Kollegani kaipaa apua Linux-asiantuntijoiden löytämiseen. Välitän hänen viestinsä tänne. Kommenteissa osallistumalla voi vaikuttaa siihen, millainen jutusta ja keskustelusta muotoutuu.

– clip –

Päivää!

Siltä varalta, että ette ole huomanneet: Tietokone-lehti tuottaa nykyään myös podcast-lähetyksiä. Ideana on koota muutama asiantuntija saman pöydän ääreen keskustelmaan jostakin ajankohtaisesta ja kiinnostavasta tietotekniikka-aiheesta.

Valmistelemme tällä hetkellä tammikuun keskustelua, jonka aiheena on Linuxin tulevaisuus. Kaipaisin tämän blogin lukijoilta mielipiteitä siihen, kenet kannattaisi kutsua keskustelemaan Linuxin tulevaisuudesta. Muutama keskustelijaehdokas on jo mietittynä, mutta ottaisin mielelläni vastaan hyvin perusteltuja ehdotuksia.

Suomalaisia ehdokkaita saa listata blogin kommentteihin tai lähettää sähköpostilla minulle osoitteella kari.haakana@tietokone.fi .

Kari Haakana
toimituspäällikkö
Tietokone

– clip –

(Päivitetty 24.11.2006 klo 01:08. Korjasin parit typot ja lisäsin kuvia.)

Käyttöjärjestelmän valinta on kohta erityisen ajankohtaista, kun Windows Vista tulee saataville. Onko siihen siirtyminen itsestäänselvää, vai voisiko jotain Linux-jakelua harkita myös? Uuden opettelua on joka tapauksessa edessä. Nyt on aika kuukauden Linux-käytön yhteenvedolle.

Mietin asiaa siten, että Windows Vista on suurempi päivitys kuin XP oli 2000:een nähden. Vista uudistaa käyttöliittymää ja toimintoja siten, että tavallinen toimistotyöntekijä joutuu opettelemaan paljon uutta. Jotta järjestelmän hallitsee kunnolla, on opeteltavaa enemmän. Minä näen tämän mahdollisuutena Linuxille, koska isossa muutoksessa kannattaa harkita muutkin vaihtoehdot (ja tietysti myös Mac OS X, jos konekin vaihtuu).

Vistaan tuskin päivitän kotikoneella, koska se on pari vuotta vanha jo, eivätkä tehot riitä kovin sulavaan toimintaan. Työkannettava taas on vuoden vanha, ja Vista on ajankohtainen ehkä parin vuoden päästä, kun seuraava kone saapuu.

Joko Linux työpöydälle?

Lupasin etukäteen arvioida, onko Linux valmis yrityskäyttäjän työpöydälle. Se jäi puolitiehen, koska tämä olisi vaatinut muun muassa talon verkkoon pääsemistä Novell Suse Linuxista, mitä ei sallittu. Vastaan myönteisesti, jos monta ehtoa toteutuu:

1. Linux-kone (oli sitten Novell Suse tai Ubuntu) pitäisi saada ajureineen, asetuksineen ja ohjelmineen valmiina.
2. Laitetoimittajan pitää sertifioida ja taata yhteensopivuus sovittujen kokoonpanojen kanssa.
3. Yritysverkon pitää olla suunniteltu useille käyttöjärjestelmille.
4. It-osaston on tuettava Linuxia.
5. Jos jokin ei silti toimi, tuen on hallittava Linux.

Nämä olisivat olleet itsestäänselviä, jos Linux-koneeni olisi ollut aidosti yritysverkossa. Blogin rajoissa niin ei tapahtunut. Ainoastaan kohta 2. toteutui siltä osin, että Lenovo väitti Suse Enterprisea Linuxia sertifioidusti yhteensopivaksi Thinkpad X41:n kanssa, mutta se ei selvästikään totetunut.

Ongelmia en lopulta ehtinyt juuri ratkoa, koska aikaa tavallisen toimistotyön ohessa oli liian vähän. Tosin bluetooth-kännykällä sain viimein Tapio Loposen ja muutaman muun vinkeillä nettiyhteyden Suse Linuxiin.

Paljon hyvää tuli sekä Susessa että Ubuntussa vastaan. Hyvä ohjelmavalikoima käyttöjärjestelmän mukana, paketinhallinta, virtuaaliset työpöydät ja tietoturvan tunne, kun monet tietoturvaohjelmat eivät ole kuluttamassa resursseja. Näitä jään Windowsissa kaipaamaan.

Huonoa oli se, että moni aivan perusasia ei toiminut perusraudasta huolimatta, kuten ensin näytönohjainongelmat Ubuntussa, bluetooth-synkronointi kännykkään, Thinkpadin äänikortti, muistikortinlukija (joka tosin onkin epästandardi) ja mystiset komentoriville pakottavat virhetilanteet.

Jos saisin täyden tuen Linuxille työpaikalla, voisin tehdä sillä mielelläni töitä. Gimp, Openoffice ja Firefox soveltuvat toimittajan töihin siinä missä Photoshop Elements, MS Office 2003 ja IE7. Nämä ovat tärkeimmät päivittäiset työkalut. Openoffice on jopa helpompi opetella kuin MS Office 2003:sta 2007:ään siirtyminen.

Vistan ensihankaluudet

Tutustuin torstaina ensimmäistä kertaa kunnolla Vistaan, tosin vasta RC2:een. Käyttöliittymä vaatii selkeästikin opettelua. Aluksi en keksinyt miten saisin tiedostojen hallinnassa perinteiset valikot (File, Edit, View jne) näkyviin. UAC (User Account Control) aiheuttaa päänvaivaa, kun se kysyy jatkuvasti lupaa eri toimintoihin, Winampin asennuksessa kolme kertaa. Nokia PC Suiten asennus taisi keskeytyä viitisen kertaa.

Vistassa (RC2, Ultimate) ärsytti heti alkuun se, että vaikka ajan konetta Administratorina, monet toiminnot valittavat käyttöoikeuksista ja vaativat jatkuvaa hyväksyntää. Moni sanoo, että UAC kannattaa ottaa pois käytöstä, koska se ei toimi kunnolla, toisten mielestä tämä olisi tietoturvan kannalta järjetöntä. Toteutus on ainakin vielä RC2:ssa susi.

Peruskäyttäjän oikeuksilla käyttöjärjestelmää on edelleen hankalaa käyttää, vaikka Microsoft lupasikin korjata tämän.

Susessa ja Ubuntussa pidin siitä, että käyttäjä tietää selkeästi, milloin toiminto vaatii ylläpitäjän oikeudet, ja perussovellukset toimivat ongelmitta perusoikeuksilla.

Vistan kanssa 1280 x 1024 kuvapisteen työpöytä tuntuu entistä ahtaammalta. Luulin, että Vista Ultimate tarjoaisi jonkinlaisen virtuaalisen työpöydän tilan hallintaan, mutten sellaista löydä. Työpöytä tuntuu tässä mielessä vanhanaikaiselta jo nyt.

Monet ohjelmat eivät alkuun Vistassa toimi. Esimerkiksi töissä käyttämääni Firstclass Clientia en saa Vistassa käyntiin edes Administrator-oikeuksilla. Susessa ja Ubuntussa käännös toimii ongelmitta.

Tärkeimpiä Windows-sovelluksiani nykyisin on Foldershare, mutta sitä en saanut Vistassa toimimaan. Saan Administrator-oikeuksillakin virheilmoituksia kansioita synkronoitaessa.

Nokia PC Suite asentui, mutta synkronointia en saanut Outlookin kanssa toimimaan. Toisaalta Nokia ei vielä tuekaan Vistaa tässä vaiheessa virallisesti. Sen sijaan bluetooth-nettiyhteyden muodostaminen modeemiajurilla toimi heti ongelmitta.

Elokuvien katselu dvd:ltä ei Vistassa koneen asemalla toimi. Windows Media Player sanoo, että muisti ei riitä. Media Centerin puolella saan virheilmoituksen puuttuvista tiedostoista. Microsoftin päivitystyökalu ei löydä mitään päivitettävää.

Vistassa tuntuu vanhanaikaiselta sekin, että ohjelmia on edelleen etsittävä netistä sieltä sun täältä, ja päivityksetkin on hallittava pääosin manuaalisesti. Susen ja Ubuntun tarjoamat päivitysohjelmat tuntuvat tähän verrattuna nykyaikaisemmilta.

Siis mikä käyttöjärjestelmä seuraavaksi?

Linux vaatii opettelua, Vista vaatii opettelua. Minulle ratkaisevaa tulee olemaan se, kumman käyttöön saan lopulta firman virallisen tuen. Kotikäytössä käyttöjärjestelmän ratkaisee helppous. Juuri nyt on helpointa pysyä Windows XP:ssä, koska se on vakaa ja minulle tuttu.

Ubuntu, Suse tai Vista, kaikki vaatisivat Windows XP:hen verrattuna kotikoneessa luultavasti tuntien, tuntien ja tuntien säätämistä. Kaikki softat eivät heti toimi, ja muutakin viritettävää on. En ole edes varma, että Vistaan siirtyminen olisi vaivattomampaa kuin vaikka Ubuntuun, kun nyt alkeisiin on tutustunut Linuxissakin.

Jos pelaisin pc:llä, valinta olisi Vista. Siihen en palaa, koska varustelukierre on kallis ja työläs. Konsoli olohuoneessa täyttää sunnuntaipelailun tarpeet.

Tämän dramaattisempaa lopputuomiota en aio antaa, koska kuukauden käyttöaika, ja sekin vain osittain on liian lyhyt. Aikaa ja innostusta pitäisi varata enemmän, jotta alkuhankaluuksista pääsee yli, ja oma osaaminen alkaa riittää ongelmanratkaisuun.

Linux-blogiin yli 1100 kommenttia

Linux-blogin päivittäminen jää nyt toistaiseksi tähän. Uuteen käyttöjärjestelmään tutustuminen vei enemmän aikaa kuin olin varautunut. Siksi moni luvattu asia jäi tekemättä. Opin kuitenkin jotain uutta, ja nyt Linuxin käyttöä voi helpommin jatkaa. Novellin Suse Linux jäi suosikikseni, mutta vielä pitäisi kokeilla myös jotain KDE-pohjaista jakelua.

Blogi veti kaikkiaan tähän mennessä 1139 kommenttia, joka on ainakin Tietokone.fi:n lyhyen blogihistorian ennätys. Kiitos kaikille niistä.

Emme sulje blogia, vaikka “päiväkirja” päättyykin. Päivityksiä voi tulla, jos aikaa jää ja kun asiaa ilmenee. Ehdotuksia saa myös lähettää, mitä Linux-blogille voisi tästä lähtien tehdä.

Minulla riittäisi vielä teoreettista halua opetella lisää Linuxia, mutta se on jäänyt iltoihin (ja pari kertaa öihin asti) normaalin työn ohella. Aliarvioin, kuinka paljon aikaa opettelu vaatisi. En enää jaksa. Lopetan siis, kun on vielä hyvät fiilikset. Lisää paremmalla ajalla.

Suosituimpia perusteluita vaihtaa tai suositella vaihtoa Windowsista Mac OS X:ään tai Linuxiin on parempi tietoturva. Windows-käyttäjille sanotaan, että palomuuri- ja virustorjuntaohjelmista ei tarvitse huolehtia, eikä järjestelmä kiinnosta krakkereita tai muita tietoverkkoja hyödyntäviä rikollisia. Onko näin tosiaan?

En ole asentanut kumpaankaan Linux-blogin koneeseen, Ubuntu-pöytätyöasemaan tai Suse Enterprise Linux -kannettavaan mitään tietoturvaohjelmia. Ubuntu-kone on päällä 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän tuntia viikossa julkisen ip-osoitteen takana. Suurimman osan vuorokaudesta kukaan ei valvo, mitä koneella tapahtuu.

En ole silti harkinnut tietoturvaohjelmien asentamista, koska ei sellaista tunnuta missään suosittelevan. Tarjontaa toki on, mutta meilläkin Linuxin palomuurin ja softa-alueiden esittelyissä on lähinnä todettu, että Linux-kone saattaa toimia tiedostopalvelimena Windows-koneille, joten virukset kannattaa tarkistaa.

Kotikonettani ei tietääkseni ole koskaan ”korkattu”, mutta kesällä 2005 testasimme Tietokone-lehdessä, mitä kävi Windows XP -koneelle, jossa ei ollut uusimpia päivityksiä ja mitään tietoturvaohjelmia. Kyse oli siis puhtaasta asennuksesta – hetken aikaa.

Näin kirjoitin kokemuksista numerossa TK 7-8/2005:

Selvitimme spywaren, troijalaisten ja muiden haittaohjelmien vaikutusta Windows XP -koneeseen asentamalla julkiseen verkkoon täysin suojaamattoman koneen ilman tietoturvaohjelmia tai käyttöjärjestelmän päivityksiä. Testikoneessa oli XP:n SP1-versio ilman palomuuria. Liittymä oli Maxinetin adsl.

Kone jätettiin päälle ilman, että sillä surffattiin tai avattiin yhteyksiä minnekään. Noin vuorokaudessa sinne tunkeutui jo kymmeniä erilaisia haittaohjelmia, jotka availivat itse Internet Explorerilla yhteyksiä verkkoon, latailivat lisää ohjelmia ja vaihtoivat itsensä selaimen aloitussivuksi.

Noin neljässä päivässä koneella oli jatkuva useiden satojen kilobittien liikenne sisään ja ulos ilman, että koneella tehtiin mitään. Suoritinta tämä kuormitti 30–100 prosenttia.
Lopuksi koneelle yritettiin asentaa usealla yrityksellä F-Securen Internet Security -tietoturvapaketti ja Microsoftin Windows XP Service pack 2 -päivitys, mutta molempien asennus kaatui useista yrityksistä huolimatta. Tähän ei auttanut, vaikka kone irrotettiin verkosta.

Ubuntu- tai Suse Enterpise -koneemme eivät ole noin kuukauden aikana saastuneet mitenkään näkyvästi, jos muutenkaan. En ole havainnut outoa verkkoliikennettä ulospäin, joka viittaisi spywareen.

Tarkoittaako tämä, ettei tietoturvaohjelmia kannata turhaan asentaa? Nehän kuluttavat melkoisesti muistia ja prosessorin resursseja ainakin skannausten aikaan. Millaiset ovat erot tietoturvassa distrojen välillä?

Alusta lähtien ärsyttänyt ja tähän asti ratkaisematon ongelma on ollut se, ettei tämä Novell Suse Linuxilla pyörivä Thinkpad X41 tuntunut heräävän koskaan uni- tai taukotilasta, jos koneen vain jätti päälle sulkemalla näytön kansi. Kone meni virransäästötilaan, mutta ei herännyt siitä koskaan.

Suse Linux ja Thinkpad ovat heränneet sen verran, että näyttö aktivoituu ja hiiren kursori tulee näkyviin. Siihen on jäänyt, ruutu pimeänä. Olen hakenut kaikki Novellin sovelluksen tarjoamat päivitykset, enkä Lenovon sivuiltakaan löytänyt virransäästöön liittyvää ajuria tai päivitystä, joka tähän pitäisi laittaa.

Kyselin viimein netissä apua, ja sain vinkin muokata tiedostoon grub.conf arvon acpi_sleep=s3_bios. Kokeilin äsken uudelleen, ja käyttöjärjestelmä ja näyttö tuntuvat heräävän taas. Yksinkertaista kun osaa, ja tietää mistä etsiä.

Nyt olen taas pykälän verran viisaampi. Edelleen minua vähän ihmetyttää miksei tämä ollut oletuksena kunnossa, tai miksi asetus pitää korjata tekstitiedostoa muokkaamalla. Muutenhan Suse Enterprise Linuxissa on hyvät graafiset työkalut.

Millaiset ovat kokemuksenne kannettavien virranhallinasta Linuxin kansa, eli miten akku on kestänyt ja virransäästö toiminut? Kun Tietokone-lehti taannoin testasi eri kannettavien ja Linux-distrojen kanssa, eroja yhteensopivuudessa tuli esille.

Minä olen päässyt tällä Thinkpad X41:llä noin kahden ja puolen tunnin käyttöaikaan, mutten ole onnistunut vertaamaan sitä vastaavaan työskentelyyn Windowsissa.

(Päivitetty 15.11.2006 klo 17:59. Lisäsin kolmannen kuvan.)

Etukäteen oli varoiteltu, että tulostimen asentamisesta voisi tulla vaikeaa. Moni sanoi, että se tuntuu olevan Linuxin ongelma jakelusta riippumatta. Tänään oli tulostettavaa, mutta koska en pääse verkkotulostimeen käsiksi, lainasin uutta HP:n työasemakohtaista lasertulostinta työpaikalla.

Raahasin tulostimen paikalleen, virrat päälle ja usb-piuha kiinni Thinkpadiin. Novellin Suse Linux ilmoitti uudesta laitteesta ja kysyi salasanaa. Yllätyin suuresti, kun avautuvassa ikkunassa oli välittömnästi oikea HP:n Laserjet-mallinumero P2015.

Jatkoin asennusta. Sain listan valmistajista ja malleista. Tätä uudehkoa Laserjetiä ei listalta löytynyt. Kokeilin asennusta Laserjet-oletusasetuksilla, mutta asennusvelho ilmoitti, ettei tulostinta löydy.

Ajattelin, että tarvitsen uudet ajurit, joten Googlasin HP:n tuotesivut ja sieltä ajurit. Linux löytyi tuetuista käyttöjärjestelmistä. HPLIP-sivuilla latausosiossa tätä uudehkoa tulostinta ei tosin mainita, vaan siellä olevat tulostimet tulivat jo valmiiksi Novellin Suse Linuxin HP-tulostinten listassa. En lähtenyt asentamaan siis HPLIP:iä.

Katsoin uudelleen tulostinasetuksia, ja huomasin että ne voi määrittää manuaalisestikin. En käyttänyt tulostinasetusten tunnistamaa HP Laserjet P2015 -asetusta, vaan valitsin tulostimen portiksi usb port #1 ja käsin määritin tulostimen: HP -> Laserjet -> PCL6. Softa ilmoitti edelleen, että tulostinta ei löydy, mutta lisäsi sen kuitenkin.

Kokeilin siis tulostamista Openofficesta ja Firefoxista. Se onnistui heti. Myös ääkköset, taulukot ja kuvat tulostuvat. Tästä selvisin siis melko vähällä vaivalla. Asennukseen meni kaikkineensa alle 10 minuuttia.

Novell Susen tulostintyökalu tarjoaa mahdollisuutta myös HP Jetdirect -tulostukseen ja Windows-verkkotulostukseen, mutta niitä en siis pääse kokeilemaan.

Seuraavaksi voisi katsoa, miten käy kotona Lexmarkin monitoimilaitteen kanssa.

Millaiset ovat kokemuksenne, täytyykö tulostin valita Linux-tuen mukaan vai ovatko laitevalmistajat aloittaneet Linux-ajureiden tarjoamisen?

Tietokone-lehden tänään ilmestyvässä marraskuun numerossa (TK 12/2006) on aukeaman raportti Linux-kokemuksista kahden viikon käytön jälkeen. Lehden pitäisi viimeistään huomenna ilmestyä digiversionakin (7 €).

Tällä viikolla en ole valitettavasti päässyt päivittämään blogia, sillä olen Microsoft Tech-Edissä Barcelonassa. Linux-blogi ei ole siis pysynyt aivan alkuperäisessä päivitysaikataulussaan.

Huomiota ja juttuseuraa Tech-Edissä tuntuu saavan, kun käynnistää Novell Suse Linux -koneen. Yksi kommentoi, että “on aika rohkeaa tulla 3500 Microsoft-nörtin sekaan Linuxin kanssa”. Näin minä täällä tosin yhden Macbook-käyttäjänkin. Ei wlan-verkossa ainakaan ole estetty Linux-läppäreitä.

Novellilla on muuten Tech-Edissä ständikin tällä viikolla kehittäjille, ja ensi viikolla tietotekniikkapomoille. Käyn vielä katsomassa josko Microsoft-yhteistyö jo näkyy jotenkin.

Windowsissa dvd-elokuvat toimivat yleensä hyvin, kunhan hyvä toisto-ohjelma tulee dvd-aseman mukana. Minä ostin halvan bulk-pakatun aseman, jonka mukana ei tullut mitään. Windows Media Playerin kanssa dvd:t eivät toistuneet suoraan (puuttuvan kodekin takia), ja hyvät toisto-ohjelmat tuntuvat kaikki olevan maksullisia. Olisikohan Ubuntun kanssa tarjonta parempi?

On myönnettävä, että tilanne ei ole täysin aito. En nimittäin ehdi työpaikalla katsella elokuvia, ja tämä Ubuntu-kone on siis toisella pöydällä jököttävä työasema. Vaan kokoonpano nyt voisi olla tavallinen koti-pc.

Thinkpadilla ja Suse Linuxilla pääsen testaamaan myös, kunhan keksin miten saan koneeseen toimivat äänikortin ajurit.

Otin töihin mukaan Lostin kakkoskauden yhden dvd:n ja pari elokuvaa. Laitoin ensin koneeseen mainioksi kehutut Grimmin Veljekset (The Grimm Brothers). Käynnistin Windows-tottumuksesta Mplayerin ja valitsin Open DVD. Alkuvalikko avautui, äänet kuuluivat ja sain valittua tekstitykset. Ei ongelmia. Sama toistui kahden muun levyn kanssa.

Nämä ovat kaikki nyt R2-alueen (Euroopan) levyjä, joten en vielä kokeillut vaikuttavatko aluekoodit myös Ubuntussa. Ja ilmeisesti rajoitus voi olla myös dvd-aseman firmware-ohjelmistossa.

Toisella käynnistyskerralla Mplayer protestoi. Mitä ihmettä tämä meinaa? “Compile” kaiketi tarkoittaa tässä yhteydessä kääntämistä, joten kehoittaako virheilmoitus minua kääntämään koko softa uudelleen lähdekoodeista?

Kun nyt en saa Mplayeria toimimaan ainakaan heti, onhan täällä toinenkin ohjelman, Ubuntun mukana tullut Gnomen Movie Player. Sillä elokuvat toimivat heti ja toisellakin kertaa ongelmitta.

Ikkuna- ja kokoruututilat toimivat, tekstitys toimii, äänet kuuluvat (vain stereona, koska nyt on kiinni vain kuulokkeet), valikot toimivat ja niin edelleen.

Ubuntun mukana tuleva Movie Player vaikuttaa nyt toimivalta, mutta mikä olisi paras vaihtoehto?