“Kolmas kaatumatautia aiheuttanut ongelma on näytönohjain. Joko hankkimani Radeon HD 4870 on sunnuntaikappale, tai sitten ATIlla ei riittävästi testata 64-bittisiä ajureita. Nykyinen kaatuilutahti 3D-sovelluksia käytettäessä tuppaa olemaan kerran noin kolmessa – neljässä viikossa ja olen paikallistanut vian näytönohjaimen ajureihin. Välistä ajuri kaatuu ”siististi” ja Vista osaa resetoida sen. Vakaustaso on nippanappa siedettävä ja elän toivossa, että Ati saa jossain vaiheessa ajurinsa kuntoon.”

Vastaavia ongelmia, itse epäilen kaatuilun johtuvan ylikuumenemisesta, eli jäähdytyksen teho ei riitä tai ajurit eivät osaa säätää sitä oikein, uudemmat ajurit lienevät vähentäneen ongelmaa, silti käyhän tuo kortti kuumana.

Radeon HD 4870 tilttailee myös eräällä tutullani jatkuvasti pelien kanssa nimenomaan Vistan 64 bittisellä versiolla. Hän testasi myös XP:llä eikä asiaan tullut muutosta. Vika tosiaan lienee olevan Atin ajureissa.

Hassua, miten ns. ammattitoimittajalla menee asiat ihan täysin sekaisin. Puhutaan viallisista muisteista ikään kuin 64 bittisyys olisi siihen jotenkin syypää. Ajuritkin on vähän rajamailla, että voiko ne laittaa Vistan piikkiin vai valmistajien. Tai jälkimmäiseen ne ilman muuta kuuluuvat, mutta ensimmäinen ehkä olisi voinut vaikuttaa asiaan järjestelmärakenteella. Puhumattakaan nyt UAC:sta ja vastaavista joiden ärsyttävyys on ihan samaa tasoa niin 32 bittisenä kuin 64 bittisenäkin.

Mitä tulee Atiin, niin edellisessä koneessani oli ATI Radeon 9700M ja XP. Sille tuli jossain vaiheessa 1-2 vuotta sitten ajuriversio, jonka jälkeen se ei enää ennen tätä uutta konetta toiminut moitteetta. Kaiken maailman jymähtelyä ja artifaktia ruudulla, johon auttoi aina pommin varmasti kun palasi takaisin siihen toimivaan vanhaan versioon. Tässä uusessa koneessa on NVIDIA Quadro 3600M ja Vista x64. Ihan hyvin se on toiminut, ainakin toistaiseksi.
Pointti on, että ajurit voi olla kuraa ihan riippumatta siitä onko x86 vai x64 versio, vaikka jälkimmäinen ehkä uutuuden takia voikin kärsiä vielä _vähän_ enemmän lastentaudeista.

Linuxista olen ollut käsittävinäni, että siellä onnistuu ison muistin hyödyntäminen myös 32 bittisellä kernelillä kunhan ominaisuus on kytketty päälle. Jos se on totta, niin 64 bittisyyteen siirtymiseen ei silloin ole samanlaista tarvetta.

Ei tuossa 64bit puolessa ole oikein mitään muuta vikaa kuin yksi, videokoodekit. Tähän asti kaikki laitteet toimineet Linux käyttöjärjestelmällä oikein hyvin ja nyt kun Adobe on vielä tehnyt Linux järjestelmiin 64bit Flash version niin järjestelmän puolella ei ole kuin videokoodekit mitkä olisi kiva saada 64bit versiona niin homma toimisi.

Windows Vistaa kokeilin kerran 64bit versiona ja se palasi hyvin nopeasti takaisin 32bit versioksi kun ei siinä suostunut tuolloin oikein kaikki laitteet toimimaan. Ohjelmistoista olisi löytynyt tukea mutta pelit ja kaikki muut pienet ongelmat mitä tuli, sai kääntämään mielen kun ei ollut ehtinyt järjestelmää paljoakaan säädellä mielesekseen. vaikka kaikki ongelmat olisi varmaan voinut “korjata” niin päätin tehdä parhaaksi niin että jätän hommat tulevaisuuteen.

Microsoft on se joka on saanut toimillaan 64bit jäämään puolitiehen. Jos Vista olisi ilmestynyt pelkästään 64bit versiona, olisi se ollut parempi kun kerralla kaikki uusiksi. Silloin olisi ollut turhaakin turhempaa valittaa vanhojen laitteiden toimimattomuudesta jos ovat 32bit tai peräti 16bit vielä. Tällä tavoin Microsoft olisi voinut “pakottaa” ohjelmistoalan kerralla 64bit ja siirtymäkausi olisi voinut olla huomattavan nopea ja kivuton.

Apple on näyttänyt miten tehdään siirtymät arkkitehtuurieista toiselle. Kummallisesti vain tuntuu että ne joilla on suurimmat käyttäjämäärät, eivät kykene tekemään yhtä selkeitä päätöksiä. Vaikka testeissä 64bit XP on voittanut 32bit XP:n niin siitä huolimatta kun pelejä ja ohjelmia ei saa suoraan 64bit versiona niin eihän siinä ole syytä toimivaa vaihtaa.

Linux on kehittynyt aina erinomaisen nopeasti uusien tekniikoiden tullessa. Esim juurikin prosessorien ja muiden laitteistojen kohdalla. Linux vain PAE-tuella niin 32bit vetää eteenpäin mutta parempi se on vain ottaa 64bit käyttöön jos 4Gt ja yli haluaa muistia omata.

Onko vielä tieto oikeaa että Windows 7 tulee olemaan vain 64bit versio, kun Vistan kanssa 100% käyttöjärjestelmä yhteensopivuus täytyy olla ajurien vuoksi?

“Apple on näyttänyt miten tehdään siirtymät arkkitehtuurieista toiselle.”

Ottaen huomioon, että Apple kasaa koneensa itse käyttöjärjestelmän ohella, se hyppii arkkitehtuurien välillä kovasti. Toisaalta kokemus taitaa tehdä mestarin tässä..

“Linux on kehittynyt aina erinomaisen nopeasti uusien tekniikoiden tullessa. Esim juurikin prosessorien ja muiden laitteistojen kohdalla.”

Virranhallinnassa heräsivät hieman myöhemmin muita.

“Onko vielä tieto oikeaa että Windows 7 tulee olemaan vain 64bit versio, kun Vistan kanssa 100% käyttöjärjestelmä yhteensopivuus täytyy olla ajurien vuoksi?”

En olisi niin varma kun Windows 7 halutaan 100% varmasti myös miniläppäreihin.

Jos Ubuntusta rastittaa server-kernelin käyttöön, niin saa tuen 64 gigatavun muistille – eli mihin sitä 64 bittisyyttä tarvitaan? OK, jos puhutaan serveristä, niin 64 bittisellä väylälle löytyy käyttöä mutta en keksi sille mitään käyttöä toistaiseksi työpöydällä?

Jussi kirjoitti:
“Jos Ubuntusta rastittaa server-kernelin käyttöön, niin saa tuen 64 gigatavun muistille – eli mihin sitä 64 bittisyyttä tarvitaan?”

Työpöytäkäytössä tuosta ei valtavaa hyötyä ole (ainakaan vielä), mutta kaikki sovellukset jotka tarvitsevat 64-bittistä aritmetiikkaa toimivat tehokkaammin. Etenkin joissain puhtaasti numeerisissa sovelluksissa tuo ero on valtava — olen nähnyt testejä joissa 64-bittisyys jopa yli kaksinkertaistaa ohjelman tehokkuuden. Itsekin kokeilin tuota pikaisesti parissa omassa ohjelmassani, joissa käytetään 64-bittisiä lukuja laskentaan, niin eroa 32-bitin ja 64-bitin välillä tuli 60% samalla prosessorilla — siis 32-bittinen ohjelma käytti 1,6 kertaa sen ajan minkä 64-bittinen ohjelma saman homman tekemiseen.

Käytännössä ainakin jotkut video (de)koodekit ja pakkausohjelmat toimivat jo merkittävästi nopeammin 64-bittisinä kuin 32-bittisinä.

Niin, ja tuosta käyttöjärjestelmien 64-valmiudesta en osaa paljoa sanoa, kun käyttökokemuksia on niin vähän, mutta ainakin omassa pikaisessa testistä 64-bittinen Ubuntu toimi kannettavassani ongelmitta. Asennuksessa ei ollut mitään ongelmia, eikä parin tunnin pikaisessa testissä ilmennyt mitään kaatuilua tai vastaavaa — integroitu intelin näytönohjain lienee osasyyllisenä ongelmattomuuteen, kun nuo ilmeisesti toimii yleensäkin aika hyvin.

Jouluna kun on aikaa, niin voisi tehdä pidemmän testin ja mahdollisesti siirtyä käyttämään 64-bittistä käyttistä kokoaikaisesti…

“Windowsin valmius 64-bittisyyteen siirtymiseksi on paljon parempi kuin Linuxin ja Macin. ”

Ossi tietää niin paljon Linuxista joten juuri hän on oikea henkilö kertomaan teille tämän totuuden.

“Siirtymä 64-bittisiin käyttöjärjestelmiin tulee olemaan seuraava suuri megatrendi työpöytäkoneissa.”

Tämä trendi oli jo vuosia sitten niin suuri että ei pysty jatkamaan tämän blogin lukua.

Itselläni ei ole kokemusta Vistan 64-bit versiosta, mutta XP:n 64-bit versiosta on sitäkin enemmän. Olen nyt käyttänyt 64-bit XP:tä pääasiallisena käyttiksenäni kutakuinkin kolme vuotta ja uskallan kyllä väittää, että aikaisemmin sanottu “Windowseilla 64-bittisyys työpöydällä on alkanut olla realistista vasta joskus Vista SP1:n jälkeen” on kyllä hevonkukkua. Linuxeja (mm. ubuntu) olen yrittänyt 64-bittisenä myöskin käyttää, mutta hermot meni täysin juurikin Ossinkin mainitsemaan kirjastopelleilyyn. Siksipä kakkoskäyttiksenä on tällä hetkellä 32-bit Suse.

64-bit XP on ollut tähän asti paras käyttöjärjestelmä mitä olen koskaan käyttänyt. Vakaa kuin kallio ja nopea. Hyvin vähän on ominaisuuksia mitä olen jäänyt kaipaamaan linux-puolelta (lähinnä compiz) kun komentoriviksikin on saatavilla maanmainio powershell. 64-bit taipaleeni alkuvaiheilla en saanut piirtopöytääni toimimaan ajurien puutteen takia, mutta tämäkin korjaantui vajaassa kahdessa kuukaudessa. Muuten ei oikeastaan ole ollut mitään ongelmia 64-bittisyydestä. TOSIN olen osannut kiertää Atin näytönohjaimet kaukaa (varsinkin opengl-toteutus 3d-sovelluksiin on todella epävakaata) ja olen muutenkin valinnut rautani huolella.

Linux oli ensin 64-bittinen, mutta Windows teki sen paremmin – jo kauan sitten. WOW64-emulaatio toimii myös XP:ssä kuin junan vessa. OsX:n 64-bittisyydestä ei itselläni ole kokemuksia, joten en voi sitä kommentoida. Toivon vain, että linux-maailmassakin osattaisiin mennä sen verran itseensä ja nöyrtyä kopioimaan hyvä idea windows-maailmasta ja toteuttaa sinnekin WOW64-vastine. Tämä siitäkin huolimatta, että merkittävä osa linux-sovelluksista on saatavilla myös 64-bit versioina.

Vistan skippaan (suurin etu useimmille, eli 64-bittisyys kun ei ole minulle mikään etu), mutta mielenkiinnolla odotan Windows 7:aa.

“Onko vielä tieto oikeaa että Windows 7 tulee olemaan vain 64bit versio, kun Vistan kanssa 100% käyttöjärjestelmä yhteensopivuus täytyy olla ajurien vuoksi?”

Luin jostain että Windows 7 tulisi ulos sekä 32-bit että 64-bit versioina kuten Vistakin. Vasta Windows 8 tulisi ulos ainoastaan 64-bittisenä, ja siinäkin olisi emulointi 32-bittisten ohjelmien ajamiseen.

Korjatkoon joku jos olen väärässä…

“Noista ongelmista päätellen mitä blogasit kestät ilmeisesti hämmästyttävän hyvin äärimmäisen epävakaata tietokonetta ja jaksat vieläpä säätää uutta asennusta muutaman kuukauden välein. Omaa konetta kun pidän nippa nappa riittävän vakaana käyttöön.”

Windows käyttäjillä on hämmästyttävä kestävyys pitää pystyssä pysymätöntä sontaa “pystyssä”. Mutta orja tekee mitä orjan käsketään tehdä. Ja harvemmin orja muusta ymmärtääkään.

“Niin, ja tuosta käyttöjärjestelmien 64-valmiudesta en osaa paljoa sanoa, kun käyttökokemuksia on niin vähän, mutta ainakin omassa pikaisessa testistä 64-bittinen Ubuntu toimi kannettavassani ongelmitta.”

Jeps, itse vaihdoin äskettäin 64 bittiin Ubuntu 8.10:n myötä, ei ongelmia. Päätin myös pistää tuon 64 bittisen flashin koneeseen, ihan hyvin pelittää – Ossillekin tiedoksi.

Ihan kiva lukea miten MS Windows on pikku hiljaa löytämässä 64 bittisyyden, suuret muistit jne. Suuret ja luotettavat tiedostojärjestelmät ovat vielä tuntemattomia MS:lle. Linuxissa nämä on jo arkipäivää, MS vielä opiskelee näitä teknologioita.

Totuus kuitenkin on, että harva kotikäyttäjä tekee 64 bittisydellä yhtään mitään. Peleissä tästä voisi olla hyötyä kunhan ne kirjoitetaan hyödyntämään koneen koko kapasiteetia mutta muuten päivitys on turhaa, rippumatta käyttiksestä.

“Ihan kiva lukea miten MS Windows on pikku hiljaa löytämässä 64 bittisyyden, suuret muistit jne. Suuret ja luotettavat tiedostojärjestelmät ovat vielä tuntemattomia MS:lle. Linuxissa nämä on jo arkipäivää, MS vielä opiskelee näitä teknologioita.”

Amen

Nyt on iha pakko kyl kommentoida…

“Sovelluspuolella 64-bittinen Vista on toiminut hyvin. Vistan sisäänrakennetun WOW64-emulaattorin ansiosta 32-bittiset Windows-sovellukset toimivat saumattomasti. Windowsin kyky ajaa 32-bittisiä ohjelmia vaivatta 64-bittisessä käyttöjärjestelmässä on todella vallankumouksellinen tappajasovellus (killer app).”

Siis mitä? Itse ajan tässä Mac OS X:sää ja ihan täysin ongelmitta toimivat 64 ja 32 bittinen softa…Eron huomaa vain Activity Monitorista katsomalla. Ja taitaa viel pyöriä PPC-softakin ongelmitta… Useampaa 64-bittistä Linuxia olen myös käyttänyt (Ubuntu, Gentoo), enkä ole joutunut mitään kirjastojen kanssa säätämään. (Gentoon kanssa hieman, mutta se on normaalia ) Ei toi WOW64 mikään niin killer app mielestäni ole.

“Kehtaan kuitenkin ennustaa, että siirtymä 64-bittisyyteen tulee olemaan kovempi haaste työpöytä-Maceille ja –Linuxeille. Maceissa käytetään kummallista 32/64-bittisyyden kernelin ja muistinhallinnan sekasikiötä ja Linuxeissa puolestaan 32-bittisten sovellusten ajaminen 64-bittisessä käyttöjärjestelmässä tutustuttaa varsin nopeasti kirjastohallinan kiehtovaan maailmaan. WOW64 antaa Windows-sovelluksille merkittävää yhteensopivuusetua.”

Ööh… 64-bittisiä linuxeja on ollut jo todella kauan. Ja itse olen niitä myös käyttänyt, eikä mitään ongelmaa ole ollut. Täysin vakaasti ovat sekä Ubuntu, että Gentoo toimineet.

Macin kerneliä en sen kummemmin tunne. Haluisin kyllä todella tietää mitä tuolla kummallisella 32/64 bittisellä sekasikiöllä tarkoitat. Ihan vain sillä, että olen todella kiinnostunut käyttöjärjestelmän toiminnasta. Kerran olen kernel panicin saanut ja sekin johtui lähinnä ulkoisen kovon ajureista (Buffalon itse kehittämät siis).

Ossin lässyt!

Todellakin jos koneesi sattui käyttämään 667-kampoja 800 nopeudella niin ei lienne ihme että virheitä tapahtuu ja käyttöjärjestelmästä riippumatta virheet ovat fataaleja.

Jos ajurit ovat epävakaita syys ei välttämättä ole Vistan.

En omaa riittävää kokemusta Vistan 32 ja 64 bittisten versioiden eroista, mutta Linuxeista osaan sanoa että väittämäsi kummastutti minua kovasti.

Siirryin itse 64-bittiseen Ubuntuun kesällä kun Hardy oli julkaistu ja ainoat kaksi ongelmaa jotka kohtasin olivat Java-plugin ja Flash-plugin. Flash kaatuilee mutta sen vaikutukset jäävät Flashin näkymättömyyteen, selain jatkaa toimintaansa. Javaan taasen ei *näyttäisi* löytyvän pluginiä, tosin kumpaakaan ongelmaa en ole tutkinut perin pohjin, koska en ko. kikkareita juurikaan tarvitse. Joten omat ongelmani linuxin 32 -> 64 siirtymisessä olivat hyvin vähäiset ~0.

“Windowsin valmius 64-bittisyyteen siirtymiseksi on paljon parempi kuin Linuxin ja Macin. Mutta ei vailla ongelmia. ”

Pakko tätä on kommentoida, niin hukassa on konsultti Ossi nyt.
Linux puolella siirtymä 64-bittiseen rautaan on tapahtunut noin pari vuotta sitten. Pidän yllä useita 64-bittisiä Xen pohjaisia virtuaalipalvelimia ja hyvin on toiminut. Tämmöisessä ympäristössä 64-bittisyyden vaivat tulisivat varmasti Linuxillakin esiin. Palvelimet käyvät ja kukkuvat 24/7/365, juuri niinkuin kuuluukin.
Konsultti Ossi voisi ottaa asioista hieman selvää, ennenkuin rupeaa laukomaan mielipiteitään faktoina.

Senverran pitää mennä OT:n puolelle, että nämä suomalaiset ATK-alan lehdet ovat lähinnä kiiltävälle paperille painettuja tuote-esittelykatalogeja, ammatillisesti kiinnostavat lehdet julkaistaan englanniksi.

Ossi

Kirjoitatko tätä blogia omalla ajallasi?
Saatko siitä palkkiota?

Kuinka kauan sinulla kului aikaa noiden vista ongelmien selvittämiseen?

Entä kuinka paljon olet käyttänyt linuxia?

Olisin kiitollinen, jos vastaisit näihin kysymyksiini.

“Senverran pitää mennä OT:n puolelle, että nämä suomalaiset ATK-alan lehdet ovat lähinnä kiiltävälle paperille painettuja tuote-esittelykatalogeja, ammatillisesti kiinnostavat lehdet julkaistaan englanniksi.”

Tämän blogin sisältö vaan varmistaa tämän.

Linuxmies kirjoitti: “Senverran pitää mennä OT:n puolelle, että nämä suomalaiset ATK-alan lehdet ovat lähinnä kiiltävälle paperille painettuja tuote-esittelykatalogeja, ammatillisesti kiinnostavat lehdet julkaistaan englanniksi.”

Kommenttisi epäilyttää, koska juuri kukaan taitonsa ja tietonsa ajan tasalla pitänyt ei enää kutsu tietotekniikkaa “ATK:ksi”. Mahdatko olla joku peruskoulun Windowsia vihaava tietotekniikan opettaja?

Niiin tai näin, maailmalla tietotekniikkamedia kärsii jo nopeammin. USA:ssa PC Magazine lopettaaa prittijulkaisunsa.

En tiedä onko tämä oikea palsta mutta pakko sanoa, että välillä suorastaan säälittää Tietokone-lehden toimittajien kohtalo. ATK-ala ja Tietokone-lehden lukijakaarti on täynnä todellisia ekspertejä. Toimittajien tehtävä on todella haastellinen koska sen lisäksi, että pitäisi lähes läpikotaisin tuntea teknologian mistä kirjoittaa, sanamuotokin pitää olla lähes täydellinen, jotta välttyisi palautteenkirjoittajien liekeiltä.

Erityisen haasteellista on Windows-toimittajilla, joiden pitäisi “puolustaa” täysin sutta järjestelmää, jonka teknologiset meriitit ovat olemattomat ja jonka ainoa olemassaolon syy on kaupallisen monopolin tarve pakkosyöttää roskaa asiakkailleen, jotta tekisi rasvaisia voittoja. Microsoftin viesti on kuin vasemmistolainen propaganda, joka kuuluu kauas muttei toimita mitään.

Jotkut toimittajat (ja myös Tietokone-lehden nettilukijat) uskovat vilpittömästi Windows-maailman aututeen koska eivät tiedä paremmasta. Muut Windows-fanit taas puolustaa kantansa, vaikka tietää olevansa väärässä koska virheen myöntäminen on vaikeaa.

Itse olin aikoinaan Windows-fani. Jätin kuitenkin MS-maailman Linuxin hyväksi toimiessani yritysten ATK-ylläpitäjänä. Loppusysäys tuli, kun jouduin muutaman kerran korjaamaan sekoilevaa NT tiedostopalvelinta keskellä yötä palauttamalla tiedostoja käsin hexaeditorilla ennen kun yritys avaa ovensa asiakaille aamulla. Päätin, että elämässä on muutakin tekemistä kun vain hoitaa Windowsin katastrofeja.

Siirryin Redhatin (silloin ilmaisiin) käyttiksiin mutta vaikka useasti polttamassa hihani linuxiin koska konfigurointi oli kerta kaikkiaan liian monimutkaista. Joskus meni päiviä saada edes verkkkokortti toimimaan. Sinnittelin, koska halusin *ymmärtää* miten hommat toimii sensijaan, että olen Windowsin 3-klikin-orjana missä mitään ei voi korjaa jos homma kusee ja tietoturva on olematon. Näistä 90-luvun alun päivistä linuxit on muuttunut ehkä helpommaksi käyttikseksi asentaa, päivittää ja käyttää. Windowsit ovat suorastaan monimutkaisia ja työläitä verrattuna hyvään lunux distroon. Linuxissa kaikki vain toimii ja jokainen asia on ratkaistavissa.

Kehoitan kaikkia Windows-faneja kokeilemaan vaihtoehtoisia järjestelmiä kuten linuxeja ja Macejä *avoimin* silmin. Paluuta ei ole kunhan oivaltaa mitä kaikkea voi tehdä muiden käyttikisen puitteissa ja jaksaa sijoittaa edes muutaman päivän aikaa totutteluun. Vähän kun siirtyisi Ladasta Mersuun.

@Linuxmies “Senverran pitää mennä OT:n puolelle, että nämä suomalaiset ATK-alan lehdet ovat lähinnä kiiltävälle paperille painettuja tuote-esittelykatalogeja, ammatillisesti kiinnostavat lehdet julkaistaan englanniksi.”

Täytyisiko sanoa vain “Aamen”? IT alan lehdet mitä Suomessa tupataan tekemään, on kummallisesta syystä hyvin pintaa raapivia. Syynä ei ole mitenkään suomenkielioppi tai lauserakenne että niistä tulee “latteita” (englanti kun ulkomaalaisen puolesta saattaa olla hyvinkin kaunokirjallinen teknisellä tekstilläkin) vaan kun ei asioihin haluta kunnolla perehtyä ja täytyy keksiä ja kehitellä uusia tapoja käyttää jotain sanoja jotta saadaan sanoma olemaan mukamas vakuuttavaa. Termit hakusessa joskus ja kaikki kun on puristettu pieneen riviin että saadaan mahdollisimman paljon eri aiheita lehteen niin ei jää näppeihin mitään. Saa hakukoneita käyttää että saa sitä parempaa tietoa esille. Kun lehti on vieläpä täynnä mainoksia niin…

Mikä se sellainen uutislehti on joka vaatii käyttäjän ottamaan asiasta itse selvää?

“Linuxissa kaikki vain toimii ja jokainen asia on ratkaistavissa.”

Kunhan vaan jaksaa uhrata päivätolkulla aikaa sen ratkaisun etsimiseen.

Miksi se teidän tiedostojärjestelmä noin kusi? Ei sillä, kyllä perinteiset linuxin tiedostojärjestelmätkin osaavat levyjärjestelmänsä sotkea jos siihen rautarikko tulee tai sitä käynnistellään jatkuvasti uudestaan ilman oikeaoppista sammutusta.

Vista x64 on ollut ainoa Windows, joka on toiminut hidastumatta ensimmäisestä asennuksesta lähtien. Kaiken kukkuraksi kone on erittäin vakaa, itse asiassa Windows ei ole kaatunut kertaakaan sitten ensimmäisen asennuksen (painotan sanaa Windows, joku ATI:n buginen ajuri on saattanut sitä tehdä, mutta onneksi moinen roska hajosi keväällä). Koneen sisuksalut on vaihdettu kertaalleen täysin, silti sama Windows asennus toimii (myös kovalevyt on vaihdettu).

Kesällä mökkiläppäriin (ei niin uusi Dell P4, GeForce Go 440, 512mb ram etc.) asennettu Ubuntu toimi niin rupusesti, että oli pakko asentaa mukana tullut XP. Ei sitä kestä jos Firefox kaatuu 100 kertaa päivässä ja käyttöjärjestelmä tuhoaa itse itsensä. Kukaan ei jaksa ainaista terminaalin räpläystä, koska “mikään” ei muuten toiminut kunnolla. Pakettihelvetti on aivan älytön. Ainakin kyseisellä koneella XP on vaka kuin peruskallio ja muistiakin käytti suunnilleen saman verran. Nopeudessa XP voitti Ubuntun mennen tullen. Muiden distrojen kanssa lopputulos oli vielä onnettomampi.

Voisin vielä lisätä, että Appletonin kaltaiset linux-uskovat voisivat katsoa itseensä ja olla hiljaa, niin ei tule puhuttua paikkaansa pitämätöntä roskaa.

Senkin voi sanoa, ettei blogin kirjoittajan ammattitaito vakuuta ollenkaan. Vika on joko ajureissa tai laitteissa, todennäköisesti kannattaisi tarkistaa BIOSin muistiasetukset ja päivittää BIOS. Jos ei auta niin vika on todennäköisesti muisteissa. Blogista päätellen vika ei ole missään muussa kuin siinä, ettei käyttäjä ole asentanut uusimpia ajureita.

@Opera

Se tiedostojärjestelmä on kuin suoraan 1970-luvulta.

Korjatkaa toki jos olen väärässä, mutta eikös Vista64:ssä kaikki ajurit ole Microsoftin signeeraamia ja täten Microsoftin testiohjelman läpäisseitä? Jos kerran näin on, niin silloinhan on myös Microsoftin vika jos ajurit bugaa. Vista32:ssa asia ei tietenkään näin ole.

Tuntuu siltä että Ossi kisaa itsensä kanssa siitä kuinka asiasisällötä luokatonta blogia pystyy pitämään niin että oma mielenkiinto säilyy. Sammakoita loikkaa suusta sen minkä ehtii.

Faktaa: 64-bittisyys on linux-maailmassa jo wanha juttu. Been there, done that. Nyt kun Adobelta tosiaan tuli 64-bittinen flash, ei sekään ole enää ongelma. Javapluginin selaimeen saa tuolla artikkelissa mainitun iceTean kautta. Suljetut 32-bittiset softat toimivat pääsääntöisesti myös, mutta kuten aina suljetun koodin kanssa, niin voi joutua taistelemaan.

Jos 64-bittisyys on jollekulle uutta, niin siitä vaan, mutta se tarkoittaa sitä että kyseinen henkilö ei ole it-alalla paljoa aikaa viettänyt viimeiseen kolmeen vuoteen. Voi ihmetellä; miten Ossi voi uskottavasti toimia it-konsulttina tällä tietämystasolla? Ehkä Windows-maailmassa hyväuskoisia vietäviä riittää.

“Miksi se teidän tiedostojärjestelmä noin kusi?”

Se oli NTSF.

“Ei sillä, kyllä perinteiset linuxin tiedostojärjestelmätkin osaavat levyjärjestelmänsä sotkea jos siihen rautarikko”

Näissä tapauksissa ei suinkaan ollut kyse rautarikosta. En suinkaan ole niin tyhmä, että valittaisin Windowsista jos kone fyysisesti hajoaa.

Mielestäni Windowsin suurin riesa on kuitenkin MS:n ohjelmien jatkuva sekoileminen. Printterit lakkaa toimimasta, ohjelmat ei aukea, data häviää, netti lakkaa toimimasta ja ohjelmat kaatuu kesken kaiken. Henkilökohtaisesti olen yksinkertaisesti kyllästynyt paikkaamaan jatkuvia ongelmia enkä halunut olla kaikkien sylkykuppina kun Windows sekoilee. Kehoitankin kaikkia Windows ylläpitäjiä vaatimaan palkankorotuksen vedoten ikävään työkuvaan ja maineen menettämiseen.

Windows on alunperin pelaamiseen tarkoitettu käyttöjärjetelmä, jonka on tarkoitus olla kivan näköinen ja sen verran epästabiili, että asiakkaat päivittäisi säännöllisin väliajoin “parempaan”. Näin ollen Windows-fanien hehkutus MS:n tuotteiden paremmuudesta ei voi edes olla loogisesti totta. Tämä on karu totuus MS:n “laadusta”.

Kumma juttu miten joillain on noin paljon ongelmia ja joillain taas ei ole juuri ongelman ongelmaa edes vuosien käytön jälkeen. Taitaa ollakin niin, että se heikoin lenkki on käyttöjärjestelmään katsomatta sittenkin siellä näppiksen ja tuolin välissä.

Voi hyvää päivää, mikä kakarakammari.

Pitääkö Winukoiden, Linukoiden ja Maccien oikein kilvan haukkua toisiaan, hoh hoh ? ? ?

Tai pääsääntöisestihän se on sitä, että Windowsia haukutaan ja en ymmärrä miksi ?

Haluan ja olenkin ostamassa Mac:n, mutta se ei johdu siitä, ettenkö olisi tyytyväinen tähän 64-bittiseen Vistaani, joka minulla on ollut käytössä sen ilmestymisestä asti.

Ei kertaakaan kaatuiluja, bluescreenejä, eikä “töhnä” ongelmia.
Olen tähän enemmän kuin tyytyväinen.

Ainoa “ongelma” oli aikoinaan siinä, kun käyttämäni Steinberg Cubase SX3:n Vista 64-bittisen ajurituki tuntui kestävän, ennenkuin tuli markkinoille, mutta sekin oli tosiaan ainoa “ongelma” ja huom, OLI.

Mac:iin siirryn puhtaasta kokeilunhalusta, koska “lapsella” pitää olla leluja.

T: Todella tyytyväinen 64-bittisen Vistan käyttäjä

Hohhoijaa, mitä konsultointia.

Kokemusta muutamista kymmenistä 64-bit Linuxeista;palvelimista ja työasemmista monen vuoden ajalta – ja toimivat kin junan vessa.

Myös WIndows XP64 ja Vista 64 – tässsä yhdyn konsultin ongelmiin.

Itsellä työasemina nykyään pelkkiä Macceja – näiden kansa kun ei tarvitse edes tietää onko 64, 32 bit ohjelma vai vanha PPC – kaikki vaan toimivat.

Pientä skarppausta näiden blogien tasoon, T-kone lehti kun on nyt noita harvoja valtakunnallisia, “ICT-edistysmaa” Suomen lehdistössä.

En voi kyllä kuin ihmetellä tämän Ossin ammattitaitoa. Taitaa olla samalla tasolla kuin suurimmalla osalla atk-tuen väellä. Saadaan kyllä kaikki sekaisin mutta ei mitään kuntoon yhdessä kuukaudessa.

Kerro Ossi mikä tämä Macin 32/64 bittinen outo kernel on? Onko minussa jotain vikana etten ole huomannut mitään outoa siinä?

Ihmemies: OS X:n “32/64-bittinen kernel” tarkoittaa sitä, että Leopard osaa käyttää 32-bittisiä ajureita 64-bittisessä käyttiksessä. Ossi teki taktiset ja ylisti 64-bittisen Vistan 32-bittisten ohjelmistojen tukea “killer appiksi”, vaikka tällainen ominaisuus löytyy ja on jo Windowsia ennen löytynyt tasan jokaisesta muusta käyttiksestä. Sen sijaan OS X:n kyky ajaa 32-bittisiä ajureita korkeampibittisessä ympäristössä on “sekasikiö”.

“Siirryin itse 64-bittiseen Ubuntuun kesällä kun Hardy oli julkaistu ja ainoat kaksi ongelmaa jotka kohtasin olivat Java-plugin ja Flash-plugin. — Javaan taasen ei *näyttäisi* löytyvän pluginiä, tosin kumpaakaan ongelmaa en ole tutkinut perin pohjin, koska en ko. kikkareita juurikaan tarvitse. Joten omat ongelmani linuxin 32 -> 64 siirtymisessä olivat hyvin vähäiset.”

OpenJDK ja joku icedtea-plugin tai millä nimellä se repoista löytyikään. Täysin “virallisen” Javan kanssa yhteensopiva, joskin itselläni fontit olivat rumempia selainappleteissa.

Kirjoittaja tarkoittaa Mac OS X:n 64bit sekasikiöisyydellä varmaan applen tapaa siirtää osa käyttöjärjestelmästä kerrallaan 64bittisiksi.

Parhaiten asia selvinnee appleinsiderisn artikkelista.

Edelleen erona windows sekoiluun on se, että käyttöjärjestelmän uusimmasta versiosta (Snow Leopard) tulee olemaan ainoastaan 64bittinen versio jossa 32bittisiä sovelluksia ajetaan yhteensopivuusmoodissa.

Terhi: “OpenJDK ja joku icedtea-plugin tai millä nimellä se repoista löytyikään…”

Kiitos, olin itsekkin lähes varma että tuohon *on* olemassa suhteellisen simppeli ratkaisu, mutta kuten kirjoitin: “tosin kumpaakaan ongelmaa en ole tutkinut perin pohjin, koska en ko. kikkareita juurikaan tarvitse.”

Eli nyt statukseni muuttui, *tiedän* että on olemassa 64-bittinen java-plugin Hardylle. Vieläkään ei vain ole sitä tarvetta asentaa sitä.

Tietysti minun ei ehkä olisi pitänyt kirjoittaa tälläiselle palstalle aiempaa tekstiä, koska lähes aina joku haluaa neuvoa että tekemällä jotakin sen saa ratkaistua. Kun tässä tapauksessa en edes kaivannut ratkaisua ja siksi (kuten kirjoitin) en siihen ole laittanut aikaakaan. Joten pahoittelut aikasi tuhlaamisesta ja *kiitos* ystävällisestä neuvosta. Niin ja kenekään ei nyt tarvitse yritää löytää java-pluginille minua hyödyttävää käyttötarkoitusta!

Itsekin olen käyttänyt vistan 64 bittistä versiota nyt noin vuoden verran, ja todellakin voin väittää olevani yllättynyt sen toiminnasta.
Ainut miinus puoli oli että äänikortistani ei löytynyt 64bittistä ajuria joten äänikortin jouduin uusimaan. Noin 95% voin olla olla tyytyväinen , kerran hävisi dvd-polttava, mutta pienellä regedit kikkailulla sekin saatin takaisin elävien kirjoihin. Näitä miinus puolia lukuun ottamatta olen yllättävän positiivisesti ilahtunut vistasta. Vaikka tässä hyppiikin tuo uac vähän väliä silmille ja muutenkin uusien kommervenkkien opetteluun on joutunut kuluttamaan aikaa jonkin verran, niin yleis käsitys on että tarpeeksi terhakkaalla raudalla varustettu pc on omiaan 64bittisen kanssa.

Kirjoittaja tuo hyvin esiin Windowsin ja Macin suurimman eron.

Tuo Ossin hämmentävä tajunnanvirta aiheesta ei voi oikeasti kiinnostaa ketään joka haluaa tehdä koneella jotain muutakin kuin säätää sitä. Jos oma työkoneeni vaatisi moista virittämistä heittäisin sen seinään alta aikayksikön.

Macissa homma on mennyt ilman että on koskaan tarvinnut miettiä mitään 32/64-bittisyyksiä. Mac Pro pyöritti ongelmitta yli neljä gigatavua keskusmuistia jo aikoja sitten enkä käyttäjänä koskaan miettinyt mitään 32/64-bittisyyksiä.

Meidän “pikku” Ossi voisi ottaa nyt ihan sivistyksen vuoksi selvää, kuinka tuore juttu tuo 64bit oikeasti on… vinkki: se on ollut arkipäivää kaikkialla muualla paitsi PC-työpöytäympäristöissä jo toistakymmentä vuotta. Ja hyvin on toiminut. Ja toimii edelleen.

Onneksi Ossin nimi on niin väkevästi takaraivossa muistissa, etten vahingossakaan ota ko. herran CV:tä käsittelyyn jos joskus sattuisi töihin hakemaan organisaatioon jossa olen päättämässä sisääntulijoista. Tuollaiset pellet pysyy meiltä kaukana.

Pelinörtin oivallukset karkasivat vahingossa “paperille” taas kerran (ai voiks tämmöstäki tehä tietokoneella?)

Samanlaatusta tekstiä ku Kotilaisen “uutiset”

Voi hyvää päivää (vai olisiko yötä tähän kellonaikaan?). Itse testailin 64-bittistä Ubuntua sellaiset 5 vuotta sitten, että eipä Microsoftia voi nopeaksi haukkua tässäkään asiassa.

Siirryin sattumoisin Windows-asennukseni rikkoutumisen takia viime viikolla kokoaikaiseksi 64-bittisen Kubuntun käyttäjäksi (15+ vuotta vain Windowsia, huoh). En ole vielä mitään ongelmia huomannut, olisiko pitänyt? Flash (32-bit) asentui ihan normaalisti apt-getillä ja toimi moitteetta. Tänään päivitin 64-bittiseen flashiin. Ja tämä kone on edelleen se sama (uusia kiintolevyjä ja näytönohjainta lukuunottamatta) kuin 5 vuotta sitten.

Jos nämä Ossit menisivät itteensä.

Onko todella niin, että se mitä printtimedia oppii nettimedialta on nyt lähinnä tehokas trollaus?

Lisäisin nyt vielä näiden vaihtoehtokäyttisten 64-bittisyyden tilasta sen verran, että seuraava OS X -julkaisu, 10.6 aka Snow Leopard, olisi huhujen mukaan täysin 64-bittinen, eikä 32-bittistä versiota edes julkaistaisi. Ainoa ongelma lienee se, haluaako Adobe julkaista 64-bittisen flash-palikan OS X:lle, vai pitääkö Applen itse koodata sellainen.

Ossin linkkaamat “Gentoo-ohjeet” taas eivät kerro mitään Linuxin yleisestä tilasta. Kaikissa ns. helppokäyttöisissä distroissa on valmiina flash asennettuna, tai paketinhallinnasta asennettaessa se vähintäänkin konfiguroidaan automaattisesti käyttöön. Käyttäjän ei itsensä tarvitse välittää mitään siitä, käyttääkö ohjelma 32- vai 64-bittisiä kirjastoja.

Mitä itse kokeilin kerran käyttää aidosti 64-bittistä Linuxia eli ilman 32-bit kirjastoja, ainoa puute olikin juuri flash. Edes open source -viritelmiä ei ainakaan oman distroni pakettivarastoista löytynyt, ainoa vaihtoehto olisi ollut käsin viritellä tuo virallinen 32-bittinen flash-plugari.

“Tietysti minun ei ehkä olisi pitänyt kirjoittaa tälläiselle palstalle aiempaa tekstiä, koska lähes aina joku haluaa neuvoa että tekemällä jotakin sen saa ratkaistua. Kun tässä tapauksessa en edes kaivannut ratkaisua ja siksi (kuten kirjoitin) en siihen ole laittanut aikaakaan. Joten pahoittelut aikasi tuhlaamisesta ja *kiitos* ystävällisestä neuvosta.”

En vastannut sinun takiasi, vaan koska en ikinä halua nähdä kenenkään väittävän missään, että Tietokoneen sivuilla kerrottiin, ettei 64-bittisessä Linuxissa voi käyttää Javalla koodattuja ohjelmia.

“There is no “mixed mode” in Leopard. Every process is either 32-bit or 64-bit”

Ossin sekasikiöt

Voisitte vähän rajoittaa tuota Ossia kohtaan tapahtuvaa henkilökohtaista “hyökkäystä”, ainakin itse sen nyt näen siten. Vaikka hän on konsultti, niin jokainen tietää että konsultitkin ovat ihmisiä. Vaikka monesti pitää paikkansa se, että useimmat konsultit kuuntelevat mitä asiakas haluaa ja tarjoavat sitä, sen sijaan että kuuntelisivat asiakasta ja tarjoaisivat sitä mitä asiakas tarvitsee. Niin se ei silti aina päde.

Tämä on Ossin blogi ja hän saa kirjoittaa miten provosoivasti tai epätietoisesti kuin haluaa saadakseen vaikka keskustelua aikaiseksi. Mutta aina voi kysyä että mikä on blogin idea ja mitä se kertoo kirjoittajasta. Löytyy niin mustaa huumoria ja ideavirtaa joiden perusteella ei aina kannata vetää toisen mainetta heti alas vaan kuunnella mitä toisella on sanottavaa heti käymättä kimppuun.

Voi voi.. Windows 64 bittisyys on linuxiin verrattuna ainakin kalpea haamu..
Ongelmia on muitakin.. Pelit toimii miten sattuu, pyöritys nopeus vaihtelee ja ei ole oikea. ajurituki on per–see–tä.
64 bittisyys ei anna nopeutta lisää, toisin kuin linuxissa..
Vanhat 16 ja 32 bittiset ohjelmat kaatuile ja usein kaatuu koko järjestelmä mukana.
suuri ongelma vistassa on sen ärsyttävät hälytykse ja ok ok ok napit…
Myös se että visva ei anna minkään muun ohjelman hallita laitteita suoraan.. mm verkkokorttia tai näyttäohjainta tai äänikorttia

Susi se on

“Windowsin valmius 64-bittisyyteen siirtymiseksi on paljon parempi kuin Linuxin ja Macin. Mutta ei vailla ongelmia.”

Ja sitten luetellaan kuinka windows kaatuilee 64-bittisenä. Ihan mielenkiinnosta, miten tämä valmius voi olla sitten paljon parempi kuin linuxissa ja mäkissä?

Onko toistuva kaatuilu jotenkin pienempi paha kuin se, että linuxissa ainoita 32 bittisiä ohjelmia edustava flash jättää youtuben videot satunnaisesti harmaiksi laatikoiksi? Ai niin, paitsi tuostakin tuli jo 64bit versio jossa ongelmat poistuivat.

Vai onko tämän windows vs. linux vs. mac lietsonnan tunkemisella joka postaukseen lähinnä tarkoitus varmistaa kommenttien kertyminen?

“Vaikeimmin siedettävä ongelma 64-bittisen Vistan kanssa on ehkä hieman yllättäen vakaus. Tai tarkemmin sanottuna sen puute” heh, mikäs yllätys se nyt on että ei ole vakaa? no joo, mä olen 15 vuotisen atk urani aikana törmännyt vain kahteen vakaaseen windowsiin, milleniumiin ja nykyiseen xp:n. mutta pelaajana ei ole mitään muuta todellista vaihtoehtoja kuin windows. Linuxista ei pelikäyttäjälle ole pahemmin iloa. enkä nyt halua lietsoa mitään mutta se että linukasta löytyy 200 eri versiota nethackista ja tetriksestä ei vakuuta kun on tottunut falloutiin ja bioshockeihin jne. Nethackihan on paras peli ikinä ja pelaan sitä yhä, 80luvulta alkaen ja yhä se on voimissaan ja yhä yhtä vetovoimainen mutta ei sitäkään aina jaksa. Joo okei, siinä pyörii return to castle wolfenstain. jippii. se peli oli surkea jo ilmestyessään. Mutta se siitä, linuksi on loistava käyttöjärjestelmä ja windows on taasen paras pelialusta. Sitä en ymmärrä mikä kiire microsoftilla on julkaista näitä uusia käyttöjärjestelmiä. Heti kun xp saatiin vakaaksi niin lätkäistään toimimaton vista pöytään ja kun vista saadaan korjattua suht hyväksi niin tulee toimimaton windows 7. kehitys kehittyy mutta ei se siltä vaikuta. miten niistetään viimeisetkin sentit ihmisiltä -kehitys kyllä kehittyy uskomattomiin sfääreihin. Sorruin tässä eksymään aiheesta mutta mitäpä tuosta.

Kyllä nyt tuntuu,että on “testaaja” vähän väärältä kantilta “tutkinut” 64bittistä vistaa….
Olisi ehkä kannattanut kiinnittää huomiota omaan laitteistoon..
Itselläni on amd athlon 64 x2 3600+ prossu,msi:n rs482m4 emo,gf8600gt näyttis ja muistikapuloita 400mhz 1gb-2,5gb…Ja vista ultimate 64bit toimi ihan ilman mitään ongelmia…kertaakaan en “blue screeniä” ole nähnyt,eikä muitakaan kaatumisia ole ilmennyt….32bittiset ohjelmat ja pelit toimivat ilman mitään ongelmia…Myöskään UAC ei aiheuttanut ongelmia,kun pikku lisäohjelmalla sen otti pois käytöstä kokonaan…

Ainoa vika,minkä yleensäkin vistasta olen löytänyt,on se,että microsoft sidewinder force feedback ratti ei toimi oikein,kun ei ole varmaan kunnon tukea sille,muuta kuin xp:ssä…

Ja tokihan kaikki sen tietää,ettei ati todellakaan osaa ajureita koodata…
Eli minun mielestäni vista on todella hyvä vaihtoehto käyttöjärjestelmäksi xp:n tilalle…Oli se sitten 32 tai 64 bittinen…

Vielä sen verran aiheesta,että taitaa näitä mielipiteitä olla yhtä paljon,kuin on käyttäjiäkin…

Raips:

Jos aikuinen mies ei osaa millään tasolla perustella väittämiään (aivopierujaan) ja kirjoittaa ne tällä tavalla kaikkien luettavaksi ja kommentoitavaksi, antaa hän itsensä vapaaehtoisesti maalitauluksi jota voi virtuaalisesti tempasta ja mätkästä juurikin kuten mitä tahansa valveutunutta yksilöä huvittaa. Annettu palaute on pääosin hyvin perusteltua, joten nämä palautteenantajat ovat olleet Ossin yläpuolella kaiken aikaa. Harmi ettei Ossi ole vaivautunut vastaamaan.

Ossi vastaapa rehellisesti. Miksi luulet Vista64:n olevan paremmassa valmiudessa työpöydällä verrattuna linux-distroihin tai macciin? Tämä ei käy millään tavalla ilmi tekstistäsi. Tällainen väite vain heitetään. (tuo antamasi linkki ei perustele tätä asiaa, vain päinvastoin) Vain siksikö kun isot pojat kertoivat vajan takana tupakalla?

“Harmi ettei Ossi ole vaivautunut vastaamaan.”

Mitäpä hän meille vastaisi…? Hänhän on vain windowskäyttäjätrolli. Näillä kikkarekasoilla hän on täyttänyt blogeja jo vuosia ja osallistunut tietämyksillään keskusteluihin joten eiköhän vaan anneta olla…

Kiitos vaan Ossille jälleen yhdestä trollista. Jotta tuo Mac-asia ei jäisi epäselväksi, niin totean itsekin, että minulla on täysin ongelmitta 4GB muistia käytössä sekä iMacissa että MacBookissa, enkä ole koskaan joutunut miettimään 32bit vs. 64bit -asioita, koska Mac OS X huolehtii niistä automaattisesti.

Toisin sanoen Apple on ainoa, joka on onnistunut hoitamaan asian siten, että käyttäjän ei tarvitse päättää, asentaako 32-bittisen vai 64-bittisen käyttöjärjestelmäversion.

“Voi ihmetellä; miten Ossi voi uskottavasti toimia it-konsulttina tällä tietämystasolla?”

————————————-

Yleisin windows-porukan tekemä virhe – luullaan, että “MS-konsultti” = “it-konsultti” ja sitten uhoillaan myös, että tiedetään KAIKKI it/atk maailmasta oman mikkisohva-kokemuksen kautta.

Sääliksi käy tätä porukkaa…

Mielenkiintoista! Toimittaja Ossi Mäntylahti pitää 64-bittisyyttä vaikeampana asiana Macilla kuin Windowsissa. Näkemyksesi saa pian vastauksen. Applen seuraava käyttöjärjestelmäversio Snow Leopard eli Mac OS 10.6 on 64-bittinen. Palataan asiaan keväällä 2009.

http://www.apple.com/fi/macosx/snowleopard/

Samaa ihmettelen kuin tuomas. Millä tavalla voi olla enää huonompi jos kaatuilee jatkuvasti? Omat 64 bittiset linux jakelut ei oo kaatunu vielä kertaakaan, lukuun ottamatta yhtä konetta joka kaatui kaikissa käyttöjärjestelmissä viallisen muistin takia.

Blogaajan kone on todella epävakaa yksilö ja suosittelisin ajamaan memtest86:n vaikka knoppixen live levyltä.

Myös mulla oli muistien kanssa ongelmia, mutta se johtu siitä että Kingstonen hyperX muistit oli viallisia. Sen jälkeen 64 vistap on toiminut vakaasti. Ajurit ati:n 3870×2:n on toiminu moitteetta ja emulointi 32 bittisillä ei ole muuten bugittanut, kuin että joskus ohjelman sulkiessa vista ei ymmärrä että ohjelma oli tarkoituskin sulkea ja heittää jonku virhe ikkunan missä todetaan et ohjelma sulkeutui yllättäen tms.

Linux puolella ei oikeestaan ollu muuta ongelmaa, kun löytää 64bittisiä softia. Esim opera ei tarjoa omaa selaintaan 64 bittisillä mausteilla, mutta toisaalta eipä ole kovin suurta pluginien määrääkään (esim flashiä). Kuitenkin useita ohjelmia löytyy myös 64 bittisinä.

64bittisyys on ihan taatusti tulossa, sillä jo nyt jotkut pelit on ylittäny tuon 32 bittisyyden muistiavaruuden ja aiheuttaneet kaatumisia. Ongelma on tietääkseni korjattu jollain purkka paikalla, mutta pelien kehittyessä tämä ongelma tulee uudestaan vastaan ennemmin tai myöhemmin. Pelit on yleensä ollut se joka vie eniten resursseja, mutta jos katsotaan miten myös oheis ohjelmistot on alkanu viemään muistia ja cpu syklejä niin eiköhän se myös ohjelmisto puolella tule vastaan. Jo nyt huomasin kun päivitin 2gb->4gb että vista nopeutu ihan tajuttomasti… Empä olisi uskonut että käyttöjärjestelmä voi ahmia tuollaisia määriä muistia.

Voi Ossi, taisi mennä ennustuksesi päin.. jotain. Täälläkin hehkutetaan Vistan 64-bittisyyden ihanuutta, mutta samalla annetaan pitkä lista siitä, mikä ei toimikaan 64-bittisessä versiossa. Vähään ovat ihmiset tyytyväisiä, tai sitten 32-bittinen vaihtoehto on todella karsea.

Itse olen ajanut leopardilla 64-bittisiä softia ilman, että olisi jotenkin tarvinnut erikseen asentaa 64-bittistä versiota niin käyttiksestä kuin ohjelmasta. Riitti, että koneessa oli 64-bittinen prossu.

Windows-maailmassahan jokaista versiota varten tarvitaan ihan oma asennus (ostetaan ja asennetaan vistasta joko 32-bittinen tai 64-bittinen versio, sitten sama asennusrumpa softien eri versioiden kanssa). Täällä “haasteellisessa” maailmassa riittää yksi asennus, joka toimii koneesta toiseen, ilman että käyttäjän tarvitsee miettiä käyttämänsä järjestelmän bittisyydestä yhtään mitään. Ehkä MS “innovoi” tämänkin seuraavaan versioonsa.

Muistakaa sitten tässä 64bit keskustelussa (kuten jotkut ovat muistaneet) että Adobe on julkaissut Flashista 64bit testiversion. Tosin se on saatavilla vain Linux käyttöjärjestelmälle joten kaikki Linux käyttöjärjestelmän eri jakeluja käyttävät voivat ladata Adoben sivuilta sen kokeiluun.

Muille käyttöjärjestelmille kuin vain Linuxille se saattaa tulla sitten vähän ajan kuluessa myös, jolloin ne jotka haluaa pelkästään 64bit järjestelmän käyttöönsä, saavat myös flashin sellaisena.

http://labs.adobe.com/technologies/flashplayer10/

Yleisin ongelma ei ole käyttiksen 64bit tuesta vaan että onko saatavilla ohjelmia jotka tukevat 64bit. Ei paljoa hyötyä löydy käyttää 64bit käyttöjärjestelmää jos kaikki ohjelmat järjestelmässä ovat muuten 32bit. Joten joudumme odottelemaan että ohjelmien tekijät saavat 64bit versiot ulos niistä kaikista ohjelmista mitä tarvitsemme.

Tuli tästä taas mieleen että Applen nykyinen (osittain 64 bittinen) Leopard taitaa olla jo edistyneempi kuin Microsoftin tuleva W7. Ja tuleva Snow Leopard on sitten entistäkin edistyneempi. Että mikä Microsoftin kilpauluvaltti sitten onkaan, ei se ainakaan teknologiajohtajuus ole.

Linux on varmaan käyttiksenä sinänsä miltei yhtä hyvä kuin OS X, mutta on Macin kanssa helpompi elää. Servereissä käytän toki Linukkaa.

Kyllähän Te kaikki tiedätte, mistä on kysymys. Senkun vain päivittelette, sitten kun toimittaja ensin on Teidät siihen provosoinut takuuvarmalla aiheella!
Käyttisten viaksi syydetään ihan banaaleja asioita. Hankitaan hienot muistikammat ja unohdetaanesimerkiksi katsoa, minkä jännitteen emo tarjoaa muisteille vakiona. Sitten tulee vastaan BSoD Vistassa ja pimeä ruutu Linuxissa.
Terveen järjen nimessä on todettava, että ajureilla on aivan keskeinen osa minkä tahansa käyttöjärjestelmän toiminnassa.

“Tai pääsääntöisestihän se on sitä, että Windowsia haukutaan ja en ymmärrä miksi ?”

Tällä kertaa haukut taitaa kohdistua Windowsin käyttäjään. Windowsien haukut varmaan tulee siitä, että kyseessä on maailman suurimman softafirman tuote, erittäin käytetty ja rahaa on takana paljon. Siitä huolimatta kyseisen softafirman käyttöjärjestelmät on markkinoiden muihin tuotteisiin verrattuna aika heikkoja.

“Ei sitä kestä jos Firefox kaatuu 100 kertaa päivässä ja käyttöjärjestelmä tuhoaa itse itsensä. Kukaan ei jaksa ainaista terminaalin räpläystä, koska “mikään” ei muuten toiminut kunnolla.”

Hassua kun itse menen päätteeseen vain siksi kun se on kätevä devvaushommissa tai jos tarvitsee antaa tukea. Kaikki on toiminu aina kunnolla. Firefox kaatuu kerran viikossa kun blokkaa Flashin. Turhan usein mielestäni.

“Pakettihelvetti on aivan älytön.”

Mitäs älytöntä siinä on? Paljon paremmin Ubuntussa on paketteja kuin Windows XP:ssä.

“Nopeudessa XP voitti Ubuntun mennen tullen. Muiden distrojen kanssa lopputulos oli vielä onnettomampi.”

XP:n työpöytä on nopeampi, syystä että se on vuodelta 2001, paljon toiminnasta on ihan ytimessä ja sitten vielä se, että se osaa paljon vähemmän kuin Ubuntun työpöytä. Ubuntu on kuitenkin käytännössä nopeampi koska I/O on paljon suorituskykyisempi.

“Senkin voi sanoa, ettei blogin kirjoittajan ammattitaito vakuuta ollenkaan. Vika on joko ajureissa tai laitteissa, todennäköisesti kannattaisi tarkistaa BIOSin muistiasetukset ja päivittää BIOS.”

Itse rakennettu kone paskoista komponenteista (MSI), erilaiset muistikammat, säätää vuoden välein jotain Vistaa koneeseen, käyttää tietotekniikkaa jossa ongelmia vähintään kerran päivässä.

Varmaan Sampo Pankin tietotekniikkakonsultti.

Itselläni tuli ongelmia kun oli 2x 1GB 800mhz ja hankin toiset 2x 1GB 800mhz kammat. BSOD alkoi välittömästi. Ilmeisesti kaikkien kampojen pitäisi olla samalta valmistajalta. Toinen vaihtoehto on, että alkuperäisissä kammoissa olikin jotain vikaa (pq1). Uudet kammat olivat Kingstonia ja niitä kun laittoi 4gb niin hyvin on toiminut.

Simakuutiolle: Hienoa, jos provosoiduit kirjoittelemaan herjojasi keskellä yötä. Taidat olla koukussa Äkäiseksihän se vetää, jos ei uni tule silmään…

Aina pitää ihmisten haukkua puolin ja toisin. Mitä olen Vista x64:ää käyttänyt, niin se on paljon vakaampi ja laadukkaampi kuin 32-bittinen sisarensa. Tämä siis sillä ehdolla, että on kunnolliset ajurit ja softat. Jos MS:ää syytetään näistä, niin silloin haukutaan väärää puuta. Ei ole MS:n vika, jos muut eivät osaa koodata softaansa kunnolla. Oikeastaan on harmi, että ovat joutuneet tekemään koko 32-bittisen emuloinnin. MS:n suurin ongelma on se, että tutkimuspuolella heillä on todella osaavaa porukkaa, mutta juuri mitään ei saada Windowsiin siirrettyä, koska yhteensopivuus on heidän ainoa valttikorttinsa markkinoilla. Teknisestä näkökulmasta olisi varmaan kannattanut kuopata Windows ja tehdä Vista täysin uusiksi, mutta tällöin jouduttaisiin tilanteeseen, jossa asiakkaat voisivat ensimmäistä kertaa vapaasti tehdä valintansa sen suhteen minkä käyttäjärjestelmän ottaisivat.

Mitä tulee sitten 64-bittisten käyttisten eroihin, niin Linux on tosiaan osannut käyttää jo prossujen PAE-laajennuksia pitkään, jolloin 32-bittisellä Linuxilla on voinut hyödyntää 64GB muistia. Erona aitoon 64-bittiseen käyttikseen on kuitenkin se, että yksi prosessi ei ole voinut käyttää yli 4GB muistia kerralla. Tuon rajan rikkoo 64-bittisyys ja hyöty taitaa tulla esiin vain joissain tietokannoissa sekä kuvankäsittelyssä. Tyypillisesti Unixin puolella palvelinsoftat ovat jaettu lukuisiin prosesseihin, jotka hoitavat omaa yksinkertaista tehtäväänsä (esim. sähköpostin vastaanotto yksi prosessi, lähetys toinen, jonon hallinta toinen jne.), joten muisti ei ole koskaan päässyt ongelmaksi.

Linuxin 64-bittinen kerneli ajaa iloisesti 32-bittisiä softia, joten periaatteessa voi bootata 64-bittisen kernelin ja ajaa päällä pelkkiä 32-bittisiä ohjelmistoja päällä initistä lähtien. Tämä väite “64-bittisyys on tehty paremmin Windowsissa” on silkkaa potaskaa, koska kyse on vain siitä paljonko eri distrot ovat viitsineet paketoida 32-bittisiä ohjelmia. Koko nykyinen soppa on vain ja ainoastaan ohjelmistovalmistajien vika, jotka ovat rakentaneet ohjelmistonsa legacy-koodin päälle, jossa kikkaillaan biteillä yms. oletuksella, että koko maailma on 32-bittinen eivätkä ole alkaneet tehdä muutoksia 10v sitten, kun olisi pitänyt. Sitäpaitsi monissa Linuxin distribuutioissa yritetään 64-bittisessä jakelussa aktiivisesti minimoida 32-bittisen emuloinnin määrää, jotta softien tekijät ajettaisiin käyttäjien painostuksesta korjaamaan ohjelmistonsa. Olisi suorastaan virhe tehdä emuloinnista liian hyvä.

Kunhan vanhat painolastit saadaan portattua, niin kukaan ei enää valita. Linuxilla onkin ainut ongelma tainnut enää olla Adoben Flash, Java plugini sekä jotkut codecit. Codeceistakin alkaa tosin löytyä riittävästi avoimen lähdekoodin versioita, joten ne ovat harvoin enää ongelma.

Blogientryt kannattaa näemmä kirjoittaa viikonloppua vasten… mielipiteenvaihto on näemmä kohtuullisen aktiivista ja hyvä näin. Tosin _perustelemattomat_ “Trolli!!!111″ -huudahdukset ja argumentum ad hominem -hyökkäykset kuittaan olankohautuksella.

Pyytäisin keskustelijoita kiinnittämään huomiota siihen, että kirjoituksen kärki on nimen omaan Windowsin 64-bittisyyden toiminnan kokemukset *työpöytäkäytössä*. Servereissähän 64-bittisyys on ollut arkipäivää jo pitkään, olivatpa serverit sitten Windowseja, Linuxeja tai Macceja. Sovelluspuolella 64-bittisyys on Vistassa hyvällä mallilla. Mutta ajureissa on ongelmia.

Miksi ennustan siirtymää 64-bittisyydelle työpöytäkäytössä olevan Windowsin puolella kivuttomampaa kuin Linuxissa tai Macissa? En käsitellyt asiaa kovin syvällisesti tässä kirjoituksessa, koska painopistealue oli Vista-kokemuksissa.

Esitänkin julkisen haasteen: löytyykö joltakulta lukijoista omakohtaisia kokemuksia 64-bittisen Linuxin työpöytäkäytöstä pitkältä ajalta (väh. puoli vuotta)? Ja mieluiten oikeita pitkäaikaisia käyttökokemuksia, jossa käytetään myös sellaisia binäärimuotoisia softia, joita ei saa natiiveina 64-bittisinä versioina.

64-bittinen Flash Linuxin Firefoxille on merkittävä juttu ja toimii ensikommenttien mukaan kohtuullisen hyvin. Mutta on silti alfa-versio. Flash ei kuitenkaan ole maailman ainoa ohjelma.

MacOS:n tuki laajalle muistiavaruuden käytölle 32-bittisessä käytöjärjestelmässä perustuu Physical Address Extension (PAE) -tekniikalle, jota myös Windows ja Linux tukevat. Mutta tämä osoitelaajennus on kohtuullisen ruma hack (vrt. 8086-prosessorin 20-bittinen osoitinviritys 64 kilotavun “segmentteineen”) ja en ihmettele yhtään miksi sitä halutaan välttää ja siirtyä oikeasti 64-bittisiin käyttöjärjestelmiin. On toki ihailtavaa miten Applen tekemänä se on saatu lanseerattua idealla “it just works”.

Maceissa on 64-bittisyyteen siirtymisessä toinenkin ongelma. Jos olen oikein ymmärtänyt, Lumileopardissa kerneliajurien ja pluginien on oltava 64-bittisiä. Tähän asti ne ovat olleet 32-bittisiä. Ja tällainen kertarysäys tulee taatusti olemaan haastava. Ellei sitten kaikkea syytä vieritetä laitevalmistajien niskaan.

Betatestaajat voivat kokeilla Lumileopardin 64-bittistä kerneliä jo nyt painamalla boottauksen aikana näppäimiä 6 ja 4 pohjaan. Tosin ihmeitä ei kannata odottaa. Vielä kuukausi sitten 64-bittinen Snowleopardin beta ei tukenut 3D-kiihdytystä tai sleep-tilaa, mutta julkaisuajankohtaan on toki vielä hyvin aikaa.

Kevät tulee olemaan mielenkiintoinen.

“Ja mieluiten oikeita pitkäaikaisia käyttökokemuksia, jossa käytetään myös sellaisia binäärimuotoisia softia, joita ei saa natiiveina 64-bittisinä versioina.”

Tässähän se homma onkin kun linuxeille saa ~kaiken natiiveina. Jos koneella nyt on 1-2kpl 32-bit binääriä ja jos ne aiheuttaakin säätämistä niin se ei ole iso homma.

Itsellä ei kyllä ole pitkäaikaista kokemusta 64-bittisistä käyttiksistä koska en näe vielä mitään kiirettä niiden kanssa. Ajattelin itse siirtyä 64-bittiseksi joskus 2012 jonkun Ubuntu 12:sta yhteydessä. Tai jos jos Ubuntu ei ole enää silloin mielekäs käyttis työasemaan niin saatan siirtää päivitystä vuoteen 2013.

Ossi Mäntylahti:
> Esitänkin julkisen haasteen: löytyykö joltakulta lukijoista omakohtaisia kokemuksia 64-bittisen Linuxin työpöytäkäytöstä pitkältä ajalta (väh. puoli vuotta)? Ja mieluiten oikeita pitkäaikaisia käyttökokemuksia, jossa käytetään myös sellaisia binäärimuotoisia softia, joita ei saa natiiveina 64-bittisinä versioina. <

Kyllä, yli neljä vuotta 64-bittistä Linuxia työpöydällä.
Kaikki tarvitsemani ohjelmat ovat toimineet ilman suurempia ongelmia.
Flash-plugin kaatoi firefoxin silloin tällöin, mutta koska tuon flashin blokkaan muutenkin niin siitä harvemmin on ollut haittaa.
Toki kun nyt saivat tuon 64-bittisen version vihdoinkin ulos, niin tuostakin riesasta päästiin eroon.

32-bittisten ohjelmien ajaminen ei ole tuottanut mitään ongelmaa.

“On toki ihailtavaa miten Applen tekemänä se on saatu lanseerattua idealla “it just works”.”

No mutta kun se vaan toimii. OSX on erittäin stabiili ja kun ajurit ovat keskimääräistä terveempiä, rautakaan ei sitä saa nurin. Toki kritiikkiä voi aina esittää, mutta silloin olisi rakentavampaa myös kertoa mikä sitten on parempi tapa toteuttaa sama asia kuin mainittu “ruma hack”?

Universal Binary on toki merkittävä saavutus mutta vielä kovempi juttu oli Classicin ja OSX:n ajaminen samassa koneessa. Tuon yhdistelmän yleisin ongelma oli sillä tasolla, että tiedostojärjestelmän oikeuksia joutui silloin tällöin korjaamaan.

Eipä tarvitse tätä konsulttia tilata.

Pari vuotta käyttänyt 64 Linuxia no problems.

Mitähän nämä 32-bit only -Linux-softat edes ovat? Open source ei paljoa välitä biteistä; jos ohjelmaa tarvitaan, niin jokuhan sen porttaa joka tapauksessa. En itse ainakaan ole joutunut tukeutumaan proprietary-ohjelmistoihin kuin Flashin tapauksessa (tosin käytin joskus muutamia viikkoja avointa vastinetta, Gnashia, mutta kyllästyin kun se ei juuri YouTubea enempää osannut), joka kyllä toimi melkolailla sen enempää kursailematta kuin 32-bittiselläkään alustalla.

Ai Linuxille ei saa kaupallisia softia ja KAIKKI Linuxille saatavat sovellukset ovat open sourcea? Hyvä, että tämäkin tuli nyt sitten selville.

“Ai Linuxille ei saa kaupallisia softia ja KAIKKI Linuxille saatavat sovellukset ovat open sourcea?”

Tottakai saa suljettun sorsan softia. Niitä vaan ei tarvitse kuin pari hassua jos sitäkään.

["Windowsin valmius 64-bittisyyteen siirtymiseksi on paljon parempi kuin Linuxin ja Macin."]

Ossi onkin sitten ensimmäinen, joka tällaista kehtaa mennä väittämään. Windowsin valmius 64-bittisyyteen on vähintään 5 vuotta Linuxia ja Applea jäljessä. Linux-puolella kaikki ajurit ja softat on portattu jo 5 vuotta sitten 64-bittisiksi, enkä itse ole törmännyt mihinkään muihin ongelmiin kuin siihen jo mainittuun Flashiin. Siitäkin on nyt 64-bittinen versio (vihdoin). Mitään kaatumisongelmia en ole 64-bittisillä ajureilla Linuxeilla nähnyt.

Entäs Mäkit sitten? Oma Mäkkini on toiminut 64-bittisellä käyttöjärjestelmällä viime vuodesta lähtien, enkä voi sanoa kohdanneeni vielä mitään ongelmia.

Kokeilinpa Windows-puoltakin 64-bittisellä XP:llä ja Vistalla. Puolet ajureista ei toimineet, suurin osa valmistajista ei edes tee 64-bittisiä ajureita ja kaatuipa tuo Vista pari kertaa BSOD:eenkin. Ja tämän pitäisi olla muka edistyneempää kuin esim. Linux-puolen, jossa 64-bittisyys on ollut arkipäivää jo 5 vuotta?

Kehottaisin Ossia ihan oman uskottavuutensa puolesta KOKEILEMAAN niitä asioita ITSE, eikä lukemaan jotain satunnaisia (useimmiten vanhentuneita) artikkeleita. Mitä järkeä on nollatietämyksellä kirjoittaa?

P.S. Käytän myös suljetun kooddin 32-bittisiä ohjelmia 64-bittisellä Ubuntulla. Mitä ongelmia tässä piti olla? Suljetun koodin ohjelmat ja ajurit nyt vain ovat hyvin harvassa ja avoin koodi on se pääsyy, miksi 64-bittisyydessä ollaan Linux-puolella valovuosia Windowsia edellä.

“Linuxeissa puolestaan 32-bittisten sovellusten ajaminen 64-bittisessä käyttöjärjestelmässä tutustuttaa varsin nopeasti kirjastohallinan kiehtovaan maailmaan.”

Laittamasi linkki oli vanha. Javasta ja Flashistä on jo 64-bittiset versiot. Ai niin, 64-bit Ubuntu käytössä jo toista vuotta. Siirtymä on jo tapahtunut. Windows-puolella siihen vasta valmistaudutaan.

(“Sovelluspuolella 64-bittisyys on Vistassa hyvällä mallilla. Mutta ajureissa on ongelmia.”)

Ja mielestäsi Vista on 64-bittisenä valmiimpi kuin vaikka Ubuntu, jossa kaikki ajurit ovat olleet 64-bittisiä jo vuosia ja kaikki softatkin natiivi-64-käännöksiä? Onko tämä jokin huono trolli??

Ensinnäkin, kuinka monen Windows-softan saa aitona 64-bittisenä versiona? En löydä montaa verrattuna 32-bit puoleen. Toisekseen, en löydä puolelle laitteistani 64-bittisiä ajureita Windows-puolella lainkaan!

Herra Mäntylahti ei ole kyllä paljon Windows-maailman ulkopuolelle astunut.

Todella hämmentävää tekstiä bloggaajalta. Linux ei ole valmis 64-bittisyyteen koska Flashin kanssa oli ongelmia ja lähes samaan hengenvetoon kirjoittaja kertoo myös Windowsin Flashin kanssa olevan ongelmia. Tuntuu ettei bloggaaja ole nyt ihan tosissaan. Ainakin kommentoijat on saatu hyvin provottua.

Olen kokeillut 64-bittistä Vistaa, eikä siitä nyt paljoa kyllä kehumista ole. Näytönohjaimelleni ei ole ajureita, printterilleni ei ole ajureita, TV-kortilleni ei ole ajureita, äänikortilleni ei ole ajureita, WLAN-kortilleni ei ole ajureita. Ethernet nyt sentään toimii. Käyttämistäni ohjelmista en löydä yhtään 64-bittistä käännöstä.

Ubuntun ja Mandrivan 64-bittisiä versioita olen käytellyt parisen vuotta. Näytönohjaimelleni on jopa 64-bit, valmistajan tarjoamat suljetun koodin ajuritkin (ja tietysti myös avoimet), TV-kortille on 64-bit ajurit, äänikortille on 64-bit ajurit, WLAN-kortille on 64-bit ajurit. Jokainen jakelussa mukana tuleva tai paketinhallinnasta asennettava softa on 64-bittinen natiivikäännös. Myös ne TV-kortin katseluohjelmat (mm. Kaffeine). Flash-ongelmat sivuutin aiemmin käyttämällä avoimen lähdekoodin Gnashiä, nyt Flashistäkin on 64-bittinen versio. Summa summarum, Linux x86 64-bit toimii ihan yhtä hyvin kuin Linux x86 32-bit. Lisäksi olen käyttänyt Linuxin PowerPC-käännöksiä vanhalla Mac Pro:lla.

Apple on ottanut ihan järkevän lähestymistavan 64-bittisyyteen. Siitä on loppujen lopuksi lähes olematon hyöty loppukäyttäjälle, joten miksi rynnätä pää kolmantena jalkana ongelmiin? Linux-puolella ongelmilta vältytään, koska koodi on avointa ja tästä syystä kaikki ohjelmat käännetään todella nopeasti 64-bittisiksi versioiksi.

On todella omituinen väite että niin huonosti porttautuva käyttöjärjestelmä kuin Windows olisi muka paremmin valmis uuteen arkkitehtuuriin kuin Linux, joka on tähän mennessä portattu n. 50 eri prosessorityypille. Listalta löytyy Alpha, SPARC, PowerPC, MIPS, ARM, vanhat Motorolan prosessorit ja kaikenlaiset ihmeprosessorit, mistä itse en ole ikinä kuullutkaan. Porttautuvuudessa Linuxin ohi taitaa ajaa ainoastaan NetBSD, joka tekijöidensä mukaan toimii huimalla, yli 70 eri prosessorityypillä.

Windows 64-bit on tällä hetkellä:
64-bittinen alusta 32-bittisille sovelluksille. Ajureita laitteilleen saa metsästää kissojen ja koirien kanssa.

Linux 64-bit on tällä hetkellä:
64-bittinen alusta 64-bittisille sovelluksille. Kaikki 32-bittisen version ajurit löytyvät myös 64-bittisestä kernelistä, koska ajurit ovat avointa lähdekoodia ja ne on käännetty kernelin mukana. Linux-jakeluista on ollut niin pitkään jo 64-bittisiä käännöksiä käytössä, että myös suljetun koodin ajureita julkaisevat ATI ja nVidia ovat pitkään tarjonneet 64-bittiset ajurit laitteilleen. 64-bittisyys on Linux-puolella arkipäivää.

Enough said.

‘On toki ihailtavaa miten Applen tekemänä se on saatu lanseerattua idealla “it just works”.’

Niin, onneksi on vielä tilanteita joissa hommat vain toimivat eikä tietotekniikka tarkoita pelkästään ongelmia.

Nimim. “Onko kiire vai tehdäänkö tietokoneella?”

Ossi, kirjoitit että “Windowsin valmius 64-bittisyyteen siirtymiseksi on paljon parempi kuin Linuxin ja Macin.”

Tämähän on täyttä roskaa. OS X suorittaa 64-bittisiä ja 32-bittisiä sovelluksia samanaikaisesti, rinnakkain, ilman käyttäjän erityistoimia. Mitään ei siis emuloida ja kaikki toimii natiivinopeuksilla. Erillisiä 32- ja 64-bittisiä käyttöjärjestelmäversioita ei myöskään tarvita.

Voisiko asiaa helpommaksi käyttäjälle tehdä?

Jos nämä ominaisuudet tekevät käyttöjärjestelmästä mielestäsi “sekasikiön”, täytyy vain todeta, että ei hakkumanimi järjestelmää pahenna. Ihmeelliset prioriteetit vain sinulla, jos sinisten ruutujen Windows tuntuu miellyttävämmältä.

Mitä jos tehdään suoraan vain testiä sillä tavalla että jokainen lataa jonkin Linux käyttöjärjestelmän jakelun kuten Ubuntu 8.10 tai Fedora 10 64bit järjestelmäversion. Ja testatkaa LiveCD tilassa mitkä laitteet toimivat ja mitkä ei. Älkää pyörittäkö levykuvaa missään virtualboxissa tai vastaavassa vaan ihan sillä laitteistolla mikä teillä on.

Sitä LiveCD järjestelmää ei tarvitse asentaa kiintolevylle jotta voidaan asennella järjestelmään ohjelmia tai ajureita vaan ne kaikki saadaan ihan RAM muistiinkin.

Kirjoittakaa ylös ongelmat mitä löysitte 64 bittisyydestä ja laittakaa lista tänne selkeästi.

1)
2)
3)

Sanotaan vaikka että TOP 10 ongelmaa jotka johtuvat 64 bittisyydestä saa listata. Käyttöaika täytyy olla vähintään yksi tunti. Viestin alkuun tiedot mikä prosessori, paljonko muistia, emolevy ja näytönohjain.

Tätä ei ikävä kyllä voida tehdä Vistalla kanssa koska monellakaan ei ole varaa laittaa ~100e tälläiseen testiin. Linux kun on ilmainen käyttöjärjestelmä ja koko Linux-järjestelmää voidaan vielä pyörittää LiveCD tilassa (mikä on Windowsillakin mahdollista mutta hyvin vaikea toteuttaa).

Itse asiassa Windows pohjaisia LiveCD:tä on vaikka kuinka paljon. Niiden tekemiseenkin löytyy sekä ilmaisia että maksullisia työkaluja, joskin kaikki vaativat aidon Windows lisenssin ollakseen laillisia ja useimmat lisäksi aidon CD:n jota käytetään imagen rakennukseen.

Yksi yleisimpiä on http://www.nu2.nu/pebuilder/

Se, että onko noita saatavissa 64 bittisinä, niin ei kiinnosta minua riittävästi ottaakseni selvää asiasta. Luulisin, että ainakin XP Embeddedistä olisi mahdollista rakentaa jos jaksaisi.

“Tätä ei ikävä kyllä voida tehdä Vistalla kanssa koska monellakaan ei ole varaa laittaa ~100e tälläiseen testiin. Linux kun on ilmainen käyttöjärjestelmä ja koko Linux-järjestelmää voidaan vielä pyörittää LiveCD tilassa (mikä on Windowsillakin mahdollista mutta hyvin vaikea toteuttaa).”

Tarkoitat siis, että Ubuntu ja Fedora ovat ilmaisia. Susella testiä ei esimerkiksi voi tehdä.

“Mitä jos tehdään suoraan vain testiä sillä tavalla että jokainen lataa jonkin Linux käyttöjärjestelmän jakelun kuten Ubuntu 8.10 tai Fedora 10 64bit järjestelmäversion. Ja testatkaa LiveCD tilassa mitkä laitteet toimivat ja mitkä ei. Älkää pyörittäkö levykuvaa missään virtualboxissa tai vastaavassa vaan ihan sillä laitteistolla mikä teillä on.”

Tämä ei testaa 64-bittisen Linuxin laitetukea vaan Linuxin laitetukea yleensäkin. Ei kukaan voi testaamatta sanoa, oliko vika siinä, ettei ajuria ole 64-bittiseksi portattu, vai siinä ettei tarvittavaa ajuria edes ole olemassa.

Linuxissa nähdäkseni vain näytönohjainta vaille kaikki ajuritkin ovat open sourcea, joten vain näytönohjaimen ajuri voisi kusaista. Tiettävästi nVidian ja Atin ajurit saa myös 64-bittisenä ilman suurempia ongelmia vrt. 32-bittiset sisarensa, joten vertailutarvetta ei itse asiassa edes ole.

Ossi Mäntylahti: “Esitänkin julkisen haasteen: löytyykö joltakulta lukijoista omakohtaisia kokemuksia 64-bittisen Linuxin työpöytäkäytöstä pitkältä ajalta (väh. puoli vuotta)? Ja mieluiten oikeita pitkäaikaisia käyttökokemuksia, jossa käytetään myös sellaisia binäärimuotoisia softia, joita ei saa natiiveina 64-bittisinä versioina.”

Kyllä, esimerkiksi minä. Flash-plugin on tärkein 32-bittinen softa, jota ajoin nspluginwrapperin kautta aikaisemmin, ja korvasin sen juuri 64-bittisellä Flashilla. Ajoin myös välillä 32-bittistä Firefoxia, ja Winen kautta 32-bittisiä Windows-softia GOG.com:ista, kuten Fallout 2.

Kyseinen kone on minun työpöytäni, jolla teen kaikki ne työt jotka voin kotoa tehdä, ja lisäksi pelailen. Halusin 64-bittisen käyttiksen, koska tarvitsen 8GB muistia jotta voin mukavasti ajaa niin montaa virtuaalikonetta kerrallaan kuin haluan joutumatta käyttämään aikaa sen pohtimiseen, riittääkö muisti.

Päivitän kohta kakkoskoneeni, ja ottanen siihen samalla Vista 64bitin nykyisen XP 32bitin sijaan. Sittenpä pääsen vertailemaan kokemuksia.

Asennan sen dualbootiksi OpenSolaris 2008.11 kanssa, joka tukee 64-bittisyyttä ja 32-bittisyyttä rinnan huomattavasti paremmin kuin mikään mainittu systeemi.

Ossi, trollauksesta kysyin koska kaikki lukemani sinun kirjoittamasi Tietokone-lehden blogipostit ovat tuoneet mieleeni saman kysymyksen – voiko Ossi olla tosissaan?

Ossi, kirjoitit että “Windowsin valmius 64-bittisyyteen siirtymiseksi on paljon parempi kuin Linuxin ja Macin.”

“Tämähän on täyttä roskaa.”

Niin onkin, mutta Ossi “kohauti” olkansa ja pyysi sinua kiinnittämään huomiota siihen, että kirjoituksen kärki on nimen omaan Windowsin 64-bittisyyden toiminnan kokemukset *työpöytäkäytössä*. Eli hän saa trollata vapaasti lainablogissaan mutta sinä et saa…etkä tule saamaan vastausta.

Terhi, idea on katsoa miten hyvin 64bit järjestelmän saa käyttöön ja kenellä tulee mitäkin virheitä. Eli ei luokitella virheiksi “En tykkää GNOME työpöytäympäristöstä kun KDE on parempi” tai “64bit flash ei ollut automaattisesti asentunut!”

Eli mitä kun tavallinen käyttäjä asentaa kokonaan 64bit järjestelmän koneelle niin mitä ongelmia tulee. Kuten Windows Vistan 64bit versiolla ei ole esimerkiksi ajureita tulostimille edes laitteistovalmistajalta tarjolla tai jokin lisälaite/ohjelma ei tue kuin 32bit eikä täten “toimi”.

Tulostin ei toimi, koska sille ei löydy x64 ajuria. Nimim. Canonin omistaja.
Olen kiertänyt ongelman tulostamalla PDF:ksi ja sen jälkeen ko. tiedoston virtuaalikoneessa W2K:n ajurilla. Sitä minä vaan en tajua, että miksi ei ole ilmaista tai erittäin halpaa ohjelmaa olemassa, joka tekisi tuon automaattisesti. Olisi meinaan helppoa yritysmaailmassa asentaa jonnekin tulostin, siihen kone perään jossa on tulostimelle sopiva ajuri ja sitten 100:lle tulostinta käyttävälle koneelle tämä geneerinen ajuri joka vain siirtäisi tulostuksen tuolle yhdelle koneelle. VMWaressa on tuollainen ajuri kyllä jos haluaa guest-käyttiksestä (esim. tässä tapauksessa XP:stä) tulostaa host-käyttikseen (tässä tapauksessa Vista x64) asennettujen ajureiden kanssa, mutta toisin päin homma ei toimikaan.

Pelittääkö tuo Snow Leopard ollenkaan 32-bittisellä Core Duo prossulla vai joutuuko tässä uusimaan Macin?

Viimeisestä Applen 32-bittisestä CD-koneesta on niin vähän aikaa että ei ole olemassa mitään järkisyitä miksi Snow Leopard ei tulisi toimimaan myös CD-koneissa.

32bit tuen putoaminen Snow Leopardista on kuulemma täysin pelkkä perätön huhu. Snow Leopard on ensimmäinen Mac OS X missä on pudotettu tuki PPC-prosessoriarkkitehtuurilta. Joten G4-G5 koneisiin ei Snow Leopardia enää saa asennettua vaan Leopard jää viimeiseksi Mac OS X -järjestelmäksi kyseisiin koneisiin.

32-bittinen Linux binääri Oracle 9.2.0 pelittää 64-bittisessä OpenSUSE:ssa. Toki rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että ihan heittämällä asennus ei onnistunut, mutta toimii.

Itse olen läppärissä käyttänyt 64-bittistä Debiania vuoden päivät ja se on vakaa, vakaa ja vakaa. Minkäänlaista kaatuilua ei ole ollut kertaakaan, näytönohjaimella Nvidian 64-bittiset binääriajurit, muut ajurit itse käännetty kernelin mukana lähdekoodista 64-bittiseksi binääriksi. Muutenkin avoin lähdekoodi on helppo portata, standardi C-koodi kun periaatteessa kääntyy heittämällä 64-bittiseksi. Sitten jos on “väärinkäytetty” esim. int-tietotyyppiä vaikka pointterioperaatioiden yhteydessä täytyy vähän fixata itse, mutta esim. Linux kerneliin ei tämäntasoista koodia ole päästetty.

Serverissäkin pyörii pure-64bit Gentoo, jossa siis Gentoon tapaan kaikki on itse käännetty lähdekoodista 64-bittiseksi. Ei ole edes näytönohjaimen binääriä kun ei ole näytönohjainta Uptime tällähetkellä yli 100 päivää, eikä luonnollisesti tämäkään ole koskaan kaatunut. Toki Linuxissa “pakkosiirtymää” 64-bittiseen ei muistin takia ihan heti tule, 64gigaa kun on tuettu myös 32-bittisessä ympäristössä, mutta silloin yksittäinen sovellus ei kuitenkaan voi saada yli 4gigaa, kun se 32-bittisen sovelluksen pointteri on vaan 32-bittinen… Esimerkiksi isompien tietokantojen kanssa tämä on oikeasti ongelma.

http://www.apple.com/macosx/technology/

“Leopard delivers 64-bit power in one universal operating system. Now the Cocoa application frameworks, as well as graphics, scripting, and the UNIX foundations of the Mac, are all 64-bit. And since you get full performance and compatibility for your 32-bit applications and drivers, you don’t need to update everything on your system just to run a single 64-bit application.”

Että näin