Onkohan Amazonin myyntimäärät MacMinien yms. osalta kovinkaan merkittäviä? Ei nyt heti tulisi mieleen ostaa tietokonetta sieltä kun esimerkiksi AppleStorekin on verkossa.

Jenkeissä mini on varmaan lyönyt läpi nimenomaan alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan eli Applesta innostuneet ihmiset ovat esimerkiksi päivittäneet vanhempiensa koneita MacMiniin. Suomessa tämä varttuneemman väen käännytys helpompaan käyttökokemukseen on vielä aika varhaisessa vaiheessa.

Suomessa Mini on nimenomaan erilaisten media-säätäjien ja muiden suosiossa mutta oikeampaan käyttöön ostetaan mielummin se iMac tai MacBook. Molempiin kun saa sen ulkoisen näytön kiinni jokatapauksessa.

Applen kannattaisi seuraajaa ajatellen yhdistää Miniin markkinarako ja toisaalta pitkä tarve MacPro:ta pienemmälle pöytäkoneelle. En usko että erilliselle siirtymäkoneelle on nykyään enää tarvetta, ja valtaosa uusista koneista peruskuluttajille on kuitenkin kannettavia.

Suomessa (ja miksei myös muuallakin) minin ongelmana hinta: onko kansa valmis maksamaan kohtuullisen paljon laitteesta, jonka suorituskyvyn saa marketista suurinpiirtein puoleen hintaan. Halpis-PC on tietysti ruma ja siinä on ”väärä” käyttöjärjestelmä, mutta tavalliselle käyttäjälle hinta korvannee laadun.

Toki minin on huhuttu kuolevan, mutta huhut on huhuja. Toki malleja lopetetaan ja uusia tulee tilalle. Mulle vaan Firewire on ehdoton vaatimus, sillä EyeTV 610 vaatii sen.

Voi olla, että mini ei käy Suomessa kaupaksi kovin hyvin. Tosin meidän suvussa on niitä kaksi ja niiden lisäksi yksi vanha iMac ja eMac.

Kaikki eivät halua läppäriä ja näyttö on jo valmiina. Sellaiselle mini on edelleen loistava kapine. Ja olohuoneen mediakeskuksena omaa luokkaansa, televisioon kytkettynä. Näin molemmat meidän suvussa palveluvat.

Minin paras puoli on pieni koko ja hiljaisuus. Vielä puolisentoista vuotta sitten (!), jolloin mini julkaistiin, se oli kaikissa testeissä omaa luokkaansa verrattuna mihin tahansa pikkukoneeseen.

Itse haluaisin pari ydintä lisää ja muistia oletuksena enemmän, niin mini olisi ihan täydellinen tarkoituksiini. Jos uutta miniä ei tule vuoden loppuun mennessä, niin joudun ostamaan koneen töisevämmin osista koottuna.

Vähävirtaisuus ja hiljaisuus ovat ensisijaiset ominaisuudet silloinkin. Neljä ydintä ja vähintään giga muistia ytimelle tulevat siihen päälle.

Mini tuli markkinoille jo yli 3.5 vuotta sitten, inteliin se vaihtui 2.5 vuotta sitten.

Omalta kohdaltani ”uuden Minin” vaatimukset riippuu siitä mitä haluan tehdä sillä. Olohuoneeseen se kaipaisi lähinnä isomman vakiolevyn, Blu-ray soittimen ja paremman grafiikkaprosessorin. Jos taas haluaisin siitä uuden pöytäkoneen, en tarvitsisi Blu-Ray:tä mutta nykyistä enemmän laajennettavuutta (esim. kaksi levyä), muistia 8+ Gt ja olennaisesti paremman grafiikkakortin.

Minillä on ongelmana suomessa se että täältä ei löydy sellaista fanaattistaryhmittymää joka luo sille hypeä, toimittajakin törmäsi juttua tehdessään varmasti tähän ja siksi piti ottaa selvää ulkomaailman, lähinnä jenkkien tilanteesta.. missään muualla Mini ei ole pärjännyt ja se riittää applelle.

kunhan tilaukset pysyvät niin korkealla että sitä on järkevä tehdä, uskoisin kuitenkin että tilaukset ovat koko ajan vähenemään päin ja kun se ylittää/alittaa sen applen kritiirin niin tuote lopetetaan saman tien.. siellä saattaa olla jopa joku ohjeistus asialle jo miten nopeasti toimitaan minin suhteen kun valmistus ei enää kannata.

Ei mini kiinnosta oikeasti edes niitä kotiteatterin tekijöitä ellei niillä ole jo ennestään applen tuotteita, kun ei mini oikeasti tarjoa mitään sellaista mitä ei halvemalla pc maailma jo tarjoaisi.. varsinkin opensource ohjelmistoineen ja pc halvoilla komponenteilla, on totta että miniä ei tarvitse itse koota mutta jos teet kotiteatterin niin eikö osa sen tekemisen ilosta ole juuri se rakentaminen?

Kotiteatterin ikuinen rakentaminen aiheuttaa hellasäröä.

Suomessa nykyiselle Minille ei oikein riitä markkinarakoa. Windows-koneen tilalle sitä ei juurikaan hankita, koska tehot ovat aika pienet ja laajennettavuus heikko. Mediakoneeksi olohuoneeseen se sopisi, mutta on siihen käyttöön ehkä kallis (499 eur hinnat alkaen -mallista ei kannata paljon puhua, hieman varustelua vaaditaan) eikä Suomessa taida olohuone-PC:t olla kovin suosiossa muutenkaan.

”Mac Mini on epäilemättä kallis valmistaa, sekun on uniikki laite jossa ei voi täysin käyttää olemassaolevia osia.”

”Uniikkia” siinä on emolevy ja kotelo, eiköhän suunnilleen kaikki muu ole normaaleita kannettavien osia.

”Ei mini kiinnosta oikeasti edes niitä kotiteatterin tekijöitä ellei niillä ole jo ennestään applen tuotteita, kun ei mini oikeasti tarjoa mitään sellaista mitä ei halvemalla pc maailma jo tarjoaisi.”

Tarjoaa se ainakin sen että se oikeasti toimii. Linuxillakin voi toteuttaa toimivan HTPC:n, mutta kaikki ei osaa sitä.

PK, kuinka moni ei osaa asentaa ohjelmaa mutta kotiteatterin kyllä?

linuxin mediadistrot on yksinkertaisia asentaa ja käyttää, siinä on vain se että se täytyy asentaa siihen koneeseen jonka olet sinne kotiteatteriisi hankkinut.. luulisi että silloin myös varaudutaan siihen että järjestelmää rakennetaan.

”PK, kuinka moni ei osaa asentaa ohjelmaa mutta kotiteatterin kyllä?”

Aika moni, varsinkin jos pitää asentaa Linux, ja ne ohjelmat siihen.

”linuxin mediadistrot on yksinkertaisia asentaa ja käyttää, siinä on vain se että se täytyy asentaa siihen koneeseen jonka olet sinne kotiteatteriisi hankkinut..”

Ensin pitää vain osata kasata semmoinen kone, jossa kyseinen mediadistro heittämällä toimii. Löytyy varmaan listoja yhteensopivista osista, mutta kuinka luotettavia ja ajantasalla ne ovat? Esimerkiksi näytönohjainten mallit vaihtuvat tiuhaan, jos distro tukee vaikka ATI:n kortteja, mistä saa selville tukeeko oikeasti myös nykyisiä malleja?

Eikä taida olla monta tuettua DVB-C-viritintä, joita pystyy Suomesta jostain ostamaan.

Eri mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Esimerkiksi melko hyvin tuotteistettu Mythbuntu toimii hienosti ja asennus on helppoa. Rautatuki on käytännössä pitkälti sama kuin peruslinuxissakin eli hyvä.

Ja vastoin äskeisiö oletuksia, rautatukea DVB-C korteille tuntuu löytyvän ihan hyvin out-of-the-box. Tosin sitä ei voi kiistää, että Mythbuntun kanssa suurin haaste on monelle itse MythTV:n konffaaminen ja itselle mieluisten asetusten löytäminen asetusviidakosta.

”Rautatuki on käytännössä pitkälti sama kuin peruslinuxissakin eli hyvä.”

Mikä on ”peruslinux”? Eihän sellaista ole olemassakaan. Joka distrossa tuntuu olevan hieman erilainen rautatuki. Esimerkiksi helpoksi mainostetun Ubuntun rautatuen varaan en uskaltaisi laskea oikeastaan mitään.

Asensin joskus Ubuntun kotikoneeseeni. Muuten hyvä, mutta työpöytä oli merkillisesti venynyt. Kohtuullisen pähkäilyn jälkeen selvisi että tämä johtui avoimen lähdekoodin näyttöajurista. Jossain Ubuntu-yhteisöön jotenkin liittyvillä sivuilla selitettiin että Atin omaa (suljetun koodin) ajuria ei tarvita, ellei tarvita 3D-tukea. No käytännössä asia oli toisin. Atin omalla ajurilla ongelma ratkesi sillä erää, mutta monelta vähemmän nörtiltä ratkaisu olisi kyllä jäänyt löytämättä.

Seuraavassa Ubuntun versiossa ne toimivat, suljetun koodin ajurit olivat valmiiksi mukana. Ainakin niin väitettiin. Käytännössä asia jäi näkemättä, sillä tämä versio ei saanut edes X-windowia käyntiin. Ja koska asennus olisi pitänyt käynnistää ”live” -tilassa, jäi asentamatta. Asennusta olisi voinut yrittää tekstipohjaisesti ”alternative”-levyllä, mutta sillä erää minulle ilmaantui parempaa tekemistä.

Kyseisessä koneessa oleva ATI:n kortti ei ole mitenkään hätkähdyttävän uusi eikä eksoottinen. Luemma tilanne ei ole välttämättä parempi NVidiankaan korteilla.

Eli sattuneesta syystä luottamukseni linuxien rautatukeen ”out-of-the-box” ei ole kovin korkealla.

Jos homma toimisi siten että semmoinen mediadistro 100% tosiaan toimisi ”out-of-the-box” kaikella tavanomaisella PC-raudalla (lienee mahdotonta, kun variaatioita on miljoona) tai jossain edes olisi 100% luotettava yhteensopivuuslista, Linux-HTPC:n pykäämistä voisi suositella. Nyt ei voi suositella muille kuin Linux-harrastajille.

Jos joku paja jossain myy valmiita luotettavia Linux media-pc:tä, niin hyvä. Kun Linux kuitenkin on semmoinen että jos sen ja kaikki tarvittavat kilkkeet on saanut asennettua, se tosiaan toimii ilman windowsmaisia murheita. Windows-HTPC:tä en ainakaan osta, nehän nyt ei ainakaan toimi ikinä, ainakaan digi-tv:n kanssa.

PK: Kai sentään testasit sen rautatuen live-CD:llä ennen asennusta? Jos olet ostanut koneesi Windows-only-raudalla, silloin voit valitettavasti joutua käyttämään sitä ”Windows-only”. Valmiissa Linux-konepaketeissa tätä ongelmaa ei ole, kun ne tulevat valmiiksi asennettuina tuetulla raudalla. Linuxin rautatuki on tällä hetkellä laajempi kuin missään muussa käyttöjärjestelmässä koko maailmassa (mukaanlukien Windows), mutta ei sekään kaikkea silti valitettavasti tue. Tukeepa nyt kuitenkin yli 50 prosessorialustaa enemmän kuin Windows.

Linux-HTPC:itä saa valmiina paketteina. Niiden kasaaminen itsekin on tosin helppoa, koska nämä media center-jakelut kuten Geexbox ja XBMC kertovat tuetut laitteet sivuillaan. Ja nämä erikoisjakeluthan toimivat täysin ilman asennusta, vaikka CD:ltä tai muistitikulta, eli kokeilukin on nopeaa ja riskitöntä.

”Kai sentään testasit sen rautatuen live-CD:llä ennen asennusta?

Kai minä testasin, kun ensimmäisessä tapauksessa oli näytölle jopa ilmestynyt työpöytä, asennuskuvake ja kaikki. Ubuntuhan ensin käynnistyy live-tilaan (tai yrittää ainakin) ja siitä voi sen asennuksenkin sitten tehdä.

Ja toisessa tapauksessahan työpöytää ei ilmaantunut, joten rautatuki tuli silläkin erää testatuksi…

”Jos olet ostanut koneesi Windows-only-raudalla, silloin voit valitettavasti joutua käyttämään sitä ”Windows-only”.

No kun ei se ole mitään Windows-only-rautaa. Ihan hyvin siinä Ubuntu pyöri, kunhan se Ati-ajuri ensin oli haettu siihen. Asennus vaan ei välttämättä ole ihan jokapojan hommaa. Eihän se aina Wintoosallakaan ole, ettei sen puoleen.

”Linux-HTPC:itä saa valmiina paketteina. Niiden kasaaminen itsekin on tosin helppoa, koska nämä media center-jakelut kuten Geexbox ja XBMC kertovat tuetut laitteet sivuillaan. Ja nämä erikoisjakeluthan toimivat täysin ilman asennusta, vaikka CD:ltä tai muistitikulta, eli kokeilukin on nopeaa ja riskitöntä.

No hyvä tietää tuokin.