Mikä Vistassa meni pieleen?

Myönnän kuuluvani vähemmistöön.

Olen käyttänyt Windows Vistaa kohtuullisen tyytyväisenä siitä asti kun se tuli kauppoihin myyntiin. Koti- ja pientoimistokäytössä Vista toimii sinä missä Windows XP:kin ja ainoa suurempi valittamisen aihe on ollut puutteellinen ajurituki. Ajurien tilanne on parantunut huomattavasti, joskin tarjonnan kehittyminen koskee lähinnä vain uutta rautaa.

Kotikäyttäjille Vista leviää automaattisesti viimeistään näin loppuvuonna, Windows XP:n vähittäismyynnin loputtua. Mutta isot toimijat jarruttelevat vielä ja odottavat Windows seiskaa. Miksi? Minkä takia yritykset eivät innokkaasti suunnittele uuden käyttöjärjestelmän käyttöönottoa?

Valitukset Vistan raskaudesta ovat aiheellisia lähinnä niissä tapauksissa, joissa käyttöjärjestelmää ajetaan liian vähällä (eli alle kahden gigatavun) muistilla tai yhdysrakenteisella näytönohjaimella. Kunnolla rakennetussa tietokoneessa Vista pyörii siinä missä XP:kin.

On kiistatonta, että Vistassa on lukuisia pieniä parannuksia Windows XP:hen verrattuna. Näistä merkittävimpänä kertaluokkaa parempi tietuturva ja ylläpito-oikeuksia tarpeettomasti vaativien ohjelmien kuriin laittaminen.

Parempi tietoturvan taso on tyypillisesti yksi kovaäänisimpiä argumentteja, kun leikitellään ajatuksella vaihtaa Windows-ympäristö Linuxeihin ja Macceihin.

Riittääkö tämä?

Tietoturvan perään huutajilta unohtuu, että Vistan eniten parantama Windowsin ominaisuus – tietoturva – on saatu XP-ympäristöissä kuntoon kolmansien osapuolien, AD-politiikkojen ja käynnistysskriptien avulla. Vista ei tarjoa tällaiseen viritettyyn XP-ympäristöön nähden mitään ratkaisevasti parempaa.

Syy innon puutteeseen on yksinkertaisempi: Vistassa ei ole loppukäyttäjää kiinnostavia uusia ominaisuuksia!

Pelkkä tietoturva-argumentti ei ole riittävä syy käyttöjärjestelmäympäristön vaihtoon.

Ainoa esiin nostamisen ansaitseva Vistan uusi ominaisuus on Bitlocker-levynsalaus. Ja sekin liippaa läheltä tietoturvaa. Vista-migraatioprojektin perustelu ainoastaan Bitlockerin käyttöönotolla on jokseenkin köykäistä.

Parempi perustelu Vista-migraatiolle on infrastruktuurin perusuudistus. Mutta pakottavaa tarvetta tällaiselle on vaikea nähdä, kun nykyinen järjestelmä toimii kuitenkin kohtuullisen hyvin.

On kuitenkin vaarallista tuudittautua nykyjärjestelmän varaan liian pitkäksi aikaa. Muuten joka tapauksessa jossain vaiheessa vastaan tuleva käyttöjärjestelmäpäivitys muodostuu isoksi megaprojektiksi, jossa riskit alkavat kasvaa.

Silti olisi kiva, jos uusi käyttöjärjestelmä toisi mukanaan jotain sellaista, jota oikeasti haluaisi.

Ossi Mäntylahti

Aiheet: Yleiset
Tilaa RSS-syöte
Takaisin ylös

Kommentit 77 kommenttia

Sanot blogissasi näin: “Pelkkä tietoturva-argumentti ei ole riittävä syy käyttöjärjestelmäympäristön vaihtoon.”

Tosi asia on että se on suurin syy vaihtaa käyttöjärjestelmää.

“Kunnolla rakennetussa tietokoneessa Vista pyörii siinä missä XP:kin.”

Se kunnolla rakennettu tietokone maksaa. En ainakaan itse viitsisi laittaa uutta konetta Vistan takia kun entisessä XP ja sen sovellukset toimivat loistavasti.

Vistasta en ole kotikäyttäjä saanut mitään hyötyä. Lähinnä haittaa.

Tiedostojen kopiointi/poistaminen takkuilee (explorer jäätyy, buuttauksen jälkeen tiedoston saa ehkä kopioitua/poistettua)

UAC:n otin heti alussa pois. Inhoan rääkyviä ilmoituksia ja holhousta.

Olisin pärjännyt ihan hyvin XP:n kanssa, mutta uuden tietokoneen mukana tuli suomenkielinen Vista,jossa ei toimi edes puheentunnistus, mikä oli ominaisuus jonka ajattelin olevan parannus Windows XP -versioon.

“Valitukset Vistan raskaudesta ovat aiheellisia lähinnä niissä tapauksissa, joissa käyttöjärjestelmää ajetaan liian vähällä (eli alle kahden gigatavun) muistilla tai yhdysrakenteisella näytönohjaimella. Kunnolla rakennetussa tietokoneessa Vista pyörii siinä missä XP:kin.”

Harvassa kaksi vuotta vanhassa koneessa on kaksi gigatavua muistia! Ja näitä alle 2GB:n koneita on yritysten koneista ra.hi. menetelmällä ainakin puolet. Vasta viimeisen vuoden aikana on yleistynyt käytäntö että koneessa on 2GB tai enemmän muistia.

Lisäksi on aivan naurettavaa että käyttöjärjestelmä *vaatii* toimiakseen kunnolla kaksi gigatavua muistia ja tehokkaan 3d-kiihdytystä tukevan näytönohjaimen. Pelkän käyttöjärjestelmän tulisi toimia melkein missä tahansa ja sen päällä ajettavat ohjelmat olisivat se rajoittava tekijä.

Laitteistovaatimuksissa Linux-distribuutiot ovat vielä pysyneet kohtuuden rajoissa, vaikka sielläkin on nähtävissä kasvavaa resurssien tuhlailua.

-Antti

Windows Vista ei välttämättä lyö leiville yrityksissä johtuen mm. siitä että kolmanten osapuolten ohjelmistot eli ns. yritysohjelmistojen tuki laahaa vielä Windows XP:ssä, sama on nähtävissä mm. Windows Server -puolellakin, uutta TS-palvelinta ei välttämättä tueta ollenkaan.

Tämä aiheuttaa taas sen, että yrityksissä ei ole mitään kiirettä päivittää työasemia uuteen käyttöjärjestelmään, ennen kuin on pakko. Ensisijaisesti business-kriittisten sovellusten on toimittava infrassa ja sen jälkeen voidaan kehittää eteenpäin kun ohjelmistoilla on tuki uusimpiin käyttöjärjestelmiin.

Monissa yrityksissä hypätään suoraan Windows 7 -versioon, enkä välttämättä näe tätä niin huonona, kuin Ossi sen näkee.

“Ainoa esiin nostamisen ansaitseva Vistan uusi ominaisuus on Bitlocker-levynsalaus. Ja sekin liippaa läheltä tietoturvaa. Vista-migraatioprojektin perustelu ainoastaan Bitlockerin käyttöönotolla on jokseenkin köykäistä.” Tässäkin on se raivostuttava seikka, että tukea Bitlockerille ei ole Vista Business versiossa. Microsoftilla on varmaan ajateltu, että kuka business käyttäjä nyt haluaisi koneensa tietoturvaa parantaa…?!?

“Valitukset Vistan raskaudesta ovat aiheellisia lähinnä niissä tapauksissa, joissa käyttöjärjestelmää ajetaan liian vähällä (eli alle kahden gigatavun) muistilla tai yhdysrakenteisella näytönohjaimella. Kunnolla rakennetussa tietokoneessa Vista pyörii siinä missä XP:kin.”

Yksi käyttöjärjestelmän tarkoituksista on toimia alustana sen päällä ajettaville sovelluksille. Töitä tehdään pääasiallisesti sovelluksilla, ei käyttöjärjestelmällä. Se, että käyttöjärjestelmä vie 50% koneen resursseista on huono asia vaikka käyttöjärjestelmä itsessään toimisi kuinka jouhevasti.

Varsinkin kannettavien koneiden osuuden jatkaessa kasvuaan, olisi käyttöjärjestelmän hyvä olla kevyt jo ihan akkukestonkin takia. Vastahan Tietokone-lehtikin tutki XP-koneen kuluttavan sähköä huomattavasti Vista-konetta vähemmän. Kumpi on tuottavampi työntekijä: Vistaa käyttävä, jolla on akku lopussa, vai XP-koneella pitempään työskentelevä työntekijä?

Vaikea nähdä miksi XP:stä Windows 7:n siirtyminen olisi yhtään sen megampi projekti kuin XP:stä Vistaan siirtyminen, koska vendoreiden todellisuus on se, että hekin tukevat XP:tä ja seuraavaksi Windows 7:aa. Poislukien tietysti Microsoft-partnerit, joiden pääasiallinen motivaatio ei ole asiakkaidensa palveleminen.

Blogissa unohdettiin kaikki openGL sovellukset, joiden nopeus on reilusti alle puolet siitä mitä on XP:ssä, jopa Ubuntu + Wine on huomattavasti nopeampi, kuin Vista ja Vistankin testit on tehty ilman Aeroa. Aeron kanssa osa ohjelmista ei suostu edes toimimaan. Osa ohjelmista on kiireessä ohjelmoitu DX-käyttäviksi, mutta tämäkään ei ole onnistunut vielä kunnolla.

Toinen merkittävä moka on verkkokäytössä, jossa osa vanhoista ohjelmista hidastuu tai jopa lakkaa saamasta yhteyden serveriin Vistassa. Nämä ongelmat on tosin uusimmissa ohjelmisto versiossa korjautunut, mutta aina ei ole mahdollista saada sitä uutta versiota ohjelmista joiden valmitajaa ei esim. ole enää olemassakaan, mutta ohjelma oli täysin toimiva.

Plussa puolelta unohtui documenttien historia ja työpöytä haun uudempi versio, kuin XP:ssä, joka mahdollistaa jotain uusia tapoja laajentaa hakua (ehkä).

Eiköhän se ainut syy miksi ihmiset päivittää vistaan ole DX10-tuki.

Vähän heikko aloitus. Vistan yleistymisen ongelmat ja uusien ominaisuuksien puute on jo aina loppuunkaluttu aihe, eikä tämä kolumni antanut mitään tuoretta näkökulmaa asiaan. Ja kuten joku jo kommentoikin, 2GB muistilla varustetut tietokoneet eivät ole mikään itsestäänselvyys eikä tuollaista käyttöjärjestelmän resurssisyöppöyttä pitäisi hyväksyä. Valitukset Vistan raskaudesta ovat erittäin aiheellisia.

Minulla on kotikoneessa Vista. Muuten se toimii ihan hyvin, mutta sisäänkirjautuminen kestää aivan järjettömän kauan. Ymmärrän toki, että osansa tässä on kaikella epämääräisellä sälällä mitä konevalmistaja on halunnut sisäänkirjautumissekvenssiin laittaa, mutta sen trimmaamisenkin jälkeen sisäänkirjautuminen kestää todella pitkään. Myös sellaisella käyttäjällä, jonka istunto on jo ns. muistissa. Levy vaan soi ja soi ja soi. Tehoa myllyssä pitäisi olla ns. riittävästi. Tässä suhteessa käyttökokemus on selkeän negatiivinen ja huononnus XP:hen nähden. Ei XP mikään nopeusihme sisäänkirjautumisen osalta ollut, mutta olisin luullut että merkittävästi nopeamman koneen ostaminen olisi tuonut jotain nopeusetua tähän, mutta ei. Vista söi ne rehut.

Sen sijaan UAC on itse asiassa ihan OK. Ei se minua häiritse, Unix-puolella vastaava toimintohan on ollut arkipäivää jo historian aamuhämäristä. Noin sen pitääkin toimia.

Ostin läppärin melkein tasan kaksi vuotta sitten jolloin siihen oli asennettu XP Media Center ohjelmisto. Optiona sai Vista Home Premium lisenssin, kun sen aika tulee. Postikortilla vain tilaamaan ja Acer ohjelmiston avulla Vista tilalle.

Silloin Microft hehkutti, että Vista Premium toimii mukisematta 1 GB:n nopealla RAM palikalla varustetussa koneessa ja niimpä tässäkin koneessa oli Vista Compatible tarra ja ohjekirjassa se moneen kertaan mainittiin.

Vaikka olen käyttänyt tietokoneita ja rakennellut niitä, sekä opiskellut ohjelmointia, niin vain minuakin huijattiin. Postissa tullut Vista Premium oli keväällä julkaisun jälkeen aivan kelvoton käyttööni. Ohjelmat jotka toimivat XP MC versiossa, eivät toimineeetkaan Vistassa. Kyselyt päivityksistä tuottivat aina saman tekstin. Kunhan keritään. Erääseen Lasertulostimeen pyydettiin 150 euroa ajureista. Jo alussa oli selvinnyt, että läppärini 128 megan näytönohjain ei ohjekirjasta poiketen käyttänytkään omaa muistiaan, vaan haukkasi sen RAM palikoista. Muistia oli siten käytössä alle 1 Gt.

Tietokoneen valmistaja ei ottanut mitään kantaa valituksiini, vaan kertoi vastineessaan, että ostamani läppäri oli ollut kyseisessä myymäläketjussa tarjoustuote, joita oli kasattu kyseisellä kokoonpanolla 1 200 000 kpl. Emme katsoneet tarpeelliseksi painattaa niitä varten eri ohjekirjaa tai pakkausta. Mutta, tarra pakkauksen takana olisi asiakkaan pitänyt tietenkin tarkistaa.

Yhden kirjaimen ero olisi minulle ja myyjälle pitänyt myyntihetkellä kertoa, että laatikon sisältö ei vasttaakkaan pakkausmerkintöjä. Vain tarran W kirjaimen I sijaan olisi tuon selventänyt. Liikkeessä ei ollut esillä yhtään mallikonetta, mutta tuttu kauppias ja vanha asiakassuhde sai aikaan ostopäätöksen. Nyt jo voidaan puhua ex- asiakassuhteesta

En saanut kaupaa purettua. Minulle tarjottiin 800 euroa maksaneeseen koneeseen 2 x 1 Gt RAM palikat hintaan 295€.

Vieläkään useimpiin käyttämiini työohjelmiin ei ole tullut kaikkia Vistan päivityksiä eikä tulekaan. Kerrottiin juuri tänään tulleessa postissa.

Opetan ikäihmisiä käyttämään tietotekniikkaa kommunikointiin ja hyötykäyttöön. He ostavat nyt väkisin Vista käyttöjärjestelmällä varustetun koneen. He joutuvat maksamaan satoja euroja turhasta ja minä opetan heille eri ohjelmien käyttöä ympäristössä, joka on minunkin pakko ollut opetella. Opetella, vaikka en näe siinä mitään järkevää selitystä kysymykseen, miksi? Mitä eroa XP:hen. Nyt se alkaa olla vihdoin kunnossa.

Kun sitten ostaa lisälaitteen, niin aina pitää olla tarkkana, että sen todellakin voi palauttaa, jos ei Vista ympäristössä toimisikaan oikein. Moneen laitteeseen ajurien teko on ollut vähintäänkin hätäinen huitaisu.

Käytän itse Linux alustaa ja olen siihen tyytyväinen, mutta se ei vieläkään ole jokakodin käyttäjien mieleen, kiitos Microsoftin monopoliaseman.
Syitä on tietenkin muitakin, eikä vähäisin ole älytön määrä mitä “nerokkaampia” Linux jakeluja.

Minua petettiin sekä Microsoftin, että laitevalmistajan taholta. Kumpikaan ei ota mitään vastuuta etukäteen suoritetusta markkinnoinnista ja suoranaisesta huijauksesta, vaan syyttelee toisiaan.
Vista Ready lupaukset eivät todellakaan alussa merkinneet yhtään mitään ja sai minut niin negatiiviseksi koko käyttöjärjestelmää ja laitevalmistajaa kohtaan, että tuskin sitä pettymystä millään enää saa korjattua. Se näkyy jo nyt työpaikalla. Yhtään uutta Vista käyttöjärjestelmällä varustettua konetta ei ole tullut eikä tule.

Olen näin osaltani ristiretkellä ruulimyllyjä vastaan, mutta en turhaan. Tukihenkilönä työni määrä on vähentynyt ja näin hoidankin sitä enää oto (oman toimen ohella) periaatteella. Jää aikaa oikeaan työntekoon, mihin minut aikoinaan yritykseemme palkattiinkin.

Joku saattaa sanoa, että eihän noin halvalta himmeliltä voi kuvitellakaan Vista toimivuutta. Kyllä voi. Nyt siinä on 2 x 2 Gt RAM ja prossu on alkuperäinen vähän yli 2 GHz:n tuplaydin. Koulutuskäytössä hankkimani Vista Ultimate toimii loistavasti. Työohjelmat eivät siinä toimi osaltaan vieläkkään, joten siksi se onkin muussa kuin työkäytössä.

Kyllä Vista pyörii, pienin varauksin. Olen käytellyt sitä 4 gigan muistilla ja täytyy sanoa että tuo on minimi Vistan kanssa. Heti kun vähän avaa ohjelmia niin alkaa tehdä mieli ainakin 6 ehkä 8 gigaa muistia. Kaverilla on 2 gigaa ja sillä tahmaa huomattavasti enemmän kuin minulla vaikka sillä taas onkin quad core minulla on vain dual.

En silti ole menossa takaisin vaikka välillä tekisi mieli sillä Vista myös osaa hyödyntää muistia paremmin silloin kun sitä on riittävästi (vähintään se 4 gigaa!).

On siinä silti muutama ärsyttävä bugi vielä SP1 jälkeenkin tosin olen kuullut että niihin olisi luvassa helpotusta, tiedä sitten puhuivatko Win7 vai SP2sta.

Hitaan bootin/kirjautumisen tms tutkimiseen on ohjelma nimeltä xperf. Ei ole ollut tarvetta sitä käyttää niin en osaa siitä sen enempää kertoa. Kuulemma antaa aika paljon tietoa.

1.UAC:n hyvä puoli on se, että ohjelmista saadaan karsittua turhia korkeampia käyttöoikeuksia vaativia ominaisuuksia pois. Loppukäyttäjälle UAC on lähinnä ärsyttävä ja kuluttaja turtuu hyväksymään kaikki kyselyt tai laittamaan UAC:n pois päältä. UAC:sta on hyötyä vaikka ei Vistaa käyttäisikään, koska UAC:n ilmoitusten seurauksena korjattuja ohjelmia voi käyttää hyvin esim. XP:ssä.

1,5.Hyvä nyrkkisääntö tietoturvaan on pitää palomuuri päällä ja verkkoon yhteydessä olevat ohjelmat ajantasalla. Maalaisjärjen käytöllä lopuissa tietoturva-asiossa pärjännee vähintäänkin hyvin.

2.Vistan raskaudesta puhutaan päivittäin ja tapoja nopeuttaa Vistaa on useita(pois lukien tehokkaamman raudan ostaminen). Windows defenderin, levyn indeksoinnin yms. säätämisellä saa paljon hyvää aikaiseksi. Ongelma kaikessa suuruudessaan johtuu kuitenkin suurelta osalta valmistajien esiasennetuista pikku työkaluista, joita on yleensä kymmenittäin ja ne pyrkivät syrjäyttämään Windowssin omat vastaavat ominaisuudet, jotka tarjoavat yleensä samat ominaisuudet vähemmällä muistin käytöllä ja karummalla käyttöliittymällä.

2,5.Ulkoasun säätäminen “performance” asetuksille nopeuttaa toimintaa(poistaa lähinnä viiveitä, jotka aiheutuvat efekteistä) ja selkeyttää käyttöliittymää(miettikää hetki windows 98:a ja OS X Leopardia ja veratkaa Aeroon). Mielestäni tässä on menty vikaan. Linux puolellakin graafisia käyttöliittymiä on yksikertaistettu (esim. GNOME ja KDE).

3.Yhteensopivuus vanhojen ohjelmien kanssa liikkuu lähinnä hämärän rajamailla. Jotkut ohjelmat toimivat ja toiset eivät vaikka yhteensopivuusasetuksista kävisi läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomat kombinaatiot. Tosin XP:een vaihto aikanaan teki carmageddon 2:sta ja fallout 2 installerista toimimattomia. Carmageddon 2 sai tosin päivityksen joka korjasi ongelman. Vista migraatiossaei paljon vanhoja pelejä muistella. Samoja “ongelmia” on OS X:n kanssa, kun uudet ohjelmat vaativat aina uudemman version käyttöjärjestelmästä. Näitä ongelmia ei ole Linuxissa, mutta sen käyttö ei ole aina yhtä suoraviivaista kuin Windowsin tai OS X:n.

Käyttöjärjestelmää valittaessa pitää miettiä todellisia tarpeita. Kaikki käyttöjärjestelmät ovat yksilöitä, mutta näistä Linux ottaa melko raflaavalla tavalla kantaa yhteensopivuuteen. Tarkoitukseni ei ole ylistää tai asettaa Linuxia ylivertaiseksi muihin käyttöjärjestelmiin nähden. Sen käyttäminen ei tule kysymykseen suurimmallekkaan osalle maailman käyttäjäkunnasta ainakaan tähän maailman aikaan.

Mitä yritän tällä kaikella sanoa on se, että Vista on mielestäni raaka omena joka ei ainakaan toistaiseksi ole MINULLE vaihtoehto. Jotakin Vistan tilasta kertoo myös se, että kahden vuoden sisään julkaisusta ilmestyy kaksi Service Packiä(olettaen, että SP2 julkaistaan viimeistään heti vuodenvaihteen jälkeen). XP:llä aikaa SP2 julkaisuun oli noin viisi vuotta käyttöjärjestelmän julkaisusta.

Petrin kokemus on hyvä esimerkki siitä, miksei peruskuluttajaa Vista kiehdo. Tehokkaampaa rautaa joutuu ostamaan huonommin toimivaa käyttöjärjestelmää varten – miksi? En näe itseäni hankkimassa Vistaa oikein missään olosuhteissa, ennemmin hankin XP:n jotain muuta kautta tai teen loikan Linuxiin.

Ymmärrän kyllä tämä Vitsa-vastaisuuden hyvin; itsekin olin sen lumoissa ennen julkaisua, mutta varsinainen tuote oli kyllä pettymys. Nyt reilu vuosi Maccia takana, ja tuntuu oudolta miksi jaksoin kiustata itseäni näillä Windowsseilla yli kymmenen vuotta. Appivanhempien hankkimassani läppärissä on päätökselläni Vista ja sen kanssa on kyllä jatkuvaa harmia (virustarkistukset, päivitykset, hidastelu jne), joka varsinkin eläkeikäisille on todella suuri blokki. Itsekin “sokaistuin” Windows käyttöön ja pidin sen päivityksiä, ohjelmien asennuksia, poistamista, järjestelmän jatkuvaa tuunausta, uudelleen asennustarvetta jne jotenkin luonnollisena, tyyliin tätähän tietokoneiden käyttö on. Jos vain tarvittavien ohjelmien valikoima periksi antaa, niin rohkeasti Mac tai Ubuntu, Mint tms. “helppo” Linux, voivat silmät aueta itse kultakin.

Kun ihmiset kysyvät minulta, pitäisikö heidän valita Vista, niin annan heille tämän neuvon: “Vain jos joku sitä sinulle suosittelee.” Kukaan kun ei tunnu haluavan tällaisesta suosituksesta ottaa vastuuta.

“Koti- ja pientoimistokäytössä Vista toimii sinä missä Windows XP:kin ja ainoa suurempi valittamisen aihe on ollut puutteellinen ajurituki. Ajurien tilanne on parantunut huomattavasti, joskin tarjonnan kehittyminen koskee lähinnä vain uutta rautaa.”

Kieltämättä Windows XP -> Windows Vista on laitteiden osalta sama rumba kuin Windows XP -> Ubuntu jos oheislaitteet on sitä marketin halvinta webbikameraa ja tulostin+skannericomboa. UVC kamerat ja postscript syövät tulostimet sitten toimii kummasti paremmin. On sitten eri asia kuinka moni Matti Meikäläinen osaa ostaa toimivaa oheislaitetta.

“Kotikäyttäjille Vista leviää automaattisesti viimeistään näin loppuvuonna, Windows XP:n vähittäismyynnin loputtua. Mutta isot toimijat jarruttelevat vielä ja odottavat Windows seiskaa. Miksi? Minkä takia yritykset eivät innokkaasti suunnittele uuden käyttöjärjestelmän käyttöönottoa?”

Vista on vähän eri ekosysteemi kuin W2k ja XP ja se mikä on rakennettu viimeisen 8v aikana ei kyllä mene vaihtoon ihan noin vain siksi kun joku Microsoft yrittää tuputtaa väkisin uutta. Windows XP:llä on tukea vielä yllinkyllin, vuoteen 2014 saakka joten vielä mennään komeasti vuosikausia. .NET/Vista/Windows 7 -kelkkaan menijät siirtynee mielellään joskus 2011 kun W7:sta on SP1 ulkona ja tämä ekosysteemi alkaa olla mature. Joku osa taas varmaan siirtyy LSB/Suse/Red Hat/CentOS/Ubuntu(!) -kelkkaan ja siirtymistä lykätään johonkin 2012-2014 asti.

“Valitukset Vistan raskaudesta ovat aiheellisia lähinnä niissä tapauksissa, joissa käyttöjärjestelmää ajetaan liian vähällä (eli alle kahden gigatavun) muistilla tai yhdysrakenteisella näytönohjaimella. Kunnolla rakennetussa tietokoneessa Vista pyörii siinä missä XP:kin.”

Ei softapäivityksen odoteta tarkoittavan uutta tietokonetta. Nykypäivänä kun tietokoneet ei niinkään nopeudu vaan tekevät enemmän asioita kerrallaan, ohjelmapäivitysten odotetaan parantavan suorituskykyä ja vaativan vähemmän koneelta. Hyvänä esimerkkinä vaikka Flash 10 ja nykyinen selainkilpailu.

“On kiistatonta, että Vistassa on lukuisia pieniä parannuksia Windows XP:hen verrattuna. Näistä merkittävimpänä kertaluokkaa parempi tietuturva ja ylläpito-oikeuksia tarpeettomasti vaativien ohjelmien kuriin laittaminen.”

Kyllä.

“Parempi tietoturvan taso on tyypillisesti yksi kovaäänisimpiä argumentteja, kun leikitellään ajatuksella vaihtaa Windows-ympäristö Linuxeihin ja Macceihin.”

No, Mac OS X:n tietoturva perustuu tasan ainoastaan siihen, että Unix -arkkitehtuuri on rakenteeltaan turvallisempi kuin joku “dossi” ja että Mac OS X:llä on vähän haittaohjelmateollisuuden asiakkaita. Windows Vista kyllä on teknisesti turvallisempi mutta asiakkaat löytyy Windowseilta joten käytännön tasolla turvallisuus ei ole niin hyvä. Linuxit (osa, ei varmasti kaikki!) sitten on turvallisuudessa astetta parempia, kiitos pakettirepojen, nopean paikkauksen ja Mac OS X:n tapaan myös astetta fiksumpien käyttäjien. OpenBSD sitten olisi tietoturvan kuninkuusluokkaa mutta on sitten eri juttu mihin sitä oikein käyttäisi.

“Syy innon puutteeseen on yksinkertaisempi: Vistassa ei ole loppukäyttäjää kiinnostavia uusia ominaisuuksia!”

Totta. On siinä kyllä hieno näytönsäästäjä ja teema mutta ei sen takia nyt uutta konetta + uudet oheislaitteet + monet ohjelmat -vaihdosta tehdä. Väitän, että erityisesti kotikäytössä Ubuntu ja Mac OS X on kiinnostavempi jos nyt pitää “kaikki” vetää uusiksi, DX10 pois lukien. Yrityskäytössä mieluiten pysytään niin pitkään samassa kuin tukea riittää. Epäilemättä Suse olisi kiinnostava joskus kaukana tulevaisuudessa ja Windows 7.
Parempi perustelu Vista-migraatiolle on infrastruktuurin perusuudistus. Mutta pakottavaa tarvetta tällaiselle on vaikea nähdä, kun nykyinen järjestelmä toimii kuitenkin kohtuullisen hyvin.

“On kuitenkin vaarallista tuudittautua nykyjärjestelmän varaan liian pitkäksi aikaa. Muuten joka tapauksessa jossain vaiheessa vastaan tuleva käyttöjärjestelmäpäivitys muodostuu isoksi megaprojektiksi, jossa riskit alkavat kasvaa.”

Totta. On fiksua ennakoida vuosia etukäteen, että mihin suuntaan sitä oikein menee. Tällä hetkellä on selvästi havaittavissa, että on kaksi voittajaa, ei yhtä. Ja ne ovat .NET ja LSB. Yrityskäytössä ensiksimainittuun olisi hyvä siirtyä jos tarvitsee paljon softaa sinne sun tänne joita on helppo kehittää ja infra on jo nykyisin vahvasti .NET:iä ja tietää kriittisten softien tulevan olemaan .NET:iä.

Muussa tapauksessa LSB vaikuttaa hyvältä suuntaukselta edellyttäen, että softat saa sinne todennäköisyydellä X ja tähän olisi hyvä valmistautua jo nyt vaihtamalla sovelluksia asteittain alustariipumattomiksi. Kotikäytössä olisi joka tapauksessa suositeltavaa varustautua LSB:n kun kotikäytössä yleensä ei välitetä maksaa ohjelmistoista mitään, tosin kuin yrityskäytössä tämä ei ole ongelma. Kyllä se vaan on Hyvä Juttu että saa ilmaiseksi sen kuvankäsittelysoftan, toimistopaketin ja niinpäin pois.

“Laitteistovaatimuksissa Linux-distribuutiot ovat vielä pysyneet kohtuuden rajoissa, vaikka sielläkin on nähtävissä kasvavaa resurssien tuhlailua.”

Kyllä. Onneksi tämä käy tasaisesti ja siellä sitten käy nopeutustakin. Esimerkiksi Ubuntu nopeutui 7.10:stä -> 8.04.1:n aika kivasti.

“Monissa yrityksissä hypätään suoraan Windows 7 -versioon, enkä välttämättä näe tätä niin huonona, kuin Ossi sen näkee.”

Ossilta pitäisi kyllä kysyä, että mitä huonoa siinä nyt oikeastaan on? Yleensäkin yrityksissä hypitään joka toisen käyttisversion yli.

Näen itse Windows seiskan odottamisen riskinä lähinnä aikaperspektiivistä. Jos Seiska saapuu suomenkielisenä vuonna 2009/2010 ja levitysprojekti alkaa seuraavana vuonna, on XP:n ilmestymisestä kulunut aikaa jo liki kymmenen vuotta.

Kymmenen vuotta vanhojen järjestelmien uusiminen on tietotekniikka-alalla jo kohtuullisen lähellä legacy-järjestelmien uudistamista. Ja jokainen legacy-järjestelmien parissa työskennellyt tietää tällaisin projekteihin liittyvät ongelmat.

Jos katsotaan parin vuoden päähän, XP:n suurin pullonkaula alkaa olla sen kyvyttömyys käsitellä riittävän suurta määrää keskusmuistia ja kiintolevytilaa.

- Ossi

Täällä kommenteissa muuten kyseenalaistettiin pariinkin kertaan argumenttini siitä, että pelkät tietoturvaparannukset eivät olisi riittävä tekijä käyttöjärjestelmän vaihdokseen.

Kun kuuntelee millaista itkua UAC on Vistassa aiheuttanut, epäilen todella minkään monimutkaisemman järjestelmävaihdoksen onnistumisen mahdollisuutta. Tässä tapauksessa siis esimerkiksi niin, että vaihdetaan työasema Windows XP:stä Linuxiin tai Macciin perusteena parempi tietoturva. Itku & kitinä tulisi olemaan melkoisen kovempi.

“Syitä on tietenkin muitakin, eikä vähäisin ole älytön määrä mitä “nerokkaampia” Linux jakeluja.”

Tähän on syynä se, että Linux ei ole mikään yksi käyttis. Se on ekosysteemi (LSB) ja käyttiksiä on monta. Sitä nyt on ihmisillä valittavina Suse, Windows Vista, Red Hat, Windows XP, Cent OS, Mac OS X, Ubuntu, Mandriva ja niin päin pois. Jokainen on oma käyttiksensä, pari on Windows ekosysteemiä, yksi on Applen ekosysteemiä ja sitten on valtavasti Linux -ekosysteemiä.

Lähinnä tuo vääristynyt markkinatilanne, että yksi Windows XP käsitti melkein kaikki työasemat ja sitten on läjäpäin käyttiksiä joita on vähemmän lähinnä sekoittaa. Jos kaikilla ~kymmenellä käyttöjärjestelmällä olisi vaikka 10% osuus ihmisten koneista, kukaan ei näkisi tässä mitään epäselvää. Linux kun ei ole käyttöjärjestelmä kuten Windows Vista joten ei kannata ihmisten päätä sekoittaa puhumalla niin.

Yhtä hyvin voisi sitten puhua Win32:sta, .NET:stä, Javasta ja LSB:stä. Kaikki on ekosysteemejä ja toimivat päällekkäin eri käyttiksissä eri tavoin ja näiden suhteen ne softat valitaan koska mihinkäs ne softat muualle kirjotetaan.. Ei niitä kirjoiteta raudalle, eikä käyttöjärjestelmälle vaan rajapinnoille jotka muodostavat erilaisia softapinoja ja näitä sitten löytyy käyttöjärjestelmistä.

Ikinä ei sellaista käyttöjärjestelmää tehdä mikä miellyttäisi kaikkia. Joko liian kallis tai tämä nappi ei ole valmiiksi tuossa kohdassa.

Koitappa olla laitevalmistaja kun käyttiksiä on x määrä. Kaupoissa on onneksi palautusjärjestelmät.

Nykyiset käyttöjärjestelmät joita on tarjolla ilmaisina ja maksullisina ovat mielestäni pitkään vain kopioineet toistensa pieniä innovaatioita. Tosin liian hitaalla tahdilla. Kolmannen osapuolen ohjelmat yleensä kerkiävät toisen käyttöjärjestelmän käyttäjän hätiin ennen kuin suunnittelijat kerkeätvät reagoimaan.

Paljon tapeltu UAC on mielestäni takapakkia käyttäjäystävällisyyttä kohtaan. Mielestäni tässä olisi voitu miettiä että miten näitä ennen on tehty.

XP puolella harmitti jo silloin kun pelin käynnistäneenä etsii servereitä ja silloin kokonäyttötilasta (ehkä onnistuneesti) pompsahdettiin työpöytäpuolelle vastaamaan turvakyselyihin. Mutta kylläpä tuo kyseinen tapahtuma jumitti useaa peliä ja siirtyminen ohjelmiin oli kokolailla hidasta. Tähän kyllästyi jo kerrasta, mutta onneksi sentään sitä ei sen jälkeen tarvinnut tehdä.

Vistassa kun ITSE joka kerta ohjelman kuin ohjelman käynnistäneenä, työpöydän pikakuvakkeen tuplaklikkaamisen jälkeen joutuu vielä ihmettelemään ruudun himmentymistä ja sen jälkeen vielä johonkin tiedusteluun vastaamista kerta toisensa jälkeen turhauttaa rauhallisempaakin tehokäyttäjää, niin olisiko ollut vaikeata tehdä pieni lisäys siihen ikkunaan. Pukki jossa lukisi: Älä kysy tätä ensi kerralla. No tässähän ihme kumma myönnetty että töppihän tämä on ollut. Mutta missä ihmeessä sitten näkyy korjaustoimenpiteet ? En usko tuon kohtapuoliin ilmestyvän.

Tässä harmillisinta on että ihmiset kytkevät tämänkin ominaisuuden (joka ei turhaan ole olemassa) pois päältä. Niinkuin näissäkin keskusteluissa on havaittu. Minulta löytyy tähän vain viesti että ei se virustorjuntakaan ole ihan hyödytön vaikka se olisi kiva kytkeä pois päältä kun se hidastaa konetta ja estää pääsyn venäläisille porkkanasivuille!!!!

Siitä asti kun “tietokoneita” suomessa on ollut, olen ollut aktiivisesti niitä ropaamassa ja kun vista tänne pohjoiseen rupesi putkahtelemaan jouduin ATK tukena kyllä monenmoisten puheluiden kohteeksi. Itselläni ei ollut kyseiseen järjestelmään minkäänlaista mielenkiintoa tai kokemusta ja jouduin neuvomaan korjauksia MUTU perusteella. Nyt kun emännän läppäri päivittyi vistavekottimeksi huomasin että omat koneeni saa jäädä vielä XP ja unix pohjaisiksi. Meni se pienikin maku karkkimaailman systeemeistä. Ja se houkute jota DX10 haukutaan on olematon.

Kaikille sukulaisia ja kavereita OTO tukihenkilöille jaksamisia, sillä tiedän ja ymmärrän tuskaanne.

Ja Petrille sympatiat. Näin sitä käy ja ei auta muuta kuin tehä niinkuin muunkin 2V vanhan raudan kohdalla nykyaikana. Anna se niille ketkä sitä vielä tarvitsee (pikkulapset ja mummot). Osta itsellesi kiva uus lelu ja unohda ne ongelmat. Raha liikkeelle että talous paranee. Johkin se menee kumminkin. Tosin ei niitä kauppoja ja systeemien tekijöitä kannata ihan helpolla aina päästää. Pommittakaa niin kauana kun jaksatte ja sit kun tuntuu siltä et alkaa itkettää on aika lopettaa.

Sit hymyy huulille. Ei tää niin tärkeetä oo. Tapellaan kohta sitten windows 7 toimimattomuudesta.

“Näen itse Windows seiskan odottamisen riskinä lähinnä aikaperspektiivistä. Jos Seiska saapuu suomenkielisenä vuonna 2009/2010 ja levitysprojekti alkaa seuraavana vuonna, on XP:n ilmestymisestä kulunut aikaa jo liki kymmenen vuotta.”

No Microsoft töppöili Vistan kanssa ja se myöhästyi 4v. Siitähän se viive tullut. Tästä syystä Windowsit on sitten siirtyneet työasemakäyttiksistä käytettävyys/tekniikka yms. näkökulmista sieltä “johdosta” jälkeen kun kilpailijat hurahti ohitse. Tosin Liinuxporukka selittää jotain hölynpölyä, että ouppensource kehittyy vauhdilla mutta ihan samalla tavalla ne käyttikset kehittyy lisensseistä riippumatta. Microsoft tosin meinaa tukehtua legacypaskaan ja sössi Vistan kehityksessä, että Windowsmaailmassa sitten vaan lähtee sellainen 4v pois sieltä aikajanalta, että tämä pitää huomoida aikaperspektiivissä. Etenkin kun tähän samaan 4v paussiin sattui osumaan tuo IE jota ei myöskään käytännössä kehitetty vuosikausiin ja siksi porukka käyttää Firefoxia. Windows XP -> Windows 7 on edelleen vain joka toisen Windows version välillä hyppimistä ehkä hieman isompi vaan.

“tiedusteluun vastaamista kerta toisensa jälkeen turhauttaa rauhallisempaakin tehokäyttäjää, niin olisiko ollut vaikeata tehdä pieni lisäys siihen ikkunaan. Pukki jossa lukisi: Älä kysy tätä ensi kerralla. No tässähän ihme kumma myönnetty että töppihän tämä on ollut. Mutta missä ihmeessä sitten näkyy korjaustoimenpiteet ? En usko tuon kohtapuoliin ilmestyvän.” – Mörri

SP2:sta pukkaa pian maailmaan ja Microsoft on kertonut tekevänsä muistaakseni juuri mainitsemasi parannuksen UAC:hen. Jännitys tiivistyy…

Windowsia on tullut käytettyä versiosta 3 lähtien, ja XP:n ohella olen ollut todella tyytyväinen Vistaan. Ainoa missä meni hermot oli Sp1 päivitys joka ei meinannut millään onnistua.

UAC ja DEP on päällä, ja vaikka tykkään paljon säädellä sitä sun tätä, ei niitä UAC:n kyselyitä nyt niiiiin paljon tule. Niin, ja käytän normaalisti peräti normaalia tiliä.

Pelkällä Vistan palomuurilla on menty, ja kone on pysynyt puhtaana.

Mitä Windows 6.1 (eli Windows 7) tulee, se ei paljoakaan varmaan poikkea Vistasta, joten niillä joilla on vaikeaa siirtyä XP:stä Vistaan, tulee olemaan vaikeaa siirtyä Windows 7:aan.

Vista Business – Käynnistyksestä työpöydälle kestää 10 – 20 minuuttia…Startup-prosessit ja silmäkarkki minimissä, samoin taustalla pyörivät sovellukset. Muistia on 2 gigaa ja suhteellisen tehokas tuplaydinprosessorikin löytyy. Kateellisena katson kollegoiden xp-koneita, jotka toimivat samalla kokoonpanolla kerrassaan mainiosti. Toiminnallisuudessa on menty lähinnä takapakkia IMHO.

10-20 minuuttia Vista Business -koneen normaaliin käynnistykseen työpöydälle ei kyllä mitenkään kuulosta normaalilta. En oikein usko, että startup-prosessit ovat kovin minimissä tuossa tapauksessa.

- Ossi

Eniten vistassa ärsyttää se, että 4GB muistista vista näkee 3324Mt. Siitäkin se osaa käyttää vain 75%. Kun muistin käyttö saavuttaa tuon 75% alkaa kone tahmata, mutta tuota korkeammalle muistin käyttö ei koskaan nouse. Loppu 25% menee ilmeisesti levyn cacheen tai johonkin. Kone on melko uusi Dellin pöytäkone, joka on työkäytössä. Näytönohjain on erillinen, ja aero pois käytöstä.

Neljää gigaa ei tunnu saavan käyttöön kirveelläkään, mutta jos joku tietää miten tuon lopun 25% saa paremmin käyttöön, olen kiitollinen.

“10-20 minuuttia Vista Business -koneen normaaliin käynnistykseen työpöydälle ei kyllä mitenkään kuulosta normaalilta. En oikein usko, että startup-prosessit ovat kovin minimissä tuossa tapauksessa.”

Tässä kyllä on sellainen juttu, että usein käynnistyminen ei katsota olevan sitä että hiiri liikkuu ja joku kuvake näkyy vaan se, että kiintolevy rahoittuu ja kone on täysin valmis käyttöön.

Mielestäni tuo on ihan oikea tapa. En tajua muutenkaan tuota nykyohjelmistojen tarvetta sahata levyä niin s**tanasti. Tämä on vanha mutta aina ajankohtainen:

http://hubpages.com/hub/_86_Mac_Plus_Vs_07_AMD_DualCore_You_Wont_Believe_Who_Wins

Ihan pakko vielä muiden jatkona ihmetellä, miksi työpöytökoneessa tavallisessa toimistotyössä pitäisi olla erillinen näytönohjain ja 2 Gt muistia?

Pk-sektorilla ja muissa taloudeltaan tarkemmissa puljuissa konekanta on vielä paljolti yksiytimisellä prossulla, 512-1000Mt muistilla ja jollain leluluokan integroidulla näyttiksellä varustettu. Laitapa sitten Vista noihin.

Autojen bensankulutuksellekin on pantu suitset, Vista on käyttöjärjestelmien bensasyöppö.

“Autojen bensankulutuksellekin on pantu suitset, Vista on käyttöjärjestelmien bensasyöppö.”

Mikrotietokoneiden virtalähteiden rajoittaminen kyllä olisi asiateko. Apple II:ssa oli joku 36W poweri, nykyään tarvisi perus pöytäkoneessa vähintää 10x enemmän energiaa. Vertailun vuoksi Fordin T-malli vei jotain 12 litraa satasella, nyt sellaisen perus kappakassin kulutus on 6 litraa satasella..

Vaikka tietotekniikka auttaakin vähentämään monissa asioissa ympäristökuormaa niin kyllä se täysin rajoittamaton energian tuhlaaminen on myös huono juttu, että minä näyttäisin vihreää valoa jos saisi jotain direktiiviä touhuun. Kuitenkin ohjelmistoissa on saatavilla 1000x teholisäyksiä siellä ja täällä, että tehon tarpeen takia ei niitä watteja niinkään tarvitse lisää.

Päättäjät voisi ruveta miettimään direktiivejä millä turvaisi sen kilpailutuksen ohjelmistoissa ja saisi painettua energian tarvetta alaspäin. Minä haluan, että aina kun painaa jotain nappia tietokoneessa (virtanappi mukaan lukien) niin kaikki tapahtuu max. sekunnin viiveellä. Paitsi jos kyse on teräväpiirto videon siirrosta muistitikulle tms. niin ymmärrän tekniset esteet kun kaistaa ei vaan löydy. Toisekseen haluan tietokoneen keskusyksikön energiankulutuksen johonkin alle 5W tehoon.

Mahdotonta? Ei ole. Kaikki on oikeastaan kiinni softasta ja niitä pitäisi kehittää.

“Eniten vistassa ärsyttää se, että 4GB muistista vista näkee 3324Mt.”

Juha: 32-bittisellä käyttöjärjestelmällä et tule näkemään tuon enempää muistia. Emolevy varaa osoitettavissa olevasta muistialueen yläpäästä 256mb ja näytönohjaimesi, joka on todennäköisesti 512mb muistilla syö loput. Tällaisella kokoonpanolla käyttöön jää tuo noin 3300mb.

En tiedä kuulutko vähemmistöön, kun sanot, että Vista on toiminut yhtä hyvin kuin XP.
Minulla on ollu Vista käytössä nyt kohta vuoden ja voin sanoa samaa.
Tuntuu vähän, että tuo valitusta Vistasta on enemmänkin yleinen asenne kuin oman kokemuksen kautta saatu käsitys.

Ihme valitusta vistalaisilta, kun tekevät tämmösiä surullisia blogeja. Missä Vistan käyttäjät voivat murehtivat ÄxPeen käyttäjiä ja muiden käyttöjärjestelmiä. Otan osaa. :( ***

Ei ole liian myöhäistä:
http://www.nic.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/

Noin vuosi sitten ostamassani kannettavassa oli gigan verran muistia ja noin 1,73Ghz tuplaydinsuoritin. Ulkonäöltään Vista business oli kivan näköinen mutta pian kuva uudesta hienosta käyttöjärjestelmästä musertui kun täyteen toimintavalmiuteen kesti pian vähintään 5 minuuttia palomuurin ja virustorjunnan ollessa raskaita ajaa. Edes päivitys 2 gigan muistimäärään ja ilmaisiin, kevyempiin palomuuri/virustorjunta ohjelmiin siirtyminen ei tuonut toivottua parannusta. Vista Business toimiikin näppärämmin uudessa pöytäkoneessani jossa on 4 gigaa muistia ja 3Ghz tuplaydinsuoritin.

Tehoja kyllä pitää olla mutta eipä mitään houkuttelevia saati hyödyllisiä ominaisuuksia ole ollut sen edestä. En uskalla arvatakaan kuinka monta muuta kannettavan omistajaa Vistan hitaus on haitannut. Sainkin hieman vääristyneen kuvan Vistan pätevyydestä käyttöjärjestelmänä ja jo epäilin Vistan asentamista pöytäkoneeseeni. Loppupeleissä DX10-tuki ja 64-bittisen version kohtuulliselta vaikuttava rautatuki kuitenkin kallisti päätöksen Vistan hyväksi.

Sain keväällä 2007 vaihdettua kannettavaan Ubuntu 8.04 version joka on toiminut tähän asti oikeinkin hyvin ja kepeästi. Yllättäen pöytäkoneessa oleva Vista Business käynnistyy lähes yhtä nopeasti.

“Tarkoitukseni ei ole ylistää tai asettaa Linuxia ylivertaiseksi muihin käyttöjärjestelmiin nähden. Sen käyttäminen ei tule kysymykseen suurimmallekkaan osalle maailman käyttäjäkunnasta ainakaan tähän maailman aikaan.”

Riippuu vähän mistä Linuxista puhut. Niitä on aika monta. Se asia mitä ihmiset kotonaan tekee tietokoneilla, tärkeimmät asiat eli viestimet, tekstinkäsittely, sähköposti, web, laskujen maksu ja musiikin kuuntelu onnistuu joka käyttiksellä. Yleensä vielä paremmin jollain muulla kuin Windowseilla. Tämän jälkeen taitaa tulla elokuvat ja pelit joista vasta pelaaminen voi olla jossa Linux -pohjaiset ei tule kysymykseenkään mikäli ostaa kaupanhyllyltä muumipelejä tai Crysistä. Tosin enin osa pelaamisesta on käyttiksen mukana tulevia pikkupelejä ja selainpelejä, että tämäkään ei ole ongelma valtaosalle ihmisistä.

Näin siis kotikäytössä. Yrityskäytössä sitten homman ratkaisee miten joku sovellus millä pitäisi jotain tehdä on saatavilla.

“Tuntuu vähän, että tuo valitusta Vistasta on enemmänkin yleinen asenne kuin oman kokemuksen kautta saatu käsitys.”

Eipä täällä Vistasta kukaan muu valita kuin Vistaa käyttävät.

Jos koneissa ei riitä tehot Vistaan, ja XP (tai joku muu käyttöjärjestelmä on käytössä) ja se toimii hyvin, niin tarviiko siinä vaiheessa lähteä vaihtamaan Vistaan?

Siihen vaihdetaan siinä vaiheessa, kun koneen tehot riittää, ja nykyään uusissa koneissa riittää aivan hyvin.

Jos kuluttajalla on kone, jonka tehot riittävät XP:hen, niin tarviiko vinkua siitä, kun ei kukaan pakota ihan äkkiä vaihtamaan XP:stä Vistaan, eikä kukaan pakota myöskään ostamaan uutta konetta.

Yrityksissäkään ei varmaan ole mikään kiire XP:stä Vistaan, jos XP toimii hyvin tai koneiden tehot ei riitä Vistaan.

Kuluttaja sekä yritystapauksissa varmastikin nyt tulee Vista, kun ostetaan uudet koneet, ja niissä koneissa kyllä tehot riittävät aivan hyvin, kun lähes missään kauppojenkaan Vistakoneissa ei ole alle 2 gigaa muistia.

Vistassa tosiaan ajuriongelmia on esiintynyt, ja tuossa joku mainitsi tuota kirjautumisen kestoa. Se on yks asia joka itteäni on haitannu kanssa, mutta ei kyllä oo mikään kiire saada omaa konetta auki heti kun virrat on päälle laitettu. Siinäkin parin minuutin aikana voi tehdä jotain järkevää.

Nelisen kuukautta siedin koneen kanssa pakkomyydyn Vistan takkuamista, mutta kun SP1:kään ei muuttanut sitä parempaan suuntaan, vaihdoin taas XP:hen.

“Siihen vaihdetaan siinä vaiheessa, kun koneen tehot riittää, ja nykyään uusissa koneissa riittää aivan hyvin.”

Ei tehojen riittäminen kyllä ole edelleenkään syy vaihtaa käyttistä. Kyllä se uusi hommataan jos vanhan tuki katkee tai se tekee jotain paremmin. En mä käyttistä kävisi jonkun hienomman näytönsäästäjän takia asentaa.

“Eniten vistassa ärsyttää se, että 4GB muistista vista näkee 3324Mt. Siitäkin se osaa käyttää vain 75%. Kun muistin käyttö saavuttaa tuon 75% alkaa kone tahmata, mutta tuota korkeammalle muistin käyttö ei koskaan nouse. Loppu 25% menee ilmeisesti levyn cacheen tai johonkin. Kone on melko uusi Dellin pöytäkone, joka on työkäytössä. Näytönohjain on erillinen, ja aero pois käytöstä.

Neljää gigaa ei tunnu saavan käyttöön kirveelläkään, mutta jos joku tietää miten tuon lopun 25% saa paremmin käyttöön, olen kiitollinen.”

Höh?! Ettet vain olisi mennyt ostamaan 32-bittistä Vistaa, jossa on 3 gigan muistirajoitus, kuten varmasti lähes kaikissa muissakin 32-bittisissä käyttöjärjestelmissä (myös Linuxiessa!)? Mikähän kumma siinä on, että ihmiset ostavat museokäyttiksiä? 32-bittinen käyttis on museokäyttis. Itse ostin yli 2,5 vuotta sitten kasatessani konetta 64-bittisen XP:n. Sittemmin olen päivittänyt sen 64-bittiseksi Vistaksi ja ihan tyytyväinen olen ollut molempiin.

“Eniten vistassa ärsyttää se, että 4GB muistista vista näkee 3324Mt. Siitäkin se osaa käyttää vain 75%.

Neljää gigaa ei tunnu saavan käyttöön kirveelläkään, mutta jos joku tietää miten tuon lopun 25% saa paremmin käyttöön, olen kiitollinen.”

Höh! Ettet vain olisi mennyt ostamaan 32-bittistä museokäyttistä? 32-bittinen käyttis on museokäyttis vuonna 2008. 3 gigatavun muistiraja lienee lähes kaikissa 32-bittisissä käyttiksissä, myös Linuxeissa! Itse ostin jo yli 2,5 vuotta sitten XP:n 64-bittisenä. Sittemmin olen päivittänyt sen 64-bittiseksi Vistaksi. Ihan tyytyväinen olen molempiin ollut. Mikähän kumma siinä on, että ihmiset hinkuavat noita 32-bittisiä museokäyttiksiä ja yli kolmen gigatavun muisteja. En vain ymmärrä.

3 gigatavun muistiraja lienee lähes kaikissa 32-bittisissä käyttiksissä, myös Linuxeissa!” – Henri

Kuten jo ylempänä todettiin 32bittinen muistiavaruus on kooltaan 4Gb. Laskutoimitus selkeyttänee asiaa:
4Gb Max. muistiavaruus – ( 256-512Mb laitteistolle) – näytönohjaimella oleva muisti.

64bittinen muistiavaruus vaatii 64bit prosessorin, käyttöjärjestelmän ja muistiväylän. AMD:n muistiväylä on 64bit ja prosessorissa mukana, mutta Intelissä piirisarjalla ja tästä syystä kannattaa olla tarkkana emolevyä ostettaessa Intelille.

Nykyinen koneeni on lähes antiikkinen, rauta on 8 vuotta vanha ja käyttis Win98. Hyvin on toiminut tähän asti ja toimii edelleen. Harkitsen uudemman koneen hankkimista, joko kannettavaa tai pöytäkonetta. Yllä olevan keskustelun perusteella tuntuu siltä että seuraavan koneen käyttis ei ole Vista vaan jokin muu. Ubuntu kiinnostaa tällä hetkellä eniten, samoin XP.

Köse: Kunhan et 32-bittistä käyttistä hanki.

“Höh! Ettet vain olisi mennyt ostamaan 32-bittistä museokäyttistä? 32-bittinen käyttis on museokäyttis vuonna 2008.”

Eihän ne bitit siihen _käyttöjärjestelmään_ vaikuta mitenkään. Lähinnä niin, että jotkut ohjelmat toimii/ei toimi, suorituskyky hidastuu/nopeutuu tai toimii raudassa tai ohjeislaitteiden kanssa eri tavalla.

Tänä päivänä 64-bittisyys tuo useammin haittoja kuin hyötyjä. Ainoa hyöty on tuki suuremmalle muistimäärälle kun kaikessa muussa asiat on sitten huonommin. Omalla huippumodernilla käyttöjärjestelmällä ei 2Gt ainakaan tunnu ahtaalta kun suht raskaassakin käytössä on aina se 1Gt vapaana levycachelle eikä swappia käytetä yhtään. Raskas käyttö nyt on vaikka 100-150 WWW-sivua auki välilehdillä, käynnissä oleva webserver, tietokanta ja kehitysvälineet, IRC, mese, torrentit, netti-tv ohjelmistot taustalla, paneelissa kaikkea kivaa, prossu pakkaa DVD-levyä pienempäään tilaan 24/7 ja sitten jotain muuta softaa.

64-bittisyys on oikeasti ajankohtaista varmaan joskus 3-4v kuluttua. Nykyään tarvitsee jotain kivikautista tekniikkaa kuluttamaan sitä muistia turhaan ja on sama kuin ajaisi autolla joka syö 15 litraa satasella. Ei mitään vuoden 2008 tekniikkaa todellakaan.

Henri voisi kertoa selitysten aatelia miksi tietokonetta pitäisi hidastaa 64-bittisellä käyttöjärjestelmällä? Toimiiko se siinä koneessa mikä sopii reisitaskuun? Eihän vuonna 2008 tietokoneita kuljeteta millään peräkärrillä..

On se 64-bittisyys sitten kivaa kun ostaa 16Gt muistia ja käsittelee sellaisia tietomääriä mitkä ei sovi 3Gt alueelle. Silloin siitä on vain hyötyä.

@Antti Laitteistovaatimuksissa Linux-distribuutiot ovat vielä pysyneet kohtuuden rajoissa, vaikka sielläkin on nähtävissä kasvavaa resurssien tuhlailua.

Ubuntussa käyttishä vaatii vieläkin vain pentium tasoisen tietokoneen 32 megalla muistia. Mutta sitte kaikki muut ohjelmistot kute gnome ja firefox tai openoffice vaativat taas enemmälti tehoi koneesta. Käyttiksen laitteistovaatimuksia ei saa sekoittaa ohjelmie vaatimiin tehoihi kun ovat kaksi eri juttuu. Sehä olis iha typerää uskoo että jos ubuntun tai vistan mukana tulisi Crysis peli asennettuna nii laitteistovaatimukset olisi sitte

Minimum Requirements

CPU: Athlon 64 3000+/Intel 2.8ghz
Graphics: Nvidia 6600/X800GTO (SM 2.0)
RAM: 768Mb/1Gb on Windows Vista
HDD: 6GB
Internet: 256k+
Optical Drive: DVD
Software: DX9.0c with Windows XP

Käyttis siis vaatii hyvi vähä tehoi ubuntussa mutta ne sovellukset sitte kyllä tarvitsee roimasti tehoo kun typerästi ei enää optimoida niide koodia heti vaan sitte ohjelmistopäivityksie yhteydessä ja käyttis saa myös ubuntussa päivityksii noin kerra viikos, mikä on ihan kiva juttu kun sen pystyy päivittää yhtä helposti kuin muutki sovellukset.

“kunnolla rakennetussa tietokoneessa”

WTF??

Asus Eee PC pyörittää siinä mukana tulevaa Linuxia tai XP:tä vain 10-30 W sähkönkulutuksella. Tuollainen “kunnolla rakennettu tietokone” eli tehomylly haukkaa helposti satoja watteja! Kyllä näkyy meinaan kotitalouden sähkölaskussa.

Monella koneen pääasiallinen tarkoitus on nettikäyttö. MIKSI haaskata sähköä ylitehoisella koneella huonosti optimoidulle käyttöjärjestelmälle ja maksaa ylimääräistä, kun huomattavasti vähemmän kuluttava ja paremmalla käyttöjärjestelmällä varustettu tietokone tekee saman pienemmällä sähkölaskulla?

Pelimyllyt ovat asia erikseen. Otan tässä nyt vain kantaa “kunnolla rakennetuihin tietokoneisiin”, jotka ovat siis toisin sanoen täysin ylitehoisia ja ylihintaisia energiasyöppöjä tarpeeseeensa nähden useimmilla käyttäjillä. Omakin pöytäkoneeni tuo sähkölaskuun helposti lisää saman verran kuin saunan sähkökiukaan käyttö (koska kone on useammin päällä).

Vai vaatii vista vähintään 2 gigaa muistia ja erillisen näytönohjaimen. Kummasti suurin osa tavallisille kuluttajille myydyistä läppäreistä täyttää korkeintaan toisen noista vaatimuksista, halvimmat eivät kumpaakaan. Ja samaan aikaan miniläppäreiden myynti syö kovaa vauhtia tavallisten “vista-yhteensopivien” läppäreiden myyntiä.

Kummasti ubuntu toimii asuksen eee PC:ssä varsin mallikkaasti (mitäs tuossa olikaan, puoli gigaa muistia, neljän gigan SSD ja noin 600 megahertsin pena). Samoin XP:llä ei ole mitään ongelmia gigan muistilla perus-PC:ssä, edes isompien softien kanssa.

Jos haluaa tuoreempaa ja miellyttävämpää käyttökokemusta niin ei XP:stä vistaan kannata siirtyä. Samat ongelmat ovat edessä ja nippu uusia vieressä.

“Ubuntussa käyttishä vaatii vieläkin vain pentium tasoisen tietokoneen 32 megalla muistia. Mutta sitte kaikki muut ohjelmistot kute gnome ja firefox tai openoffice vaativat taas enemmälti tehoi koneesta. Käyttiksen laitteistovaatimuksia ei saa sekoittaa ohjelmie vaatimiin tehoihi kun ovat kaksi eri juttuu.”

Hölynpölyä:

https://help.ubuntu.com/community/Installation/SystemRequirements

Oikeasti Ubuntu ei varmaan inahdakkaan i686:sta vanhemmalla.

Ubuntu tarjoaa sen mitä moderni käyttis, että sillä surffataan webissä, käytetään officea yms. ja homma tehdään graafisesti ja kyllä se laitevaatimus menee tämän mukaan. Ei sitä Vistan laitevaatimuksia tehdä sen mukaan miten se toimii kun siitä poistetaan kaikki mahdollinen vaan sen mukaan miten se toimii sitä käytetään. Kolmannen osapuolen ohjelmistoilla sitten on lisävaatimukset kuten jollain Crysiksellä.

Ubuntun minimivaatimukset ovat
# Intel 486 processor
# 32 MB of system memory (RAM)

Tuolla saa siis komentorivin ja pääsee itse asentamaan muun ympäristön kuntoon.

Graafisena Xubuntu (siis perus-Ubuntu hieman kevyemmällä ikkunamanagerilla) vaatii niinkin huimasti kuin
# 166 MHz processor (ilmeisesti pelkkä i586 riittää)
# 64 MB of system memory (RAM)

Itse ajan xubuntulla openofficea koneella, jonka speksit ovat
# 465 MHz Celeron
# 128 MB RAM, josta näytönohjain vie 6 megaa

Samalla purkilla surffailukin onnistuu kohtuullisen hyvin.

Eli ollaan edelleen hyvin kaukana Vistan vaatimuksista.

Miksi yleensä on pakko vaihtaa käyttöjärjestelmä ja siihen tarvittava rauta uuteen Microsoftin tuotteita käytettäessä? Uskoisinpa, ettei ole tullut mitään merkittäviä käyttötarpeita viime vuosina, joka pakottaisi aidosti hankkimaan uutta.

Oikeasti Ubuntu ei varmaan inahdakkaan i686:sta vanhemmalla.

Ei nuo sun antamat ubuntun järjestelmän vaatimukset ole käyttis vaatimuksia vaan ubuntu järjestelmän. Käyttis vaatii tosi vähän laitteistotehoja mutta kaikki softat mitä ubuntu mukana tulee vaatii sit iha reippaasti lisää tehoi. Gnome on tosi raskas eikä varmana inahda käytettäes jollai 486 koneella mut kyllä se sillä P4 koneella pyörii kaikki perus sovellukset erinomasesti kute tekstinkäsittely ja nettisivut vaikka flash voi tulla joissaki paikoissa rohmuks. Tutustus ubuntussa käytettyy käyttikseen kunnol ja opi mihi se kykenee. Windowsit on vain megatehosyöppöi verrattuna linuxiin.

Kaikkihan on suhteellista. Vista voisi ehkä mennä siviilikäytössä, silloinkin suurella varauksella. Perus kama toimii, toimihan se jo 20 vuotta sitten DOSillakin… Mikään vähääkään erikoisempi ohjelma kangertelee edelleen.

Töissä tuo todennäköisesti olisi painajainen. Tälläkin hetkellä koneet kaatuvat kuorman alla = raskas 3D suunnittelu, dual core, 3-4 gigaa muistia, GF guadro ja XP käyttis. Tohon kun lätkäsee Vistan (mikäli edes on tukea ohjelmille) niin johan pomppas.

Ymmärtää hyvin miksi isoilla yrityksillä ei ole mitään kiinnostusta Vistan suhteen. On se sitten 500 tai 5000 suunnittelijaa joiden työstä ei tule mitään esim. 7 päivässä ==> niin kallista ettei kannata edes miettiä.

Käyttöjärjestelmistä puhuttaessa on raudan lisäksi muistettava puhua myös sen käyttötarkoituksesta.

Pelaajat ovat hieman närkästyneitä tavasta tuputtaa DirectX 10.x:ää Vistan mukana, koska pelit toimivat nopeammin Windows XP:llä. Mitä pelaajat sitten odottavat Microsoftilta on se, että DirectX 10.x tulisi myös WinXP:lle ja puheet Vistasta voisi haudata lopullisesti.

Pelaamista ajatellen raudasta halutaan ottaa ihan kaikki irti. Silloin ei puhuta vain kahden gigatavun muistihaamurajasta. Tapa jolla näytönohjainajureita ajetaan on Vistassa sama kuin Windows NT versisoissa eli ohjain ajetaan ring0:n eli kernelin ulkopuolella user modessa. Hidastava “emulaatio” suorituskyvyn kustannuksella. 300 – 500 euron näytönohjaimen hankkineet eivät halua mitään emulaatioita.

Vista ryssittiin 32-bittisellä versiolla. Microsoftin olisi pitänyt keskittyä vain ja ainoastaan 64-bittiseen käyttöjärjestelmään, koska kaikki uudet prosessorit ovat 64-bittisiä. Prosessorivalmistajien puolella on taas menty vastaavasti metsään moniydinprosesssorien kanssa, koska samoin niille kuin 64-bittisyydelläkään ei ole pahemmin tukea ajettavilta ohjelmilta. Kuitenkin samalla 64-bittisellä prosessorilla saataisiin noin tai jopa 20 % nopeusetu 32-bittiseen ohjelmaan verrattuna.

Vista Seveniltä toivon modulaarista vaihtoehtoa, jolloin esim. käyttäjäprofiilin voisi “koota” ajetaanko tietokonetta toimisto- vai pelitilassa.

“Vista ryssittiin 32-bittisellä versiolla. Microsoftin olisi pitänyt keskittyä vain ja ainoastaan 64-bittiseen käyttöjärjestelmään, koska kaikki uudet prosessorit ovat 64-bittisiä.”

1) Vistan piti tulla markkinoille vuonna 2003 Microsoftin lupausten mukaan (kusivat homman). Ei silloin mitään 64-bittisiä ollut.

2) Kaikki prosessorit ei ole 32-bittisiä. Esimerkiksi VIA:n prossut, AMD:n Geode ja onko noissa miniläppäreissä nyt mitään järkeä käyttää 64-bittistä prossua, vie turhaa tilaa lastulta.

“Kuitenkin samalla 64-bittisellä prosessorilla saataisiin noin tai jopa 20 % nopeusetu 32-bittiseen ohjelmaan verrattuna.”

Tai sitten 20% hitaampi softa, jos kustannussyistä pienennetään sitä lastua ja samalla kakkujen kokoa kun 64-bittinen CPU-ydin vie enemmän tilaa taas. Kas kun se 64-bittinen koodikin syö enemmän tilaa.

64-bittisyyden edut tulee bittinysvässä ja ISOJEN lukujen käsittelyssä, sekä suuremman muistiavaruuden hyödyntämisessä. Muutenhan se 64-bittisyys on huonompi ratkaisu.

“Vista Seveniltä toivon modulaarista vaihtoehtoa, jolloin esim. käyttäjäprofiilin voisi “koota” ajetaanko tietokonetta toimisto- vai pelitilassa.”

No, mitä enemmän apinoivat Linuxeja niin sitä parempihan siitä tulee. Eli modulaarisuutta kiitos ja toisekseen parempi POSIX yhteensopivuus ettei tarvisi säätää ties minkä säikeistyksen yms. perusjutun kanssa kun vääntää koodia Windowseille.

Johan tuo Windowsien vaatima säätö koodiin on jo niin perseestä, että ohjelmistoja ei vaan aina saa Windowseille! On tarjolla sitten lähdekoodi ja softan tekijän asenne sitten voi olla “Säädä itte se softa Windowsillesi, emmä jaksa.” Ja ymmärrän kyllä hyvin.

EmdZei: “Tapa jolla näytönohjainajureita ajetaan on Vistassa sama kuin Windows NT versisoissa eli ohjain ajetaan ring0:n eli kernelin ulkopuolella user modessa. Hidastava “emulaatio” suorituskyvyn kustannuksella. 300 – 500 euron näytönohjaimen hankkineet eivät halua mitään emulaatioita.”

Linuxissa tietenkin ajurien etu on että ajurit ovat suoraan käyttöjärjestelmässä, moduuleina ladattavissa. 2.2 version myötä kun Linuxista tuli modulaarinen eikä ollut enää makrokerneli niin saatiin käyttöjärjestelmän muistitarve puristettua huomattavasti pienempään kun tarvittavat ajurit (ym moduulit) ladataan kiintolevyltä vain tarvittaessa muistiin. Tällöin koko ohjelmistojärjestelmä toimii luotettavammin kun turhia ajureita ei ole edes suorituksessa.

Microsoft lähti Windows NT:n myötä liikkeelle mikrokernelistä ja pyrkivät kyllä saamaan samoja tehoja irti ajureista kuin monoliittisella kernelillä kuten Linuxilla, että käyttöjärjestelmä ei tuhlaa kellojaksoja sisäiseen tiedon siirtämiseen userspace ja kernelspace välillä vaan koko käyttöjärjestelmä sijaitsisi kernel spacessa.
Kuitenkin ongelmiahan siinä tuli kun Microsoft lisäsi käyttöjärjestelmään kaikkea turhaa mitä siellä ei tarvinnut oikeasti suorittaa, vaan ne olisi voitu suorittaa käyttöjärjestelmän ulkopuolella tavallisina prosesseina.

Kummallisen asian tästä tekee sen että Microsoft ymmärsi että kernelissä ei kannata kaikkea säilyttää kuten monoliittisessa kernelissä, vaikkain ohjelmoiminen on helpompaa. Mutta lähti sitten tunkemaan silti käyttöjärjestelmään turhaa tauhkaa kuten ikkunamanageria ja internet selaimen käyttämiä osia, mistä johtui sitten NT5 ja NT5.1 aikana hirveästi tietoturvaongelmia kun ohjelman joka käytti suoraan noita ominaisuuksia, päästi haittaohjelman suoraan käyttöjärjestelmään käsiksi.

Ja kun ensin kun olivat saaneet kernelin puhtaaksi mikrokerneliin perustuvassa käyttöjärjestelmäsuunnittelussa ja tällöin käyttöjärjestelmästä saatiin modulaarisempi kuin monoliittisesta käyttöjärjestelmästä niin piti sekin etu “tuhota”. Nyt ovat NT6 myötä saaneet käyttöjärjestelmästä paremman, graafiset käyttöliittymät on irroitettu käyttöjärjestelmästä ja se on “puhtaasti” mikrokerneliä hyödyntävä käyttöjärjestelmä. Jolloin tietoturvakin nousi roimasti, kun turhia ohjelmia ja ominaisuuksia ei käyttöjärjestelmä sisältänyt vaan ne suoritettiin kuin mikä tahansa ohjelma tietokoneella, jolloin ne voitiin hiekkalaatikoida ja täten suojata tavalliset prosessit itse käyttöjärjestelmän suojatuista prosesseista.

Tosin juuri mainitsemasi ajuriongelma on vielä mutta vakauttahan sekin on tuonut kun ei yksi laiteajuri kaada kerneliä, käyttöjärjestelmää tai koko ohjelmistojärjestelmää. Käyttöjärjestelmä on vakaampi ja tehokkaampi täten hankalissakin tilanteissa. Mutta tavallista käyttäjäähän se ei auta jos näytönohjaimien valmistajat eivät saa ajureistaan vakaita, kuten nVidian ja ATI:n (AMD) suhteen oli Vistan julkistaessa. Laiteajuri kun sekoili niin se vei koko maineen vakaasta Windowsista. Microsoftia varmana harmittaa kyseinen ongelmallisuus mikä tärveli Vistan imagoa. Itsellänikin vielä kaatuilee vähän liian usein nVidian ja AMD:n ajurit niin pöytäkoneella kuin kannettavassa, mutta mukavaa kun ei tarvitse konetta käynnistää uusiksi kun käyttöjärjestelmä ei sekoa, se vain käynnistää muut järjestelmät tai ohjelmat uusiksi tarvittaessa, samalla kun ajuritkin ja käyttöä voi jatkaa. Eli ei mitään saman luokan BSOD ongelmia kuin joskus aikaisemmin.

Matti: “1) Vistan piti tulla markkinoille vuonna 2003 Microsoftin lupausten mukaan (kusivat homman). Ei silloin mitään 64-bittisiä ollut.”

Kyllä silloin oli jo julkistettu 64bit prosessorit työpöytäkäyttöön. Niiden käyttöönotto vain hidastui juurikin en takia että Microsoft ei kyennyt tuomaan seuraavaa Windows NT käyttöjärjestelmää käyttävää Windowsia ulos kuin vasta liian myöhään. Kukaan laitevalmistaja ei lähtenyt kunnolla tekemään ajureita ja ohjelmia tukemaan ja Microsoft tuhosi koko 64bit siirtymän vain omien ongelmien vuoksi.

“’64-bit’ CPUs have existed in supercomputers since the 1960s and in RISC-based workstations and servers since the early 1990s. In 2003 they were introduced to the (previously 32-bit) mainstream personal computer arena, in the form of the x86-64 and 64-bit PowerPC processor architectures.” http://en.wikipedia.org/wiki/64bit

“The first AMD64-based processor, the Opteron, was released in April 2003.” http://en.wikipedia.org/wiki/X86-64#History_of_AMD64

Eli jos ensimmäinen AMD64:aan perustuva prosessori julkistettiin huhtikuussa, jonka perään Microsoft julkisti 2003 25. huhtikuuta Windows XP Professional x64 version, niin kyllä se NT6 oli tuolloin jo 64-bit versiona ollut saatavilla. Mutta Microsoft ei vain onnistunut seuraavan Windows version suhteen joten koko ala kärsi välittömästi. Ehkä syynä oli että laitteistovalmistajat eivät saaneet ajureita, joten Microsoft lykkäsi sen vuoksi lisää… kun ei XP x64 versioon tullut ajureita silloinkaan niin kuluttajat eivät siihen siirtyneet.

Windows 7 myötä Microsoftin täytyisi siirtyä pelkästään 64bit versioon, jotta ala alkaa siirtymään siihen. Nyt 64 bittisyyttä ajaa Adobe omilla ohjelmistoillaan ja Linux käyttöjärjestelmän jakeluista on monella käytössä jo 64bit versiot kun ohjelmista on viimeinkin saatu 64bit versiot. Tietenkin pieniä ongelmia on vielä joidenkin asioiden suhteen kuten 64bit koodekit, flash ja jotkut erityisohjelmat. Mutta saahan nekin käyttöön pienellä “kikkailulla”.

Ilman Microsoftin (nVidian, ATI:n ym?) töppäilyä meillä saattaisi olla nyt kaikkialla 64bit.

———————————————————————————

Onneksi AMD ei tehnyt mitään samaa virhettä kuin Intel yritti Itaniumillaan, heittäen paljon hyviä x86 arkkitehtuurin ominaisuuksia pois. Vaikkain Linux oli ensimmäinen käyttöjärjestelmä joka tuki suoraan Itaniumia, sen ideat oli aika… järjettömiä mutta.. kiitoksia AMD:lle

M-Kar: Jo 2000-luvun alkupuolella julkistettiin AMD:n oma AMD64-tekniikka. Wikipedian mukaan ensimmäinen AMD64:ää käyttävä suoritin ilmaantui markkinoille huhtikuussa 2003 eli juurikin sopivasti Longhornia varten. Toki Longhornista olisi tehty omat versionsa AMD64:lle ja 32-bittiselle x86:lle, kuten nyt tähänkin asti on sekä XP:stä että Vistasta x86- ja x86-64-versiot. Kuinkas kävikään? Vista (Longhorn) tulikin markkinoille vasta loppuvuodesta 2006 eli periaatteessa mitään 32-bittistä Vistaa ei olisi tarvinnut edes markkinoille tuoda, kun vuonna 2006 jotakuinkin 100% Vistaa pyörittämään pystyvistä koneista oli x86-64-yhteensopivia.

Miksi ihmeessä kukaan asentaisi Vistaa jollekin ikivanhalle x86-suorittimelle, kun se Vista ei siinä kuitenkaan kunnolla pyörisi? Miksi ihmeessä joku haluaa käyttää 32-bittistä käyttöjärjestelmää 64-bittisellä suorittimella? Tässä on selvä ristiriita havaittavissa. Ainoa järkevä Vista-ratkaisu onkin siis käyttää 64-bittistä suoritinta ja 64-bittistä Vistaa. Vai haluaako joku teistä luksusauton ilman moottoria? Tuskin. En minä ainakaan.

Ihan oikeasti. Älkää jarrutelko kehitystä. 64-bittiseen x86-64-arkkitehtuuriin siirrytään joka tapauksessa. Päästäkää jo se 32-bittinen arkkitehtuuri sinne hyvin ansaitulle eläkkeelle museoon. Jos kaikki olisi mennyt niin kuin itse halusin, viimeistään vuonna 2006 olisi suurin osa Windowseista ollut 64-bittisiä. Kohta on 2009 ja vieläkin reilu enemmistö Windowseista lienee 32-bittisiä. :”’(

“M-Kar: Jo 2000-luvun alkupuolella julkistettiin AMD:n oma AMD64-tekniikka. Wikipedian mukaan ensimmäinen AMD64:ää käyttävä suoritin ilmaantui markkinoille huhtikuussa 2003 eli juurikin sopivasti Longhornia varten.”

Niin, mutta silloin oli myös Itaniumit tulossa työasemiin ja oli sitten AMD:llä ja Intelillä kilpailutilannetta. Microsoft ei tuossa vaiheessa tietenkään käynyt arpomaan kumman kelkkaan menee joten tarvitsi se IA-32 tehdä.

Kärsikö ala siitä, että huonompi AMD64 voitti eikä edistyneempi Itanium?

“Ilman Microsoftin (nVidian, ATI:n ym?) töppäilyä meillä saattaisi olla nyt kaikkialla 64bit.”

No onhan meillä kaikkialla 64-bit ja 64-bittisen käyttiksen saa asentaa kuka haluaa. Mikä on ongelma?

“Onneksi AMD ei tehnyt mitään samaa virhettä kuin Intel yritti Itaniumillaan, heittäen paljon hyviä x86 arkkitehtuurin ominaisuuksia pois.”

Mitä hyvää on x86 arkkitehtuurissa? Täyttä paskaahan se on.

“Miksi ihmeessä kukaan asentaisi Vistaa jollekin ikivanhalle x86-suorittimelle, kun se Vista ei siinä kuitenkaan kunnolla pyörisi?”

Pyörii se.

“Vista (Longhorn) tulikin markkinoille vasta loppuvuodesta 2006 eli periaatteessa mitään 32-bittistä Vistaa ei olisi tarvinnut edes markkinoille tuoda, kun vuonna 2006 jotakuinkin 100% Vistaa pyörittämään pystyvistä koneista oli x86-64-yhteensopivia.”

Mutta pääosa koodista oli jo kehitetty ensisijaisesti 32-bittisille ja Microsoft pelasi varmanpäälle.

“Miksi ihmeessä joku haluaa käyttää 32-bittistä käyttöjärjestelmää 64-bittisellä suorittimella?”

Parempi yhteensopivuus ja ei myöskään tule ylläreitä. Eräs henkilö kertoi kun käänsi yhden pienen softan pätkän 32-bit ja 64-bit versiot niin 64-bittinen toimi puolet hitaammin tms. Että se niistä bittien hyödyistä.

Minulla ei ainakaan ole mitään ongelmaa käyttää 32-bittistä nopeaa, yhteensopivaa ja luotettavaa käyttistä vuosikausia kunnes jotkut hölmöläiset on beetatestanneet mulle 64-bittiset softat valmiiksi. Mitään todellista hyötyä kun 64-bittisyydestä ei ole ellei tarvitse muistia gigatavuttain.

Hemmetti kun jotkut palvoo bittimäärää tietämättä mitä se ihan tarkalleen on. Vaihtakaa se ATI HD 3650 Radeon 9800 korttiin, se on parempi kun isompi numero.

>>Miksi ihmeessä kukaan asentaisi Vistaa jollekin ikivanhalle x86-
>>suorittimelle, kun se Vista ei siinä kuitenkaan kunnolla pyörisi?”
>Pyörii se.

Jaa, missä puhtaasti 32-bittisessä x86-suorittimessa mahtaa Vista pyöriä siedettävästi? Ja mitä merkitystä sillä muutenkaan on, kun käytännössä kaikki parin-kolmen viime vuoden aikana ostetuista UUSIsta koneista on 64-bittisiä? Turha myydä Vistaa 32-bittisenä vain sen takia, että Suomessa voi olla jopa pari-kolme 32-bittisellä suorittimella Vistaa ajavaa ihmistä, kun ne ne miljoona muuta potentiaalista Vista-käyttäjää omistavat 64-bittisen sirun.

*huoh* Miksi tämä on niin vaikeaa?

En palvo 64-bittisyyttä sen takia, että 64 = 2 * 32 > 32.

Palvon sitä sen takia, että muistinongelmista pääsee taas vähäksi aikaa eroon ja 64-bittisen x86-arkkitehtuurin lisärekistereitä on mahdollista käyttää, jonka pitäisi tehdä 64-bittisistä ohjelmista NOPEAMPIA (verrattuna 32-bittisiin ohjelmiin) – ei hitaampia, kuten M-Kar virheellisesti väittää.

Vielä huvittavampaa on seurata, kun tietämättömät ihmiset ostavat tietämättömiltä myyjiltä esim. 4 gigan muistilla ja gigan näyttömuistilla varustetun 64-BITTIsen tietokoneen, jossa on 32-BITTInen käyttis. Siinä sitä sitten on huuli pyöreänä, kun Windows ei annakaan kaikkea muistia ohjelmien käyttöön. ;)

Mitä yhteensopivuuteen tulee, ei itselläni ainakaan ole sanottavampia ongelmia ollut. TV-kortin ajureita joutui hetken aikaa odottamaan, mutta lopultahan ne julkaistiin sekä 64-bittiselle XP:lle että Vistalle. Verkko toimii, äänet toimivat, web-kamera toimii, 3D-grafiikat toimivat, DVD-polttaminen onnistuu 32-bittisellä Nerolla (ja miksei muillakin poltto-ohjelmilla?). Windowsin omat ohjelmat ovat 64-bittisiä ja nopeita ja jopa 32-bittiset ohjelmat toimivat nopeasti, vaikka pyörivätkin tuon paljon parjatun WOW64:n päällä (http://en.wikipedia.org/wiki/WOW64). Kokemusta on sekä Windows XP Professional x64:stä että Windows Vista Ultimate 64 SP1:stä.

Kokeilkaa 64-bittistä Windowsia. Yllättykää. Nauttikaa. Takaisin 32-bittiseen Windowsiin ei ole tulemista. Niin toimivaa on 64-bittisyys.

Matti:

“Kärsikö ala siitä, että huonompi AMD64 voitti eikä edistyneempi Itanium?”

Itanium ei ollut mikään “hyvä”, Intel heitti pois järjettömästi hyviä x86 arkkitehtuurin ominaisuuksia. Mutta mielestäsi siis Itanium oli sittenkin parempi. Esim Linus Torvalds on juurikin vastakkaista mieltä. http://www.theinquirer.net/en/inquirer/news/2003/02/24/linus-torvalds-itanium-threw-out-all-the-good-parts-of-the-x86
Ja on Linus ymmärtää huomattavasti enemmän käyttöjärjestelmistä ja arkkitehtuureista kuin sinä. Tuohon aikaan Linus työskentelin Transmetalla ja olivat lisenssoineet x86-64:n joten Linus pääsi tutkimaan prosessoria pintaa syvemmältä. Mutta ehkä Matti olet täysin oikeassa, täytyy haukkua Linusia tästäkin asiasta taas ollessaan väärässä!

“Mitä hyvää on x86 arkkitehtuurissa? Täyttä paskaahan se on.”

Hyvä siis tietää että mielestäsi x86 on pelkkää ******. Ehkä oletkin vain joku ARM tai RISC fani. Vaikka x86 on hyvin monimutkainen ja se sai paikkansa pelkällä päättäväisellä markkinoinnilla Intelin osalta, niin siinä on hyviä puolia myös, muuten se olisi jo heitetty kauan aikaa sitten romukoppaan. Ehkä täytyykin haukkua täysin taas kaikkia muita insinöörejä paitsi sinua Matti! Kiitos että annat arvokkaita viisauksia!

“Parempi yhteensopivuus ja ei myöskään tule ylläreitä. Eräs henkilö kertoi kun käänsi yhden pienen softan pätkän 32-bit ja 64-bit versiot niin 64-bittinen toimi puolet hitaammin tms. Että se niistä bittien hyödyistä.”

Sinun tietosi taitavat olla juuri häneltä. Onneksi meillä on ohjelmoijia jotka osaavat tehdä sulavampaa 64bit koodia kuin miten se toimisi 32bit. Niin käyttöjärjestelmät kuin ohjelmat ovat saaneet nopeusetuja kun sitä koodia osataan suunnitella uudella tavalla.
Microsoftikin tykkää siitä ja sai aikaan nopeammpaa..
http://64-bit-computers.com/windows-vista-32-bit-vs-64-bit-benchmark.html
Kertoisitko kehen henkilöön nyt oikein viittaat? Kaiman kaveri vai kaverin kaima?

“Hemmetti kun jotkut palvoo bittimäärää tietämättä mitä se ihan tarkalleen on.”

Kukas palvoo sitä 32bittisyyttä, haukkuu x86 arkkitehtuurin… tietämättä tarkalleen mistä on edes kyse. Väittäen vain “Mitään todellista hyötyä kun 64-bittisyydestä ei ole ellei tarvitse muistia gigatavuttain.” Pitäisikö siis sanoa “640kb is enough”? (Kuten jotkut väittävät vääristyneesti Bill Gatesin niin mukamas sanoneen). Koska emmehän me tarvitse edes 32bit kun 8bit tai 16bit riittäisi aivan kelvollisesti. Onhan se ihan mukavaa että meillä on kohta yli 12Mpix kamerat joiden tuottamat kuvat ovat satoja megoja ja niitä pitäisi käsitellä photarissa sulavasti…

Onneksi meillä on osaavia ohjelmoijia jotka osaavat ottaa uutta tekniikkaa käyttöön silloin kuin siitä on hyötyä (64bit) ja jättää toiset tekniikat käyttämättä jotka eivät tarjoa hyötyä (Itanium)

“According to Torvalds, the Pentium 4 is crippled “because Intel refuses to do a 64-bit version”

Eli ******* tyhmät Intelin insinöörit kun olisivat vain pysyneet 32bit niin olisi kaikki hyvin!
Ja tyhmä Linus kun sanoo että 64bit olisi jotakin hyötyä, kuuntelisi vain Mattia niin hommahan olisi erinomaisesti.

–Mitä eroa on insinöörillä ja perunalla??
—-Peruna kehittyy (lmao)

“Palvon sitä sen takia, että muistinongelmista pääsee taas vähäksi aikaa eroon ja 64-bittisen x86-arkkitehtuurin lisärekistereitä on mahdollista käyttää, jonka pitäisi tehdä 64-bittisistä ohjelmista NOPEAMPIA (verrattuna 32-bittisiin ohjelmiin) – ei hitaampia, kuten M-Kar virheellisesti väittää.”

Edelleenkin, 32-bittisellä softalla ei ole eroa 64-bittiseen toiminnallisuudessa. Eikä Itanium softalla ole mitään eroa PowerPC softaan. Sama softa käännettynä eri arkkitehtuurille ja kyseessä on vain eri arkkitehtuuri eikä se ole mikään uskon asia.

Totuus kuitenkin on se, että arkkitehtuurista toiseen siirryttäessä suorituskyvyssä ei mitenkään välttämättä muutoksia tule parempaan jos bittejä tulee lisää. Edelleenkin 64-bittinen koodi vie enemmän tilaa ja joten tulee enemmän cachemissejä, joten softa voi pyöriä myös hitaammin, ei automaattisesti nopeammin.

Teknisesti 64-bittisyys taas on haitaksi jos lisäbiteille ei ole käyttöä koska se kuluttaa tilaa lastulta ja sen voisi käyttää sitten fiksumminkin. Kuten vaikka lisärekistereihin tai cacheen jolloin prossusta saa paremman.

Jos olet arkkitehtuuriuskovainen, sinun pitäisi käyttää ARM arkkitehtuuria koska se on teknisesti edistynein. Se on oikeasti ihan ylivertainen muihin kun joku 8MHz riittää MP3 -purkuun ja tuplaydinvehkeitä saa parilla watilla.

“Mitä yhteensopivuuteen tulee, ei itselläni ainakaan ole sanottavampia ongelmia ollut. TV-kortin ajureita joutui hetken aikaa odottamaan, mutta lopultahan ne julkaistiin sekä 64-bittiselle XP:lle että Vistalle. Verkko toimii, äänet toimivat, web-kamera toimii, 3D-grafiikat toimivat, DVD-polttaminen onnistuu 32-bittisellä Nerolla (ja miksei muillakin poltto-ohjelmilla?).”

Niin toimivat 32-bittisellä arkkitehtuurilla myös ja 32-bittiset softat toimii taatusti tehokkaammin.

“Kokeilkaa 64-bittistä Windowsia. Yllättykää. Nauttikaa. Takaisin 32-bittiseen Windowsiin ei ole tulemista. Niin toimivaa on 64-bittisyys.”

Mistä lähtien Windowsin käyttö on nauttimista?

“Klikkasit ikkunan pienennystä, haluatko nyt varmasti pienentää ikkunan?”

Matti: “Sama softa käännettynä eri arkkitehtuurille ja kyseessä on vain eri arkkitehtuuri eikä se ole mikään uskon asia.”

Eiköhän se ole ihan eri softa….? joillekkin se kun on ihan uskon asia….

“Totuus kuitenkin on se, että arkkitehtuurista toiseen siirryttäessä suorituskyvyssä ei mitenkään välttämättä muutoksia tule parempaan jos bittejä tulee lisää.”

Totuus on tarua ihmeellisempää, ainakin Windows Vistan ja XP:n 64bit versiot ovat n.8-10% nopeampia kuin 32bit versiot.

Ei sillä piirin koolla ole merkitystä nyt suorituskyvyn testeissä, sillä on sitten merkitystä piirien suunnittelussa ja mitä enemmän mennään eteenpäin kehityksessä, sitä enemmän kaivataan sitä 64bit. Itanium teki samat virheet kuin RISC ja heitti paljon hyviä ominaisuuksia x86 arkkitehtuurista pois. AMD ymmärsi että jos pyrkii tekemään teknisesti puhtaan prosessorin, joutuu tilanteisiin missä väkisinkin joutuu prosessorille tekemään “ei niin nättejä” ominaisuuksia että oikeasti on parempi prosessori. Nähtävästi olet ARM, RISC ja Itanium faneja.

“Mistä lähtien Windowsin käyttö on nauttimista?”

Mistä lähtien tietokoneen käyttäminen on ylipäätänsä ollut nauttimista? Samanlaisia ongelmia kaikilla on, oli tietokoneena, käyttöjärjestelmänä, ohjelmistojärjestelminä tai minä tahansa ohjelmistona, mikä vain. Microsoftin ohjelmistot eivät ole poikkeus.

“Eiköhän se ole ihan eri softa….? joillekkin se kun on ihan uskon asia…”

Ei ole. Binääri on eri, ellei ole jotain tavukooditekniikkaa. Softa on sama.

“Totuus on tarua ihmeellisempää, ainakin Windows Vistan ja XP:n 64bit versiot ovat n.8-10% nopeampia kuin 32bit versiot.”

Verrattuna mihin? Samalla AMD64:lläkö? Entä jos vertaat softan nopeutta saman kokoisella ARM piirillä?

“Ei sillä piirin koolla ole merkitystä nyt suorituskyvyn testeissä, sillä on sitten merkitystä piirien suunnittelussa ja mitä enemmän mennään eteenpäin kehityksessä, sitä enemmän kaivataan sitä 64bit.”

Se on sitten hintaa lisää piirille. Ja samaan tilaan saa pistettyä enemmän rekistereitä, enemmän cachea tai sitten halvemman piirin.

“Itanium teki samat virheet kuin RISC ja heitti paljon hyviä ominaisuuksia x86 arkkitehtuurista pois.”

Mitkä on x86:n hyvät ominaisuudet?

“Nähtävästi olet ARM, RISC ja Itanium faneja.”

ARM on paras ja se on RISC. Itanium on VLIW ja siitä en erityisemmin välitä. x86 on CISC mutta koska CISC on niin paska niin kaikki nykyiset x86 (niin IA-32 kuin AMD64) prossut ovat sisäisesti RISC arkkitehtuurin prosessoreita.

Mutta sinä nyt et tekniikasta tajua tuon taivaallista että aika sama mitä selitän. 64bit on sulle parempi kun on isompi numero mutta mitään et asiasta ymmärrä.

“Ei ole. Binääri on eri, ellei ole jotain tavukooditekniikkaa. Softa on sama.”

Mutta eri binäärihän tarkoittaa eri softaa…. ;-)

“64bit on sulle parempi kun on isompi numero mutta mitään et asiasta ymmärrä.”

No, jos uskosi mukaan niin on niin en voi asialle mitään. :-)

“aika sama mitä selitän.”

Niinhän se on… :-D

“Mutta eri binäärihän tarkoittaa eri softaa…. ;-)

Joo ja ei. Eri softa kyllä kun eri bittejä mutta toiminnallisuus on täysin niin kauan kun ei hirveästi käydä räpläämään sorsaa.

Matti: “Eri softa kyllä kun eri bittejä mutta toiminnallisuus on täysin niin kauan kun ei hirveästi käydä räpläämään sorsaa.”

Kuis paljon sitä lähdekoodia täytyy mennä “räplää”….
Riittääkö ihan pari riviä, 5% tai 10% muutos? K
ääntäminen eri vivuilla?
Uudelleenimeäminen?
Mikä on uuden version ja eri version ero?
Entä paljonko koodia täytyy muuttaa että puhutaan “porttaamisesta” tai peräti uudesta ohjelmasta?
Mites versionumerointi liittyy sitten tuohon koodin “räpläämiseen”?
Mitä jos kahdella eri ohjelmalla on 100% sama toiminnallisuus vaikka samaa koodia on 0%?

“Itanium ei ollut mikään “hyvä”, Intel heitti pois järjettömästi hyviä x86 arkkitehtuurin ominaisuuksia.”

No kerro MITKÄ HYVÄT OMINAISUUDET?!

Ja joo, en ole itsekään Itanium fani. Se tekee kyllä paljon töitä kellojaksolla (hyvä juttu) mutta Linusin kanssa samaa mieltä, että koodin koolla on väliä koska se pitää sopia myös prosessoriin ja cachemissit maksaa. Itanium on kehitetty yhtä ydintä ajattelen _nykyisille_ valmistustekniikoille, ei 5v takaisille. Tulevaisuutta ajatellen ne sen prossun teki. Nykyisellä komponenttimäärällä saisi isot välimuistit ja Itanium ajaisi hurjasti tehokkaammin säikeistämätöntä koodia.

“Hyvä siis tietää että mielestäsi x86 on pelkkää ******. Ehkä oletkin vain joku ARM tai RISC fani.”

Mikä hemmetin TAI? ARM ON RISC! Ja kyllä, x86 on ollut AINA suolesta. Se otettiin alun perin IBM PC:n koska oli halvempi kuin Motorolan 68000. Ja siitä saakka melkein kaikissa kotitietokoneissa on kärsitty surkeista prossuista.Täytyy olla aika löysät ruuvit jos on joskus tykännyt 64kt segmenteistä, 640kt muistirajoituksesta ja surkean hyötysuhteen prosessoreista.

Jotta et olisi noin pihalla niinkuin tavallisesti, katsos siitä kun on verrattu x86:sta ja ARM:ia: http://www.heyrick.co.uk/assembler/index.html

“Vaikka x86 on hyvin monimutkainen ja se sai paikkansa pelkällä päättäväisellä markkinoinnilla Intelin osalta, niin siinä on hyviä puolia myös, muuten se olisi jo heitetty kauan aikaa sitten romukoppaan.”

KERRO NE HYVÄT PUOLET!

x86:sta on yritetty heittää monet kerrat romukoppaan, ainoa syy miksi tässä ei ole onnistuttu on ollut tarve yhteensopivuudelle. Mutta eiköhän se x86 heitetä menemään kun Mooren laki alkaa hyytymään ja suljetut softat pyörii CLR:n ja JVM:n päällä.

“Ehkä täytyykin haukkua täysin taas kaikkia muita insinöörejä paitsi sinua Matti! Kiitos että annat arvokkaita viisauksia!”

Mistä löydät insinöörin kuka tykkää x86:sta? ET MISTÄÄN! Jos x86 olisi niin hyvä niin eiköhän se olisi otettu halvempana vaihtoehtona kaikkiin pelikonsoleihin ja kännyköihin.

“Kuis paljon sitä lähdekoodia täytyy mennä “räplää”…”

Eri arkkitehtuureille käännettäessä helposti sanan koosta tai tavujärjestyksestä riippuvat osat koodista pitää kirjoittaa uusiksi. Tietysti jos on vielä jotain bittinysvä optimointeja niin ne myös.

“Onneksi meillä on ohjelmoijia jotka osaavat tehdä sulavampaa 64bit koodia kuin miten se toimisi 32bit. Niin käyttöjärjestelmät kuin ohjelmat ovat saaneet nopeusetuja kun sitä koodia osataan suunnitella uudella tavalla.”

Noin yleensä sitä nysväämistä pyritään välttää ja aika paljon koodista on ikivanhaa mitä käyttöjärjestelmissä on. Siinä on jo ihan täysi työ YLLÄPITÄÄ sitä koodia.

“Kukas palvoo sitä 32bittisyyttä, haukkuu x86 arkkitehtuurin… tietämättä tarkalleen mistä on edes kyse.”

Olen ohjelmoinut konekielellä viimeiset 16v ja olen tutustunut useisiin arkkitehtuureihin. Mitäs sinä tiedät asiasta?

“Eli ******* tyhmät Intelin insinöörit kun olisivat vain pysyneet 32bit niin olisi kaikki hyvin!”

IDIOOTTI! Edelleenkin 64-bittisyyttä tarvitaan!!!

Miten voi olla niin vaikeata tajuta, että 64-bittisyyden hyödyntäminen on ensisijaisesti suurien muistialueiden osoitusta?! Pitäskö pesukoneeseen laittaa 256-bittinen prossu jotta se pyörittäis pesuohjelman logiikkaa PAREMMIN?

Harvinaisen hyvin onnistut vakuuttamaan täällä että et ymmärrä tietotekniikasta oikeastaan yhtään pintaa syvemmältä. Kerros ne x86:n hyvät puolet niin saadaan nauraa.

M-Kar: Jotain kehitystä on selvästi tapahtunut myös x86(-64)-arkkitehtuureille, kun kellotaajuudet ovat jatkuvasti menneet alaspäin, mutta laskentatehoa on tullut reilusti lisää. Vielä muutama vuosi sitten markkinoilla oli jo lähes 4 gigahertsin suorittimia. Nyt normaalien Core-prossujen kellot ovat siinä kahdessa gigahertsissä! Lisäksi ytimiä on nyt neljä, kohta jopa kahdeksan. Tämä tuskin olisi mahdollista, jos virrankulutusta ei olisi saatu aisoihin eli ilmeisesti jotain kehitystä on tapahtunut myös virransäästöominaisuuksissa. Unohdit varmaan myös sen, että x86(-64)-prossuihin tehdään jatkuvasti uusia käskykantoja. Tuorein esimerkki tästä on SSE4.1. Kuukauden kuluttua voimme ostaa suorittimen, jossa on SSE4.2. AMD kehittelee suoritinta, jossa on SSE5.

Ainakin SSE2-optimoitu Astropulse-ohjelma on todella paljon nopeampi kuin alkuperäinen ei-optimoitu Astropulse. Googlatkaa, jos ette tiedä, mikä Astropulse on.

Tämä aihe taitaa eksyä blogin aiheesta. Niin siitä Vistasta. Ehkä Vistasta voisi saada huomattavastikin nopeamman, jos se olisi opimoitu SSE-käskykannoille. Myöskään monista ytimistä ei nykyisellään oteta kaikkea hyötyä irti. Valitettavasti taitaa mennä suurin osa Vistan ytimen koodista uusiksi, jos moniydintukea kaivataan.

Matti: “KERRO NE HYVÄT PUOLET!”

Kysy Linusilta… häntä minä tuossa lainasin… ihan vain sen takia että kysyisit minulta koska et nähtävästi edes tiedä niitä hyviä puolia… tai sitten tiedät enemmän x86 arkkitehtuurista kuin Linus Torvalds, hänellä on sentään ollut mahdollisuus päästä suoraan käsiksi AMD:n hammer tekniikkaan käsiksi…. Kun sitten saat kuulla häneltä mitkä ovat ne hyvät puolet ja miksi ne kaikki on ***** niin voit kertoa sen meille miten Linus on tyhmempi kuin sinä. Sitä ennen älä vaahtoa vaan vedä se pääsi sieltä ****** ja käytä niitä aivojasi. Ja kyllä ARM ja RISC ovat eri asioita, koska voit olla ARM fani mutta et silti Alpha fani, ja voit silti olla RISC fani jolloin fanitat kaikkia eri prosessoreita.

“Mitäs sinä tiedät asiasta?”

Sen että olet aika fanaatikko… :-D

“Harvinaisen hyvin onnistut vakuuttamaan täällä että et ymmärrä tietotekniikasta oikeastaan yhtään pintaa syvemmältä.”

Hyvä että se onnistui vasta täällä, sinä kun onnistuit todistamaan sen jo vuosia sitten Net.nyt keskusteluissa…. :-D

jatkaa samaa rataa Matti, korotat vain muiden ammattilaisten osaamista… :-D

*odotellen Matin selitystä miksi x86 on huonompi ja miksi Linus Torvalds on häntä asioista tietämättömämpi*

“M-Kar: Jotain kehitystä on selvästi tapahtunut myös x86(-64)-arkkitehtuureille, kun kellotaajuudet ovat jatkuvasti menneet alaspäin, mutta laskentatehoa on tullut reilusti lisää.”

Ei se x86:sta johdu vaan Mooren laista. Edelleenkin samat parannukset saisi tehtyä paremmin jos olisi fiksumpi arkkitehtuuri.

“Unohdit varmaan myös sen, että x86(-64)-prossuihin tehdään jatkuvasti uusia käskykantoja.”

Jotka ovat yli 99% koodista turhia koska juuri mikään kieli/kääntäjä ei näiden tukemista mahdollista. Näiden käyttö vaatii käytännössä aina enemmän ja vähemmän erikoisempaa sovellusta, prosessorikohtaista kääntäjädirektiiviä tai assemblerin hinkkaamista mitä noin yleisesti ollaan vähennetty yli neljännesvuosisata. Noiden vaatimaa nysväämistä ei oikeasti harrasteta sovelluksista kuin vasta silloin kun teho ei vaan riitä. Jossain paikoissa käyttistä saatetaan harrastaakin.

“Kysy Linusilta… häntä minä tuossa lainasin… ihan vain sen takia että kysyisit minulta koska et nähtävästi edes tiedä niitä hyviä puolia…”

No minun ei tarvitse kysyä Linusilta asioita jotka tiedän itsekin. Oleellisin etu x86:ssa Itaniumiin nähden on se, että koodi on tiiviimpää jolloin sitä sopii enemmän cacheen kun tunnetusti muistiväylä on Von Neumannin arkkitehtuurissa pullonkaula. Intel ilmeisesti suunnitteli sen niin, että se prossu olisi nykyisillä valmistusprosesseilla huipputehokas kun on isot cachet ja sitä huipputehoa saisi ytimien määrää kasvattamatta paljon. Kyllähän sen siitä Itaniumista huomaa suoraan, että se suunniteltiin tuleville valmistusprosesseille.

ARM sitten on joka suhteessa parempi kuin x86. Se on RISC ja se on kompaktia koodia. ARM prossuissa on ihan mielettömän hyvä hyötysuhde eikä piiristä mene turhaa tilaa johonkin CISC->RISC purkamiseen mikä tekee lisäksi hotspottia rajoittamaan kellotaajuuksia. Se johtuu oleellisesti ARM:sta, että kännyköihin saa tuplaydinprossuja.

“Ja kyllä ARM ja RISC ovat eri asioita, koska voit olla ARM fani mutta et silti Alpha fani, ja voit silti olla RISC fani jolloin fanitat kaikkia eri prosessoreita.”

Alpha ja ARM ovat molemmat RISC:jä. Kuten on myös SPARC, MIPS ja PowerPC. x86, VAX, 68000, IBM S/360 ja PDP-11 ovat sitten CISC:jä.

Kaikki RISC prosessorit on arkkitehtuuriltaan edistyksellisempiä kuin CISC prosessorit ja ihan perustavalla tasolla.

Tässä nyt vaan sellainen juttu, että minä ja Linus ymmärretään asia, sinä taas et tiedä prosessoreista yhtään mitään.

“No minun ei tarvitse kysyä Linusilta asioita jotka tiedän itsekin.”

Eli olet siis samaa mieltä Linusin kanssa, Intel heitti paljon hyviä ominaisuuksia x86 arkkitehtuurista pois. Eli olet itsesi kanssa jälleen ristiriidassa kun sanoit että x86 on pelkkää ******.

“Tässä nyt vaan sellainen juttu, että minä ja Linus ymmärretään asia, sinä taas et tiedä prosessoreista yhtään mitään.”

Meniköhän se taas sinulle noin kovasti ohi että vilahti… taisipa mennä kun et edelleenkään ymmärrä. Se on myös hyvä että Linus tietää asioista, joista sinäkin sanot hänen olevan täysin pihalla koska sanoit että x86:ssa ei ole mitään hyvää vaan pelkkää ****** vaikka Linus sanoo että x86:ssa on paljonkin hyviä asioita jäljellä mitä esim Itaniumissa ei ollut kun Intel oli heittänyt ne pois….

Eli Matti sanoit jotenkin että ‘x86 on pelkkää paskaa’….

Ja Linus taas sanoo Itaniumista…

In a discussion on the merits of various processors, Torvalds wrote that Intel had made the same mistakes “that everybody else did 15 years ago” when RISC architecture was first appearing. Itanium tries to introduce an architecture that is clean and technically pure, something that just doesn’t seem to work in the real world. He claims that Intel “threw out all the good parts of the x86 because people thought those parts were ugly. They aren’t ugly, they’re the ‘charming oddity’ that makes it do well.”

According to Torvalds, “And all the RISC stuff that tried to avoid it was just a BIG WASTE OF TIME. Because the _only_ thing the RISC approach ended up showing was that eventually you have to do the hard stuff anyway, so you might as well design for doing it in the first place.”

Jälleen kerran Matti sanot vastaan mitä Linus Torvalds on sanonut… mutta ei se mitään. Sinulla on oikeus omiin _mielipiteisiin_. Sanotaan sitten vaikka niin että en tiedä yhtään mitään prosessoreista, mutta osaan sentään lukea ja ottaa opiksi kokeneemmilta… Sinä nähtävästi taas 16 vuoden kokemuksella taas… haluat tehdä kaiken uusiksi… kantapään kautta… Eihän sitä kyllä tiedä vaikka olisit kokeneempi prosessoreista kuin Linus itse ja oikeassa ja Linus väärässä mielipiteensä kanssa… mutta tähän asti Linusilla on meriittiä käyttöjärjestelmän luomisesta kun taas sinulla on vain meriittia Ubuntun kehumisesta eri käyttöjärjestelmänä kuin Linuxina… minkä Linus on luonut….

Äläkä vaivaudu edes vastaamaan, en nimittäin lue enempää tätä blogiaihetta. Koska kaikki taitaa tietää mikä meni Vistassa pieleen..

Vielä noista muistiavaruuksista sen verran et 32-bittiset Windowsit käyttää 4 gigan muistista 750 megaa MMIO:lle + näytönohjaimen muistin verran lisää näytönohjaimelle. Eli 4 gigaa muistia + näytönohjain gigan muistilla + 32-bittinen windows = 2,2 gigaa muistia käytettävissä. Maceissä homma ei mee noin, Linuxista en tiiä yhtään miten käyttäytyy. Tästä linkistä vähän lisätietoa jos kiinnostaa: http://www.appleinsider.com/articles/08/09/03/road_to_mac_os_x_snow_leopard_64_bits_santa_rosa_and_the_great_pc_swindle.html

Kommentoi kirjoitusta

Kirjoitusohjeita

  • Huomioi toisten mielipiteet ja ymmärrä, etteivät kaikki voi olla samaa mieltä kanssasi.
  • Ole kohtelias ja huomaavainen, äläkä tarkoituksella provosoi tai loukkaa muita kirjoittajia.
  • Muista, että kirjoittajana olet rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa viestiesi sisällöstä.

Toimitus varaa oikeuden poistaa sopimattomat viestit keskusteluista. Voit ilmoittaa sopimattomat viestit "ilmoita"-linkeistä.

Katso myös keskustelun ja kommentoinnin säännöt.

Takaisin ylös
RSS

Selaa blogikirjoituksia

Aiheet
Arkistot
TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös