KDE 4.2 onkin jo hyvä!
KDE-työpöytäympäristön neljäs tuleminen oli tänne asti sellaisessa tilassa, että periaatteessa se kiehtoi minua, mutta käytännössä kaikki oli liian keskeneräistä ja epävakaata, että olisin voinut koo-dee-ee nelosta oikeasti käyttää. 4.0 toki olikin pääasiassa kehittäjille suunnattu, mutta vielä 4.1 oli myös minulle ihan liian epävakaan oloinen.
En siis odottanut liikoja myöskään muutama päivä sitten julkaistulta versiolta 4.2. Yllätyksekseni blogosfäärissä alkoi nopeaan tahtiin liikkua “Unohtakaa se mitä olette KDE 4:stä tähän saakka nähneet, 4.2 toimii!”-tyylisiä huhuja. Pitihän sitä kokeilla ja asentaa se tähän Debian Lennyyn.
Kannan korteni kekoon – KDE 4.2 toimii. Eri softien jatkuva kaatuilu on tiessään. Työpöytä tuntuu virkeältä. En minä tätä laittaisi mihinkään perintökoneeseen, mutta jos koneessa pyörii entuudestaan vaikkapa Gnome hyvin, niin kyllä KDE 4.2 pyörii myös.
Uuden KDE:n ominaisuuslistaa en tähän kertaa, näitä kun toitotetaan kaikkialla. Katsokaa vaikka KDE:n omilta sivuilta, jos olette missanneet.
Mistä uutuuksista itse olen tähän asti pitänyt?
- Uusi, raikas ulkoasu. QT4, Oxygen-ikonisetti, häivytyksen kaltaiset pikkutehosteet siellä täällä jo ilman työpöytätehosteiden päälle kytkemistä, ynnä muut todella toimivat. Oletusulkoasu on jotain Vistan ja OS X:n väliltä, mutta toimii se silti.
- Työpöydälle ripustettavat pikkusovellukset. Joo, vanha juttu muistakin ympäristöistä, jopa vanhasta KDE:sta. Mutta esimerkiksi uuden KDE:n Folder View -vempele on minusta oikein mukava. Minulla on työpöydällä killuviin ikoneihin viha-rakkaus-suhde. Väliaikaisena laskeutumispaikkana työpöytä on ikoneille tosi jees, mutta jos niitä ei siivoa siitä samantien, hetken päästä työpöytä on oikea ikonien kaatopaikka. Folder Viewin avulla ikonihässäkän voi sentään rajata haluamansa kokoiselle alueelle työpöytää, näitä voi tehdä useampiakin ja tarvittaessa ikonit saa nopeasti piiloon. Hyvä kompromissi. Myös työpöytävempeleiden vapaa skaalattavuus ja pyöriteltävyys on kiva homma.
- PowerDevil-virransäästöohjelma. PowerDevil antaa säätää koneen virransäästöominaisuuksia siinä missä muutkin vastaavat ohjelmat, mutta on monipuolisempi esimerkiksi Gnomen vastaavaan verrattuna.
- Amarok 2. Suositun musasoittelijan toinen sukupolvi ei kaikkia miellytä, mutta minuapa miellyttää. Alkuun se vaati aavistuksen totuttelua ykkössukupolveen nähden, mutta nopeasti siihen tottuu.
- Tiedostojen hallinta. Tiedostot voi jakaa kategorioihin antamalla niille tageja, tiedostoille voi antaa arvosanoja, tiedostoja voi kommentoida ja niin edelleen. Dolphin-tiedostomanagerin tapa näyttää tiedostojen metatiedot (siis päivämäärä, tiedostotyyppi, kommentit/arvosanat, kuvien koot ynnä muut) on selkeä ja mukava.
- Uusi Konsole. Minä kun työkseni elän shellissä, on kiva että Konsole on parantunut entisestään. Valikot on viimeinkin jaettu uuteen uskoon. Useampaan eri sessioon kaiuttamista on parannettu siten, että auki olevista sessioista voi valita ne, joihin haluaa syötteensä lähettää. Vanhassa Konsolessahan oli vaihtoehtoina vain “Lähetä yhteen sessioon” tai “Lähetä kaikkiin sessioihin”.
Pinnan alla varmasti piilee paljon kaikenlaista, mitä en vielä muutamassa päivässä ole tajunnut lainkaan. KDE 4 -konkarit, laittakaa vinkkejä jakoon.
30. tammikuuta 2009 kello 11.21
En ole vielä 4.2:sta kokeillut, aiemmissa versioissa oli kuitenkin ongelmia vanhemmilla nVidian näytönohjaimen ajureilla. Päivitys versioon 180 poisti kuitenkin suurimman osan 4.1:ssä esiintyneistä ongelmista, varmaan sama pätee myös tuoreempiin julkistuksiin.
Teknisiä taustoja lukiessa KDE on kyllä käynyt aikamoisen kehityksen konehuoneen puolella ja sen perusteella odotukset tulevaisuudesta ovat korkealla. Kun kehitysalusta on kunnossa ja uusien sovellusten luominen on tehty helpoksi, voisi uskoa että KDE:lle tulee olemaan huimasti uusia ohjelmistoja.
30. tammikuuta 2009 kello 17.04
Onko jollakulla tiedossa linkkiä walkthrough-ohjeeseen kuin tämän asentaminen Lennyyn onnistuu?
30. tammikuuta 2009 kello 18.42
Olihan tuota kokeiltava, mutta ei se valittetavasti vain tunnu kivalta. Käyttöliittymä on jotenkin amatöörimäisen oloinen vaikka bling blingiä on selvästi haettu. Ikonit ovat kyllä hyvät, mutta muu jättää toivomisen varaan.
Gnomella ja OSX:llä jatketaan siis täällä. KDE on varmasti monelle loistava ympäristö, mutta liian sekavat käyttöliittymät karkoittavat minut vaikka toiminnallisuutta on reilusti tarjolla.
30. tammikuuta 2009 kello 21.05
Itse olen KDE4:sta käytellyt satunnaisesti jo 4.1 ajoista lähtien (ja ajoittain päätyöpöytäympäristönä) ja olen hieman ihmetellyt jyrkkää kritiikkiä sitä vastaan — itsellä kun se on toiminut varsin vakaasti jo kesästä lähtien. Plasmaan ihastuin jo heti alussa ja muutenkin totuin uuteen työpöytään varsin pian. Ainoat varsinaiset ongelmat ovat koskeneet paneelia, joka joskus menee rikki kokoa muutettaessa, ja satunnaisia graafisia bugeja, joita olen tosin nähnyt jo KDE 3 ajoista lähtien…
Suorituskyvyn kanssa ei ongelmia ole ollut integroidun Intelin näyttiksen kanssa, mutta toisaalta en ole koskaan ollut “desktop effectien” ystävä, joten saattaa johtua tuosta. Ilmeisesti hitauteen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin olleet lähinnä ajuri/softa bugeja tiettyjen näyttisten kanssa.
Tälläkin hetkellä varmaan käyttäisin KDE4:sta, jos en sattuisi olemaan “minimalistisessa mielentilassa” — ikkunamanagerina on tällähetkellä käytössä Openbox ilman mitään paneelihässäköitä tai muuta. Siinä on sitten tottumattomalla ihmettelemistä kun työpöydällä on pelkkä taustakuva, jos mitään sovelluksia ei ole näkyvillä
30. tammikuuta 2009 kello 22.02
Siis KDE 4.2 on todellla upea. http://home.kde.org/~binner/kde-four-live/
30. tammikuuta 2009 kello 22.55
Kiinnyin jo monella eri tasolla KDE 4.0, mutta eipä vieläkään ole tullut otettua käyttöön.
Katsotaan sitä tarkemmin, kun repolat suovat sen virallisesti rahvaalle.
Hyvältänäin pikatesteissä on tuntunut.
4.2.1 kannattanee varmaan kuitenkin odotella. *.0 nyt ovat joskus mitä ovat kiivaassa julkjaisutahdissa.
30. tammikuuta 2009 kello 23.06
Eniten ärsyttää Xinen täysi tonttuilu, johtui 4.2:een päivittämisestä tai mistä tahansa. Käytin aiemmin GStreameria Phononissa mutta nyt distroni kehittäjät olivat päättäneet poistaa GStreamer-tuen, koska GStreamer muka on “epävakaa” ja muutenkin epäluotettava KDE 4:n äänijärjestelmäksi.
Jouduin siis vaihtamaan Xineen ja tämähän on aivan hirveä! Amarok pystyy tuurilla toistamaan viisi biisiä ennen kuin Xine tilttaa. Kappaletta vaihtaessa joko mitään ei kuulu tai sitten Xine mykistyy kokonaan ja Amarok pitää bootata. Joskus kuukausia sitten käytin Xineä edellisen kerran, jolloin en havainnut juurikaan ongelmia, joten kai näiden sitten täytyy 4.2:een päivittämisestä johtua.
Muuten KDE 4.2 on kyllä ollut upea parannus aiempiin nähden. Oletusteemat ovat kyllä – kuvakkeet poislukien – täyttä kuraa mutta Bespiniin vaihtaneena se ei minua häiritse. Kun vain jaksaisin joku päivä opetella tweakkaamaan Bespiniä hienommaksi, siinä kun on paljon asetuksiaf joita säädellä.
30. tammikuuta 2009 kello 23.14
Eikös ole ollut, phononiin kytkettävissä mplayerinkin ollut tekosessa ja myös VLC?
Terveisin mplayerin fanipoika
30. tammikuuta 2009 kello 23.40
“4.0 toki olikin pääasiassa kehittäjille suunnattu”
Niin varmaan joo.. Stablena julkaisivat ja se tarkoittaa sitä että pitäisi kelvata jo tuotantokoneeseen.
31. tammikuuta 2009 kello 0.09
“Niin varmaan joo.. Stablena julkaisivat ja se tarkoittaa sitä että pitäisi kelvata jo tuotantokoneeseen.”
Jos olisit lukenut esim pääpamppu aseigon kommentteja, niin tietäisit, että stable oli kehittäjästable.
Sitä ei edes kehoitettu KDE:n sivuilla tuotantokäyttöön ja oli selkeästi mainittu asian laita. Lisäksi KDE 4.1 oli “early adopters”-julkaisu
31. tammikuuta 2009 kello 0.22
“Jos olisit lukenut esim pääpamppu aseigon kommentteja, niin tietäisit, että stable oli kehittäjästable.”
Jostain kumman syystä eksyi sitten kuitenkin jo muutaman käyttiksen tuotantoversioon.. Sellainen “kehittäjästable” ei sano yhtään mitään. Sitähän on ne beetaversiot ja muut on mitkä on kasaan pistettyjä toimivia versioita mitä voi kehittäjät ja muutkin tutkia.
31. tammikuuta 2009 kello 1.15
Niin se KDE-tiimi asiaa vaan selvitti.
He tekivät sen versionumeroinnin kehittäjiä silmällä pitäen. Eli sen jälkeen muut harrastelijat voisivat turvallisin mielin alkaa koodaamaan ilman suuria hajoamisen pelkoja.
Työpöytäympäristö on usean yksittäisen ohjelman kokonaisuus. Opensource ikäänkuin toimii heidän mielestä myöskin näin.
Jakelun kehittäjät ovat välillä melko sokeita (joskus se svn:stä haettu koodi olisi melkein ainoa vaihtoehto joillakin ohjelmilla käytettävyyden vuoksi vakaan sijaan), mutta kuitenkin heidän paketoimillaan paketeilla bugiraportit sun muut tehostuivat. Toisin sanoen potkittiin aktiivisia käyttäjiä persiille monelta suunnalta.
Se versionumerointi on kutenkin kehittäjien vastuulla/näkemys. Pitääkö kaavoihin aina kangistua? Se ei kuitenkaan olut nimeltään: KDE super deluxe 3XL 2000
31. tammikuuta 2009 kello 1.29
“Jostain kumman syystä eksyi sitten kuitenkin jo muutaman käyttiksen tuotantoversioon..”
Sinne ne eksyivät testiversiona. Ei kukaan kde puolelta käskenyt tai ees suositellut tuotantokäyttöön vaan pelkästään kehittäjille ja aktiivisille testaajille jotka osaa debugata ja raportoida ongelmia. Jotkut vaan oli tyhmiä että eivät osanneet lukea mitä tuotantoversioksi suositellaan ja kehoitetaan välttämään kde4 versiota kunnes se saadaan kuntoon.
Kubuntu oli yksi saamarin tyhmä distro joka otti kehitysversion kun ei ubuntu pojat osaa pysyä housuissa vaan vaaditaa koko ajan uusinta uutta jos on mahdollisuus saada. Kde myös pyrkii julkaisemaan aikaisin ja usein ja saavat täten bugit nopeammin korjattuu kun kerra kuussa tulee sitte bugikorjauksia ja puolen vuoden välein ominaisuuslisäykset softaan ettei tarvi odotella seuraavaa kolmee vuotta ennenkuin jotain saisi muuttaa ja taas hajois kerralla paljon. Ammattilaiset kyllä osaa erotella eri softat toisistaan ja ylläpitää niitä tietäen aina missä se vika on milloinkin ilman että syyttää jotain toista osaa sen vuoksi mitä toinen osa tekee. Pekka peruskäyttäjien kantsiikin pysyy ihan jossain muissa distroissa jotka ei kde4 kehitysversioo edes aikonut vakaana julkaisuna.
ps. Ei kde ole minkään käyttiksen osa vieläkään. Käyttis sen alla voi olla vakaa ja siitä huolimatta kde4 voi kaatuilla ja sekoilla jos on kehitysversio.
31. tammikuuta 2009 kello 1.39
“Se versionumerointi on kutenkin kehittäjien vastuulla/näkemys. Pitääkö kaavoihin aina kangistua? Se ei kuitenkaan olut nimeltään: KDE super deluxe 3XL 2000″
No jotkut näköjää on niin sokeita idiootteja että ei osaa erotella versionumeroa ja toimivuutta. Joillekkin kun se versio numero on jokin pyhä messias joka kertoo että onko softa nyt valmis kun se saa ensimmäisen päivityksen. Se softa on valmis sitte kun kehittäjät sanoo sen olevan valmis tai ite käyttäjä toteaa että nyt on valmis omaa käyttöön. Versionumero vaa kertoo sitä että voi odottaa sitä muutosta tapahtuneen aikasempii versioihi nähden. Järkevintä on vaan lukee kehittäjien tuloksia eikä trollata jotain että eka päivitys on sit se mikä sanoo että softan voi ottaa tuotantokäyttöön. Eka versio voi olla hyvinkin toimiva tuotantokäytössä tai sitte se voi olla vaikka vasta kymmenen päivityksen jälkeen.
Ehkä kde pitäisikin nimetä joillekkin sellaiseksi “KDE ULTIMATE SP1 UPDATE FOR THE GREATEST UBUNTU OS ON THE WHOLE WORLD!!!” jotta osaavat vasta päivittää siihe silloin eikä ottaisi sitä 4.0 versita jossa jokaisessa ilmoituksessa on lukenut selkeästi että ei-tuotantokäyttöön vaan kehittäjille. Ja sitte ruvetaa vielä puhuu jostain käyttiksestä vaikka kyse on pelkästää softasta joka antaakin käyttäjälle graafisen työpöydän jota pyörittää se käyttis. Pitääks tässä alkaa syyttämään omaa adsl modeemii siitä että netti ei toimi jos elisalla on serverit alhaalla? Joidenkin logiikan mukaan täytyy koska se oma routteri on osa elisan verkkoo.
31. tammikuuta 2009 kello 1.44
“Suorituskyvyn kanssa ei ongelmia ole ollut integroidun Intelin näyttiksen kanssa, mutta toisaalta en ole koskaan ollut ”desktop effectien” ystävä, joten saattaa johtua tuosta. Ilmeisesti hitauteen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin olleet lähinnä ajuri/softa bugeja tiettyjen näyttisten kanssa.”
Itellä on yhessä koneessa intelin grafiikkapiiri emolevyllä ja suorituskyky on ollut loistava. Koneessa ei windows vistan aero toimi mutta tämän 4.2 version tehosteetpa toimivat moitteetta. Compizikaan ei näin nätisti ole toiminut. Tiedä mitä nyt sitten ovat kehittäjät tarkalleen osanneet tehdä mutta ammattitaitoo on löytynyt tehosteiden luomiseen
31. tammikuuta 2009 kello 3.58
“Sinne ne eksyivät testiversiona.”
“Ammattilaiset kyllä osaa erotella eri softat toisistaan ja ylläpitää niitä tietäen aina missä se vika on milloinkin ilman että syyttää jotain toista osaa sen vuoksi mitä toinen osa tekee.
Valmiissa käyttiksessä tuollaiset asiat hoitaa joku muu ettei itse tarvitse arpoa. Ei Pekka Peruskäyttäjää kiinnosta mitkään KDE:n versionumerot. Jos ei toimi niin sitten viimekädessä vika on Kubuntun.
“ps. Ei kde ole minkään käyttiksen osa vieläkään.”
Kyllä KDE4 oli ainakin osa (K)ubuntua sekä Fedoraa.
“Joillekkin kun se versio numero on jokin pyhä messias joka kertoo että onko softa nyt valmis kun se saa ensimmäisen päivityksen.”
Sitten kun softa on vähintään versiota 1.x tai stable niin se on silloin valmis käyttöön. Jos ei ole niin softan valmistaja on mokaillut. Aikaisemminkin voi ottaa käyttöön jos sen on joku testannut varmasti toimivaksi. Käyttöjärjestelmien tapauksessa sitten kannattaa odottaa ensimmäistä service packiä tai point releasea ennen tuotantokäyttöön ottamista kun siinä on aina vähän viivettä ennen kuin kaikki softat on varmasti saatavilla ja käyttöjärjestelmät on niin laajoja kokonaisuuksia, että niistä yleensä löytyy paljon kriittistä korjattavaa kun niitä otetaan laajamittaisesti käyttöön.
“Ja sitte ruvetaa vielä puhuu jostain käyttiksestä vaikka kyse on pelkästää softasta joka antaakin käyttäjälle graafisen työpöydän jota pyörittää se käyttis.”
Sekoitat ehkä ytimen (tai jotain muuta?) käyttöjärjestelmään. Ja ydinkin softaa siinä työpöytä. Molemmat ovat käyttöjärjestelmän komponentteja: http://fi.wikipedia.org/wiki/Komponentti
“Pitääks tässä alkaa syyttämään omaa adsl modeemii siitä että netti ei toimi jos elisalla on serverit alhaalla?”
Netti == Internet == maailmanlaajuisen verkon käyttämä IP protokolla. ADSL modeemi toimii ISO OSI -mallissa alemmilla tasoilla.
31. tammikuuta 2009 kello 7.05
Matti Karnaattu haluaa nyt välttämättä olla trolli. Eiköhän jatketa keskustelua siitä mistä aloitettiinkin, eli KDE:sta. Lopetetaan se pilkunviilaus.
Hienoltahan tuo näyttää. Ostan tässä juuri uutta konetta ja KDE 4.2:n ominaisuuksista innostuttuani laitoin tuosta Fedora Coren valumaan torrentilla. Ensimmäisiä asioita asennuksen jälkeen juurikin päivitys KDE 4.2:n.
Toisaalta, kauan sitten kakkos ja kolmosversiota käyttäneenä ihmettelen, miksi monet näistä uusista ominaisuuksista julkaistiin vasta nyt? OSX:ssä ja Windowsissa monet näistä ominaisuuksista on ollut jo pitkään. Toki on myös erittäin hieno juttu, että paransivat noita asetusikkunoita. KDE:n kolmosversion alkupäässä ne olivat aivan kuraa. Yleensäkin aiemmin asetusten määrittäminen KDE:ssa on saanut jatkuvasti miettimään vaihtoa Gnomeen. Nyt tosin voi hyvillä mielin asentaa KDE:n.
31. tammikuuta 2009 kello 15.03
“OSX:ssä ja Windowsissa monet näistä ominaisuuksista on ollut jo pitkään. Toki on myös erittäin hieno juttu, että paransivat noita asetusikkunoita.”
Niin, hyvä juttu. Windowsissahan taas sitten sotkivat Vistassa ohjauspaneelin ja ihan paska se vielä Windows 7:ssakin. Kai se tarkoitus on että löytyy saadaan työllistettyä tukihenkilöitä koska tavallinen juntti tarvitsee apua kaikessa Windowsin konffauksessa. Toisinaan tuntuu että se Vistan hakutoiminto sitä varten että löytäis jostain vivun millä saa vaihdettua näytönsäästäjää tms. kun on muuten niin täyspaska konffivalikko.
31. tammikuuta 2009 kello 23.07
“Windowsissahan taas sitten sotkivat Vistassa ohjauspaneelin ja ihan paska se vielä Windows 7:ssakin.”
Paitsi että vistassakin saa ohjauspaneelin muutettua “Perinteiseen näkymään”. Tämän jälkeen se on aivan saman näköinen kuin XP:ssä (nooh, ainakin lähes).
“Toisinaan tuntuu että se Vistan hakutoiminto sitä varten että löytäis jostain vivun millä saa vaihdettua näytönsäästäjää tms. kun on muuten niin täyspaska konffivalikko.”
Eihän se sitä tarkoita, että jokin ohjelmisto on “paska” jos itse ei osaa käyttää ja tarvitsee tukea. Sitä varten se IT-tuki on, koska eihän kaikki ihmiset voi osata käyttää kaikkea. Jokaisessa käyttöjärjestelmässä ja yksittäisessä ohjelmistossa on omanlaisensa logiikka jolla sitä pitää käyttää ja jolla se toimii.
31. tammikuuta 2009 kello 23.28
“Eihän se sitä tarkoita, että jokin ohjelmisto on ”paska” jos itse ei osaa käyttää ja tarvitsee tukea.”
No kun on niitä selkeämpiäkin konffivalikoita näkynyt niin sillä perusteella minä tuota arvostelen.
“Jokaisessa käyttöjärjestelmässä ja yksittäisessä ohjelmistossa on omanlaisensa logiikka jolla sitä pitää käyttää ja jolla se toimii.”
Itseasiassa ei. Käyttöliittymätutkimuksissa on todettu, että yhdenmukaisuus helpottaa käyttöä ja siksi on eri ympäristöille erilaisia käyttöliittymästandardeja ja suositukseia joiden mukaan softat pitäisi tehdä.
1. helmikuuta 2009 kello 11.10
Kun jossain vaiheessa jouduin pakostakin kokeilemaan Ubuntu Intrepidin mukana tulevaa KDE4.?:aa, oli se mielestäni niin armottoman paljon paskempi ja niin armottoman paljon hitaampi kuin KDE3.5, että en ihan heti usko tuota hehkutusta.
Kai siitä paremman voi saada, mutta huvittaisi tietää miten on käynyt esimerkiksi sen armottoman hitauden. Yleensä kun aletaan kieliposkella toteuttaa ties mitä reunojen pyöristyksiä ja feidaavia valikkoja niin siitä on vaikea sitten luopua. En ole ikinä tajunnut näitä tahallisia käyttöliittymän hidastimia.
1. helmikuuta 2009 kello 14.15
KDE4 on aika erilainen verrattuna 3.5:n ja lisäksi se kieltämättä vaatii enemmän koneelta kuin vanha versio. Lisäksi omasta mielestä oli iso moka julkaista selvästi epävakaa versio ikään kuin vakaana (ja muutamilta distroilta myös iso moka käyttää tuota versiota). Mutta kuten ensimmäisessä viestissä mainitsin niin ainakin omalla kohdalla suurin osa hidasteluista lakkasi saman tien kun olin päivittänyt nVidian näytönohjainajurin versioon 180.
Toinen asia onkin myös uuden omaksuminen. Itse harmittelin aluksi kuinka toimiva k-valikko oli muokattu uuteen uskoon, mutta nyt tämä uusi tuntuu paljon toimivammalta kuin vanha. Hämmästelin myös miksi ~/Desktop/ -hakemiston näyttö työpöydällä oli pitänyt muuttaa plasma-appletiksi, mutta onkin itse asiassa miljoona kertaa järkevämpää tägätä työpöydällä näytettävät tiedostot. 3.5 sarja oli myös ihan hyvä, mutta neloseen totuttuani en kyllä mistään hinnasta enää vaihtaisi takaisin.
1. helmikuuta 2009 kello 16.33
Ei ikoni vaan KUVAKE
1. helmikuuta 2009 kello 17.29
alsh: “Toisaalta, kauan sitten kakkos ja kolmosversiota käyttäneenä ihmettelen, miksi monet näistä uusista ominaisuuksista julkaistiin vasta nyt? OSX:ssä ja Windowsissa monet näistä ominaisuuksista on ollut jo pitkään. ”
KDE:lla on tiukat säännöt ominaisuuksien lisäämiselle. Jos ominaisuuden lisääminen versiohaaraan myöhästyy vaikka yhdellä minuutilla niin se jää sitten seuraavaan x.+1 versioon.
Ja KDE4 ei ole 1+1+1+1 versiointi vaan se on aivan puhtaalta pöydältä ohjelmoitu työpöytäympäristö eri käyttöjärjestelmille, kuten Linuxille, SunOS:lle, FreeBSD:lle jne. Ja KDE4:n myötä ohjelmat on helppo portata esim Linux käyttöjärjestelmältä Windows NT:lle ja tällöin voi käyttää vaikka kopetea, konqueroria, katea ym Windows XP:llä tai Windows Vistalla. Tämä Qt3 -> Qt4 porttaus oli suuri KDE:lle ja samalla päätetiin siistiä kaikki, tuoda uusia tekniikoita joita voidaan käyttää seuraavat 10 vuotta ja koodivaatimuksetkin kiristettiin niin että kaikki koodi täytyy olla helposti ylläpidettävää, ettei satu samanlaista puurokuraa mitä Kickerin kohdalla oli. Ja Kicker (KDE aikaisempi työpöytäpalkki) oli yksi syy miksi Aaron Seigo sai idean Plasmalle (plasma-desktop) ja rupesi sitä suunnittelemaan n. 4 vuotta sitten ja artistit tekivät mockuppeja ideoista ja siitä se sitten lähti. Paljon on aikaa kulunut ja hyvin paljon on tekniikoita jouduttu luomaan ihan tyhjästä jotta plasma-desktopin ideat on mahdollista toteuttaa.
KDE 4.2:sta ei pidä tietenkään sekoittaa yhtään aikaisempiin KDE4 versioihin kuten 4.0.x tai 4.1.x sarjaan. Ne ovat jo “historiaa” vaikka 4.1.x sarja saa vielä päivityksiä, mutta ei uusia ominaisuuksia. 4.1.x sarja ja 4.2.x sarja on hyvin paljon toisistaan eroavia ominaisuuksissa ja toiminnallisuudessa. Jos kehtaisi niin voisi väittää että ero on kuin Windows ME:lla ja Windows XP:llä. Useilla toimi KDE 4.1.x sarja hyvin mutta monilla ei, etenkin NVidian käyttäjät olivat ongelmissa kun NVidia ei saanut korjattua ajureitaan. Intel ja ATI käyttäjät ovat päässeet helpolla ja moni KDE kehittäjä vaihtoikin ATI:n kortteihin koska ne vain toimi.
Tänään pääsin vasta taas lukemaan KDE kehittäjien postituslistat ja muut blogit ja paljon oli ominaisuuksia myöhästynyt 4.2.x version jäädytyksessä. Puhuttiin ihan tunneista ja yhden kohdalla myös jopa keskusteltiin että voidaanko tehdä poikkeustapaus että ominaisuus voidaan lisätä 4.2.1 versiossa, mutta ei herunut joten 6kk on sitten odotettava että tavalliset käyttäjät saavat sen käyttöön. Itse varmaan siirryn 4.2.3 version kohdalla taas KDE:n trunk-haaraan korjaamaan bugeja ja harkitsen jopa että aloittaisin KDE4:n porttausta Windows NT-käyttöjärjestelmälle tarkoitetun haaran testaamista. Tällä hetkellä kun muutaman ohjelmiston kohdalla olen Windows NT porttauksissa mukana ja ehkä saatan jopa testailla joskus miten ne toimivat Mac OS X -järjestelmässä.
Listaan itse että tavalliselta käyttäjältä puuttuu pari ns. kriittistä ohjelmaa. Toinen on Kaffeinen joka on KDE3:ssa ollut paras DVB-soitin ja toinen taas on K3b -poltto-ohjelmisto.
Ensimmäiseksi varmaan paneudun tuohon KRunnerin paranteluun. Sen käytettävyys ei ole vielä tarpeeksi viilattu normaalissa komento orientoituneessa tilassa, mutta tehtävä orientoitunut tila taas on suhteellisen pahasti kesken. Molempiin on tulossa parannuksia ja etenkin kunhan Nepomukin käyttöön saadaan käyttöliittymät Dolphiniin ja pari muuta kivaa plasmoidia, niin homman pitäisi alkaa pelittämään.
Monikaan ei näytä maininneen paljon kaivattua ominaisuutta joka on KRunneriin “piiloitettu” Eli tavallista/tieteellistä laskinta ja yksikkömuunninta.
Esimerkiksi laskimen käyttö tapahtuu ensin syöttämällä = merkki ja tämän jälkeen lasku. Esim: =2.1*2 tai =3*3^2+(2+2-1)*2
Nyt myös voi helposti muuttaa pituudet, pinta-alat ja muut yksiköt keskenään.
Pituudet:
40 feet as yards = 40 jalkaa jaardeina.
868 feet as centimeters = 868 jalkaa senttimetreinä
Lämpötilat:
86F as C = 86 fahrenheittia Celsiuksina
-9C as K = -9 Celsiusta Kelvineinä.
Pinta-alat:
2km2 as feet2 = kaksi neliökelometriä on neliöjalkoina
2feet2 as cm2 = kuinka monta neliösenttiämetriä on kaksi neliöjalkaa.
Nopeudet:
86km/h = metriä sekunnissa
86km/h as mph = kilometriä tunnissa on kuinka monta mailia tunnissa
Henrik Heino: “En ole ikinä tajunnut näitä tahallisia käyttöliittymän hidastimia.”
Tahallisia? Minulla toimii 3D kiihdytetty työpöytä paljon sutjakammin kuin ei-3D kiihdytetty. Tällä hetkellä kDE4 kuluttaa vähemmän tietokoneen resursseja kuin KDE3. KDE4 on nätimpi mutta ennen kaikkea käytettävyys on parempi 3D tehosteiden kanssa. Liian moni “tehokäyttäjä” jotka vannovat Win9x-järjestelmien kaltaisen käyttöliittymän nimeen eivät ymmärrä miten paljon 3D tehosteet _auttavat_ nimenomaan _tavallista_ käyttäjää.Visuaalinen palaute on selkeämpi ja paljon informatiivisempi kuin ilman tehosteita. Tavallisella ihmisellä on esim ongelmia jo ymmärtää alapalkin toimintaa että ikkuna onkin siellä kun sen pienentää. Kun pienennys/suurennus animoidaan niin käyttäjä oppiikin heti että missä se ikkuna onkin.
Oikeaoppinen 3D-tehosteiden säätäminen tarkoittaa sitä että istuudutaan sen seniorikäyttäjän viereen siihen koneen äärelle ja tarkkaillaan vähän aikaa hänen toimiaan jotta löydetään ne ongelmat ja sen jälkeen säädetäänkin asetuksia tarpeen mukaan siten että käytettävyys paranee. Visuaalisuus on hyvin tärkeässä osassa käytettävyyttä ja se tarkoittaa että pyöreys ja kulmikkuus on tarpeen tietyissä paikoissa ym. Käyttöliittymän täytyy aina olla mahdollisimman samankaltainen mutta koskaan ei yhtä käyttöliittymää voida yrittää soveltaa kaikkialla, koska se ei vain toimi. Tästä esimerkkinä vaikka Microsoftin muualta käyttöön ottama käyttöliittymä Office 2007/2008:ssa. Käyttöliittymä toimii vielä suhteellisen hyvin toimisto-ohjelmistossa mutta se onkin huono toisissa ohjelmissa joiden tehtävä on muuta kuin tekstinkäsittelyä jne. Käytettävyydessä täytyy aina tarkkailla ja pohtia että mikä sopii parhaiten eikä yhtä parasta kaikkialle sopivaa käyttöliittymää oikein ole. Ja erinomaisenkin käyttöliittymän voi vieläpä onnistua pilaamaan kunnolla hyvin pienillä asioilla, kuten lisäämällä jotain viivoja tai muita reunuksia, tiettyjä värejä tai sijaintia ym.
Käytettävyyteen kuuluu myös käyttäjän mielen “hemmottelu” missä toimista tehdään näyttävää, jolloin työskentelykin on sujuvampaa kun käyttäjä ei hermostu niin herkästi kun käyttöliittymä on rentouttava ja visuaalisesti palautteen antava. Nämä vaan voidaan hyvin herkästi tehdä “yli”.
1. helmikuuta 2009 kello 20.43
Julkaise nettikirjoituksistasi vielä kirja
Materiaalia on muutaman raamatun verran.
1. helmikuuta 2009 kello 22.33
Onko muilla tullut vastaan tälläistä ongelmaa tuon kanssa?
Mulla koneessa ATIn näytönohjain. Kun asennan tuolla http://home.kde.org/~binner/kde-four-live/ koneelle F2:lla Suomen valiten ja kun sitten käynnistän seuraavan kerran, niin näyttö menee pikseliharmaaksi ja siihen alkaa kasvamaan keskelle vaalea pilvialue, johon tulee sitten vielä vihreääkin kekskelle. Eli onko tuo jotenkin “rikki”?
1. helmikuuta 2009 kello 22.52
Eikös tuo tiedostojen tagittaminen ja pisteytys ole ollut muissa käyttiksissä jo pitkään aiemmin.
Alapaneelissa vaikuttaisi siirtyvän tai katoavan edelleen tässäkin versiossa osat itsekseen. Kadotti Menu-kohdan ja piti lisätä se uudestaan.
Alapaneelia säätäessä, oikean laidan käyräpavusta, kokeilin siirtää sitä osaa, mihin käynnistettyjen ohjelmien kohdat tulevat, toiseen paikkaan ja se irtosi koko paneelista, enkä saanut vedettyä sitä enää takaisin. Vein sen näytön yläreunaan. Siellä siitä tulikin hauska “tennispeli” kun yritin saada hiirellä kiinni sen molempiin päihin vuoronperää ilmestyviä säätöpainikkeita – katosi vaan aina toiseen päähän kun olin saamassa hiirtä kohdalle.
Muutama pikavalinta alapaneelissa oli jo valmiina ja ajattelin lisätä niihin muutaman suosikkiohjelman pikavalinnan lisää. Menu:sta hiiren kakkosella löytyi “Add to Panel” -toiminto. Mutta miksi se heittää pikavalinnan paneeliin oikealle, samaan kohtaan missä on indikaattorikuvakkeita?
Samoja pikavalintoja tulee noin paneelin molempiin päihin ja pitää siirrellä katsetta ja hiirtä koko paneelin mitalta jos käynnistää eri ohjelmia samalla – ei tunnu käytettävyys hyvältä, paitsi tietysti ranne ja silmäjumppana. Pikavalintojahan nuo ovat valmiit ja itse lisättävät, miksei se laita niitä samaan kohtaan?
Jotenkin hankalan tuntuinen. Käytettävyys on vähän hakoteillä ja asioita tehty liian vaikeiksi.
1. helmikuuta 2009 kello 22.59
Kannattaa odottaa loppukevääseen/alkukesään, että KDE 4.2:sta tulee korjaillumpi versio mukaan linux-jakeluitten seuraaviin versioihin. Nyt on vielä liian keskeneräinen ja pitää säätää liikaa.
2. helmikuuta 2009 kello 11.28
Jos tätä sattuu lukemaan joku, joka tietää noista linuxin suomennuksista, niin voisiko tälle tehdä viimein jotain :
Monen jakelun (suse, ubuntu…) asennusohjelmassa on käynnistyslataajan asetuksissa ollut vuosia jo käännettynä puutteellisesti kaksi eri vaihtoehtoa “Boot from BootPartition” ja “Boot from RootPartition” – nuo molemmat on suomennettu samana “Käynnistä juuriosiosta”. Myöskin kyseisen kohdan ohjenäyttö kaipaisi ehdottomasti sekä englanninkielisenä että etenkin suomenkielisenä täsmällisempää ohjeistusta – nykyisistä teksteistä ei kyllä asiaa tuntematon saa vaihtoehdoista ja niiden merkityksistä mitään järjellistä käsitystä.
Kyseinen toiminto on muutenkin kovin kummallinen, sillä siinä voi ruksia vaikka kaikki vaihtoehdot, koska ne ovat valintalaatikoina – mikä ei useimmitenkaan varmasti ole tarkoitus.
Sama suomennosten epämääräisyys vaivaa muutamissa kohdissa tämän KDE 4.2:nkin suomennusta – onkohan sitä tekemässä yksi vai useampikin henkilö? Onko testaus järjestelmällistä vai onko se sälytetty käyttäjille?
2. helmikuuta 2009 kello 12.24
Kun kysessä on aivan uusi ja erilailla toimiva käyttöliittymä niin pikaisella tutustumisella ei ehkä saa aivan oikeaa kuvaa sen käytettävyydestä koska käyttäjän vanhat tottumukset on vielä rasitteena. Olen nyt tota 4.2 versiota viikon verran kokeillut Mandrivan Cooker versiossa ja päivitellyt sitä päivittäin. Minun käyttökokemusten mukaan mitään merkittäviä nopeuseroja 3.5 versioon verrattuna ei ole vaikka silmäkarkkia onkin tullut lisää. Vaikka pieniä ongelmia joidenkin widgettien kanssa onkin, ja lisääntyneiden ominaisuuksien vuoksi joidenkin säätöjen tekeminen aluksi tuntuukin hankalammalta niin silti kokemus on positiivinen. Kunhan keväällä julkaistavaan Mandrivan 2009.1 versioon nuo pienet puutteet vielä saadaan korjattua niin uskon että tuloksena on soiva peli niin tehokäyttäjille kuin tietokonetta vähemmän käyttävillekkin.
Raips voisi tosiaan tehdä pienen oppaan KDE4:stä, ja laittaa sen johonkin nettiin tarjolle. Vaikkapa tuonne suomenkieliselle Mandrivan ohjeita sivulle
http://mandriva-fi.org/mediawiki/index.php?title=Etusivu
2. helmikuuta 2009 kello 12.34
raips: “Tahallisia? Minulla toimii 3D kiihdytetty työpöytä paljon sutjakammin kuin ei-3D kiihdytetty.”
Minkä takia minulla sitten KDE3.5:n valikko hyppää näytölle silmänräpäyksessä ja KDE4.?:n classic-tyylisellä valikolla kestää pari sekuntia “rakentua” siihen? Ainakin wanhassa KDE4.?:ssä homma oli noin, toivottavasti on korjattu. Kyllä tuo minusta aika tahalliselta hidastamiselta vaikuttaa jos ennen toimi kuin rasvattu ja nyt tuskaisen hitaasti. Mutta joo, pitäisi testata uudestaan ja uudemmalla ennenkuin viitsin alkaa lisää haukkumaan tuota…
2. helmikuuta 2009 kello 15.20
“Liian moni ”tehokäyttäjä” jotka vannovat Win9x-järjestelmien kaltaisen käyttöliittymän nimeen eivät ymmärrä miten paljon 3D tehosteet _auttavat_ nimenomaan _tavallista_ käyttäjää.Visuaalinen palaute on selkeämpi ja paljon informatiivisempi kuin ilman tehosteita. Tavallisella ihmisellä on esim ongelmia jo ymmärtää alapalkin toimintaa että ikkuna onkin siellä kun sen pienentää. Kun pienennys/suurennus animoidaan niin käyttäjä oppiikin heti että missä se ikkuna onkin.”
———————
Se ei voi millään tarkoittaa sitä, että jokaiselle käyttäjälle on ne hemmetin animaatiot joka tapauksessa tarpeellisia. Itse katson niitä animaatioita vaikka elokuvan muodossa, jos kiinnostaa – eikä asia liity edes siihen, viekö se animoitu ympäristö konetehoja vai ei. Olen täysin varma, että on muitakin, joiden mielestä jatkuva kaiken maailman vimpuloiden animointi työpöytäympäristössä vain häiritsee. Siitä ei voi millään tehdä jotain itseisarvoista.
2. helmikuuta 2009 kello 15.21
“Minkä takia minulla sitten KDE3.5:n valikko hyppää näytölle silmänräpäyksessä ja KDE4.?”
Niin miten sen nyt ottaa. Systeemi on varmaan tuossa valikossa paljon monimutkaisempi, kokeile klassista. Tuosta bling blingin mahdollistamasta systeemistä on kuitenkin hyötyä. Xorg-kuorma 3d-kiihdytetyllä työpöydällä on pienempi kuin ilman, mutta efektejä lisätessä ero pienenee, jolloin ikkunamanageri kuormittaa konetta. Testaa ikkunan liikuttelua niin huomaat eron. Häivtykset toki syövät aikaa ja sen fakta jota ei muuksi voi muutaa.
2. helmikuuta 2009 kello 15.24
Kaikki ne hemmetin vimpulat aiheuttaa usein tunteen, että selailee jotain täysin flash-pohjaisesti toteutettua nettisivustoa…
Ei millään pahalla kuitenkaan – jos toiset niitä tarvitsee, niin olkoon ne sitten valittavissa.
2. helmikuuta 2009 kello 15.32
“Tuosta bling blingin mahdollistamasta systeemistä on kuitenkin hyötyä. Xorg-kuorma 3d-kiihdytetyllä työpöydällä on pienempi kuin ilman, mutta efektejä lisätessä ero pienenee, jolloin ikkunamanageri kuormittaa konetta. Testaa ikkunan liikuttelua niin huomaat eron. Häivtykset toki syövät aikaa ja sen fakta jota ei muuksi voi muutaa.”
————-
Nimenomaan – ne häivytykset on se pahin ajanhaaskaus, vaikka ei veisikään mitään resursseja. 3d-kiihdytyksellä voi tehdä paljon hyödyllistä kaiken maailman bling blingin sijaan. Saa ne animaatiotkin jäädä sinne omaan arvoonsa, mutta sen sijaan Metisse-konseptin kaltaisen toimivan ratkaisun ottaisin heti vastaan!
2. helmikuuta 2009 kello 15.33
Henrik Heino: “Minkä takia minulla sitten KDE3.5:n valikko hyppää näytölle silmänräpäyksessä ja KDE4.?:n classic-tyylisellä valikolla kestää pari sekuntia ”rakentua” siihen?”
Tuo on yksi suunnitteluvirhe kyllä. Eli valikko seuraa 3D-tehosteiden valikko-tehostetta. Olen tuosta jo keskustellut vähän kehittäjien kanssa että valikko-widgetit saisi oletuksena eroteltuna siten että niille voidaan tehdä oletukseksi erityinen tehoste/sääntö käyttää tiettyä tehostetta tai ei siirtymätehosteita ollenkaan (eli varjot ja läpinäkyvyys jätetään).
Itsellä kestää työpöytänauhoituksella tehdyn videon mukaan KickOff-valikon avautumiseen 0,4 sekunttia (eli siitä lähtien kun klikkauksella animaatio käynnistyy ja loppuu siihen kun animaation myötä valikko on kokotilassa).
“Mutta joo, pitäisi testata uudestaan ja uudemmalla ennenkuin viitsin alkaa lisää haukkumaan tuota…”
Ei pidä haukkua vaan kritisoida. Aivan kuten on eri asia arvostella ja arvioida sekä kritisoida. Vain idiootit haukkuvat. Kritiikkiä sen sijaan voidaan antaa. Kukaan kehittäjä ei jaksa ottaa korviinsa haukkumista jostain, mutta jos tulee rakentava kritiikki kuten:
“KDE4:n valikko on hitaampi kuin 3.5.x sarjassa 3D-tehosteiden kanssa, koska valikkoon kohdistetaan yleisten säätöjen mukaisesti animointi kuin se olisi aukeava ohjelmaikkuna. Tämä on käytettävyyden kannalta huono asia koska valikon täytyisi olla heti näkyvillä.
Muutosehdotus on lisätä System Settings > Desktop > All Effects (tab) > Appearance (list): “Fade” ja “Scale In” -tehosteisiin lisäasetus “Apply for K-menu”. Tai lisätä uusi tehoste nimeltä “K-menu” jossa käyttäjä voi vaihtaa halutun tehosteen/ei-tehostetta”.
Itse en käytä “Scale in” tehostetta missään koneessa, minkä vuoksi valikko onkin näkyvissä parin kymmenen millisekunnin aikana animoituna, kun skaalautuva animointi häiritse havaittavuutta kun kyse onkin “fade” tehosteesta. Jos haluaisin poistaa koko valikon tehosteet, nappaisin jo esimerkissäkin mainitut tehosteet pois ja sen jälkeen KickOff (tai Lancelot) potkaisee itsensä käyntiin välittömästi eikä just.
Otan tämän asian jälleen kerran esille jos ei ole 4.2.1 versiossa muutettu oletusasetuksia. 4.3 versioon mennessä vasta voi odottaa ominaisuuden lisäämistä. Asiaa pohdittiin 4.1.86 version aikana n. 2-3 kuukautta sitten.
“Ainakin wanhassa KDE4.?:ssä homma oli noin, toivottavasti on korjattu.”
Ah, eli et ole siis edes testannut 4.2 versiossa olevaa valikkoa että jos se olisikin korjaantunut. Tuo on sitten sitä haukkumista eikä kritisoimista ja se kannattaa jättää kokonaan pois.
Yksi kehitystyön raivostuttavimpia asioita on bugiraporttien saaminen vanhoista versioista kun ei käyttäjät käytä uusia versioita. Ne hidastavat kehitystä jos virheistä kertova ei ole valmis testaamaan virhettä uudessa versiosa. Tämän takia esim Ubuntun LTS versio on hyvin paljon haitaksi kehitykselle koska bugiraportit eivät ole suoraan johdettavissa upstreamiin missä virhe/ominaisuus on voitu korjata/lisätä jo yli vuosi aiemmin.
On ymmärrettävää että bugiraportin tekijä ilmoittaa “versiosa 1.0.1 on tälläinen virhe ja se ilmenee uusimmassa 1.2 versiossa vielä jos uusi ominaisuus X on käytössä, mitä ei ole 1.0.1 versiossa” Mutta se ei ole ymmärrettävää että sitten tämä kyseinen bugiraportin tekijä alkaa vaatimaan upstreamilta että tämä 1.2 version korjaus tuodaankin 1.0.2 versioon johon downstream päivittää vasta kun tulee tietoturva-bugeja.
Tästä syntyy hyvin ikävä sivuvaikutus eli downstream jatkuvasti siirtää upstreamista kehityskoodia, jota ei ole testattu mitenkään vanhan version kanssa. Tällöin downstream on vastuussa itse niistä ongelmista mitä niitä versioita käyttävät kokevat. Tämä tarkoittaa sitä että ongelmaa ei välttämättä ole upstreamissa vaan sijaitsee ainoastaan downstreamissa, käyttäjät valittavat huonosta toimivuudesta upstreamia joka on se kaikkien tuntema kehitys. Ymmärtämättä että vikojen syypää on itse downstream.
Tämä samainen asia tapahtui KDE4:n kohdalla. KDE kehittäjät julkaisivat 4.0.0 version _kehittäjille_ ainoastaan tai hyvin innokkaille testaajille jotka osaavat täyttää bugiraportit rakentavalla kritiikillä. 4.1.x sarjaa sitten suositeltiin jakelijoille “siirtymäkaudeksi” eli voivat tarjota “esittelyn” siitä mitä on tulossa. Useampi jakelupaketti teki sen oikein että tarjosivat kaksi eri levykuvaa, toinen tuotantokäyttöön tarkoitettu KDE-versio KDE3:lla varustettuna ja testiin tarkoitettu KDE4:n 4.1.x versiolla tarjottu.
Downstreamin käyttäjät eivät enää malttaneet odottaa KDE4:n 4.2 versiota vaan toivoivat että jakelijat tuovat 4.1.x version heille että ei tarvitse itse lähdekoodista kääntää ja asentaa, vaan halusivat valmiit paketit. Upstream oli jo kehittämässä silloin 4.2.x sarjaa ja downstream nappasi kehiskoodia suoraan sieltä haarasta ja taaksepäinsovittivat sen 4.1.x sarjaan ja helvetti alkoi. Bugeja, puutteita, kaatumisia ja vaikka mitä ilmestyi. Mitä ei ollut läheskään niin paljon 4.1:n SVN versiossa jos sen itse otti käyttöön ilman mitään sovituksia mitä upstream teki.
Tällä tavoin KDE kehittäjät saivat hirveästi syytöksiä huonoista päätöksistä, epävakaasta työpöytäympäristöstä ja vaikka mistä. Syynä oli downstreamin tekemät huonot malttamattomat päätökset ja kuten KDE kehittäjätkin varoittivat, siitä voi kärsiä käyttäjät ja niinhän siinä kävi.
Tämän takia myös on hyvin tärkeää esim KDE:n bugiraportteja täytettäessä muistaa ilmoittaa muutamat asiat.
1) Mikä KDE versio on käytössä: 3.5.10, 4.0.5, 4.1.0, 4.1.1, 4.1.2 …. 4.1.4, 4.2 RC1, 4.2.0, lähiaikainen SVN or snapshot versio.
2) Jakelulähde: Itse käännetty lähdekoodeista, Ei listassa olevat binääripaketti tai sitten valita Linux-käyttöjärjestelmän jakeluversio (Ubuntu, Fedora, Mandriva), *BSD:n binäärit tai muiden järjestelmien binääreistä asennettu.
3) Ohjelman tarkka versio (tämä ei ole yleensä niin merkityksellistä, mutta automaattisesti lisätään oikeat tiedot kun käyttäjä klikkaa ohjelman “Help > Submit Bug…”
4) Tärkeää: Käytetty käyttöjärjestelmä ja kääntäjä (etenkin jos itse käännetty). Tämä tieto tulee myös automaattisesti lisättyä jos käyttää tuota “Submit bug…” nappia.
Silloin lukee tieto, kuten minulla esim:
Application: Konqueror
Version: 4.2.00 (KDE 4.2.0) (eli en ole vielä vaihtanut trunkkiin)
OS: Linux (i686) release 2.6.28-desktop-3mnb
Compiler: gcc
KDE tekniikkaa käyttävien ohjelmien kehitykseen ei ole vaikea osallistua. Auttamisen kaksi vaikeinta asiaa ovatkin oikeastaan 1) Käyttäjätilin luominen bugs.kde.org sivustolle ja 2) osata kirjoittaa sopivalla tyylillä bugiraportit. Eli ei mitään aihetta “Mul ei V**** toimi selain!!!” tai kirjoita raporttiin tietoja “Yritin niiq klikkaa yhellä pornosaitilla videoo ja koko selain kaatu ja sitten kun mutsi tuli myöhemmin koneelle ja selain sano että palautetaanko istunto niin se oli vastannut kyllä ja tottakai mun käyttämät pornosaitit tuli esille ja nyt oon kuukauden kotiarestissa… imekää ****”
Eli aina uutta raporttia tehdessä ensin valitaan mahdollisimman tarkka aihe, jolloin voidaan etsiä onko jo kyseisestä asiasta lähetetty raportti. Jos ei niin tehdään uusi. valitaan onko raportti bugista, uuden ominaisuuden tai muutoksen pyyntö tai jokin pieni kuten esim käännösvirhe. Jos joku on raportoinut jo aiheesta, voi sitä äänestää tai keskustella sen korjausehdotuksista tai täydentää lisää tietoja ym. Jos taas raportti käsittelee samaa vaivaa mutta se ilmenee muulla tavoin, täytyy täyttää uusi raportti ja ilmoittaa että mikä raportti on myös samanlainen mutta eri tavoin ilmenee.
Ja kehitykseen voi osallistua myös pelkästään äänestämällä ja keskustelemalla parannusehdotuksista ym. Kaikkien ei siis tarvitse osata ohjelmoida.
Tämän takia avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehitykseen voi osallistua hyvin moni, pelkästään käyttämällä niitä ohjelmistoja. Jokainen käyttäjä on myös kehittäjä koska jokaisella käyttäjällä muodostuu mielipiteitä että miten ohjelma toimisi paremmin ja nämä ovat arvokkaita tietoja. Jos 50 miljoonaa ihmistä kokee jonkin asian huonoksi, mutta vain yksi täyttää siitä epäsekavan raportin, niin todennäköisyys sen ongelman korjaamiseksi on pienempi kuin että muutama sata käyttäjää ilmoittaa asiasta.
Eli koska avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin voi vaikuttaa ja sieltä saa palautettakin helposti ja kehitys on vuorovaikutteista toimintaa, kannattaa mielummin mennä sinne ohjelman foorumeille, bugzillaan tai missä se kehitys tapahtuu ja ilmoittaa siitä. Eikä jossain foorumilla sitten itkeä sitä jos ei toimi.
Sellaisten tahojen kanssa jotka ottavat käyttäjät vakavasti ja haluavat käydä kehitysideoita heidän kanssaan, vaikka eivät suuria kansainvälisiä yrityksiä olisikaan, on paljon paremmin tulevaisuudessa kehitysvarat kuin suurilla yrityksillä.
Minusta on ollut mukava osallistua Windows 7:n kehitykseen laittamalla sinne tietoja mutta kun ei kukaan kehittäjä ole mitään laittanut takas millään tavoin tai syntynyt mitään keskustelua siitä heidän parissaan mihin voisi ottaa itse osaa, se ei ole yhtä palkitsevaa. Tällöin sitä voi ihan yhtä hyvin kirjoittaa kritiikin ja korjausehdotuksetkin vaikka Suomi24 foorumille ja samalla sitten haukkua Microsoft.
Sellaisten pelienkin piirissä viihtyy paremmin jos pelikehittäjät seuraavat foorumeita ja kommunikoivat pelaajien, eli asiakkaidensa kanssa. Mutta he eivät varmana kestä myöskään sitä että aiheessa sitten ruvetaan ruotimaan jonkin toisen pelin tai ohjelmiston ongelmia, mitkä eivät liity itse foorumin aiheeseen.
Helppohan se on aina vain sanoa “voisiko joku tehdä jotain tälle?” kun on tottunut siihen että itse ei voi asialle yhtään mitään. Mutta avoimen lähdekoodin kehitys kun juuri eroaa siinä suljetun lähdekoodin tyypillisestä kehityksestä että yhteisö ohjelmiston ympärillä on läpinäkyvää. Se ei ole vain se koodi mihin ei pääse/pääsee käsiksi tai muokkaamaan vaan se on myös itse kehityksestä. Avoimuus toimii siis useammalla tasolla kuin vain siellä ohjelmoijien tasolla. Mutta avoimuus vaatii että on käytöstavat, kieli on siistiä ja tekee parhaansa selkeään menettelyyn.
Joten jos käyttäjällä on vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1) Mikä on ongelma
2) Miten se vaikuttaa
3) Miten sen voisi korjata/tehdä paremmin.
Niin tällöin kertoessaan kunnioittavasti nämä asiat selkeällä tavalla, saa käyttäjä paljon aikaiseksi. Ongelmia tulee vasta silloin jos kehittäjät ovat hyvin uppiniskaisia halutusta muutoksesta ja vetoavat johonkin epämääräiseen tapaan, perinteeseen tai muuten vain “Ei” niin silloin ongelmia löytyy kehittäjistä ja asiasta täytyy pystyä keskustelemaan ja pyytää kehittäjie perustelemaan selkeästi miksi muutos on oikeasti huono. Ja tässä vaiheessa usein lyödään kirveet yhteen kun ruvetaan puhumaan käytettävyydestä ja tällöin asian setviminen tapahtuu helposti niin että viedään idea postituslistalle missä on käytettävyyden asiantuntijoita, käydään se läpi että saadaan perusteltu tulos ja jos tulos puoltaa ehdotettua muutosta, viedään se takaisin kehittäjille. Jos tällöinkään kehittäjät eivät halua tehdä asialle vielä mitään niin sitten on parasta luovuttaa tai “haarukoida” (forkata) heidän ohjelmisto missä muutos on toteutettu. (on niitä pari muutakin tapaa mutta).
Ja mitä enemmän avoimen lähdekoodin kehitykseen osallistuu, sitä huomaa että se on hyvin paljon kommunikoinnista kiinni ja sosiaalisista taidoista. Ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehitys toimii hyvin pajon kuin demokratian kuuluisi toimia. Päätöksiä ei tehdä jossain “mystisessä” paikassa ja kerrota sitten päätöksen ilmitullessa että miten se on nyt parempi ja siihen kannattaa tottua koska se on tullut jäädäkseen. Mutta ongelma on jälleen, kuten aiemmin mainitsin, sama kuin demokratiassa. Eli kansalaiset (käyttäjät) eivät ota tarpeeksi osaa siihen kehitykseen. Ja tällöin ne jotka maksaa ja vaikuttaa eniten, saavat haluamansa asiat.
Joten jos KDE 4.3:seen haluaa muutoksia, kannattaa osallistua kehitykseen. Se on oikeasti helppoa kunhan oppii sen toimenpiteen, on maltillinen alussa ja etenkin korrekti muita kohtaan. Yksikin henkilö voi vaikuttaa paljon kymmeniä miljoonia käyttäjiä koskeviin asioihin.
2. helmikuuta 2009 kello 16.08
digiyesterday “Se ei voi millään tarkoittaa sitä, että jokaiselle käyttäjälle on ne hemmetin animaatiot joka tapauksessa tarpeellisia. Itse katson niitä animaatioita vaikka elokuvan muodossa, jos kiinnostaa – eikä asia liity edes siihen, viekö se animoitu ympäristö konetehoja vai ei. Olen täysin varma, että on muitakin, joiden mielestä jatkuva kaiken maailman vimpuloiden animointi työpöytäympäristössä vain häiritsee. Siitä ei voi millään tehdä jotain itseisarvoista.”
Miksi minulla tulee mielikuva tekstistäsi että se on joko 1 tai 0?
Käytettävyyden kohdalla jokainen tilanne täytyy käydä läpi. Jokainen kohta voi toimia paremmin tietyillä tavoilla. Ei ole olemassa yhtä universaalia tapaa kaikkialle.
Moni tehokäyttäjä juuri kiroaa kaikki animoinnit ja 3D tehosteet syvimpään hautaan koska he kärsivät niistä jossain tietyssä paikassa, samalla sokaisten heidät että voisivat ymmärtää että animaatio/tehoste voi olla muissa paikoissa parempi kuin ilman niitä.
Käytettävyydessä ongelmana on aina käyttäjän huomioon ottaminen. Ja ennen kaikkea säädettävyys. Jokainen käyttäjän kokemus, näkemys ja taito muuttuvat käytön myötä, riippuen millaisesta kulttuurista kyseinen henkilö on ja jopa siihen että millaisesta perheestä käyttäjä on.
Voidaan tehdä jokin asetus joka nopeuttaa 90% uusien käyttäjien toimia, mutta se hidastaa 40% kokeneita käyttäjiä. Voidaan säätää sitä niin että se nopeuttaa 80% uusia käyttäjiä, mutta hidastaa vain 15% kokeneita käyttäjiä. Samalla tavalla voidaan tehdä säätö että se nopeuttaa 50% kaikkia tehokäyttäjiä, mutta uusien käyttäjien toimet hidastuvat peräti 300%.
Tällöin on hyvin vaikea löytää se kompromissi että saataisiin kaikki tyytyväiseksi. Uusille käyttäjille helppo oppiminen ja helppo käyttö. Mutta ajan myötä heidän taitojen karttuessa laite/käyttöliittymä/asia ei ole hidasteena. Tällöin vaaditaan säätövaraa.
Tästä voisi ottaa vaikka esimerkkinä jälleen hiiren käytön tietokoneella. kertaklikkaus vastaan kaksoisklikkaus. Että kumpi on parempi. Useat tehokäyttäjät haluavat kaksoisklikkauksen koska he osaavat erotella ne. Peruskäyttäjät taas kokevat kertaklikkauksen paremmaksi. Ongelma onkin, miten erotella käyttäjä peruskäyttäjäksi ja tehokäyttäjäksi?
Meillä voi olla ohjauspaneelissa hiirikuvakkeen takana säätö mistä vaihtaa asetus. Tämähän on sellainen että kokenut osaa käydä vaihtamassa sen oikein. Mutta joillakin tehokäyttäjillä voi olla vaikeuksia siitä huolimatta.
Ensimmäisellä käyttökerralla käyttäjältä voitaisiin kysyä että onko hän “tehokäyttäjä” vai “peruskäyttäjä”. Tällöin taas ollaan ongelmatilanteessa, kuten esim “Basic vs Advanced” välilehtien käyttö ohjelmien asetuspaneelissa. Ongelmia on myös että miten esittää nämä kysymykset, joita täytyisi käyttää mahdollisimman paljon aina. Hirveästi ongelmia.
Tai sitten meillä voisi olla “älykäs” automaatio, joka tunnistaa käyttäjän hiiren käytön ensimmäisillä kerroilla. Jos käyttäjä klikkaa kaksi kertaa kun hän avaa hakemiston, hän on tehokäyttäjä. Jos käyttäjä klikkaa kerran, hän on peruskäyttäjä. Mutta ongelmaksi tulee jälleen kerran, että mitä sitten kun käyttäjä haluaakin tehdä muutoksen, koska hän haluaakin tehdä toisella tavalla?
Ja käytettävyystutkimuksessa juuri joudutaan hyvin paljon kysymään asioita, vastaamaan niihin ja ratkomaan hyvin perusteellisia ongelmia.
3D tehosteiden käyttö on vastaavaa. Tavallinen käyttäjä kokee animoidun ikkuna pienennyksen palkkiin hyvin informatiivisen että mistä se löytyy. Animoinnin nopeus on myös hyvin merkittävä asia. 10 vuotias ehtii huomata 150ms kestoisen animaation, mutta 60 vuotiaalla se menee herkästi ohi. Kokenut käyttäjä taas tietää jo missä ikkuna on joten hän ei tarvitse animointia. Mutta hän ei välttämättä huomaakkaan että hän usein joutuu etsimään ikkunan alapalkista koska animointi ei kertonut minne kohtaan palkkia ikkuna pienentyi, koska kokeneella on herkästi useita ikkunoita auki ja alapalkki on täynnä. Uuden 60 vuotiaan käyttäjän taas on käyttöliittymässä vaikea ymmärtää minne ikkuna meni kun se hävisi työpöydältä kun hän klikkasi sitä _ nappia vahingossa.
Jos 60 vuotias käyttäjä ei löydä ikkunaa palkista vaan jatkaa aina käyttöä ihmetellen tuota tapausta, hän pelkää kaikkia nappeja joiden toimintaa hän ei tiedä. Ja kun käyttäjä pelkää käyttöliittymän outoja toimintoja, hänen oppiminen hidastuu tai peräti pysähtyy. Hän kangistuu tiettyihin tapoihin koska ne vain toimivat hänellä ja hän on varma niissä asioissa. Mutta lisäämällä visuaalista informaatiota, ottamalla ikkunan pienennys animaation ja muuttamalla kestoksi esim 500ms, 60 vuotias näkee heti ensimmäisellä kerralla että ikkuna meni alas palkkiin ja hän voi helpommin käyttää tavallista loogisuutta ja kokeilla saada sitä takaisin klikkaamalla sitä minne se meni.
Näihin samoihin asioihin kuuluu niin ikkunoiden varjot, niiden vaihtoanimaatiot, valikkoanimaatiot ja monet muut asiat. Mutta tämä ei tarkoita että kaikki tehosteet on hyväksi.
Jos nyt tämä pienennys animaatio muutetaankin 500ms kestosta 5000ms kestoiseksi, jo parin kerran jälkeen jopa tämä 60 vuotias uusi käyttäjä kokee sen hidastavaksi tekijäksi, jos hän joutuu käyttämään sitä usein.
Jos ikkunan sulkemistehoste on ollut yksinkertainen “Fade” tehoste jonka kesto on esim 250ms, niin sen kokee hyvin usein kokenut että uusi käyttäjä miellyttäväksi visuaaliseksi informaatioksi. Tavalliselle 60 vuotiaalle ikkuna voisi ilman tehosteita pienentyä tai sulkeutua koska visuaalista palautetta ei tule samalla tavalla, kuin että alapalkissa jokin häviää, jota ei vanhoilla silmillä enää huomaa samalla tavalla.
Jälleen kerran voitaisiin helposti huomata että “Explosion” tehoste ikkunan sulkemiseksi voi olla hyvä, mutta vain sopivalla ajalla. Muutetaan tehoste 1000ms kestoiseksi niin uudet käyttäjät kokevat sen vähän turhaksi, mutta kokenut käyttäjä kokee sen helposti peräti raivostuttavaksi kun tehoste peittää kaiken muun siksi aikaa.
Ja jos ikkunan sulkeutumiseksi laittaa tehosteen joka on yhden kaltainen ilotulitus joka kestää 5 sekunttia, niin varmana kaikki käyttäjät kokevat sen ensimmäisen kerran jälkeen raivostuttavaksi, kun ensimmäinen kerto on ihmettely että “mikä tämä on?”.
Käyttöliittymiä suunniteltaessa joudutaan siis hyvin paljon pohtimaan sellaista määrää muuttujia, mitä ei vuosia tietokonetta käyttänyt tehokäyttäjä edes osaa arvata. Heille voi olla tärkeää että homma pysyy juuri sellaisena kuin se on, koska se voi olla heidän mielestään se ainoa paras tapa ja täten kaikki muu on “turhaa”. Ja tällöin hyvin tärkeät parannuksetkin jäävät tekemättä, koska niille ollaan täysin sokeita.
Tärkeää kaikissa tapauksissa on kuitenkin säädettävyys, kuten mainitsin. Säädettävyys ja vaihtoehdot ovat hyvin tärkeää. Kyse on melkein samasta kuin komentorivi vs internet-selaimen kautta hoidettu palvelimen ylläpito. Moni kokenut ylläpitäjä tekee itse skriptit ja osaa komentorivin komennot kuin Mooses kymmenen käskyä. Mutta siitä huolimatta moni kokenut ylläpitäjä pitää siitä huolimatta myös sitä internet-selaimen kautta käytettävää käyttöliitymää enemmän kuin komentoriviä. Joten on hyvä tarjota vaihtoehdot. Ja säädettävyys niin että kokeneet saavat käyttöliittymästä haluamansa kaltaisen. Ensisijaisesti onkin tärkeää että kokemattomille tehdään käyttö mahdollisimman selkeäksi ja helpoksi oppia. Niin että heidän käyttämisestään tulee helppoa kun oppiminen on ollut helppoa. Mutta helppo käyttäminen ja helppo oppiminen ovat eri asioita ja helppo käyttäminen tarkoittaa sitä että käyttöliittymä ei koskaan tule käyttäjän eteen. Tämä taas tarkoittaa että joko käyttöliittymän täytyy olla “älykäs” jotta se havaitsee mitä käyttäjä haluaa. Tai säätöjä täytyy olla että käyttäjä saa haluamansa toiminnon.
Ne jotka eivät pidä 3D tehosteista ja pitävät niitä hidasteina ym. Niin teitä varten on juuri KDE4:ssa säädöt laittaa ne 3D tehosteet pois päältä. Teitä varten on olemassa erilaisia teemoja ja asetuksia eri tilanteisiin, jotta te saatte sellaisen käyttöliittymän kuin te haluatte. Älkää sanoko 3D tehosteita turhiksi sellaisissa paikoissa joissa te ette niistä pidä, nimittäin varmana löytyy maailmasta yhtä monta henkilöä, jotka sanoo että he nimenomaan pitävät niistä.
2. helmikuuta 2009 kello 16.18
Ja annetaanpa vielä tälläinen pieni uutuus 4.2 versiossa. Mikä on varmaan monille “3D tehosteiden vihaajille” myös täysin turha hidaste.
KDE 4.2 versiossa tuli paneelin piiloitustoiminto (tämä oli yksi niistä joka downstreamiin taaksepäinsovitettiin upstreamista ja aiheutti mm. systrayssa kuvakkeiden kanssa piirto-ongelmia) joka oli monelle haluttu ominaisuus. Kuten esim netbook-koneisiin joissa 1024x600px resoluutiolla on halua saada se pystytila säästettyä mahdollisimman paljon.
Mutta miten kertoa käyttäjälle että paneeli on piiloitettu? No visuaalisella informaatiolla tietenkin eli tehosteella. Voitte vaikka itse kokeilla sitä:
1) Avatkaa plasma-desktop lukitus.
2) klikatkaa “plasma” kuvaketta paneelin oikeassa reunassa
3) klikatkaa “more settings”
4) asettakaa autohide panel -tila
5) klikatkaa “lock widgets”
Tämän jälkeen viekää hiiren kursori lähemmäksi tuota näytön alalaitaa, viemättä sitä alalaitaan ja viekää kursori taas kauemmaksi ja takaisin. Tuota piiloitusanimaation tökkimistä tullaan parantelemaan eli joutuu odottelemaan seuraavia korjausversioita.
(Itse olen ehdottanut että tuota paranneltaisiin vähän että se vaikuttaa pidemmältä etäisyydeltä esim 100-150px, nyt vähän liian “lähellä”).
2. helmikuuta 2009 kello 17.42
Jaba, tämä voi sinuakin kiinnostaa (kuten kaikkia Amarok2:sta pitäviä (ja inhoajia myöskin mahdollisesti jos tuo niitä kaivattuja asioita))
http://amarok.kde.org/blog/archives/876-Playlist-Layout-Editor.html
Eli kun moni on valittanut että Amarok2:sta puuttuu tärkeitä ominaisuuksia, kuten soittolistan filtteröinti ja amarokin keskellä olevan plasman viemä tila, niin noihinhan on jo tullut nyt pieniä ratkaisuja.
Esim ensin KDE4:n bespin teema mahdollista Amarok2:n plasma-alueen piiloittamisen ja käyttöliittymän säätämistä vähän.
Sitten 2.0.1 päivityksessä tuli mahdollisuus soittolistan hakusana-suodatukselle ja plasma-alueen viralliselle piiloittamiselle.
Nyt on mahdollisuus valita mitä tietoja soittolistassa näytetään, kuten aiemmin 1.4.x sarjassa. Eli ominaisuudet alkaa tälläkin soitto-ohjelmistolla olemaan kohta puolin kaikkia miellyttävässä kunnossa.
4. helmikuuta 2009 kello 11.15
@raips: “Miksi minulla tulee mielikuva tekstistäsi että se on joko 1 tai 0?”
————–
Omassa tapauksessa se on juuri näin, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikilla pitäisi olla näin
4. helmikuuta 2009 kello 11.22
“Nyt on mahdollisuus valita mitä tietoja soittolistassa näytetään, kuten aiemmin 1.4.x sarjassa. Eli ominaisuudet alkaa tälläkin soitto-ohjelmistolla olemaan kohta puolin kaikkia miellyttävässä kunnossa.”
———
Tuossa on monien muiden vastaavien pikkujuttujen ohessa se oleellinen, mikä tuota siirtoa omalla kohdalla viivyttää – uudistumisen olettaisi yleensä tuovan mukanaan uutta toiminnallisuutta eikä entisestä “rampautetumpaa” ympäristöä, jossa ei kaikkia palikoita ole saatu valmiiksi.
Itse käytän jatkuvasti KDE ympäristöstä vain osaa palikoita XFCE työpöydällä (esim. Kaffeine, Amarok ja K3b – kcontrol on myös usein käytössä), mutta valitettavasti juuri noiden kohdalla on kehitys vielä kesken eli tuo siirto saa vielä odottaa rauhassa (vanhempi KDE on jo tullut versioon 3.5.10 ja siinäkin on ollut puutteita vielä 3.5 muutaman viimeisen päivityksen takaa eli KDE4:lla uskoisi olevan vielä pitkä polku edessä kehityksen osalta).
Siitä johtuen se 8.04 onkin jäänyt pöytäkoneessa päivittämättä uudempaan.
4. helmikuuta 2009 kello 14.06
digiyesterday: “Tuossa on monien muiden vastaavien pikkujuttujen ohessa se oleellinen, mikä tuota siirtoa omalla kohdalla viivyttää – uudistumisen olettaisi yleensä tuovan mukanaan uutta toiminnallisuutta eikä entisestä ”rampautetumpaa” ympäristöä, jossa ei kaikkia palikoita ole saatu valmiiksi.”
Tuo taitaa olla se normaali ongelma ihmisillä versionumeron sokeaan uskomiseen.
Jos versionumeroa katsoo vain markkinoinnista sokeutuneena niin varmana ihmettelee miksi 4.0.0 oli sellainen kun 3.5.6 oli tuollainen. Että pitäisihän se tavallisen matematiikan mukaan olla 3.5.6 + X = 4.0.0 missä X on iso läjä korjauksia ja ominaisuuksia. Mutta kun se ei ole matematiikkaa. 4.0.0 oli verrattain sama kuin KDE olisi ollut 1.0. Eli ominaisuudet oli 3.5.x sarjaan verrattuna hyvin olemattomat. Ja jos joku on niin tyhmä että uskoo x.0 tarkoittavan aina vakaata, niin kärsikööt sitten ongelmista. Peukalosääntönä voisi sanoa että versionumerointi kertoo vain ennalta halutun ominaisuuslistan täyttymisestä. Kun ohjelmisto on 1.0 versiossa, niin siinä on ne ominaisuudet jotka kehittäjät ovat halunneet ohjelmistolle saada. Se ei ole mikään takuu että ohjelmisto olisi vakaa tai hiottu käytettävyyden suhteen. Noita niiden täytyy olla jos aikoo lähteä markkinoille kilpailemaan jo siellä olleiden tuotteiden kanssa jotka on jo versionumerossa x+1.y.
Mutta moni onkin juuri täysin sokeita markkinoinnille ja se sitten jopa määrää heidän perusteluitaan ja tietojaan. Markkinointi otetaan jollain tavalla “faktana” eikä markkinointina. Tämän takia eräs kehittäjäkin kirjoitti slashdottiinkin jutun, kun heidän ohjelmansa oli ilmestymänsä markkinoille ja se olisi ollut 1.0 versio. Niin markkinointiosasto päätti että sehän julkaistaan sitten 8.0 versiona, koska se myy paremmin. Markkinoinnin takia faktat on monella unohdettu ja minkäänlaista päättelyä ei voi tehdä tapauskohtaisesti että onko 1.0 hyvä vai onko se vasta 1.8 versiossa vai peräti 3.0 versiossa. Kehittäjiähän kannattaa kuunnella että mitä he sanovat ja ennen kaikkea on hyvä jos ohjelmiston “roadmap” on nähtävillä niin että näkee mitkä ominaisuudet on haluttuja mihinkin versioon. Sitten niitä pieniä päivityksiä taas voidaan katsoa versioina eikä laatuna.
KDE4 sotkeentui juuri tähän markkinointiin/hypetykseen missä muut kuin KDE kehittäjät mainostivat kuinka KDE4 tulee nyt ja kuinka se pieksee muut ym. Sitten KDE kehittäjät joutuivat varottelemaan jokaisessa kirjoituksessaan että se on kehittäjille suunnattu, että KDE4:n kirjastot ym ovat vasta niillä ominaisuuksilla että se voidaan julkaista ohjelmistokehittäjille ja jakelijoiden kannattaa odottaa vähintään 4.1.x versiota jos ei 4.2.x versiota mitä alkavat vasta pääsääntöisenä työpöytänä tarjoamaan. Ja näinhän se meni, 4.2 on se versio joka on ominaisuuksien suhteen loppukäyttäjälle tarkoitettu ja 4.3 on versio joka tulee sisältämään enemmän niitä ominaisuuksia mitä tavalliset käyttäjät haluavat (kannattaa sitä bugs.kde.org sivustoa ahkerasti käyttää) ja saadaan nepomuk lisättyä loppukäyttäjälle asti muihin ohjelmiin.
Tässähän siis puhutaan työpöytäympäristöstä joka ensinnäkin julkaistaan mm Linux-, SunOS- ja OpenBSD-käyttöjärjestelmille ja se on käytössä sadoissa jakelupaketeissa. Työpöytäympäristö itse sisältää muutamia omia ohjelmistoja, kuten kopete, kontact (kmail, korganiser jne), konqueror, kbluetooth jne. Paljon järjestelmien perusohjelmistoja ja ominaisuuksia jotka helpottavat järjestelmäpalveluiden käyttöä jne. Ja sitten käyttäjälle taas ne tärkeimmät asiat eli sovellusohjelmat tulevat muilta. Kuten Kaffeine, K3b, Amarok, digiKam, Koffice, KTorrent jne jne. Ja näitä ohjelmistoja varten täytyi KDE4 saada julkaistua jotta loppukäyttäjä voi saada sen työpöydän jossain vaiheessa.
KDE4:n kehitys on kestänyt 3 vuotta. Tuon kahden vuoden aikana on hirveästi uusia tekniikoita jouduttu kehittämään, jotka ovat sellaisia että ne mukautuvat tulevaisuudessakin että samaa suurta työtä ei jouduttaisi tekemään ja yhden vuoden aikana saatiin ensin kehittäjille ja sitten testaajille suunnattu työpöytäympäristö, jolla saatiin ladottua hyvä perusta loppukäyttäjille. Eikä kehitys todellakaan lopu tähän vaan ero voi olla hyvinkin suuri 4.4 tai 4.5 versiolla kun niitä sitten verrataan 4.2 versioon. Aivan kuten KDE 3.2 oli mahtava nopeusparannus aikoinaan, on se säälittävä ominaisuuksiltaan KDE 3.5.x sarjaan verrattuna.
4. helmikuuta 2009 kello 14.48
“Tuo taitaa olla se normaali ongelma ihmisillä versionumeron sokeaan uskomiseen.”
Versiointi kertoo softan kehitysvaihetta, muutoksia edelliseen version ja softan valmiutta. Jos softan versionumero on 1.0.0 tai enemmän niin silloin se on oletusarvoisesti tuotantokäyttöön sopiva ellei version yhteydessä sanota selvästi, että se on joku alpha/beta/RC/unstable.
“Sitten KDE kehittäjät joutuivat varottelemaan jokaisessa kirjoituksessaan että se on kehittäjille suunnattu, että KDE4:n kirjastot ym ovat vasta niillä ominaisuuksilla että se voidaan julkaista ohjelmistokehittäjille ja jakelijoiden kannattaa odottaa vähintään 4.1.x versiota jos ei 4.2.x versiota mitä alkavat vasta pääsääntöisenä työpöytänä tarjoamaan.”
No vittuako siellä varoittelee, olisi markkinoinnut sitten 4.0.0 BETA 1:stä. Ottaisi mallia Googlesta ja Microsoftista. Mutta kun ei.. Mokasivat ja julkaisivat paskaa valmiina ja se on KDE porukan vika.
4. helmikuuta 2009 kello 17.18
“No vittuako siellä varoittelee, olisi markkinoinnut sitten 4.0.0 BETA 1:stä. Ottaisi mallia Googlesta ja Microsoftista. Mutta kun ei.. Mokasivat ja julkaisivat paskaa valmiina ja se on KDE porukan vika.”
Eipä ole ensimmäinen eikä todennäköisesti viimeinenkään kerta kun et tajua hölkäsen pölähtämää asioista joista paasaat pää punaisena. Mars takaisin sinne Windows-maailmaan, osumatarkkuutesi sopi siihen miljööseen paremmin.
Myöskin suurin osa meistä alkaa aavistelemaan viimeistään lukioiässä asiallisena pysymisen merkitystä. Sinulla on näemmä vielä paljon harjoittelemista.
4. helmikuuta 2009 kello 17.22
Matti: “No vittuako siellä varoittelee, olisi markkinoinnut sitten 4.0.0 BETA 1:stä. Ottaisi mallia Googlesta ja Microsoftista. Mutta kun ei.. Mokasivat ja julkaisivat paskaa valmiina ja se on KDE porukan vika.”
Et Matti taida koskaan ymmärtää että sinun viestejä lukiessa ihmiset saavat mielikuvan että ne on kirjoittanut kuin joku raivotautinen lapsi ilman minkäänlaista tapakasvatusta. Ei sinua voi ottaa vakavasti koska et pysty pitämään kirjoituksiasi siistinä. Mutta taitaa tämä olla sitä sinun “kieli elää” -mentaliteettia että voimasanojen käyttö on vain hyvä asia koska jotkut teinit laukovat niitä joka kolmannen sanan väliin.
Kummallisesti jaksat kyllä vauhkota ja kehua Microsoftin malliesimerkkiä, kun joukkokanteitakin kerännyt “Windows Vista Capable” – markkinointi pääsi valloilleen.
Markkinointi saa sinutkin nähtävästi yhtä sekaisin kuin alennusmyynti kenkäkaupassa saa naiset…
4. helmikuuta 2009 kello 18.34
“Kummallisesti jaksat kyllä vauhkota ja kehua Microsoftin malliesimerkkiä, kun joukkokanteitakin kerännyt ”Windows Vista Capable” – markkinointi pääsi valloilleen.”
Se oli ennemminkin strateginen kusetus.
Tuollainen 4.0.0 versio joka sekoilee minkä pystyy ja sitten selitellään “mutku se oli kehittäjäversio” ja lässynlässyn. Ei voi olla vaikeata kirjoitaa perään “BETA”. Eivät kirjoittaneet joten mokasivat. Samoin mokasi kyllä nämä käyttiksvalmistajat mitkä otti keskeneräisen desktopin tuotantoversioihin. Viittaan tässä mm. Fedoraan ja Ubuntuun. Ubuntuporukka nyt on muutenkin kunnostautunut keskeneräisten komponenttien käytössä kun jotain PulseAudion kuraa laittoivat oletusäänijärjestelmäksi.
4. helmikuuta 2009 kello 20.00
“No vittuako siellä varoittelee, olisi markkinoinnut sitten 4.0.0 BETA 1:stä. Ottaisi mallia Googlesta ja Microsoftista. Mutta kun ei.. Mokasivat ja julkaisivat paskaa valmiina ja se on KDE porukan vika.”
Olisiko Microsoftin pitänyt mielestäsi nimetä koko win 95 -> millenium sarja BETAksi, se ei ollut kovinkaan stabiili alusta koskaan ja silti tuotantokäytössä. Kehtasivat vieläpä pyytää rahaa siitä toisin kuin tämä KDE porukka
“Ubuntuporukka nyt on muutenkin kunnostautunut keskeneräisten komponenttien käytössä kun jotain PulseAudion kuraa laittoivat oletusäänijärjestelmäksi.”
Eihän PulseAudio ole muuta kuin ESD:n korvike, ei sitä ole pakko käyttää jos softa mixeri tuntuu liian jännältä. Sama tuttu ALSA siellä alla pyörii edelleen.
Fedora ja Ubuntu ovat tunnetusti aika hanakoita käyttämään uusia tekniikoita, jos se häiritsee sinua noin paljon niin käytä jotain tarpeisiisi sopivampaa distroa.
–
Itselläni KDE:n käyttö on ollut yliopiston koneita lukuunottamatta aika vähäistä, mutta kyllä kai tätä 4.2 versiota pitää kokeilla kun sitä näin kovasti kehutaan
4. helmikuuta 2009 kello 21.17
“Olisiko Microsoftin pitänyt mielestäsi nimetä koko win 95 -> millenium sarja BETAksi, se ei ollut kovinkaan stabiili alusta koskaan ja silti tuotantokäytössä.”
Olihan se Windows 95 kuitenkin selvä parannus Windows 3.1:n ja vähensi jumittamisia. Teknisesti piti myös vakaudesta uhrata lelusarjassa koska haluttiin jotain Dos-ohjelmia ajaa korkealla suorituskyvyllä. Mutta, Windows 9x oli lelusarjaa, olihan ne Windows NT:t jos halusi vakaata. Ja juuri muuta ei oikein löytynyt työasemiin silloin.
Windows 2000 kyllä kuitenkin määritteli täysin uusiksi sen millainen vakaus pitää olla työasemissakin. Ensimmäisen service packin tai vastaavan jälkeen pitää olla viimeistään käyttöjärjestelmä mikä ei kaatuile. Ja sitten kun noita Linuxeja ja Mac OS X:ää alkoi tulla niin kyllä niiltä odottaa vähintään samaa laatutasoa, kuten myös uusilta Windowseilta.
Ubuntussa nuo perusjulkaisun LTS versiot nyt alkaa olla riittävän laadukkaita ensimmäisen point releasen jälkeen mutta Kubuntut, Fedorat ja varsinkin jotkut saksalaisten rasvalettien omat “distrot” mitä ei kukaan käytä, tukea ei saa ja kaikista vähiten apua puhelimella ovat sitten ns. paskaa.
Fedoralle nyt ainoa käyttökohde tavalliselle kaduntallaajalle tulee mieleen on läppäri johon haluaa Linux-pohjaisen käyttiksen tuoreilla ohjelmilla, levynsalauksella ja suomen kielisenä. Ei ihan täysin turha käyttis.
5. helmikuuta 2009 kello 12.49
Asentelinpa tuossa Kubuntu 8.10:n ja siihen tuon KDE 4.2.n. Onhan tuossa vielä komponenttien kaatuilemista ja pikkuviilauksen puutetta, mutta en tiedä onko se Kubuntun vai KDE:n vika. Sama pätee kielikäännökseen (tykkään käyttää suomalaista ja tuntuu että joka toinen sana on unohtunut kääntää, tämäkin on varmaan enemmän Kubuntun ongelma kuin KDE:n). Ihan mukavahan tuota systeemiä on käyttää ja onhan se todella nätti myös ja pyörii sulavasti. Jopa ATI:n näytönohjaimella.
Firefox näyttää kieltämättä vähän hassulle, välilehdet bugaavat graafisesti ja kaikkien elementtien taustalla näkyy harmaata. Tuonkin voisi varmaan korjata pienellä konfiguroinnilla.
Eniten ehkä jäin kaipaamaan nappulaa joka pienentää kaikki ikkunat ja näyttää työpöydän. Jotenkin vaan tuntuu että se “Show plasma” nappula ei vastaa tuota perinteistä työpöydän näyttämisnappia, se kun kadottaa alapalkinkin kokonaan. Liekkö sille sitten jotain pikanäppäintä?
Työpöydän tiedostojen ja kuvakkeiden ymppääminen omaan widgettiin on kuningasajatus.
Vaikka yleisilme on bugisempi kuin Ubuntussa Gnomella, niin taidanpa silti ottaa käyttöön täyspäiväisesti kunhan tuo Kubuntun 9.04 versio putkahtaa.
5. helmikuuta 2009 kello 12.53
Tässähän onkin muuten unohtunut yksi asia KDE4:n keveydestä.
Kun KDE kehittäjillä oli edellinen aKademy tapahtuma viime vuonna (taisi olla Belgiassa), Nokia jakoi KDE kehittäjille Maemo N800 -tabletteja kehitystä varten. Tämä oli ennen kuin Nokia osti Trolltechin ja täten sai itselleen Qt:n. Nokialla oli selvästi tavoitteena saada parempaa tukea Qt-ohjelmille joita käyttää Maemossa vaikka Maemo lähes perustui kokonaan GTK+. Ja nyt vielä kun Nokia julkaisi Qt:n LGPL:n alaisena niin sitä voidaan yhä laajemmalti käyttää kaupallisesti, ilman että joudutaan kaksoislisenssiä käyttämään. Ja koska Qt oli jo portattu mm. kaikille kolmelle yleiselle käyttöjärjestelmälle, Linuxille, NT:lle ja Darwinille
Mutta koska Linux-käyttöjärjestelmä on niin loistavasti skaalautuva, saa sen toimimaan helposti vaikka supertietokoneessa, matkapuhelimessa (Android) tai tälläisessä kämmenkoneessa, tavallisesta pöytäkoneesta puhumattakaan (esim Mandriva, Fedora ja Ubuntu-järjestelmät jotka käyttävät Linux-käyttöjärjestelmää)
Sen sijaan että KDE kehittäjät olisivat vain tehneet jotain Qt-ohjelmia tabletille tai auttaneet itse Qt:n sovittamisessa, he päättivät sovittaa KDE:n itse laitteeseen.
Tässä on nyt useita kuukausia tullut hyviä juttuja miten Maemolla on pyöritetty kokonaista KDE 4.1.x työpöytää, KOfficea jolloin esim Krita-maalausohjelmasta on hyötynyt N800:n kosketusnäytön ansiosta.
http://www.kdedevelopers.org/node/3879
Tämä oli yksi suuri syy miksi KDE4:n kehitys alkoi hitaasti, tekniikka kun piti luoda, mitä ei ollut olemassa ja nyt KDE4:n voi saada lähes minne tahansa, ei vain yleisiin pöytätietokoneisiin. Ja tässähän täytyisi muutenkin monen muistaa että KDE4 on sarja, joten voidaan käytännössä sanoa että KDE4:sta on nyt vasta 2.0 versio ulkona, kun ensimmäiset versiot oli vasta 0.x versioita ja edellinen oli 1.x versio. Peräti jo senkin vuoksi että sukupolvi vaihtui ja työpöytäympäristö ohjelmoitiin uusiksi. Neljännen sarjan 2.1 versio tulee tämän kuun lopussa ja kuukausi sen jälkeen 2.2 jne
5. helmikuuta 2009 kello 13.07
Antti Kolehmainen: “Asentelinpa tuossa Kubuntu 8.10:n ja siihen tuon KDE 4.2.n. Onhan tuossa vielä komponenttien kaatuilemista ja pikkuviilauksen puutetta, mutta en tiedä onko se Kubuntun vai KDE:n vika. Sama pätee kielikäännökseen (tykkään käyttää suomalaista ja tuntuu että joka toinen sana on unohtunut kääntää, tämäkin on varmaan enemmän Kubuntun ongelma kuin KDE:n).”
KDE:ssa käytetään samoja suomenuksia, ei ole väliä esim mikä Linux-käyttöjärjestelmän jakelupaketti on käytössä. KDE:n lokalisointi tapahtuu l10n-fi paketilla. Suomentajat tekevät virheen jos eivät tee lokalisointia yhdessä jolloin kaikki hyötyvät siitä. Koska yksi paketti kuuluu KDE:n itse ja se päivittyy sitten sitä mukaan kun kansainvälinen lokalisointitiimi saa sen aina työnnettyä KDE:n aikatauluun, saa kaikki samat käännökset. Esimerkkinä minulla on sama suomennus Windowsissa KDE4:n softilla koska olen asentanut saman paketin kuin Linux-käyttöjärjestelmällä varustetussa Ubuntussa.
Ja ATI:lla on tällä hetkellä paljon paremmat ajurit kuin NVIDIA:lla. Moni KDE kehittäjä hankki 50$ ATI:n kortin koneeseen KDE4:n aikana koska NVIDIA ei halunnut korjata omia ajureitaan. KDE kehittäjien olisi täytynyt rikkoa oikein toimiva koodi jotta olisivat saaneet NVIDIAN toimimaan ja tällöin olisi rikottu 3D toiminta kaikilla muilla korteilla. Onneksi NVIDIA sai viimeinkin 180.x sarjassa ongelmat korjattua ja NVIDIA:n kortilla varustetut tietokoneen kykenevät grafiikan pyörittämiseen sulavasti.
“Eniten ehkä jäin kaipaamaan nappulaa joka pienentää kaikki ikkunat ja näyttää työpöydän. Jotenkin vaan tuntuu että se ”Show plasma” nappula ei vastaa tuota perinteistä työpöydän näyttämisnappia, se kun kadottaa alapalkinkin kokonaan. Liekkö sille sitten jotain pikanäppäintä?”
Kyse voi olla Kubuntu-kehittäjien tekemästä säädöistä oletusnapeiksi. Widgettejä on kaksi erilaista tuota varten. “Show dashboard” joka on oletuksena Kubuntussa sekä “Show desktop” joka toimii juuri kuin haluat. Avaa plasman lukitus ja lisää haluamasi widgetti listasta joko palkkiin tai työpöydälle. Saattoipa tuon saada jopa näytön kulmiin/reunoihin että kun hiirellä koskettaa niin piiloitetaan ikkunat ja taas näytetään toisella kerralla.
Kubuntu (eli sama kuin Ubuntu-jakelu mutta vain esiasennettu KDE-työpöytäympäristö) on huono vaihtoehto jos haluaa KDE4:sta kokeilla. Parempia vaihtoehtoja on ja niitä kannattaa kyllä kokeilla.
Kubuntu-kehittäjillä on myös jokin vimma tehdä kaikenlaisia omia virityksiä vähän kaikkialle KDE:ta ja rikkovat sitten omalta taholta toimintaa. Tosin nyt viime viikolla kuulin puhetta että ovat päättäneet alkaa noudattamaan vähän tarkemmin KDE-kehittäjien toiveita että pitäisi seuraavissa julkaisuissa olla ominaisuudet paremmin kunnossa.
5. helmikuuta 2009 kello 13.50
Täytyy myöntää että KDE + Ubuntun tuomat mukavuudet ovat aina houkuttaneet minua, mutta Kubuntun viimeistelemättömyydestä johtuen olen aina joutunut tyytymään Ubuntuun ja Gnomeen.
Distroista jotka toteuttavat KDE:ta paremmin, en ole sitten muuten saanut niin hyviä kokemuksia kuin *buntu distroista.
5. helmikuuta 2009 kello 14.24
Minkähän Linuxin skaalautuvuudesta toi raips höpisee. Ei kyllä joku tässä mainittu Ubuntu uppoa mihinkään matkapuhelimeen.
5. helmikuuta 2009 kello 15.51
Matti Karnaattu: “Minkähän Linuxin skaalautuvuudesta toi raips höpisee. Ei kyllä joku tässä mainittu Ubuntu uppoa mihinkään matkapuhelimeen.”
Minä puhunkin pelkästä _käyttöjärjestelmä_, enkä _ohjelmistojärjestelmästä_ missä on Linux-käyttöjärjestelmä mukana, kuten sinä teet. Mutta sinähän et näitä kahta osaa erottaa toisistaan vaan kuvittelet mystisesti niiden olevan sama asia. No, ammattilaiset tietää että monoliittinen kerneli on käyttöjärjestelmä ja että esim Ubuntu on ohjelmistojärjestelmä jossa Linux toimii käyttöjärjestelmänä. Mutta sitten on henkilöitä jotka uskoo pelkkään markkinointiin ja tekee ihan omia johtopäätöksiä sen perusteella mitä pihtipirtin mummo uskoo tietävänsä.
Linux on se käyttöjärjestelmä mikä juuri pyörittää mm. KDE-työpöytäympäristöä. Tietenkin KDE tarvitsee paljon muita ohjelmistoja, joista jokainen tarvitsee toisiaan että itse käyttöjärjestelmää, joista jälleen kerran lopuksi paljastuu Linux.
Skaalautuvuutta on, Linux toimii kännyköiden ohjelmistoalustoissa käyttöjärjestelmänä, kuten Androidissa ja käyttöjärjestelmänä supertietokoneissa. Onpa Linux käyttöjärjestelmänä myös niin ADSL-modeemeissa, DVD-soittimissa ja monissa erilaisissa muissa laitteissa.
Miksi Linux on niin loistava käyttöjärjestelmä? Koska sille on saatavilla erinomaisia ohjelmistoja joilla se taipuu niin palvelinkäytöstä perustyöpöytäkäyttöön. Sille löytyy esim GNU-projektin luomat kehitystyökalut, GNU-projektin erinomainen GNOME-työpöytäympäristö tai KDE-projektin KDE-työpöytäympäristö. OpenOffice.org toimistopaketti, Mozilla Firefox Internet-selain ja hirveä määrä erilaisia palvelinohjelmistoja, komentoriviohjelmistoja ja ties vaikka mitä.
6. helmikuuta 2009 kello 15.06
Itse kokeilin KDE4.2:ta pikaisesti Lennyssä, mutta käyttömukavuuden pilasi omituinen lagi, joka syntyi oikeastaan mitä tahansa käyttöliittymäelementtiä klikatessa. Eli klikkauksesta sen vaikutuksen näkymiseen kesti niin kauan, että se alkoi häiritä tosi pahasti. Sinällään kaikki muu 3D-kiihdytys sun muut efektit pyörivät ihan sujuvasti, joten ei näytönohjaimen tai CPU:n piikkiin oikein voi tuollaista laskea.
8. helmikuuta 2009 kello 11.26
JTe: Nvidian näytönohjain? Jos, mikä ajuriversio sulla on? Olin itse päivittänyt tuohon uuteen 180.x-sarjaan jo ennen KDE 4.2:sta, joten en tiedä olisinko törmännyt vanhemmilla ajureilla tuollaisiin lageihin, mutta täälläkin jo kommenteissa raips totesi vanhojen ajureiden tuottavan suorituskykybugeja.
13. helmikuuta 2009 kello 15.09
Jaba (Anteeksi näin ystävällisesti kutsuen
, myös uusin Qt 4.5 tuo parannuksia KDE 4.2:een. Qt4.4:ssa on ollut omia bugeja joita on jouduttu paikkaamaan KDE kehittäjien toimesta ja nyt Nokia julkaisi Qt4.5:n niin päästiin kuulemma monista ongelmista myös eroon. Mm. joillakin esiintyy automaattisen palkin piiloitustehosteessa pieni lagiminen systrayn pysyen näkyvissä/häviten ilman animaatiota. Ja systrayn supistus/laajennus animointikin pitäisi olla näpsäkkä.
Qt 4.5:ssa (eli cute 4.5) on siis nopeutettu grafiikan piirtoa ym. Toivotaan että jakelijat saavat 4.5 version uusimpiin järjestelmäversioihin sitten mukaan. Itse olen Qt 4.5:sta testannut ja lisää parannusta on tosiaan mielestäni tullut, en ole tosin ehtinyt perehtyä kunnolla. Mutta tuollaista JTe:n kertomaa tapahtumaa en ole itse tavannut kuin vanhemmilla NVIDIA ajureilla. Varmana on häiritsevä…
4. maaliskuuta 2009 kello 3.20
Toimiiko toi KDE 4.2 nykimättä legacy korteilla esim. voodoo3:sella.
14. maaliskuuta 2009 kello 23.49
sith: minulla ainakin nykii hieman NVidia GeForce 8600 GT:lla joissain tilanteissa.
17. maaliskuuta 2009 kello 10.47
Olen nyt muutaman päivän 4.2:sta käyttänyt aktiivisesti ja kyllä tämä on hieman parantunut. Jos unohtaa TV-outit, erikoiset appletit työpöydältä ja muun vähänkin edistyneemmän käytön niin kyllä KDE4.2 pysyy jotenkuten pystyssä vaikka onkin hidas ja tahmainen kuin mikä.
12. huhtikuuta 2009 kello 22.45
käytät(kö?) ilmeisesti (K)Ubuntua?
OpenSusessa nimittäin nVidian näytönohjaimen ja ajurin kanssa ei pätki pätkääkään – ei 4.2.1 eikä tää 4.2.2
13. toukokuuta 2009 kello 15.56
Täytyy myöntää, että tämä KDE 4.2.3 on hyvä tai itseasiassa parempi kuin Gnome, jota totuin käyttämään 5 vuotta. Työnteko sujuu paljon näppärämmin ja sujuvammin tällä työpöydällä ja tehosteet toimivat nykimättä. Tehosteet tuntuvat mielekkäiltä eivätkä aiheuta pientä rampautumista kuten Compiz tekee tällä kokoonpanolla Gnomelle. Olen käyttänyt tätä jokapäiväisesti viimeisen kuukauden enkä enää kaipaa Gnomesta muuta kuin tiedostojen pienoiskuvia (kuten kuvat ja videopätkät) kuvat kun oli helpompaa tunnistaa pienoiskuvista.
Quick Access auttaa lisää Beaglen kanssa tiedostojen löytämisessä verrattuna gnomen paneeliin saatavasta vastaavasta palikasta. Tuo Gnomen kansiolistaus kun tuppasi välillä hyytymään minuutiksi jos lista ei mahtunut ruutuun. Laitehuomautin on upea, miksi sellaista ei ole ollut missään käyttiksessä aiemmin? Dolphiniin sisäänrakennettu konsoli (F4-dolphinin ollessa auki) helpottaa työntekoa,… On varmaan paljon mitä en ole vielä löytänyt.
Olen kokeillut myös Vistaa, joka toimi jokseenkin visvaisesti 32-bittisenä ja alkoi toimia kohtuullisesti vasta 64-bittisenä versiona. Kokeilin myös tuota W7.rc:tä, mutta ei vakuuta (parissa tunnissa tuli ikävä KDE:tä). Vistalla on jostain syystä vaikeuksia näyttää fontit nätisti tällä Samsung SyncMaster 226BW-näytöllä, W7:ssa on parannettu tuota antamalla valita parhaimmalta näyttävä reunanpehmennys, mutta ei silläkään päästä yhtä nättiin tekstiin kuin Ubuntulla ja tällä Kubuntulla, jota nyt käytän.
31. toukokuuta 2009 kello 19.43
Minusta nelosversio on vieläkin keskeneräinen. En oikeastaan ymmärrä miksi piti mennä koodamaan alusta kaikkea mikä kolmosessa oli jo pitkään toimivaksi tehty. Esimerkiksi Amarok soittimesta puutuu suurinosa edelläkävijän ominaisuuksista, Gwenview kuvien katseluohjelmasta puutuu myös tärkeitä ominaisuuksia sekä tehokäyttäjän KDialog on buginen. Sanoisin, että minusta nelosversio on tällä hetkellä beetaversio.
6. heinäkuuta 2009 kello 12.25
Miksi tämä linuxin jäljillä blogi poistui? Johtuuko bloggaajan kyllästymisestä? T. Fani ;D