Punainen nappi on hyvä idea
Blogaajakolleega kommentoi taannoin sisäministeriön mietintöön Internetiin perustettavasta “punaisesta napista”, jonka avulla epäilyttävän nettisisällön voisi ilmoittaa viranomaisille. Olen eri mieltä Teron kanssa.
Minusta idea on loistava.
Ajatus punaisesta napista on kuitenkin Aamulehdessä yksinkertaistettu liian pitkälle. Ja tässä tapauksessa liika rautalanka saa koko homman näyttämään ääliömäiseltä. Uuden Suomen juttu asiasta on paljon parempi.
Taannoin julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan Internet on poliisiviranomaisille tuntematon maaperä ja jopa Youtubeen pääsy on estetty tavallisilta työasemilta. Oletettavasti joku vanhoillinen järjestelmäylläpitäjä on päättänyt sulkea kaikki palvelut, joita pitkin mahdollisesti saattaisi saapua tietoturvauhkia.
Tällaista älyttömyyttä tosin esiintyy julkisella sektorilla muutenkin. Olen omakohtaisesti tutustunut tapauksiin, joissa työasemalta ei pääse webbipohjaiseen sähköpostiin ja onpa eräässäkin virastossa kytketty JavaScript pois päältä. Siinäpä oli matkalippuvarauksia tekevän sihteerin sitten kiva yrittää tehdä töitään.
Tietoturvan pitää tietysti perustua kerroksiin ja sillä on oltava syvyyttä. Mutta samalla ei ole mitään järkeä rampauttaa yleistä käytettävyyttä. Tietoturvatsaarien tulisi muistaa, että heidän tehtävänsä on palvella loppukäyttäjiä, ei estää heidän normaalia toimintaa.
Jos poliiseja ei uskalleta päästää Flash-sisältöä esittäville sivuille, vastaisi se vähän samaa kuin partiointikielto Sörnäisten piritorilla. Siellä kun on vaarallisia rikollisia.
Totta kai poliisin pitää päästä – ja olla läsnä – siellä missä ihmiset muutenkin ovat sankoin joukoin. Kansliapäällikkö Viljasen esimerkki poliisin pistäytymisessä 30 000 hengen kokoontumissa Senaatintorilla on varsin järkeenkäypä.
Entäs se punainen nappi sitten?
Toisin kuin Aamulehden jutusta saa kuvan, Punainen nappi on verkkoyhteisösivujen vapaaehtoisesti omiin palveluihinsa lisäämä ominaisuus. Ei siis mikään pakkoproxyn kautta kaikkialle tungettava Iso Veli. Napin kautta voi lähettää vihjeen viranomaisille epäilyttävästä toisten käyttäjien tuottamasta sisällöstä.
Toistaiseksi tämänkaltainen ilmiantojärjestelmä on toiminut verkkosivujen ylläpitäjien omin voimin. Esimerkiksi IRC-galleriasta poistetaan liian heruttavat kuvat vauhdilla, joten eikö kaikki ole kunnossa?
Toimiessani aikanaan Sunpoint.netin sisällöstä vastaavana dirrikkana, törmäsimme asiakkaittemme kotisivujen suhteen aina silloin tällöin päänvaivaa aiheuttaviin kysymyksiin. Tekijänoikeusrikkomuksiin oli helppo puuttua ja “Vekan warekokoelma” -sivuja suljettiinkin aina silloin tällöin.
Mutta miten tulee toimia epämääräisemmän sisällön suhteen? Esimerkiksi mitä tehdä kotitekoisten pommien rakenteluohjeitten, kotikemian foorumien, uskonnollisen propagandan, tsetseenikapinallisten kotisivujen tai rasistisen räyhäämisen suhteen? Sananvapauden vakaana puolustajana en voi hyväksyä edes tämänkaltaisen materiaalin ennakkosensurointia.
Sananvapaus ei kuitenkaan tarkoita vapautta vastuusta omista sanomisistaan.
Jos huolestuttavan sisällön saa vinkattua viranomaisille Punaisen napin kautta, pakottaa se vastaanottavan tahon järjestämään itselleen järkevät ja tehokkaat prosessit vihjeitten käsittelyyn.
Viranomaisten läsnäoloa tarvitaan Internetiin siinä missä muuallekin yhteiskuntaan. Mutta tämän pitää tapahtua kontrolloidusti ja mielellään jälkikäteen ongelmiin puuttuen. Etukäteissensuuri ei palvele kuin “Mutta eikö kukaan ajattele Lapsia!” -hysteerikkojen etua.









