, esitysgrafiikkaa ja taulukkolaskentaa eikä word2031, powerpointXYT ja excel-NG ohjelmia.

“Oppilaiden pääsy kunnan portaaliin” ei Mäntylahden väitteestä huolimatta ollut ilmeisestikään minkäänlainen tappio, koska k.o. portaali kommenteista päätellen ei toiminut lainkaan tai toimi surkeasti. Jos siis kyse oli aiemmassa keskustelussa mainitusta esaimaa-portaalista. Ihmetyttää, että Mäntylahden piti laittaa aiheesta oikein oma artikkeli ja siinä vielä juntata näkemyksiään, vaikka jo aiemmassa keskustelussa tuon portaali todettiin täydeksi sudeksi. Mitä siiis Lauritasalan koulu menetti, kun ei portaaliin päässyt? Saman kuin Suomi aikanaan, kun ei littynyt Neuvostoliittoon, jossa teoriassa kaikki oli paremmin?

Eikö artikkeli tietotekniikan opetuskäytöstä yleensä olisi ollut mielekkäämpi, nyt kaksi asiaa ihmeellisesti sotkettiin.

Mitä tulee tietotekniikka-avusteiseen opetukseen, niin esimerkiksi WSOY:n laaja Opit-verkko-oppimisympäristö toimii pääosin niin Linuxilla kuin Windowsillakin. Helsingissä taas taitaa olla käytössä opensource-pohjainen ratkaisu.

Opetuksellisesti tietotekniikan etuna on ainakin mahdollisuus välittömään palautteeseen. Kun oppilas tekee tehtävän väärin, ohjelma ei hyväksy vastausta. Tämä etu konkretisoituu kuitenkin lähinnä itsenäisessä opiskelussa. Tietotekniikka on mielestäni yksi opetusväline siinä kuin kirjat, dvd:t jne. Eli se sopii monipuolistamaan opetusta, mutta ei voi korvata elävää kontaktia. Ja tietysti myös tiedonvälityksessä, esim. oppilaiden töiden palauttamisessa se on hyvä apuväline, samoin tiedonhankinnassa. Helposti vaan saatetaan sortua kopioimaan tekstiä jostain Wikipediasta ja se esitellään sitten “omana”.

Tietotekniikan opetuksessa tärkeintä ei ole käyttöjärjestelmä vaan se, että käytettävissä on riittävästi erilaisia apuohjelmia. Opetuksessa tulisi esitelläkin erilaisia vaihtoehtoja ohjelmien ja myös käyttöjärjestelmien suhteen. Valitettavasti olen todennut sellaistakin, että opetetaan vaan jotain Wordia ja Exceliä ja niitäkin jauhetaan melkein puoli vuotta kumpaakin. Tarkoitan nyt tietenkin laajempaa tietotekniikan valinnaista kurssia, en mitään minikurssia, jolla opetellaan lähinnä kymmensormijärjestelmää.

Oppilaille “tietotekniikan hyödyntäminen” tarkoittaa usein vain surffailua Youtubessa ja Irc-galleriassa tai pelailua. Sama kuin veisit oppilaasi kirjastoon ja hetken kuluttua kaikilla olisi kädessä Seitsemän päivää-lehdet. Aika tiukka kontrolli on välttämätöntä, jos tarkoituksena on oikeasti oppia jotain. Siihen ei auta pelkät tekniset temput, esim. Javan ja Flashin disablointi, sillä konstit on monet oppilaillakin. Ainoa varma keino on nähdä oppilaiden näytöille.

Mutta pitääkö se materiaali välttämättä kirjoittaa ylös lyijykynällä ja ruutupaperilla? Saisiko näppäimistöllä kirjoitettaessa aikaiseksi saman oppimistuloksen?

Kyllä, näppäimistöllä saisi aikaiseksi saman oppimistuloksen. Boonuksena jokaisen oppilaan pöydällä olisi vähintään 17″ monitori joka blokkaa tehokkaasti takana istuvien näkyvyyden. Ja Windows PC joka tuuppaa muutaman sadan watin edestä lämpöä luokkahuoneeseen. Kerrottuna vaikkapa 30 oppilaalla.

Yritäpä keksiä tietokone joka
1) kuluttaa yhtä vähän sähköä kuin kynä/paperi yhdistelmä
2) jota on yhtä helppo käyttää – jokainen tarhaikäinenkin osaa käyttää ainakin piirustukseen.
3) kilpailukykyinen hinnaltaan, ylläpitokustannukset mukaanlukien
4) fiqure out

Ainoa asia missä näen PC:llä käyttöä muissa kuin tietoteknisissä asioissa on ebook tyyppiset järjestelmät. Tosin nämä taustavalottomat näytöt ovat yhä edeellenkin
1) mustavalkoisia
2) resoluutio (dpi) paljon huonompi kuin paperin
3) antaisitko ekaluokkalaiselle ?

“Annan kaksi esimerkkiä: kielten ja matematiikan opiskelun. Sanavaraston kartuttamiseen tuskin on parempaa tapaa kuin itse kirjoittaa vierasta kieltä.”

Joo. Tässä olen samaa mieltä. Muut asiat kyllä menee paremmin mieleen muilla tavoilla.

“Tietotekniikan opetuksessa tärkeintä ei ole käyttöjärjestelmä vaan se, että käytettävissä on riittävästi erilaisia apuohjelmia.”

Tässä olen erimieltä. Tietotekniikan oppiminen on pitkälti abstraktioiden ymmärtämistä siinä missä erilaisten käyttöliittymien, joten tietotekniikan opetus olisi aika ehdottomasti tehtävä unixeilla joissa rakenne on modulaarinen ja käytössä on mm. standardinmukainen komentorivi GUI:n ohella, vaihdettavat ikkunamanagerit, etäkäyttö ja opetetaan Internetin perusprotokollia ja niiden käyttöä. Tietotekniikaa ei opi jos opetus on sitä tasoa, että kun painaa kirjainta A niin ruudulle kirjain A. Yksittäisten sovellusten opettaminen on myös järjetöntä, kun pitäisi nimenomaan ymmärtää se tietokone tietojenkäsittelylaitteena eikä minkäänlaisena helvetin kirjoituskoneena. Se toimintaperiaate on tärkeää, ei sovellukset.

Olen tietotekniikan opetuksesta aika lailla eri mieltä Kaarnatun kanssa. Suurin hyöty tietokoneista tulee nimen omaan sovellusten käyttämisestä, eikä 90% kansasta koskaan tule vaihtamaan ikkunamanageriaan tai välittämään pätkääkään kernelin kirjastojen modulaarisuudesta.

Homma on vähän sama kuin autokoulussa: ei autoa ajaakseen tarvitse osata virittää turboahdinta tiukemmalle, tummentaa takalaseja tai vaihtaa öljyjä. Sen sijaan liikennesäännöt pitää olla hallussa ja tietää miten usein öljyt pitää vaihdattaa ja mistä tämän tarpeen näkee.

Tietotekniikan opetuksessa olisivat muun muassa seuraavat aiheet tärkeitä:

- Miten käytät tekstinkäsittelyohjelmaa oikein: sarkainten käyttö, rivinvaihdot ja kappaleenjaot, dokumentin rakenteen hallinta (otsikot, alaviitteet ym.)

- Taulukkolaskentaohjelman perusperiaatteet; ruutupaperi 2.0

- Tiedostojärjestelmän periaatteet. Miten tiedostot tallentuvat levylle ja minne. Miten ne löytää. Mitä tarkoittaa metatieto ja miksi sitä tarvitaan.

- Miten liikut Internetissä ja sosiaalisissa verkoissa turvallisesti ja saat näistä hyötyä

- Miksi on huono idea antaa iskän luottokorttitiedot webbisivulle XYZZY. Mitä tapoja on turvalliseen maksamiseen ja mihin nämä perustuvat.

- Mitä tarkoittaa kalastelu, social engineering ja miksi lähettämällä euro kullekin ketjukirjeen aiemmin kirjoittaneelle ei rikastu mielettömästi

- Ohjelmoinnin perusteet: loopit, muuttujakäsittely, ehtolauseet, syötekäsittely, kaksi sanaa binäärimatematiikasta. Kääntäminen, debuggaaminen ja tietokantojen perusteet.

- Mitä tekevät tietokoneen eri osat. Entä softakomponentit (käyttöjärjestelmä, ajurit, sovellukset jne.)

Abstratktioiden ymmärtäminen, käyttöliittymämuokkaukset, ikkunamanagerit, vi:n näppäinkomennot ym. kuuluvat ihan jonnekin muualle kuin peruskoulujen ja lukioiden perusopintoihin.

Osittain nuokin kuuluvat eri kursseille: kaikkien oppilaiden kuuluisi oppia tekstinkäsittelyä ja turvallista nettikäyttäytymistä, mutta ohjelmointi kuuluu vain harrastuneille, ts. valinnaisaineeksi. Valinnaisaineessa on myös mahdollista käsitellä komentoriviäkin hieman, mutta perusteisiin menee helposti myös aikaa, sillä osalle voi olla epäselvää esim. mikä on tiedosto.

Siinä mielessä Linux olisi parempi alusta, että kaikki apuohjelmat ovat siinä jo valmiina. Nyt esimerkiksi kuvankäsitelyyn ohjelma joudutaan hankkimmaan erikseen eikä notepad ole kummoinen editori koodaukseen. Open sourcea kannattaisi joka tapauksessa suosia, sillä se lisää tasa-arvoa, kun oppilaat voivat hankkia koulussa käytetyt sovellukset ilmaiseksi.

“Olen tietotekniikan opetuksesta aika lailla eri mieltä Kaarnatun kanssa. Suurin hyöty tietokoneista tulee nimen omaan sovellusten käyttämisestä, eikä 90% kansasta koskaan tule vaihtamaan ikkunamanageriaan tai välittämään pätkääkään kernelin kirjastojen modulaarisuudesta.”

Mutta kun sovellukset ja käyttöliittymät muuttuvat kokoajan! Jos nyt opettelee käyttämään jotain hemmetin Firefoxia niin mitä se hyödyttää kun parin vuoden päästä voi koko selain olla integroituna tiiviimmin käyttöliittymään?! Sovellusten opettaminen on äärimmäisen lyhytnäköistä opettamista ja turhaa, opettamalla jotain Wordia ei opi oikeastaan yhtään mitään, kuten vaikka kirjoittamaan tavallista tekstitiedostoa kun ei välttämättä opeteta sitä miten ne tiedostomuodot eroavat toisistaan. Sitten onkin ihan sormi suussa kun pitäisi vaikka muokata jotain muutaman kilotavun XML tiedostosta kenttä käsipelillä. Kyllä, olen nähnyt ihmisen joka on väittänyt osaavansa tietotekniikasta perusteet ja jotain kurssiakin käynyt mutta onnistui kädettämään tälläisen yksinkertaisen asian!

Sovelluksia opettamalla lopputulos on se, että ihmisten tietotekniikka taidoille tulee stoppi siinä vaiheessa kun pitäisi pakata tiedosto vaikka sähköpostia varten. Ei ymmärretä edes sitä mikä tiedosto on. Tai jos painaa nappia “tallenna”, että mihin se menee tietokoneessa kun ei ymmärretä tiedostojärjestelmän rakennetta tai toimintaperiaatetta. Tietokoneeseen pitää ostaa joku “tietoturva” että sitä voi käyttää netissä. Tälläisiä uskomattoman kädettömiä tietotekniikkaIDIOOTTEJA on Suomi täynnä ja tämän pitäisi muka olla TIETOYHTEISKUNTA! Paskan vitut, hölmöjen paratiisi tämä on!

Ilmeisesti Suomessa ei opeteta mitenkään riittävästi tietotekniikkaa kun ei osaa nuoretkaan, aikuisista puhumattakaan:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Harva+nuori+hallitsee+tietokoneen+hy%C3%B6tyk%C3%A4yt%C3%B6n/1135241856804

Mikä tähän on muu syynä kuin ala-arvoisen surkea tietotekniikkaopetus?! Kyllä lähtökohta tietotekniikan perusteiden osaamiselle on se, että tietokone tietojenkäsittelylaite, ja olkoot käsiteltävä tieto mitä tahansa, sovellus mikä tahansa, käyttöliittymä mikä tahansa niin ihminen voi käyttää suoraan pienen tutkistelun jälkeen ettei homma kaadu siihen ettei ymmärretä perusteita. Tietotekniikkaopetuksen on tarjottava valmiudet tietotekniikan käyttöön elämässä joten pitää asioita jotka ei muutu ihan heti. Tiedostojärjestelmä, näppäimistö, komentorivi, tiedostoformaatit, perusprotokollat, GUI, tietoturvallisuus, käyttäjäoikeudet jne.

“- Miten käytät tekstinkäsittelyohjelmaa oikein: sarkainten käyttö, rivinvaihdot ja kappaleenjaot, dokumentin rakenteen hallinta (otsikot, alaviitteet ym.)”

Jos tarvitsee muokata XML tiedostosta joku kenttä niin onnistuuko se jos ei ole opetettu PERUSTEITA, että osaa edes käyttää tavallista tekstieditoria (mikä tahansa) ja tunnistaa ne toimisto-ohjelmistojen tiedostoformaatit ja tekstitiedostot toisistaan.

Tekstinkäsittelyn sijasta tärkeintä on ymmärtää dokumentin rakenne. Kirjoittaa vaikka tekstieditorilla XML tai HTML dokumenttia. Tekstinkäsittely on vain GUI jossa on vähän enemmän featurea ja erilainen käyttöliittymä joka on suunnattu tekstinkäsittelyä varten. Merkistöt pitää myös ymmärtää. Tekstinkäsittelyohjelman ja teksti editorin valinta vapaa. Opetellaan ymmärtämään se dokumentin rakenteen pitäminen kunnossa.

“- Taulukkolaskentaohjelman perusperiaatteet; ruutupaperi 2.0″

No perusperiaatteet, sitten kun on tietotekniikan perusteet opittu.

“- Tiedostojärjestelmän periaatteet. Miten tiedostot tallentuvat levylle ja minne. Miten ne löytää. Mitä tarkoittaa metatieto ja miksi sitä tarvitaan.”

Tämä on tärkeimmästä päästä.

“- Ohjelmoinnin perusteet: loopit, muuttujakäsittely, ehtolauseet, syötekäsittely, kaksi sanaa binäärimatematiikasta. Kääntäminen, debuggaaminen ja tietokantojen perusteet.”

Kyllä ohjelmoinnin perusteisiin riittää se, että jollain Pythonilla tms. helpolla tulkattavalla kielellä tehtyä silmukan, ehdon, stdin/stdout ja pallon piirrettyä ruudulle.

“- Mitä tekevät tietokoneen eri osat. Entä softakomponentit (käyttöjärjestelmä, ajurit, sovellukset jne.)”

Nehän on jo nykyään samassa kokonaisuudessa suurimmaksi osaksi. Ei ole yhtään tärkeää tietoa.

“Abstratktioiden ymmärtäminen, käyttöliittymämuokkaukset, ikkunamanagerit, vi:n näppäinkomennot ym. kuuluvat ihan jonnekin muualle kuin peruskoulujen ja lukioiden perusopintoihin.”

Abstraktioita on juurikin se tiedostojärjestelmä ja tietoverkon ymmärrys ja tietoturvassa tarvitaan myös oleellisesti ymmärtää se, että on käyttöoikeudet rajataan tiedosto/hakemisto tasolla ja mitä ne oikeudet käytännössä meinaa. Käyttöliittymä muokkaukset ei kuulu opintoon, mutta että opitaan käyttämään erilaisia
käyttöliittymiä voisi olla järkevää vaihtaa työpöytää/selainta säännöllisesti eri lukukausilla koska edelleenkin käyttöliittymät elää ja kaikki ei ole samanlaisia. Vertaa vaikka Asus EEE:tä, Windows Vistaa, Ubuntua, Mac OS X:ää ja jotain kännyköiden käyttöliittymiä.

Komentorivin perusteet on kuitenkin ihan välttämättömyys siinä missä GUI:n. Vi:n näppäinkomennot on turhaa, tosin kuin tavallisten tekstitiedostojen muokkaus kun on niitä pässinpäitä jotka yrittää muokata XML:ää vaikka Wordilla.

//”Miksi ihmeessä ne kaikki pitää muutenkin nysvätä itse taululta paperille? Miksi ei vaan voi olla jotain PDF:ää jaossa minkä imaisee läppärille missä oppimateriaali jota käsitellään? Oppitunneilla menee aika aika hyvin hukkaan kun porukka KOPIOI liitutaululta tavaraa vaikka tietotekniikka on juurikin käteviä siinä hommassa! Voisi sen tunnin käyttää ennemmin siihen OPETTAMISEEN.”//

Sen takia että oppilaiden on tarkoitus toistaa esitetty tieto ja jäsentää se itse omalla tavallaan itselleen, eli tehdä muistiinpanoja, jotta he muistaisivat opetetun asian. Pelkästään se että kopioi auttaa muistamiseen, ja itse kirjoitetun tekstin ymmärtää huomattavasti paremmin kuin oppikirjasta luetun. Kalvolta tai taululta kopioidut muutamat rivit toimivat muistisiltana siihen mitä opettaja on niitä esittäessään sanonut.

Oppiminen on suurimmalta osin asioiden sisäistämistä, ja siihen kuluu aikaa. Esimerkiksi matematiikassa esitetään yhtä oppituntia kohti vain yksi tai muutama asia jotka voisi selittää viidessä minuutissa ja sitten antaa oppilaille nippu todistuksia ja esimerkkejä, mutta kukaan ei opi mitään tällä tavalla kun asioita ei käsitellä, kommentoida tai selitetä.

Olen huomannut itse sen, että kun tarvittavan materiaalin saa PDF-tiedostona niin käy parikin asiaa: ei koskaan viitsi eikä jaksa lukea sitä koska sen tiedoston edestakaisin selailu on vaivalloisempaa kuin kirjan tai vihkon aukaisu – esimerkiksi eri sivujen ristiinvertailu ja lehteily on yllättävän hankalaa – ja opettajilla on tapana muuttua laiskoiksi ja antaa liikaa materiaalia kun ei tarvitse tiivistää siitä sitä olennaista sisältöä irti muutaman kalvon mittaiseksi kokonaisuudeksi.

Toisinaan on vaan härskisti skannattu puolet jostain vaikeaselkoisesta 30 – 40 vuotta vanhasta kirjasta josta 80% on epäolennaista tietoa. Tätä samaa tapahtuu myös luentomonisteiden kanssa, joista suuri osa on lähes hyödyttömiä sen takia että niissä on paljon sivuja ja vähän asiaa. Siitä huolimatta, jos on valittavissa luentomoniste tai PDF niin mielummin maksaa siitä luentomonisteesta koska se on huomattavasti näppärämpi käyttää. Ei tarvitse sohia hiirellä vierityspalkkia edestakaisin tai renkata rullaa, ja sivut voi taitella hiirenkorville jolloin haku toimii vauhdilla eikä tarvitse muistaa yhtään asiasanaa.

XML-tiedoston muokkausesimerkki on vähän kaukaa haettu. Harvan todellakaan tarvitsee käsin moista muokata, semminkin kun koko formaatti on kehitetty koneiden väliseen tietojen vaihtoon, jossa vain ektraboonuksena on ihmisluettavuus.

Dokumentin rakenteellisuudella ja tekstinkäsittelyn periaatteilla viittasin lähinnä tyylien, taulukoiden ja sarkainten oikeaoppiseen käyttöön. Siis:
- Tee väliotsikot, kuvatekstit ym. tyyleinä ja muokkaa tyylejä, ei kutakin väliotsikkoa erikseen.
- Älä paina enteriä joka rivin jälkeen 78 merkin kohdalla
- Miten kirjoitat erikoismerkit (esimerkiksi neliömetrin kakkosen) tai merkit, joita ei löydy suoraan näppäimistöltä (esim. saksan eszet tai norjan ö).
- Taulukoita ja sisennyksiä luotaessa paina tabulaattoria vain kerran kustakin sarakkeesta toiseen siirryttäessä ja muokkaa myöhemmin sarkainsisenykset siisteiksi.
- Miten oikolukua käytetään tehokkaasti hyödyksi

Taulukkolaskentaohjelman perustekniikka taas on hyvin yksinkertainen: käsitellään solut, miten soluihin viitataan, miten tehdään kaavoja. Mahdollisesti myös miten visualisoidaan lukusarjoja ja minkälaisia graafisia kuvaajia mistäkin asiasta kannattaa tehdä.

Nämä perusasiat eivät ole muuttuneet mihinkään sitten Wordin ja Excelin ykkösversioiden.

Olemme näemmä samaa mieltä siitä, että eri tyyppisten tiedostojen erot kannattaa ymmärtää. Eli mitä tapahtuu, jos tekstitiedostoa muokkaa Wordillä.

Tiedostojärjestelmän käsitteen ja logiikan opettamisen tärkeydestä olemme samaa mieltä. Monet käytettävyystutkijat ovat todistaneet, että tiedostojärjestelmä ei ole intuitiivinen, mutta se on parasta mitä toistaiseksi on saatavilla.

Itse nostaisin perustaitojen joukkoon vielä yhden tärkeimmistä taidoista, joka kannattaisi opiskella jo ala-asteella:

Kymmensormijärjestelmä tulisi opettaa niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Mielellään jo peruskoulun kolmannella tai neljännellä luokalla.

- Ossi

//”Opetuksellisesti tietotekniikan etuna on ainakin mahdollisuus välittömään palautteeseen. Kun oppilas tekee tehtävän väärin, ohjelma ei hyväksy vastausta.”//

Tämä pätee vain niissä aineissa jossa kysymyksiin on olemassa yksi oikea tapa vastata. Matematiikassa, fysiikassa, kielissä jne. on olemassa niin monia eri lähtökohtia ongelmanratkaisuun että tällainen palautejärjestelmä tulisi olla yhtä älykäs kuin oppiaineen opettaja.

Lisäksi lapset oppivat hyvin nopeasti että yksiselitteiset tehtävät saa ratkaistua helpoiten kun kokeilee kaikkia vaihtoehtoja kunnes joku niistä sattuu kohdalle, vaikkapa kielten opetuksessa, ja tätä tuli itsekin harrastettua kersana kun ei napannut pätkääkään istua ruotsintunneilla tietokoneharjoituksia tekemässä.

//”Nimenomaan ei ole. Oppimisessa tärkeää on _ymmärtäminen_ ja se, mistä haluttu informaatio löytyy sitten kun aivot on nyrjäytetty ymmärtämään asia. Aivot ovat hyviä hakemisessa, ei niinkään informaation säilömisessä.
…
Kyllä ne ostoslistat ja romaanit vielä lukee mutta kun pitäisi lukea jotain niin että ymmärtäisikin niin suurin osa väestöä ei tähän kykene. “//

Miten voi ymmärtää jonkun asian jos ei muista siitä mitään muuta kuin nimen? Entä sitten kun ei muista mitä pitäisi etsiä? Entä sitten kun sopivaa lähdettä ei ole saatavilla tai sitä ei voi käyttää?

Suurin syy sille miksi ihmiset eivät ymmärrä lukemaansa on juuri tiedon vähyydessä, eli siinä että ei ole koskaan opeteltu ulkoa vaikkapa sanaa “konvergentti”, ja sitten ollaan suu pyöreänä kun se sana tulee vastaan tekstissä. Toki jokainen tietää että sen sanan löytää sivistyssanakirjasta, mutta tämänkaltainen “ymmärtäminen” on äärimmäisen tehotonta koska kaikki olennainen tieto joudutaan hakemaan joka kerta uudelleen.

Sama homma myös muissa alueissa. Jos ei ole opetellut ulkoa että ympyrän ala on pii kertaa säde toiseen, niin sitä tökkää siihen samaan kohtaan joka ikinen kerta kun laskeskelee jotain laskua jossa sitä tarvitaan, ja sitten joutuu selaamaan kaavakirjaa ja hommasta tulee kertaluokkaa vaivalloisempaa.

“XML-tiedoston muokkausesimerkki on vähän kaukaa haettu. Harvan todellakaan tarvitsee käsin moista muokata, semminkin kun koko formaatti on kehitetty koneiden väliseen tietojen vaihtoon, jossa vain ektraboonuksena on ihmisluettavuus.”

Sitä käytetään paljon myös asetustiedostojen tallentamiseen ja vastaavaan hommaan. Dokumentin rakenne on se mikä on tärkeätä ymmärtää ja parhaiten sen oppii jos tekstinkäsittelyn sijasta annetaan tekstieditori kouraan ja kirjoittaa vaikka XHTML dokumentin. Siinähän saisi merkistöjä opetettua myös hyvin ja lopputuloksen voi ajaa validaattorilla, että menikö oppi perille. XML:nä ne tekstinkäsittelysoftatkin sitä tavaraa tallentaa joten sama rakenteen tallentamisen idea menee sitten siihenkin. On triviaalia painaa sitä boldia että saa läskiä tekstiä mutta tässä taas pitäisi ymmärtää abstraktimmin se tiedoston tallennus, ei niinkään GUI. Tekstinkäsittelysoftia voi käsitellä huomattavasti pintapuoleisemmin.

Merkistöjen ymmärtäminen on kriittistä ja tämä on myös sitä tietotekniikan abstraktia ymmärtämistä, että kaikki tavara on ykkösinä ja nollina esitettyä informaatiota, joten tekstinkäsittelysoftan sijasta jonkun XHTML dokumentin kirjoitus opettaisi hurjasti enemmän.

Vastaavaa abstraktimpaa otetta tarvisi myös siihen tiedostomuotoihin, tallennustilan mittayksiköt ja se, että data voi olla eri muodoissa eri tiheydellä on ihan perustason oppia, vaikka Shannonin teorioita ei tarvitse sen kummemin käsitellä. Von Neumannin arkkitehtuuri pitää opettaa käytännön tasolla kuinka dataa menee sisään ja dataa tulee ulos ja kuinka CPU sitä käsittelee ja kuinka sitä on muistissa. Parempaa havainnollistamista tälle ei voisi olla kuin komentoriviltä ajaa jotain datakompressio-ohjelmaa ilman häiriöitä. Näkisi sitä tiedostojärjestelmää ja data sisään->data ulos ja tiedostojen kokoja ihan käytännön tasolla. Tätähän se tietotekniikka kuitenkin on teknisesti joka paikassa ja siihen törmää käytännön tilanteissa paljon.

“Kymmensormijärjestelmä tulisi opettaa niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Mielellään jo peruskoulun kolmannella tai neljännellä luokalla.”

Ihan turhaa. Minä en ole opetellut kymmensormijärjestelmää tähän päivään mennessä ja kirjoitan silti varsin nopeasti. Sormijärjestelmäni on pääasiassa joku kahdeksansormi järjestelmä, sillä en käytä pikkurillejä ihan joka tilanteessa koska nimettömät tuntuu ergonomisemmilta. Toisaalta välillä kirjoitan yhdellä kädellä joten käytän viittä sormea. Näppäimet ovat lihasmuistissa muuten vaan että ei ole mitään merkitystä mikä se järjestelmä on.

Kymmensormijärjestelmän opettelua vastaan on se, että tällä hetkellä kontrollilaitteet on muuttumassa mobiilivehkeiden myötä joten näppäimiä hakataan miten parhaiten sopii kun näppäimistöt voi olla peukalomallia tai muuten vaan optimoituja pieneen tilaan. Ajan kysymys milloin joku nero vaihtaa kirjoituksen hidastamiseen optimoidun näppäimistömallin jossain mobiilivehkeessä uuteen näppäimistömalliin millä kirjoittaa mobiilisti samalla vauhdilla kuin isolla QWERTY:llä.

Samanlaista ajanhukkaa olisi kuin kaunokirjoituksen opettelu. Itsehän en ole kaunokirjoitusta tarvinut muualla kuin nimikirjoituksesa mutta silti sitä piti nyhertää koko perkeleen ala-aste. Tekstausta ei sitten opetettu missään..

“Jep.
Käytännössä vanha kunnon paperivihko tai vaikka liitutaulu on moneen hommaan pätevämpi ja kätevämpi kuin tietokone.
Niin se vain on.”

Toki järki pitää olla mukana eikä yrittää tietokoneen näppäimistöllä lyödä naulaa käsityötunnilla. Kyse on enemmän miten valmentaa oppilas nykypäivän tekniikkaan jossa tietokoneet ovat mukana.

Mäntylahti:
“Olen tietotekniikan opetuksesta aika lailla eri mieltä Kaarnatun kanssa. Suurin hyöty tietokoneista tulee nimen omaan sovellusten käyttämisestä, eikä 90% kansasta koskaan tule vaihtamaan ikkunamanageriaan tai välittämään pätkääkään kernelin kirjastojen modulaarisuudesta.

Homma on vähän sama kuin autokoulussa: ei autoa ajaakseen tarvitse osata virittää turboahdinta tiukemmalle, tummentaa takalaseja tai vaihtaa öljyjä. Sen sijaan liikennesäännöt pitää olla hallussa ja tietää miten usein öljyt pitää vaihdattaa ja mistä tämän tarpeen näkee.”

Ja näin Mäntylahti suoraan linjaa tarvittavan vain sen yhden yrityksen tuotteiden koulutusta ja siis alan monopolisointia jatkossakin.
Tuo autoilu on hyvä vertaus: Autoteollisuudessa markkinat ovat terveet, vaihtoehtoja löytyy ja kilpailu on tiukkaa. Miksei näin voisi olla myös IT-teollisuudessa.

“//”Opetuksellisesti tietotekniikan etuna on ainakin mahdollisuus välittömään palautteeseen. Kun oppilas tekee tehtävän väärin, ohjelma ei hyväksy vastausta.”//

Tämä pätee vain niissä aineissa jossa kysymyksiin on olemassa yksi oikea tapa vastata. Matematiikassa, fysiikassa, kielissä jne. on olemassa niin monia eri lähtökohtia ongelmanratkaisuun että tällainen palautejärjestelmä tulisi olla yhtä älykäs kuin oppiaineen opettaja.

Lisäksi lapset oppivat hyvin nopeasti että yksiselitteiset tehtävät saa ratkaistua helpoiten kun kokeilee kaikkia vaihtoehtoja kunnes joku niistä sattuu kohdalle, vaikkapa kielten opetuksessa, ja tätä tuli itsekin harrastettua kersana kun ei napannut pätkääkään istua ruotsintunneilla tietokoneharjoituksia tekemässä.”

Kielissä nimenomaan, esimerkiksi vaikka harjoitus “täydennä oikea prepositio” joko kirjoittamalla tai vetämällä hiirellä. Kokeilemalla toki oikea vaihtoehto löytyy ja voi mennä renkkaukseksi, josta ei jää paljoa mieleen. Mutta silti voittaa 100-0 sen, että oppilas harjoittelisi vaikka ruotsin kokeeseen tekemällä tehtäviä, joita kukaan ei tarkasta.

Kaikille yhteiseen tietotekniikkaan on resursseja yleensä noin tunti viikossa seitsemännellä luokalla. Alemmilla luokilla ei varsinaista tietotekniikkaa olekaan, vaan koneita käytetään, jos käytetään, eri aineiden yhteydessä. Joten kaikille ehditään opettaa lähinnä tekstinkäsittelyä kymmensormijärjestelmällä, nettikäyttäytymistä ja ehkä jotain Power pointia. Kaikilla kouluilla ei taida olla tuota yhtäkään tuntia?

Ikävää on se, että koulu ja muu yhteiskunta mukana opettaa kaikista Microsoftin ja muiden firmojen asiakkaita. Ilman muuta MIcrosoftinkin kannattaa tyrkyttää ohjelmiaan kouluille vaikka ilmaiseksi, koska siellä kasvavat tulevaisuuden kuluttajat ja päättäjät.

Täytyypä kertoa omakin mielipide ruutupaperi vs. tietokone ongelmasta.

Yliopisto-opiskelijana eittämättä tietokonetta tulee käytettyä usein luennoilla luentomateriaalin lukemiseen. On kuitenkin tiettyjä asioita, joita ruutupaperille tekee huomattavan paljon nopeammin. Näistä ensimmäisenä tulee mieleen matemaattiset yhtälöt. On tiettyjä matemaattisia merkintöijä, joiden luominen tietokoneella on välillä tuskastuttavan hidasta. Yläindeksit, alaindeksit, integraalit, potenssimerkinnät, juurimerkinnät yms tulevat yleensä jonkin merkistön kautta lisättyinä. Toki näille lähes kaikille löytyy tietokonekielessä käytetty lyhenne (vrt neliöjuuri sqrt()), mutta nämä tekevät lausekkeen lukemisesta usein yllättävän hankalaa useiden ylimääräisten sulkujensa vuoksi.

Toisaalta muistiinpanoja tehtäessä reaaliaineissa tulee usein kannettavaa käytettyä kirjoittamiseen.

Vielä yhtenä esimerkkinä voisin ottaa ohjelmoinnin. On tilanteita joissa tietokone on oikeasti kätevämpi kuin paperi. En aina voi ymmärtää tietojenkäsittelytieteiden laitoksen periaatetta pitää ohjelmoinnista kirjallinen tentti, jossa tulee suoltaa koodia kynällä paperille. Yleensä aiheena on jokin perusohjelman / ohjelmanpätkän tekeminen, mutta esimerkiksi koodin testaaminen on kyseisessä tenttitilanteessa mahdotonta.

Minun mielestäni, tulisi tietotekniikkaa soveltaa peruskoulutuksessa ja lukiossa mahdollisuuksien mukaan. Kuitenkaan muutama postaus aiemmin mainittuun “paperit kokonaan pois – tietokoneet tilalle” periaatteeseen en näe syytä ryhtyä. Ihminen kuitenkin oppii pääasiassa kolmella eri tavalla – näkemällä, kuulemalla ja tekemällä. Jokaisen oppiminen on yksilöllistä, mutta pääosin ihminen oppii siltikin tekemällä asian. Itseopiskelu on huomattavasti hankalampaa kuin opettajan opetuksen seuraaminen.

“Joten kaikille ehditään opettaa lähinnä tekstinkäsittelyä kymmensormijärjestelmällä, nettikäyttäytymistä ja ehkä jotain Power pointia. Kaikilla kouluilla ei taida olla tuota yhtäkään tuntia?”

Eli ei opita yhtään mitään millä olisi merkitystä parin vuoden päästä tai antaisi edes mitään valmiuksia oppia tietotekniikkaa.

Osku:
“Hirveän väännön ja säätämisen jälkeen projekti haudattiin, koska se oli liian vaikea ottaa käyttöön.”

Osaamattomalle helppokin järjestelmä on vaikea ottaa käyttöön.

Onnetonta on että tämä ossi aina kirjoittelee Linuxista vaikka hän ei siitä mitään ymmärrä. Mutta tämä sonta toimii kuten balmerinkin eli perushessulle jää pelko ja ajatus linuxin toimimattomuudesta….

Jos FUD ei toimisi, ei sitä olisi käytetty kautta historian.

(kamalasti pitkiä kommentteja joita en kaikkia jaksanut lukea läpi joten jos tämä näkökulma, jonka esitän, tuli jo ilmi, se on voivoi).

Oma vahva mielipiteeni on se, että jos koulussa hyödynnetään tietokoneita (mikä luonnollista on), koulujen tulisi kysyä itseltään, millaisia asioita työelämä näiltä tulevilta rekryiltään tuon tietotekniikan hyödyntämisen suhteen kaipaavat. Mitkä on ne perustaidot, jotka pitäisi olla näpeissä kun aikanaan peruskoulun (ja lukion jos sitä viitsii käydä) jälkeen hakeutuu ammattiin valmistavaan koulutukseen ja sitä kautta työelämään.

Mitä aikaisemmin annetaan selkeät sävelet siitä, mitä tulevaisuus odottaa näiltä lapsukaisilta, on niihin valmentaminen paljon vaivattomampaa.

Voihan älymetsä !!

Eipä ole huomioitu opiskelijoiden kotikäyttömahdollisuuksia.

Esim. Ubuntun ohjelmistotarjonnan oikea käyttöarvo on satoja tuhansia euroja. Ja kiinnostunut saa softat käyttöönsä heti.

Onpa kyllä niin MS- artikkeli, ettei mitään väliä. HUHHUH

“Onnetonta on että tämä ossi aina kirjoittelee Linuxista vaikka hän ei siitä mitään ymmärrä. Mutta tämä sonta toimii kuten balmerinkin eli perushessulle jää pelko ja ajatus linuxin toimimattomuudesta….”

Jos nyt oikein muistan niin Ossi Mäntylahti on sama henkilö joka on kunnostautunut aikaisemminkin kun ei osannut rakentaa Linux-pohjaista HTPC:tä. Ja mistä tälläistä kuulin? Puskaradiosta nimeltään IRC.

Ossi: “Mutta pitääkö se materiaali välttämättä kirjoittaa ylös lyijykynällä ja ruutupaperilla? Saisiko näppäimistöllä kirjoitettaessa aikaiseksi saman oppimistuloksen?”

Käsinkirjoittaminen verrattuna näppäimistöllä kirjoittamiseen ei ole sama asia vaikka tekstiä molemmissa syntyy. Käsin kirjoittaessa aivoissa käsitelläään enemmän itse asiaa, sen rakennetta ja miten se ilmaistaan. Tietenkin kaikissa teksteissä tämä ei päde, esim erona on jälleen onko kyse äidinkielen ainekirjoituksesta vai pelkkien lauseiden muodostamisesta kielentunnilla. Kyse on siis oppimisesta eikä niinkään tekstin tuottamisesta. Koulua käydään sitä varten että siellä opitaan perustaitoja, korkeammilla luokilla taas sitä oppia täytyy alkaa hyödyntämään ja vasta korkeammilla luokilla tietokonetta voidaan käyttää korvikkeena, kun osataan jo paremmin ajatella se mitä halutaan sanoa. Liian aikaisin jos otetaan tietokone käyttöön, haittaa se ajattelutapaa ja täten koko tekstillä tapahtuvan kommunikoinnin perusta on “rikki” ja sitä ei voida korjata helposti. Tietenkin tietokone on parempi kuin ei paperia ja kynää ollenkaan. Mutta jos kynä ja paperi on saatavilla, sillä täytyy aloittaa ja vasta useiden vuosien päästä siirtyä sitten tietokoneisiin. Oikolukeminen tapahtuu useimmiten kaikkein parhaiten myös tulostetun paperin kautta. Virheiden korjaaminen, uudelleensijoittelu ja lauseiden jäsentely on jostain syystä tehokkaampaa. Tämän vuoksi käsikirjoittajat tulostavat tekstin ja käyvät sen läpi.

Omaa tekstiä täytyy myös lukea ääneen, se aktivoi aivot jälleen eri tavalla ja virheitä huomataan eri tavoin kuin vain lukemalla. Tähän perustuu juuri koko oppimisen eri tavat. Ihminen kun oppii näkemällä, kuulemalla ja toistamalla. Jotkut oppivat vain yhdellä tavalla, jotkut useammalla ja jotkut vaativat vielä kaikki kolme jotta oppivat.

Muistaakseni tietotekniikan tarkoitus ei ollut nopeuttaa sitä tiedon määrää mitä voidaan antaa ja tehdä. Jostain syystä tuntuu että joillakin on ns. “päämäärä” että kun tietotekniikka otetaan käyttöön kaikessa mahdollisessa niin aikaa säästetään ja koulun kestoa voisi lyhetää parilla vuodella. Koulutuksessa pätee edelleenkin samat perusasiat kuin 100 ja 50 vuotta sitten. Edelleen samanlaisten haasteiden edessä taistelee nykyiset ala- ja ylä-asteen oppilaat kuin aikoinaankin. Kaksi sanontaa on varmana tuttu monille, vaikka jotkut näyttävät sen unohtaneen: “Hiljaa hyvä tulee” ja “Kertaus on opintojen äiti”.

Tietotekniikkaa voidaan hyödyntää paremmin kuin nyt. Mutta ongelmana ei ole oikeastaan itse tietotekniikka, vaan itse ihminen. Ihminen on edelleen sitä vanhaa versiota. Ihminen ei päivity kuin jokin ohjelmisto että seuraava sukupolvi on +1.0v. Jos kerran nyt aiotaan lähteä uusimaan tietotekniikan käyttöä kouluissa laajemmaltikin. Sen tutkiminen vie aikaa miten sitä voidaan hyödyntää tehokkaammin ja sen soveltaminen. Se ei ole vain sitä että kannetaan koneet kouluihin, lyödään opettajan käteen uusi opetuskäytäntö ja kurssitetaan pari kertaa. Uuteen koulutustapaan voi mennä 10 vuotta helposti.

Minua usein huvittaa tilanne missä joku on puhelimessa ja joku sanoo esim osoitteen ja jotain muuta. Sen sijaan että puhelimessa oleva käynnistäisi käynnissä olevalta tietokoneelta tekstinkäsittelyn, hän hapuilee kynää ja paperia. Vaikka olisi Hands-free käytössä niin useimmat ottavat näppäimistön vieressä olevan kynän ja paperin käyttöön muistiinpanoksi. Olkoot vaikka tekstinkäsittely juuri auki sillä hetkellä. Itse olen huomannut itsestäni että vaikka nopeasti kirjoitankin kymmensormijärjestelmällä, kun olen puhelimessa hoitanut asioita niin olen käynnistänyt teksturin johon olen kirjoittanut. Muistiinpanot ovat mutkistuneet ja sitä oikeastaan vain kirjoitaa kaiken mitä toinen sanoo, muistamatta mitä kirjoittaa. Puhelun jälkeen täytyy vielä lukea se mitä on kirjoittanut että jotain muistaisi siitä. Sen sijaan kun kirjoitan sen kynällä paperilla, vaikka vain pääkohdat, niin muistan sen asian eikä minun tarvitse enää lukea muistiinpanoja.

Tämähän on vähän vastaava asia kuin mitä lunttaajat joskus naureskelivat. Että he huomasivat kokeen jälkeen että he eivät tarvinneetkaan lunttilappua kun olivat kirjoitaneet ne itse. He muistivat ne asiat.

Ainakin minulla ajatusmalli noudattaa ihan tutkimuksia “käsinkirjoitus vs konekirjoitus”. Melkein päivittäin kirjoitain n. 1-2 A4 verran tekstiä päivästä, ajatuksia, tehtäviä ym. En aina muista niistä kaikkea jos otan edellisen viikon tekstin luettavaksi. Saatan kysyä itseltäni että olenko minä nyt oikeasti kirjoittanut sen tekstin vai joku muu? Sen sijaan kun kaivaa arkistosta esille muistiinpanoja tai tekstejä mitä on käsinkirjoittanut, olkoot vaikka lähes miten vajavaisia. Niin muistan mitä olen ajatellut, mitä ne merkitsevät ja jopa mikä on tilanne. Tuotantokin on myös paljon parempaa kuin koneella kirjoittaessa.

Matemaatikolle kynä ja paperi on hyvin tärkeä työkalu. Sitä ei korvata tietokoneella. Samainen asia menee myös ihan muistiinpanoihin jotka on tehty paperille. Jos paperilla tila alkaa loppumaan, sitä alkaa kirjoittamaan reunoihin sivuttain ja tekstin väliin erikoisin ajatusviivoin ym. Kun sen paperin ottaa esille, muistaa heti mistä syystä jokin on jonnekkin siirretty ja tehty. Mutta jos se tehdään koneella ja korjataankin teksti heti siinä samalla, tapahtuu tekeminen vain tehtäväksi joka täytyy suorittaa, eikä tehtäväksi joka täytyy oppia.

Tietotekniikkaa täytyisi lähteä opettamaan kouluissa tietotekniikkana eikä yhden yrityksen tuotekoulutuksena. Mm. Lukemista, laskemista ja kirjoittamista harjoitellaan useilla eri tavoin. Matematiikassa luodaan erilaisia laskuja joita täytyy ratkoa eri tavoin, vaikka olisi miten kiva ratkaista se tutulla tavalla. Kirjoitusaiheita vaihdetaan ja kirjoitustyyliä. Erilaista kirjallisuutta annetaan luettavaksi jotta saadaan vahvistettua itse lukemista.
Mutta tietotekniikassa opetetaan vain ne tietyt yleiset ohjelmat, mutta ei vaihtoehtoja. Laajempaa skaalaa ohjelmien käyttämisessä oppisi oikeasti tietotekniikan käyttöä.

Kaikkea täytyy opetella, sen vuoksi onkin väärin sanoa “Parempi tietää yksi asia kuin kaikesta vähän” kun se viisaammin kuuluu “Parempi tietää kaikesta vähän ja yhdestä tarpeeksi”.

Pera Virtanen, tämä on harmmillinen totuus: http://linuxlock.blogspot.com/2008/12/linux-stop-holding-our-kids-back.html

Itse näen tämän mahdollisuutena nyt kun microsoft painii tämän windows siirtymän kourissa. Vistaa voi verrata ME versioon.
Vista tehtiin niin suurella ahneudella että siittä lähti siunaus.
Ja ahneellahan on tunnetusti huono loppu.

Uutiset seuraavasta windowsista (7) vai mikä se nyt tulee olemaankaan eivät vaikuta yhtään lupaavalta. Joitain asoita
jätetään pois jotka voidaan jälkeenpäin asentaa netistä ladattuna
mutta itse pohja ja ongelmat pysyvät. Ja vieläpä suunnittelivat
aikaistaa windows 7 julkaisua koska yritykset ja julkkishallinnot
puhuvat että päivittävät vasta seuraavaan windows versioon.

Nyt meidän lapsemme saavat mahdollisuuden tutustua jo kouluiässä
toiseen vaihtoehtoon käyttöjärjestelmässä, tulevaisuudessa jotkut
heistä ovat ohjelmistokehittäjiä ja kun on tullut tutuksi muut vaihtoehdot niin näkevät tulevaisuudessa muutakin kuin sen yhden linjan mikä on microsoft.

Oppilaat voivat tutustua Linuxin mukana tuleva openoffice.org
toimistoohjelmistoon ja voivat näin säästää jatkoopinnoissa
ainakin toimistoohjelmiston verran, opiskelijan elämä kun ei raha rikasta juhlimista muutenkaan ole.

LTSP hankkimisen aloituskustannuket ovat kovat jos sen hankkii
ulkoisena palveluna. Tietysti jos kunnalla/kaupungilla/koululla on osaava asiantuntija joka tälläisen mahdollisesti saisi rakennettua
on aloitus edullisempaa. Ylläpitäminen on taas oma juttu, kuka
jaksaa huolehtia käyttäjätietokannasta tms. ..

Kauniisti unohtuu taas, että kaikki eivät opi samalla tavalla. Ei ole mitään hajua kuinka moni on kaltaiseni, jolle tuo taululta kopioiminen on oppimista haittaava tekijä. Siinä kynän sauhutessa jää täysin paitsioon se, mitä opettaja sanoo, joka yleensä on noin 19,41 kertaa tärkeämpää kuin ne vihkoon tuherretut yhdentekevät otsikot. Kaiken lisäksi niistä vauhdilla väkerretyistä muistiinpanoista ei saa jälkeenpäin edes mitään selvää. Kun lopetin tuon turhan rutiinin, niin opinkin paremmin. Kuulemalla ja näkemällä (mielellään samanaikaisesti) minä opin, en robottimaisesti kopioimalla ennalta annettua tekstiä.

Toinen seikka on, että kirjoittamalla oppii kirjoittamaan, kopioimalla kopioimaan. Noiden ero on tarvittava ajattelun määrä. Jälkimmäisessä sitä ei ole laikaan, joten oppimisen kannalta se on huomattavasti tehottomampi tapa.

Kieltä oppii sitä käyttämällä. Kuullun ymmärtäminen vaatii massiivisen määrä ja sitä ei koulun tunneilla voi millään ammentaa. Siihen auttaa lähinnä tv, dvd ja tietokoneet. Puhumista oppii puhumalla ja sitä voi käytännössä tehdä vain toisen kanssa. Kirjoittaminen auttaa (mutta ei korvaa) molempia. Kirjoittamista voi tehdä aivan täysin koneella, jos joku vain tarkistaa tulokset.

Matematiikka, fysiikka ja vastaavat tajuamista vaativien aineiden opetus on aikalailla heikommin toteutettavissa tietokoneella. Puolestaan lähes puhtaat faktapänttäysaineet historian tyyliin soveltuvat täydellisesti tietokoneella opiskeltaviin. Tällöin jää vain valittavaksi oikea yksilöllinen tapa oppia asioita, jotka kaikki voi myös mahduttaa tietokoneohjelmaan.

“Kuulemalla ja näkemällä (mielellään samanaikaisesti) minä opin, en robottimaisesti kopioimalla ennalta annettua tekstiä.”

Minä taas opin parhaiten kun joudun itse järkeilemään niitä asioita. Kuulemalla ja näkemällä asiat menee yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.

MK: “Kauniisti unohtuu taas, että kaikki eivät opi samalla tavalla. Ei ole mitään hajua kuinka moni on kaltaiseni, jolle tuo taululta kopioiminen on oppimista haittaava tekijä. Siinä kynän sauhutessa jää täysin paitsioon se, mitä opettaja sanoo, joka yleensä on noin 19,41 kertaa tärkeämpää kuin ne vihkoon tuherretut yhdentekevät otsikot.”

Sinulla on ollut sitten opettaja joka ei ole osannut opettaa. Silloin kun pyydetään kirjoittamaan taululta asioita talteen, ei samaan aikaan puhuta uutta tietoa tai taululla olevaa. Tämä on yleisin virhe mikä tehdään juurikin opetuksessa että taululta pyydetään kopioimaan jotain tai seinältä heijastetusta kuvasta ja samaan aikaan ei anneta aikaa suorittaa kyseistä tehtävää vaan häiritään sitä.

Opetuksen idea on selkeä, luokassa on oppilaita joilla osalla paras tapa oppia on kuuntelemalla, toisille kirjoittamalla jne. Idea on että sama tieto annetaan eri muodossa, toistettuna kertana. Jolloin oppi otetaan paljon tehokkaammin vastaan.

Mikään näistä ei tarkoita sitä että niitä aivoja ei saisi käyttää vaan pitäisi sokeasta kopioida tai toistaa kaikki sellaisenaan, näillä rohkaistaan nimenomaan siihen että oppilas oppii tiedostamaan tärkeät tiedon yksityiskohdat, kirjoittamaan ne muistiinpanoihin ja soveltamaan itse myöhemmissä vaiheissa itselleen parasta tekniikkaa, ilman että oppilaille tarjotaan vain yhtä oppimismenetelmää, mikä johtaa siihen että vain osa oppilaista saa heille kelpaavan opettamisen.

Armeijassakin hyödynnetään aivan näitä peruskoulutuksen pääperiaatteita, joilla taataan että jokainen oppii asiat.

Ylhäältä alaspäin:

1. Opetustarkoitus (harjoituksen päätavoite)
2. Osatavoitteet ja jaksottelu (pääopetuskohteet)
3. Harjoitustapa
4. Harjoituksen yleisjärjestelyt
5. Harjoituspaikan tai alueen käyttö
6. Jaksojen tai osaharjoitusten yksityiskohdat
7. Ennakkovalmistelut
8. Kirjallinen suunnitelma
9. Suunnitelman läpikäynti ja opetuksen harjoittelu

Kysymykset ja vastaukset:
- Kysymyksen täytyy olla selvästi muotoiltu, yksiselitteinen ja rajattu.
- Kysymyksen on pantava oppilas ajattelemaan, ei arvaamaan eikä ymmälle.
- Kysymystä ei saa esittää siten, että siihen voidaan vastata pelkästään “Kyllä” tai “Ei”.
- Kouluttaja ei saa suoraan hyväksyä vastausta “En tiedä!”.

Suositeltavin kysymysmuoto alkaa kysymyssanalla. Kysymys voidaan esittää myös käskyn tapaan esim “Luetelkaa marssijärjestyksen vaiheet!”. Vaihtoehtokysymyksiä ja vahvistuskysymyksiä on pyrittävä välttämään tai niitä käytettävänä vain apukysymyksinä, koska ne mahdollistavat arvaamisen.

Opetusmenetelmiä ovat:
- Esittävä opetus (selostava ja näyttävä)
- Kyselevä opetus
- Harjoittava opetus
- Ryhmätyöskentely
- Itseopiskelu
- Ohjelmoitu opetus
Koulutuksessa käytetään samassa opetustilaisuudessa yleensä vaihdellen useampia eri opetusmenetelmiä.

Koulutettavan aktiivisuus kasvattaminen.

1. Koulutus on selostava. Koulutettava kuuntelee
2. Koulutus on selostava, näyttävä. Koulutettava kuuntelee ja katsoo
3. Koulutus on kyselevä. Koulutettava kuuntelee, katsoo ja puhuu.
4. Koulutus on harjoittava. Koulutettava kuuntelee, katsoo, puhuu ja tekee.

Ensimmäisessä tasossa aktiivisuus koulutettavilla on kaikkein pienin, neljännessä tasossa aktiivisuus on korkeimmillaan. Jokainen vaihe käydään läpi.

Erilaisten oppimistapojen tehokkuus keskinäisen suhteen:
15% Pelkästään kuulemalla
20% Pelkästään näkemällä
50% Kuulemalla ja näkemällä
75% Kuulemalla, näkemällä ja puhumalla
95% Kuulemalla, näkemällä, puhumalla ja tekemällä.

Kertaamisen tehokkuus riippuu sen suoritustavasta. On tehokkaampaa kerrata usein ja vähän kerrallaan kuin harvoin ja paljon. Opitun säilymistä voidaan edistää, jos tunnetaan unohtamisen syyt. Näitä ovat mm
- Takautuva ehkäisy (viimeksi opittu asia ehkäisee ennen opitun muistamista)
- Ennakoiva ehkäisy (aikaisemmin opitut asiat häiritsevät uuden oppimista)
- Torjunta (yksilö ei halua muistaa epämiellyttävällä tavalla opetettuja asioita)
- Passiivinen unohtaminen (tarpeettomilta tuntuvat yksityiskohdat häviävät muistista).

Sekä takautuvan ja ennakoivan ehkäisyn syynä voidaan pitää opittujen asioiden keskinäistä kilpailua. Tätä voidaan estää pitämällä sopivasti taukoja eri aiheiden välillä ja järjestelmällä päivittäinen koulutusohjelma vaihtelevaksi siten, että opetettavat aiheet häiritsevät toisiaan mahdollisimman vähän.

Torjuntaa voidaan vähentää järjestämällä koulutus ulkonaisilta puitteiltaan tarkoituksenmukaiseksi. Hyvät opetusvälineet ja ennen kaikkea koulutettaviin myönteisesti suhtautuva ja innostunut kouluttaja ovat torjuntaa vähentäviä tekijöitä. Torjuntaan voidaan vaikuttaa parantamalla motivointia.

Passiivinen unohtaminen oikein suunnattuna vapauttaa koulutettavat tarpeettomasta muistiaineiksesta. Yksityiskohtien opettaminen on kaikesta huolimatta tarpeen perusteiden selvittämiseksi. Asiat, jotka on muistettava ja osattava, osoitetaan esimerkiksi yhteenvedoin, kysymyksin ja kertauksin.

Siitä, kuinka nopeasti ja varmasti pystytään antamaan oikea reaktio esitettyyn ärsykkeeseen, kuvataan neljällä osaamisen tasolla:
- Osaaminen on “tunnistamistason” mukaista, jos pystymme valitsemaan vastausvaihtoehtojen joukosta oikean. Esimerkiksi vastaaminen monivalintatehtävään.
- Osaaminen on “palauttamistason” mukaista, jos kyetään löytämään muistista oikea vastaus kysymykseen. Esimerkiksi kysymys vastaukseen.
- Osaaminen on “rutiinitason” mukaista, jos vastaaminen tai muu suoritus tapahtuu suurella nopeudella ja tarkkuudella. Esimerkiksi kertotaulu osataan yleensä rutiininomaisesti.
- Osaaminen on “automaatiotason” mukaista, jos vastaus tai suoritus pystytään tuottamaan täysin punnisteluitta ja siten, että tarivttaessa pystytään samanaikaisesti suorittamaan jotain muuta. Esimerkiksi kirjoittaminen sujuu useimmilla automaattisesti.

Tunnistamistason osaamiseen päästään yleensä silloin, kun jokin asia ensimmäisen kerran ymmärretään ja pystytään välittömästi opiskelun jälkeen muistamaan. Osaamisen korkeamille tasoille päästään “ylioppimisen” kautta. Ylioppimisella tarkoitetaan sitä, että tiettyä asiaa opiskellaan (harjoitellaan tai kerrataan) vielä senkin jälkeen, kun se ensimmäisen kerran oikein ymmärtäen pystytään virheettömästi tuottamaan (vastaamalla asiaa koskevaan kysymykseen, suorittamalla tietty tehtävä oikein tai muulla vastaavalla tavalla). Pysyvien tulosten aikaansaaminen edellyttää siis erittäin suurta ylioppimisen määrää. Ylioppimiseen uhrattu työ tulee usein moninkertaisesti takaisin siten, että yliopittu tieto häviää muistista huomattavasti hitaammin kuin juuri ja juuri tunnistamistasolle opittu tieto.

Puolustusvoimilla on erinomaisen selkeät oppaat koulutukseen. Niitä voisi hyödyntää paljon paremmin myös koulussakin. Mutta parhaimman oppimisen aikaansaamiseksi, vaaditaan että luokassa pysyy kuri ja jokainen oppilas antaa muille myös sen mahdollisuuden oppia mikä heille on järjestetty, eikä sitä häiriköitäisi. Opetusvälineet täytyy valita sellaisiksi että ne eivät ole pääkohteena opetuksessa vaan itse asia. Tietokoneet ovat eräs tälläinen ja olen kuullut että jossain on käytössä yksinkertainen katkasija opettajalla, josta opettaja saa kaikki näytöt pois päältä siksi aikaa kun hän opettaa. Samainen asia täytyisi olla niin kaikilla ohjelmillakin, oppilas ei surffaile tai tee mitään mitä ei sillä hetkellä saisi. Jos opetus koskee vain esim biologiaa, saa oppilas päästä käsiksi vain niihin ohjelmiin ja materiaaleihin joihin on tarvetta. Tietokone itsessään on jo niin häiritsevä tekijä opetuksessa että sitä ei suositella käytettäväksi sellaisenaan ilman tarkkaa valvontaa.

“Jostain syystä tuntuu että joillakin on ns. “päämäärä” että kun tietotekniikka otetaan käyttöön kaikessa mahdollisessa niin aikaa säästetään ja koulun kestoa voisi lyhetää parilla vuodella.”

Kyllä minä ainakin nykyään opin asioita nopeammin kuin ennen. Syynä ei ole ainoastaan pohjatiedot vaan se, että on kiinteä nettiyhteys, Google, Wikipedia ja lukemattomia muita tietolähteitä.

Koulun kestoa ei toimita lyhentää, sen sijaan ajan voisi käyttää tehokkaammin.

Tuota – tänään satuin kuulemaan ohimennen yhden vertauksen…

(DISCLAIMER – seuraava teksti voi joidenkin mielestä vaikuttaa sopimattomalta tai jopa mauttomalta)

—————————————————–

Nimittäin MS-ympäristön käytön opettaminen on yhtä hyvä, kun sukupuolien välisen kanssakäymisen opettamisen sijaan annettaisi kouraan ilotalojen yhteystiedot ja hinnastot (eihän se ilmainen seksikään maisty yhtä hyvältä kun maksettu – eihän?).

“Itse ainakin kirjoitan tekstieditorilla nopeammin kuin kynällä.”

Eriasia onkin saako kynällä kirjoittamastasi selvää

Jos olet kirjoittanut kynällä ja siitä ei saa lukija selvää, voidaan syyttää lukijaa. vrt lääkärin reseptit

Kun kirjoitat koneella, saa lukemasta selvää, jolloin väärin kirjoitetusta voidaan syyttää kirjoittajaa. (Ilmankos lääkärit ei tykkää tietokoneella tehdyistä resepteistä, koska sieltä tulee ilmi, että he ei itsekään tiedä mitä lääkkeitä määräsi

Tämän vuoksi olisikin hyvin tärkeää opettaa kynällä kirjoittamista eikä koneella jotta jokainen saa selvää kirjoituksestasi ja väärin kirjoittamastisi voidaan syyttä sinua eikä lukijaa.

Ettei vaan kyse “Linuxin ongelmista” kouluissa ole jotain tälläistä:

http://sektori.com/uutinen/linux-haitaksi-lapsille/8592/

Samahan tuo on, millä itse koulun koneet ajat ohjelmia (windows, mac, linux), mutta verorahoilla rakennettujen palveluiden TÄYTYY toimia muillakin kuin Windowsilla. Siten siis perusteluna mainittu “kuntayhtymän opetusverkkoon ja –portaalipalveluihin on estynyt” on täysin vääristynyt. Portaalipalvelu ei tässä tapauksessa toimi oikein, jos se vaatii koulun sitoutumaan tietyn valmistajan tiettyyn käyttöjärjestelmään. Taas on MS-konsultti päässyt k*settamaan kuntaa.

Aikaisemmin täällä mainittu opit toimii varsin hyvin linuxillakin (taisi siellä olla yksi tehtävä, joka ei toiminut suoraan). Samoin oikeastaan mikä tahansa kunnolla tehty nettikilke toimii käyttöjärjestelmästä riippumatta. Tämän pitäisi olla se tulevaisuuden suunta, eikä tapella siitä, onko rahojen syytäminen Windows-lisensseihin kansantaloudellisesti kannattavampaa kuin saman rahan antaminen ylläpitäjien palkkoihin.

Mitä nopeammin päästää oikeaan kilpailutilanteeseen, sitä parempi. Hyvä alku olisi suljettujen formaattien täydellinen käyttökielto julkisessa hallinnossa (kyllä sen muuntimen kaupalliseen officeenkin saa), win+IE-only -ratkaisuista luopuminen ja siirtyminen avoimiin ratkaisuihin. Tarjoaja voi olla Microsoft kumppaneineen, kunhan tuotteet toimivat myös Windowsin ulkopuolella.

“Siten siis perusteluna mainittu “kuntayhtymän opetusverkkoon ja –portaalipalveluihin on estynyt” on täysin vääristynyt. Portaalipalvelu ei tässä tapauksessa toimi oikein, jos se vaatii koulun sitoutumaan tietyn valmistajan tiettyyn käyttöjärjestelmään. Taas on MS-konsultti päässyt k*settamaan kuntaa.”

En katsoisi että MS konsultilla on ollut tässä kusettamisen tarvetta koska nykyistä järjestelmää käyttäen olisi voitu sama toteuttaa ilman että se sidotaan tiettyyn selaimeen tai alustaan kiinni loppukäyttäjiä.
Syy on portaalin tekijöissä. Jos he olisivat osanneet hommansa, olisi portaali voitu toteuttaa siten, että se ei vaadi loppukäyttäjältä Windowsia ja IE:tä.
No puolustukseksi voisi sanoa, että kun kyseinen portaali päätettiin rakentaa, oli kaikki portaalin käyttäjät MS maailmassa kiinni, joten ei ollut tarvetta rakentaa palvelua toimivaksi muille.
Vaikka tilanne olikin tämä, olisi voitu katsoa tulevaisuuteen ja toteuttaa palvelu siten, että jos ja kun joku palvelun käyttäjistä siirtyy käyttämään jotain muuta kuin MS tuotteita, niin palvelu toimisi myös heillä.

Itse toteutus ei mielestäni ole toimiva edes MS tuotteita käyttävälle.
Kuvallinen valikkorakenne on täysin järjetön jossa ei ilmene kuvalinkeistä edes mitä kuvalinkin takaa löytyy poislukien tooltippejä. Miksi tällaista palvelua on edes rakennettu multimediahässäkäksi kun se olisi voitu rakentaa normaalisti linkkivalikoilla, jolloin ilmenee heti, mitä linkin takaa löytyy.

Tässä kunta tai paremminkin kuntayhtymä on siis toiminut itse vendor lockittajana rakentaessaan palveluita toimimaan vain MS tuotteilla.

“Mitä nopeammin päästää oikeaan kilpailutilanteeseen, sitä parempi. Hyvä alku olisi suljettujen formaattien täydellinen käyttökielto julkisessa hallinnossa (kyllä sen muuntimen kaupalliseen officeenkin saa), win+IE-only -ratkaisuista luopuminen ja siirtyminen avoimiin ratkaisuihin. Tarjoaja voi olla Microsoft kumppaneineen, kunhan tuotteet toimivat myös Windowsin ulkopuolella.”

No siis, oikea ratkaisu on tehdä KAIKKI avoimien standardien mukaan jotka on myös implementoitu, eli tiedostoformaatit, protokollat ja jne. Ei ole niin väliä vaikka olisikin Windows + IE mutta data pitäisi olla sellaista mikä menee esim. W3C:n validaattoreista läpi. Tosin, julkishallinnolta voisi kyllä vaatia sitä, että ohjelmistot mitä tehdään sinne omiin tietojärjestelmiin on täysin avoimia, että saadaan liimattua eri tietojärjestelmiä yhteen. Turvallisuuden kannalta kriittisissä järjestelmissä (esim. armeija, äänestysjärjestelmä jne) pitäisi vaatia täydellistä avoimuutta myös alustaan koska suljettuun ratkaisuun saa niin helposti tungettua takaportteja.

Luonnollisesti Microsoft saa olla toimijana siinä missä muutkin mutta ainakin nykymaailmassa Microsoftin ratkaisu on yleensä äärimmäisen hankala (=kallis).

LTSP-päätteet eivät ole tyhmiä päätteitä, vaan mikrosuoritinpohjaisia thin clienttejä, jotka ovat ihan Turingin koneita. Tyhmä pääte on tekstipääte, joka ei tue ohjauskomentoja.