Tänään järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa Novellin Open Enterprise -seminaari. Työasemaosuuden jälkeen muutama osallistuja kyseli joistakin Novellin Linux-jakelulle ja yleensä Linuxille saatavista ohjelmista. Mitä softia vielä kaipaisitte Linuxille?

Yksi kysyjä tiedusteli, toimiko Gaim-pikaviestiohjelma Microsoftin MSN / Live Messengerin kanssa. ”Kyllä toimii”, vastasi Linux-asiantuntija Peter Andersson Novellista. ”Tosin Microsoft näyttää muuttavan protokollaansa kolmen tai viiden kuukauden välein”, hän kuittasi.

Toinen kyseli Googlen työpöytähausta. Ei saa vielä, ja Peter Andersson kehotti kyselemään sitä Googlelta. Pikaisen googlauksen perusteella siitä on paljon keskustelua, muttei vielä Googlen lupausta. Tilaisuudessa toki esiteltiin Beaglea, joka ymmärtääkseni ajaa saman asian.

Kolmas halusi tietää, saako Apple Itunesin Linuxille. Ei saa vielä, mutta Applen musiikkisoittimen kappaleet pystyy synkkaamaan. vastasi Andersson.

Minä taas kyselin, miksei Nokian kännykän synkkaus toimi Novell Suse Linuxissa, vaikka se on ammattikäyttäjille tärkeä ominaisuus. ”Tämä ei ole meidän vika, syyttäkää Nokiaa”, Peter Andersson vastasi. Hän ja Novellin Suomen maajohtaja Kim Aaltonen muistuttivat, että käyttöjärjestelmään kuuluu 90 päivän tukipalvelu. Olisin voinut saada vinkkejä ongelman ratkaisemiseen sieltä.

Synkronointiohjelman puuttumiseen ei tietenkään auta syyttely Nokian ja Novellin välillä. Kun viimeksi kysyin Nokiasta, en saanut suoraa vastausta. Looginen johtopäätös on, ettei Linuxia pidetä työpöytäympäristönä vielä riittävän yleisenä; tuskin tähän Nokialla mitään periaatteellista vastustusta on.

Teoriassa Nokian kännykän bluetooth-dialupin ja synkronoinnin pitäisi toimia esmes Novellin Suse Enterprise Linuxissa ja Ubuntussa, mutta viimeksi syksyllä kokeillessa en saanut tätä toimimaan.

Peter Anderssonilla oli hienoja Novell Suse -demoja, esimerkiksi virtualisoidun koneen käytönaikainen migraatio. Yleisöä näyttivät viihdyttävän myös työpöydän visuaaliset efektit.

Linuxin leviämisen esteeksi mainitaan usein kaupalliset erikoisalojen ohjelmat, tai niiden puute esimerkiksi graafisella alalla, taloushallinnossa tai CAD-puolella. Myyttiä on totuttu hokemaan jo niin rutiinilla, että välillä olisi hyvä vilkaista millaiselle kaupallinen Linux-sovellustarjonta nykyään näyttää.

Kaupallista Suse Enterprise -jakelua testatessa ja taustatietoja hakiessa osui eteen mielenkiintoinen linkkilista eri hintaisista tekniseen piirustukseen, mekaniikkasuunnitteluun ja CADiin soveltuvista ohjelmista. Hinnat vaihtelevat GPL-lisenssistä kymmeniin ja satoihin euroihin. Ilmeisesti alan huippua edustava Pro/Engineering on sitten jo niin kallis, että neli- ja viisinumeroiset tarjoukset täytyy kysellä puhelimitse. Ihan muun kuin CAD-alan ammattilaisena en osaa kommentoida listan ohjelmien käyttökelpoisuutta.

Yolinux-palvelusta löytyi hieman vanhentuneitakin linkkejä sisältävä luettelo, jossa on monien alojen kaupallisia Linux-ohjelmia tietokannoista videoeditointiin. Tarjontaa on yllättävän paljon, tosin moni projekti on kuollut kannattamattomana.

***

Toisaalla avoimen lähdekoodin yhteisössä halutaan sovellusten täydellistä avoimuutta niin, että kaikkea kaupallista kehitystä vastustetaan fanaattisesti. Toisten mielestä kaupallisten ohjelmien kasvava valikoima on edellytys Linuxin yleistymiseen työpöydillä.

Tällä hetkellähän Linuxilla suosituimmat avoimet sovellukset (esimerkiksi Gimp, Mozilla-tuoteperhe ja Openoffice) ovat saatavilla myös Windowsiin, joten Linux ei voi mitenkään kilpailla ohjelmavalikoimalla Windowsia vastaan. Pitäisikö siis pyrkiä kokonaan avoimiin ohjelmiin vai siihen, että samat kaupalliset ohjelmat toimivat sujuvasti käyttöjärjestelmästä riippumatta?

Niin, ja onko linkkilistojen kaupallisista ohjelmistoista kertynyt kenellekään hyviä tai edes huonoja kokemuksia?

PS. Tämä oli vieraileva kirjoitus Teron Linux-blogissa. Kaupallisesta Suse Linux Enterprise Desktopista kerrotaan Tietokone-lehden numerossa 4/2007, joka ilmestyy 28.3.2007.