MacFinn: ”Ja Maccien määrä taitaa olla nykyään lähempänä 40 miljoona, on sitä korkattu pienempiäkin konepopulaatioita, eikö?”
Suosiolla ei ole niinkään merkitystä haittaohjelmien määrälle vaan että kuinka helppoa on tehdä niitä haittaohjelmia. Tämä näkyy jo siinä että Windows Vistan ja Windows 7:n tietoturvaa saatiin paranneltua Windows XP:hen verrattuna niin haittaohjelmat ovat pysyneet paremmin kurissa. Mac OS X:n määrä on kasvanut ja silti puhutaan lähes yhdellä kädellä laskettavasta määrästä jotka pitää itse asentaa. Sama asia Linux-käyttöjärjestelmän osalta että n. 20 vuoden aikana sen suosio on kasvanut muutamista tuhansista aina satoihin miljooniin tietokoneisiin ja silti lasketaan yhdellä kädellä haittaohjelmien määrä. Eli joko jossain on jokin maaginen raja jonka jälkeen kaikki haittaohjelmia kehittävät iskevät hampaansa kiinni tai sitten kyse on vain tekniikasta (Linuxilla on suurempi käyttäjäkanta kuin Windows Vista/Windows 7 tai Mac OS X ja silti kahteen edellä mainittuun Windowsin versioon on enemmän haittaohjelmia saatavilla… miksiköhän).
Peter: ”Wlan-tukiasemaan tai adsl-reitittimeen murtautuminen ja haittaohjelman asennus sinne toisi kokonaan uusia ulottuvuuksia esimerkiksi pankkipalveluiden väärinkäyttöön.”
Niinhän se unohdetaan. Aina mm. selitetään että Linux-käyttöjärjestelmällä on 1% markkinaosuus ja sen suosion takia sitä ei kukaan halua murtaa. MacFinn mainitsi että Macintosh -koneita olisi n. 40 miljoonaa (varmaan arvio kun yhteensä Applella on 250 miljoonaa myytyä laitetta (iPodit ym). No jo pelkästään kahden Linux-käyttöjärjestelmän jakelun käyttäjiä on yli 40 miljoonaa. Ja kolmannen jakelun käyttäjiä on vain _yhdessä maassa_ yli 52 miljoonaa, kolmesta jakelusta yhteensä on jo heti yli 100 miljoonaa Linux-käyttöjärjestelmän käyttäjää. Lasketaan mukaan Internet-palvelimet, älypuhelimet, DVD-soittimet, ADSL-modeemit ym (kuten mainitsit) niin sitä muodostuu yhtäkkiä hyvin laaja Internetin perustoiminnallisuuden muostuva kohderyhmä jota pyörittää yksi käyttöjärjestelmä. Ja tosiaan jos se olisi helppo murtaa niin koko Internet olisi aivan polvillaan jokaista Internetin käyttäjää myöten kun mikä tahansa PC tai Macintosh olisi helposti saastutettavissa luotettavien sivustojen mainoksilla ym.
Diaz\: ”Toki noita ”windoze on täys viiruxii lulz paska bluescreen”-ihmisiä vielä löytyvän, mutta saapahan hyvät naurut.”
Naurat ihmisille jotka haluaa vain käyttää tietokonetta maksamaan laskut verkkopankissa (pakollista, pankit kun vähentäneet konttoreita eikä ketään kiinnosta lähteä >20km päähän maksamaan laskuja duunin jälkeen 15min ajassa) ja heitä ei vähempää voisi kiinnostaa se tekniikka miten tietokone toimii ja mitä ei saa ja mitä saa klikata?
Valtaosa vanhemista käyttäjistä odottaa että tietokone toimii kuin pyykinpesukone tai mikroaaltouuni. Joka ikinen eteen tuleva kysymyslaatikko on sekoittava ja peloittava. Ja jos tarpeeksi työnnetään niin niitä klikkaillaan ”OK” tai punaisesta ruksista että saadaan kone tekemään mitä halutaan.
Ylläpitäjä: ”Mikä koneen oli saastuttanut, jäi epäselväksi koska käyttäjä lähti pikaisesti asentamaan konetta uudestaan. Ainut mitä käyttäjä keksi mahdolliseksi syyksi oli joku ilmais/demo-ohjelma jota oli kokeillut mutta sitten todennut tarkoitukseen sopimattomaksi. Oli poistanut tämän ohjelman asennuksen, mutta ilmeisesti taustalle oli jäänyt ”ylimääräistä”.
Eli kyllä, mäkkejä murretaan siinä kuin windowsseja ja linuxeja.”
Heh. On siinäkin ylläpitäjä joka sanoo että Mac OS X ym saastuvat haittaohjelmilla siinä missä Windowseja kun ei edes tiedä että mistä oikeasti oli kyse. No, onhan se hauskaa hutkia ensin ennen kuin tutkitaan että missä oikeasti on vika.
viimeinen syy: ”Varsinkin kaiken kytkeminen apple storeen (ipone/ipad) ja oman valinnan mahdollisuuksien estäminen.”
Ei kannata syyttää valmistajaa siitä että se ei toimi niin kuin sen ei ole tarkoitettu. Jos ei Macintoshit kiinnosta, aina voi siirtyä takaisin PC käyttäjäksi. Tuo on kuin Windows käyttäjä valittaisi että ei asennu Mac OS X:lle tehdyt ohjelmat tai että openSUSE käyttäjä valittaisi että ei toimi Windowsille tehdyt ohjelmat.
Apple tekee laitteita joissa on tietyt toiminnallisuudet. Jos ne eivät täytä vaatimuksia niin aina on valinnan mahdollisuus vaihtaa toiseen laitteeseen. Älypuhelimen tarkoitus ei ole olla kuin pöytätietokone tai kannettava.
Jomppa: ”Tähän mennessä yksikään virustorjunta ei ole pystynyt torjumaan esim. teollisuusvakoilussa käytettyjä julkaisemattomia aukkoja. Toki jälkikäteen muutaman haittakoodin sormenjälki on tietokantaan lisätty, mutta rikolliset käyttävät jo seuraavaa versiota.”
Tämän takiahan juuri kaikki tietoturvabugit pitäisi mahdollisimman nopeasti paikata (etenkin etänä käytettävät välittömästi laskettaessa tunneissa) eikä niitä pidä yrittää salailla sitten jälkeenpäin että ei ole mitään aukkoja. Tulee vain tuorein tapaus missä Microsoft salaili yli puoli vuotta vakavaa etäkäytettävää tietoturva-aukkoa ja napsahti useille yrityksille. Tämän takia meillä on hakkereita tietoturvapuolustuksen eturintamassa jotka kykenevät ajattelemaan kuin krakkerit ja keksimään keinoja välttää vakavia ongelmia. Harmi vain että jotkut suuret mediat ym eivät ymmärrä eroa hakkerin ja krakkerin välillä vaan ainoastaan mediajulkisuus myyntimäärissä saa mustamaalata toisten taidokkuuden.
M.S.: ”Asiaan ei paljoa vaikuta käyttöjärjestelmän arkkitehtuuri tai ydin tai mikään muukaan, koska faktaa on, että jokaisessa on jokin reikä tai heikkous, jota voidaan hyväksikäyttää. Viime vuonnahan oli jo moniakin onnistuneita Linux-serveri korkkauksia ja tottahan on, että serveri-puolella Linux on noussut jo todella suureen suosioon ja siellä alkaa olemaan mahdollisuus saada paljon rahaa muutaman prosentin korkkauksella (eli suomeksi: onnistut saamaan haittaohjelmasi muutamaan prosenttiin (1 000 000 kappaleesta se 5% on jo paljon) servereistä, joilta sitten saat sen mahdollisesti leviämään potenttiaalisesti useisiin muihin koneisiin).”
Oikeastaan käyttöjärjestelmän arkkitehtuuri vaikuttaa asiaan hyvinkin paljon. Tämä vielä teoriassa. Toteutus vielä ratkaisee vielä enemmän jos sitä teoriaa ei voida toteuttaa vastaavalla tavalla.
Ja väärin säädetty palvelin on väärin säädetty palvelin eikä mikään tuntematon tietoturva-aukko. Aivan kuten päivittämättä jätetty ohjelmisto on päivittämättä jätetty ohjelmisto eikä tuntematon tietoturva-aukko. Silloin kun isketään sisään tietoturva-aukosta johon oli jo paikkaus niin kyse on laiskuudesta, osaamattomuudesta tai välinpitämättömyydestä. Aina vain uusimmat versiot ohjelmistoista käyttön niin ollaan turvallisemmalla puolella ja ylläpitokin on helpompaa kun jo alunperin kehittäjät ottavat huomioon helpommin edellisen version.
Ja otetaan esimerkkinä SELinux ja AppArmor. Ne on käytännössä osoittautuneet mahdottomiksi krakata ulkopuolelta. Jopa itse sisäverkostakin tai samalla koneella istuttaessa. Mutta jos taas tiedostojärjestelmiä ei ole salattu ja koneelle on fyysinen pääsy niin tietoturva on nolla jo siinä vaiheessa. Oikein suojattunakin kone on fyysisen pääsyn jälkeen vain ajallisesti murrettavissa. Se onko se tunteja vai tuhansia vuosia onkin ratkaiseva tekijä taas. Kuitenkin vaikka voidaan sanoa että murtamiseen kestäisi teoriassa 1000 vuotta niin se voi tapahtua vaikka jo kuukauden päästä. Mutta aina pääsee sanomaan ”se on mahdollista”.
Se on kuin sanoisi että on aivan mahdollista varastaa kaikki kulta Fort Knoxista. Mutta sitä ei yksi ihminen tee helposti, mutta taas jos on takanaan 50 000 henkinen armeija erikoisosaajineen niin hommahan voi olla tosi helppo. Joten voisin aivan yhtä hyvin sanoa ”Fort Knoxin ryöstäminen täysin tyhjäksi on aivan mahdollista”.
”Apple on tähän asti päässyt helpolla, koska Windows-koneita on niin paljon, että maceistä on saanut suhteessa vähemmän rahaa haittaohjelmilla, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun omena-logo on 20% kaikista koneista, niin alkaa Applenkin päivityspolitiikka aika varmasti muuttumaan nopeammaksi.”
Onko 20% se maaginen raja? Kerrotko miten käyttäjämäärä määrittelee miten koodi on kirjoitettu? Siihen koodin laatuun vaikuttaa enemmän projektin aikataulu kuin asiakasmäärä. Esim PGP salausohjelmistoja käytetään hyvin laajalti. Silti niissä on hyvin vähän tietoturvaongelmia koska niitä tarkistetaan niin tarkkaan ja algoritmeja lasketaan yhä uudelleen ja uudelleen etsien todennäköisiä ongelmia. Esimerkki, jos ohjelma on koodiltaan yhtä turvallinen kuin on matemaattinen 5+5 lasku. Niin vaikka kaikilla maailman ihmisillä olisi se ohjelma niin sitä et voi murtaa mitenkään koska et saa 5+5 laskua tulokseksi muuta kuin 10 vaikka miten vääntäisit. Mutta jos kyseessä onkin yhtälösarja niin jo nopeasti alkaakin löytymään virheitä ja virheiden määrä laskee mitä useampi laskee ja tarkistaa yhtälösarjan kunnes on niin epätodennäköistä että mitään virhettä löytyy. Ja tällöin tuleekin taas voi olla kyse muista suojauksista muualla että pääseekö joku vaikuttamaan ns. ”yhtälösarjan” väliin jotain saadakseen eri lopputuloksen. Mutta jos kaikki on yhtä tarkkaan tutkittu ja hutkittu niin yksinkertaisesti ei ole olemassa mitään keinoa murtaa sitä ohjelmiston toimintoa. Ja käyttäjämäärällä ei ole mitään merkitystä tietoturvaan vaan se on siinä ohjelmiston kehityksestä kiinni. Ja jos koodia lukee 10 miljoonaa niin virheet löytyy paljon nopeammin kuin että sitä koodia lukisi 1-5 henkilöä. Ja jos yksi krakkeri 10 miljoonan hakkerin joukosta löytää virheen jota aikoo käyttää hyväkseen, niin todennäköisyys siihen että siellä ei ole yhtä ainuttakaan hakkeria joka olisi löytänyt vastaavan aukon ja tehnyt korjausta on hyvin hyvin pieni. Mutta jokainen joka on vähänkin laskenut todennäköisyyksiä niin tietää että ensimmäisellä lottoajallakin voi käydä onni…
”Helpoimmat tavat suojautua millä tahansa käyttöjärjestelmällä haittaohjelmilta on miettiä mitä tekee.”
Helpoin mutta samalla vaikein. Kyse on jälleen kerran tiedoista. Jos laitetaan koskaan tietokonetta käyttänyt tietokoneen eteen ja Internettiin niin sillähän on jo ongelmia hiiren kanssa joten se ei ehdi mitään klikkailla. Vähän ajan päästä hän osaa jo klikkailla kaikkea ja jo pasahtaa. Laitetaan taas koneen eteen kokenut nörtti niin siinähän ei tule mitään ongelmia. Mutta aloittelijan ja nörtin välissä oleva valtaväestö on niin suunnaton että todennäköisyydet taas on aivan merkittävän suuret. Sitä varten täytyy opettaa tavallisille käyttäjille että miten se tekniikka toimii ja miten sitä kuuluu käyttää ja miten tiettyjä yleisiä virheitä tehdään ja miten niiltä vältytään.
Toinen vaihtoehto on käyttää tekniikkaa hyödykseen ja kiristää kaikki niin tiukalle kuin vain mahdollista että käyttäjän virheet eivät enää ole ratkaiseva tekijä. Tapaus SELinux/AppArmor ja Polkit (PolicyKit). Käyttäjä ei voi saastuttaa edes halutessaan tietokonetta vaikka olisi root salasana, mutta kaikkien sovellusohjelmien käyttäminen onnistuu aivan loistavasti ja käyttäjä voi klikkailla vaikka kuinka monta kertaa haluaa missä tahansa haittaohjelmia pyörivillä sivustoilla jotka on Linux-käyttöjärjestelmälle tehty ja mitään ei tapahdu. Mutta siihenkin on keino saada ne asentumaan jos käynnistää koneen uudelleen erikoistilaan, profiloi ajettavat haittaohjelmat, sammuttelee turvallisuustoimintoja, käynnistää koneen taas uudelleen ja vähän aikaa virittelee taas lisää niin saa kuin saakin haittaohjelman ajoon. Mutta siinä ei ole mitään tietoturvaongelmaa koska samalla tavalla käyttäjä voisi haittaohjelman ajamisen sijasta vain kirjoittaa rm -frd /.
”Eli jos oikeasti haluaa olla 100-varma koneensa turvallisuudesta, kannattaa valita todella vähän käytössä oleva käyttöjärjestelmä ja olla käyttämättä nettiä”
Käyttäjä määräillä ei ole edelleenkään mitään merkitystä tietoturvaan vaan koodin laadulla on ainoastaan merkitystä ja mitä useampi koodari ja hakkeri on koodin kimpussa, sitä vähemmän on krakkereilla ja scriptiskideillä aikaa hyödyntää tietoturva-aukkoja. Vaikka olisi vain 1 tavallinen käyttäjä eikä 700 miljoonaa.
Ja jos haluaa että tietokone on turvallinen. Siihen ei liitä mitään ulkoista tallennusmediaa, se ei ole kytkettynä mihinkään verkkoon ja sitä ei kukaan käytä.
Tommi: ”Eikös se ole jotakuinkin näin myös Windows-koneissa?
Käsittääkseni käytettäessä ajantasalla olevan Windowsin omaa palomuuria ja ajantasalla olevaa selainta, ei mitään tartuntoja tule ellei juurikin surffaile epämääräsillä sivuilla ja ASENNA ITSE jotain tsägäwägäsoftia.”
No koska kyse on troijalaisesta niin juurikin kyse on että käyttäjä tekee sen itse. Madot taas leviävät itsekseen ilman käyttäjän toimia ja virukset samaten taas isäntätiedostojen myötä. Rootkitit ovat ainoat haittaohjelmat käyttöjärjestelmille ja ne ovat useimmiten troijalaisia samalla. Madonkin varmaan saisi troijalaiseksi mutta siitä ei ole mitään hyötyä koska mato on jo koneella eikä se halua ilmoittaa itsestään mitään. Ja Windows 7:n UAC ei auta suojelemaan haittaohjelmilta paljon mitään vaikka tavallisena käyttäjänä olisikin vaan useat haittaohjelmat (8/10) pääsevät sisään ilman varoituksia ja ilman admin salasanaa kun käyttäjä vain luulee olevansa turvassa ilman tietoturva-ohjelmistoa ja selaa uusimmat päivitykset asennettuna turvallisilla Internet-sivuilla joissa mainokset ym on voitu tartuttaa. Windowseissa koodi ei ole mitään merkittävää. Microsoftilla oli mielenkiintoinen tutkimus Windows Vistan ja Windows 7:n kehityksen välissä. Keskiverto määrä mitä Microsoftin ohjelmoija kirjoitti uutta koodia oli 1000 riviä vuodessa. Kaikki muu aika meni olemassa olevan koodin korjaamiseen ja paranteluun. Ja sanotaan että kun sovelluksen koodirivien määrä ylittää 7 riviä (normaalilla rivipituudella) niin lähes mistä tahansa koodista voidaan löytää haavoittuvuus.
DeaDea: ”Aivan yhtähyvin voisi olla:
”Jos ei imuroinut piraattiohjelmia ja asennellut epämääräisillä sivuilla tarjottuja video-codeceja, Windows-käyttäjä sai olla varsin turvassa””
Haittaohjelmat eivät leviä vain multimediakoodekeissa ja piraattiohjelmissa. Ne leviävät myös tavallisissa tiedostoissa joita täytyy vaihdella eri käyttäjien välillä. http://www.sophos.com/blogs/chetw/g/2009/11/03/windows-7-vulnerable-8-10-viruses/
Mac OS X käyttäjät voivat vaihtaa tavallisia tiedostoja aivan turvallisesti, mutta Windows 7:n käyttäjät taas eivät oletusasetuksilla voi edes tehdä sitä kun voi haittaohjelma iskeä kiinni varoittamatta.
Antti: ”Otsikko on taas niin hieno, ainakin tuolla ampparit.com -sivulla, missä otsikkoja lähinnä vain luetaan, tämän jutun otsikko kuuluu: ”Mac-käyttäjiä varoitetaan uusista tietoturvauhkista”. Kun tullaan ”lyhennetyltä” sivulta tälle sivulle niin otsikko muuttuu. Lyhennelmällä on siis eri otsikko ja ilmeisesti siis eri sisältö?”
Kuten sanoit, otsikko on TAAS niin hieno. Raflaavaa otsikointia (mitä ei Teemu Masalin yleensä harjoita) joka ei ole kuvasta kirjoituksen sisältöä ja johtaa jo heti alkuun lukijan harhaan.
Joku: ”Syy mac virusten vähyyteen on yksinkertaisesti niiden populaation pienuus. Jos haetaan taloudellista hyötyä ei ole järkeä lähteä 4% kimppuun jos 90% on mahdollisuus. Mainekkaan ei houkuta koska siitä pääsee kaltereiden taakse johon internet ei yllä.”
Tiedätkö miksi pankkeja ei ryöstetä Yhdysvalloissa enää yhtä aktiivisesti kuin joskus 60-luvulla jossa se oli melkein viikottaista? Koska turvallisuutta paranneltiin. Tuolloin oli hyvin helppo ryöstää pankki ja saada saaliksi satoja tuhansia dollareita (suuri summa silloin, vähän kuin miljoonat tai peräti miljardit nykyisin) ja päästä karkuun. Katurosvoja, taskuvarkaita ym oli valtaosa koska heillä ei ollut taitoa muuhun mutta kiinnijääminen oli jopa yhtä suuri riskiltään kuin pankkiryöstössä mutta uhreja oli enemmän ja se oli vain paljon paljon helpompaa.
Macintoshien määrä verrattuna PC:hen (nyt siis PC:ssä Windows asennettuna) ei ole tietoturvan osalta kiinni käyttäjämäärissä. Vaan koodin laadussa. Koodin laatuun ei vaikuta kuinka monta käyttäjää sitä käyttää vaan koodin laatuun vaikuttaa kuinka turvalliseksi se suunnitellaan ja kuinka tarkkaan se ohjelmoidaan jne.
quick time: ”Varsinainen vitsi Mikko. Miten tämä eroaa muusta khalastelusta?”
Kerros se Microsoftille joka yrittää tyrkyttää minulle Silverlightia joka kerta kun menen MSDN sivustolle. Joka päivä useita kertoja saa vältellä tuollaista ”khalastelua”.
Tero Lehto: ”Nimimerkille Antti voin myös todeta, että totta kai otsikolla kerätään klikkauksia. Webissä kaikki tekevät raflaavia otsikoita. Se on tämän ilmaisen internetin ja kävijämäärillä kilpailun piirre.”
Blogeissa raflaava otsikko on sallittua… mutta uutisissa taas se ei ole. Uutisen tarkoitus on olla totuudenmukainen, informatiivinen ja olla välittämättä olettamuksia ja vääriä tietoja. Otsikon täytyy kuvastaa uutissisältöä suoraan niin että jo sen perusteella voi tehdä johtopäätöksen kiinnostaako uutinen vai ei ja onko uutinen jo luettu jossain muualla. Samoin myös oikeaoppisella otsikolla (= ei raflaava) uutisessa mahdollistaa jälkikäteen tietojen uudelleenkäytön kun tietoja etsitään. Vääristelemällä otsikoita (= raflaavia) uutisissa luodaan enemmän turhaa tietoa jota ei voida jälkikäteen niin paljon hyödyntää. Jo nyt Tietokone-lehden uutishaku on huono koska tiettyä uutista ei voi hakea suoraan muistamalla aihetta vaan täytyy yrittää muistaa ne raflaavat otsikot ”miten se menikään” että löytää heti sen tiedon. Jo Googlella löytää helpommin. Ei ihme että Googlen markkina-asema on suuri.
Ja on hauskaa että sanotaan että kilpailu on siinä tilanteessa että se joka keksii kaikkein vääristelevimmän otsikon on se voittaja…. He he.
Peter: ”Ei ainakaan Mac-käyttäjälle. Mac-käyttäjän arki eroaa siinä että nämä perustyökalut ovat koneessa jo valmiiksi, jolloin oletusarvoisesti mitään verkosta ehdotettavaa ei tarvitse ladata.”
Samoin on Linux-käyttöjärjestelmän käyttäjille kun jakelijat pakkaavat käyttöjärjestelmän lisäksi tarpeelliset perusohjelmistot (mahdollisuuksien) mukaan ja lisää saa turvallisilta oletuspakettivarastoista. Jo pelkästään se kaupallinen päämäärä erottelee nämä Microsoftin tavoista.
”Applen markkinaosuus on 10% luokkaa Yhdysvalloissa ja esimerkiksi yliopisto-opiskelijoiden piirissä suurempi.”
Muistaakseni yli 50% on Macintosheja ja PC:tä on alle 50% (tietenkin). Syynä on myös loistavat stipendit ym jotka antaa merkittäviä alennuksia Applen laitteisiin ja joissakin jopa opetusmateriaali tarjotaan helposti vain iPodille (ei kiva) vaikka muissakin saa toimimaan itse lataamalla.
”Windows-käyttäjän inho iTunesia ja Quicktimeä kohtaan on oikeutettua, Applen Windows-ohjelmien taso ei ole hääppöinen samaan tapaan kuin Microsoftin kyhäelmät OS X:lle ovat täyttä sekundaa.”
Aivan
M.S.: ”Haittaohjelmia tehdään rahan takia. Mitä enemmän saadaan saastuneita koneita, sitä suurempi mahdollisuus on saada rahaa.”
Mitä HELPOMMIN saat rahaa niin sen enemmän käytät niitä. Kumpaa tekisit itse mielummin. Ryöstäisit 5 vuotta joka päivä pari ihmistä kaduilla että saat saman summan kokoon kuin mitä saat yhdellä panssariauton ryöstämisellä?
Kumpi onkaan helpompaa? No kumpaa tekisit itse mielummin, istuisit kotona koneesi takana muokkaamassa vähän olemassa olevia haittaohjelmia joilla saat helposti sen summan rahaa mitä sinulta voisi mennä kahden panssariauton ryöstämisellä? Kyse on helppoudesta ja riskin pienuudesta. Windowsiin on vain ylivoimaisesti helppo saada haittaohjelmat tehtyä ja tartutettua kun ei Windowsin tietoturva oikein toimi. Mutta muilla taas tilanne onkin että ohjelmistojen koodi on parempaa, niiden virheitä korjataan nopeammin ja kun yksi krakkeri näkee aukon niin kaksi hakkeria teki jo paikan ja jakelija pisti päivityksen käyttäjille.
Käyttäjämäärällä ei ole mitään suoraa tekemistä siihen että kuinka turvallista koodia kirjoitetaan.
”Eli et voi tehdä yhtä haittaohjelmaa, joka toimisi kummassakin ja sinun on valittava toinen. Ja niin business-nero kun olet niin aika varmasti valitset Windowsin, koska sieltä saa suhteessa enemmän rahaa pienemmillä saastutusprosenteilla.”
Jos haluan saada paljon rahaa, en krakkeroisi pankkia ja veisi tileiltä senttejäkään. Joku asiakas huomaisi asian ja naps. Sen sijaan krakkeroisinkin jossain suuressa liikeketjussa sen toiminnon jossa pyöristetään summat ylöspäin, niin että minä saan pyöristykset. Sitä pamahtaa hyvin nopeasti suuret summat rahaa eikä monikaan huomaa yhtään mitään (näin on jotkut tehneet) ja sitä ehtii lopettaa ennen kuin mitään huomataan.
Pienistä puroista kasvaa suuri joki. Mutta kerro mitä sinä tekisit jos jokainen pieni puro olisi yhtä vaikea padota kuin se suuri joki?
Niihin paikkoihin isketään ensimmäiseksi mihin on helpointa iskeä ja missä kiinnijäämisen riski on pienempi. Windowsiin on helpointa tehdä haittaohjelmia, UAC ei suojaa oletusasetuksilla mitään vaikka tavallinen käyttäjä olisi.
Heti kun pääsin sanomaan näin..
