<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><!-- generator="WordPress/2.8.4" -->
<rss version="0.92">
<channel>
	<title>Linuxin jäljillä</title>
	<link>http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Fri, 30 Jan 2009 07:27:57 +0000</lastBuildDate>
	<docs>http://backend.userland.com/rss092</docs>
	<language>en</language>
	
	<item>
		<title>KDE 4.2 onkin jo hyvä!</title>
		<description><![CDATA[KDE-työpöytäympäristön neljäs tuleminen oli tänne asti sellaisessa tilassa, että periaatteessa se kiehtoi minua, mutta käytännössä kaikki oli liian keskeneräistä ja epävakaata, että olisin voinut koo-dee-ee nelosta oikeasti käyttää. 4.0 toki olikin pääasiassa kehittäjille suunnattu, mutta vielä 4.1 oli myös minulle ihan liian epävakaan oloinen.
En siis odottanut liikoja myöskään muutama päivä sitten julkaistulta versiolta 4.2. Yllätyksekseni [...]]]></description>
		<link>http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla/92/kde-42-onkin-jo-hyva/</link>
			</item>
	<item>
		<title>GIMP 2.6 toi mukanaan 32-bittiset värikanavat</title>
		<description><![CDATA[GIMP-kuvankäsittelyohjelmasta julkaistiin versio 2.6. Käyttöliittymäuudistusten ohella uusi versio sisältääGEGL-tuen. Perinteisesti GIMP on tukenut vain kahdeksaa bittiä per värikanava, GEGLin myötä tuki onkin 32-bittinen, joten myös kuvankäsittelyn ammattilaisilla on jälleen yksi syy vähemmän kitistä GIMPin surkeutta. 
En ole vielä uutta GIMPiä ehtinyt kokeilla, mutta eiköhän se pian laskeudu uusien, tulossa olevien Linux/BSD-distrojen pakettienhallinnan puolelle&#8230;
]]></description>
		<link>http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla/81/gimp-26-toi-mukanaan-32-bittiset-varikanavat/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Vihreäksi maalattujen daemonien kokoontumisajot</title>
		<description><![CDATA[Linux-jakelujen vertailu käy päivä päivältä vaikeammaksi. Keskeiset jakelut ovat niin kypsää teknologiaa, että tämä menee väkisinkin jo pilkunviilaamiseksi ja pikkuyksityiskohtien kyttäämiseksi.  Kaukana ovat ne ajat, kun perusrauta ei toiminut kertalaakista. Jopa xorg.confiin kajoaminen tuntuu jo jotenkin kaukaiselta, paitsi jos haluaa ryhtyä toden teolla tweakkaamaan näytönohjainajurin asetuksia. Perusohjelmatkin ovat suurin piirtein samoja jakelusta toiseen.
Muttei se [...]]]></description>
		<link>http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla/80/vihreaksi-maalattujen-daemonien-kokoontumisajot/</link>
			</item>
	<item>
		<title>On se Gentoo sittenkin kiva</title>
		<description><![CDATA[Tajusin tänään yks kaks yllättäen, miksi minun täytyy tehdä paluu Gentoon puolelle. Olin työpöydällä Gentoo-aktiivi noin 2003-2006, sitten muka-kiireen vuoksi hellitin tahtia
Jaa mikä Gentoo?
Gentoo Linux lienee yksi Linux-maailman eniten tunteita herättävistä jakeluista. Toisista se on täyttä kuraa, toiset taas eivät muuta voi käyttääkään. Yleensä Linux-jakeluiden pakettienhallinnat asentavat ohjelmat paikoilleen valmiista binääripaketeista. Tämä tuo asennukseen nopeutta, [...]]]></description>
		<link>http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla/79/on-se-gentoo-sittenkin-kiva/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Linux-työpöytä tulee jokaiseen ASUSin emolevyyn</title>
		<description><![CDATA[Asus tuntuu pitävän Linuxista enemmänkin. Asus eeePC ei enää tänä päivänä esittelyjä kaipaa, ja viime syksynä joihinkin emolevyihin pilottiluontoisesti päässyt Splashtop tulee jatkossa kaikkiin uusiin Asusin emolevyihin.
Splashtop siis on emolevylle integroitu pienikokoinen työpöytä, jolla kuitenkin voi suorittaa webbisurffauksen ja Skype-puheluiden kaltaisia perustoimenpiteitä. Splashtopin etuna on, että se käynnistyy muutamassa sekunnissa koneen virtanapin painalluksen jälkeen. Jos [...]]]></description>
		<link>http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla/78/linux-tyopoyta-tulee-jokaiseen-asusin-emolevyyn/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Firefoxin kielipaketin troijalainen kehittäjien näkökulmasta</title>
		<description><![CDATA[Kuten Tietokone uutisoi, Mozilla Firefoxin vietnaminkielinen kielipaketti levitti haittaohjelmaa helmikuusta lähtien. Haittaohjelma toimi vain Windowsissa ja teknisesti ottaen itse Firefox ei haittaohjelmaa sisältänyt, mutta kielipaketin sisältämä linkki latasi haittaohjelman.
Mutta miten lipsahdus pääsi käymään? Mozillan Bugzillasta käy ilmi, että tuon vietnaminkielisen kielipaketin kehittäjä käyttää Windowsia. Kehittäjän kone oli kyllästetty pöpöllä, joka saastutti koneella sijaitsevat kielitiedostojen kehitysversiot [...]]]></description>
		<link>http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla/77/firefoxin-kielipaketin-troijalainen-kehittajien-nakokulmasta/</link>
			</item>
	<item>
		<title>LatencyTOP</title>
		<description><![CDATA[Inteliltä pukkaa nykyään mielenkiintoista Linux-softaa. Joskus  aiemmin kirjoitin tänne eri ohjelmien virrankulutusta seuraavasta PowerTOPista.
Nyt vastajulkaistu kernel 2.6.25 sisältää tuen latenssien seuraamiselle. Intelin tekemä LatencyTOP mahdollistaa viiveiden seuraamisen havainnollisessa muodossa. Hyötyä tästä on erityisesti ohjelmistokehittäjille, mutta loppukäyttäjiäkin voinee ongelmatilanteissa kiinnostaa seurata LatencyTOPin avulla, että mitä se jumittava ohjelma oikeastaan tekeekään &#8211; lukeeko/kirjoittaako se levyltä jotain, [...]]]></description>
		<link>http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla/76/latencytop/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Avoimet katukartat N810 Linux-tabletissa</title>
		<description><![CDATA[Olen käyttänyt Nokian N810 Internet Tabletia vuodenvaihteesta lähtien, mutta tabletin käytöstä kirjoittelu on jäänyt ainaisten työkiireiden takia. Pyöräilykauden alkaessa löytyi kuitenkin yksi uusi kiinnostava sovellus laitteelle, joten on syytä esitellä Maemo Mapper ja avoimia karttoja tarjoava openstreetmap.org -palvelu.]]></description>
		<link>http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla/75/avoimet-katukartat-n810-linux-tabletissa/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Tahoe &#8211; hajautettu tiedostojärjestelmä</title>
		<description><![CDATA[Yleensä tiedostojen levittäminen useammalle koneelle samaan aikaan ei ole siitä helpoimmasta päästä. Toki on olemassa klusteroituja/hajautettuja/replikoituja tiedostojärjestelmiä, kuten GFS, GPFS ja Lustre, mutta näiden käyttöönotto ei ole kivaa. Nämä kaikki vaativat esimerkiksi kernel-patcheja, kokonaan omat tiedostojärjestelmänsä ja jotain ylläpitoakin, eivätkä muutenkaan ole tarkoitettu koti- tai muuten pienempään käyttöön.
Törmäsinpä juuri Tahoeen. Se vaikuttaa mukavan kevyeltä ratkaisulta. [...]]]></description>
		<link>http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla/74/tahoe-hajautettu-tiedostojarjestelma/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Mozilla Firefox 3 Beta 4 &#8211; kokemuksia ja pari vinkkiä</title>
		<description><![CDATA[Asensin Mozilla Firefox 3 Beta 4:n nähdäkseni, onko uuden sukupolven Firefoxista tulossa niin paljon parempi kuin netissä on annettu ymmärtää. Käytössäni on Fedora 8 ja kävin hakemassa mozilla.orgin puolelta Firefoxin beta-version tar-paketin.
Ruuvari käteen
Otin varmuuskopion oman kotihakemistoni .mozilla-hakemistosta, purin Firefoxin paketin ja käynnistin selaimen paketista löytyneen firefox-skriptin ajamalla. Kas, selain käynnistyi &#8211; mutta mitä ihmettä? Kaikki [...]]]></description>
		<link>http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla/73/mozilla-firefox-3-beta-4-kokemuksia-ja-pari-vinkkia/</link>
			</item>
</channel>
</rss>
