Tutkailen ajoittain Tietokone.fi:n kävijätietoja TNS Metrixistä. On kiinnostavaa tietää lukijamäärien lisäksi, mitä selaimia, näyttötarkkuuksia ja käyttöjärjestelmiä ihmisillä on. Eilen havaitsin kiinnostavan muutoksen. Windowsin osuus lukijoidemme keskuudessa on pudonnut ainakin hetkeksi dramaattisesti.

Vuotta aiemmin elokuussa eri Windows-versioiden (XP, 2000, Vista, 2003 Me 98 ja 95) osuus vierailijoiden keskuudessa oli 90,9 prosenttia, kun se nyt 24.8.–24,9.2007 on pudonnut 82,2 prosenttiin.

Windows XP on edelleen selvästi suosituin käyttöjärjestelmä 70,5 prosentin osuudellaan. Windows Vista on noussut toiseksi suosituimmaksi (6,8 prosenttia) joskus touko–kesäkuun vaihteessa. Linux eri jakeluineen oli Vistaa edellä kevään ajan.

Linux tulee kolmantena 4,7 prosentin osuudellaan. Mac OS X:lää on käyttänyt sivujemme vieraista 3,3 prosenttia, mikä on pari prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Lukuja on katsottava varauksella, koska suuri osa vieraiden, ilmeisesti vähemmän tunnetuista käyttöjärjestelmistä ja selaimista on jäänyt tunnistamatta. Yli yhdeksän prosentin kävijöistä käyttöjärjestelmä on jäänyt tunnistamatta ja kirjautunut vain ”unavailable” tai miscellaneous”.

Niin tai näin, enimmillään web-lukijoistamme selvästi yli viidenneksellä on muu käyttöjärjestelmä kuin Windows.

Sivuraide: Selaimissa on tapahtunut vielä dramaattisempi muutos, sillä sivujemme vieraista jo 51,3 prosenttia käyttää Firefox 1.x- tai 2.x-selaimia, kun IE 6.x tai 7.x on 35,4 prosentilla. Toisin sanoen lukijoistamme noin 64 prosentilla on ollut muu selain kuin MS IE.

Takaisin Linuxiin, jonka alle viiden prosentin osuus vieraidemme koneissa kuulostaa kovin alhaiselta. Onko olemassa arvioita, joiden mukaan Linuxin osuus työpöydillä olisi paljon suurempi?

Tietokone.fi:n kävijöissä on todennäköisesti enemmän Linuxin käyttäjiä kuin Suomessa keskimäärin. Väitettä tukee se, että kaikkien Sanoma Magazinesin lehtien sivustojen kävijöistä Linux on ollut vain 2,3 prosentilla, ja Mac OS X:n 2,1 prosentilla. Tietokone.fi:ssä näyttäisi siis käyvän lähes tuplasti enemmän Linux- ja Mac-käyttäjiä..

Miksei Linux sitten etene nopeammin kannettaviin ja pöytäkoneisiin? Minulla viime syksyn kokeilu jäi toistaiseksi ainoaksi, koska en ole havainnut tarvetta, johon esimerkiksi Novellin Suse Linux tai Ubuntu vastaisivat, mikä ei nyt onnistuisi Windows XP:ssä. Samasta syystä en ole vielä päivittänyt Vistaan myöskään, kun XP tuntuu toimivan nyt hyvin.

Toinen yleisesti kokeiluhaluja vähentävä tekijä on pc-valmistajien heikko tuki Linuxille, kuten kävi viime syksynä pöytäkoneen ja Ubuntun sekä Lenovo Thinkpadin ja Novell Suse Enterprise Linuxin kanssa.

Ongelmat Novellin Linuxin ja Thinkpadin kanssa yllättivät, koska Lenovo markkinoi kyseistä mallia Novell Suse Enterprise Linux 10:n kanssa sertifioiduksi.

Pc-valmistajat näyttävät tuovan varovaisesti Linuxia esiasennettuna kauppaan. Dell kokeilee tätä USA:ssa ja rajoitetusti Euroopassa, HP tällä hetkellä ilmeisesti vain Australiassa. Lenovon kokeilut ovat ilmeisesti jääneet myös USA:han.

Pc-pomot sanovat, ettei Linuxille nähdä kysyntää kannettavissa tai pöytäkoneissa. Sen sijaan toimittajat kuulemma soittelevat jatkuvasti ja kyselevät Linuxia. Myyntimiehiä tämä ihmetyttää, kun Linuxin ei nähdä tuovan valmistajalle lisää rahaa.

Ja kun Linux-koneita ei ole läheisessä marketissa tai tietotekniikkakaupassa, eivät kuluttajat pääse myöskään tutustumaan käyttöjärjestelmään tai saa helposti tukipalvelua koneen mukana. Valmistajille on edullisempaa tukea vain Windowsia kuin useita käyttöjärjestelmiä.

Lisää asiaa Linuxista työpöydillä on Tietokone-lehden syyskuun numeron (TK 10/2007) jutussa, jossa pc-valmistajien ja Novellin edustajat kertovat Linuxin näkymistä työpöydillä. Jutussa on myös case-esimerkkinä koulu, joka vaihtoi Linuxiin rahaa säästääkseen.

Hiljattain uutisoitiin Applen Linux-vastaisuudesta, mutta yllättävän vähälle huomiolle on jäänyt Wine-projektin samanaikainen julkistus: Wine 0.9.45 ajaa vihdoinkin Itunesin melko tuoretta Windows-versiota Linuxissa. Ei todellakaan sujuvasti, mutta ajaa kuitenkin.

Wine-projekti on kehittänyt Windows-yhteensopivia rajapintoja Linuxiin jo ennen Windows 95:n ilmestymistä, joten projekti on jatkuvasti joutunut kirimään ominaisuuksissa uusimpia Windowseja. Winen avulla voidaan ajaa Windowsin exe-tiedostoja samalla työpöydällä Linux-sovellusten seassa. Projektin aiempia saavutuksia ovat muun muassa Microsoft Officen, Adobe Photoshopin ja Internet Explorerin ajaminen Linuxissa.

Yksi toivotuista sovelluksista on ollut vuosikausia Itunes, jonka jotkin vanhat versiot ovat toimineet monimutkaisilla virityksillä. Wine-version 0.9.45 julkaisutiedoissa mainittiin toiveikkaasti: “Many improvements to the crypto dlls (should make iTunes work)” joten tätähän piti tietysti kokeilla.

Asennus onnistui yllättävän suoraviivaisesti. Aluksi lisäsin kotipalvelimeni Ubuntuun Winen pakettivaraston kotisivun latausvalikoimasta. Kävin muokkaamassa Winen asetukset kuten äänikortin ja Windows-levyasemat graafisella winecfg-ohjelmalla:

Uusin Itunes-soittimen versio 7.4.1 ei suostunut asentumaan, vaikka asetin Winen matkimaksi Windows-versioksi Windows XP:n. Onneksi Tietokoneen softa-arkistosta löytyy myös vanhoja softaversioita; viimeinen Windows 2000:lle julkaistu Itunes eli softakuvauksen liitteenä löytyvä 7.3.2-versio asentuu Wineen Windows 2000 -tilassa. Asennus tapahtuu suoraviivaisesti komentamalla wine ja asennusohjelman nimi.

Asennus aiheutti yhden vakavalta vaikuttavan poikkeuksen, joka yleensä tarkoittaa sovelluksen kaatumista, mutta asennus jatkui siitä huolimatta loppuun saakka. Lisäksi ruutu meni mustaksi ja selkiytyi vasta siirtelemällä ikkunoita ympäriinsä. Pimeneminen johtunee Quicktime-videosoittimen asetuksista joita ei pääse muuttelemaan, koska Quicktime kaatuu.

Miten hyvin Itunes sitten toimii Linuxissa?

• Sovellus käynnistyy suoraan Gnome-työpöydälle ilmestyvästä kuvakkeesta. Käynnistyksessä ilmestyy kaksi varoitusdialogia.
• Ensimmäinen musiikkikappale käynnistyy räsähtäen mutta soi.
• Uudemmalla 7.4-Itunesilla Windowsista ostetut kopiosuojatut kappaleet soivat.
• Toiminta on tahmaista: vanha 2 GHz Celeron-kone kuluttaa puolet tehostaan ohjelman pyörittämiseen, konsoli täyttyy virheilmoituksista ja esimerkiksi ikkunan koon muuttaminen on hermoja vaativa operaatio.
• Musiikki pätkii jos koneella yrittää harrastaa moniajoa. Ehkäpä tuplaydinsuorittimella musiikki soisi tasaisesti. Wine ei tarjoa ilmeisesti samanlaista reaaliaikaisuutta kuin aito Windows.
• Levynkannet näyttävä kolmiulotteinen Cover Flow ei näy.
• Audiopodcastit toimivat. Musiikkikaupassa voi kuunnella 30 sekunnin näytteitä kappaleista.
• Musiikkikaupan kieli ei suostu vaihtumaan suomeksi, joten ostoksia ei pääse tekemään Linuxista vaikka sisäänkirjautuminen kauppaan onnistuu.
• En omista Ipodia, joten sykronointi usb-väylän kautta jäi kokeilematta. Ipodin omistavat Linux-käyttäjät kertokaapa kommentteja!

Paljon on siis vielä matkaa sujuvaan Itunes-käyttöön Linuxilla, mutta teknisesti ottaen ohjelma toimii, seuraavassa Wine-versiossa toivottavasti vähän paremmin. Toivelistalla olisi ainakin uusimman Itunesin tuki ja suomenkieliseen musiikkikauppaan pääsy, sekä yleinen ohjelman nopeuden parantuminen. Ipod-soittimen kytkentämahdollisuutta odottaa varmasti moni.

Miksi sitten ostaa kopiosuojattua musiikkia kauppiaalta, joka ei halua tukea Linuxia? Minulla syy on ettei ole parempiakaan vaihtoehtoja tehdä heräteostoksia näin laajasta valikoimasta näin helposti. Ostoksia onkin kertynyt aivan huomaamatta reilun gigatavun verran pakattuna. Kaikesta ostamastani musiikista pidän myös drm-vapaat kopiot, joita olen varastoinut ja soittanut pakkaamattomassa wav-muodossa Linux-koneella.

Itunes-ohjelman pyörittäminen Linuxissa ei toisaalta ole välttämätöntä, jos vain malttaa siirtää musiikit Linuxiin CD-levyn kautta: polttamalla kappaleet aluksi CD-levylle ja rippaamalla levyltä omaan suosikkiformaattiin Linuxille. Musiikin siirto Ipodiinkin pitäisi kohtapuoliin taas onnistua Applen tekemistä muutoksista huolimatta. Ainakin jotain koodia on jo julkistettu.