GIMP 2.6 toi mukanaan 32-bittiset värikanavat

GIMP-kuvankäsittelyohjelmasta julkaistiin versio 2.6. Käyttöliittymäuudistusten ohella uusi versio sisältääGEGL-tuen. Perinteisesti GIMP on tukenut vain kahdeksaa bittiä per värikanava, GEGLin myötä tuki onkin 32-bittinen, joten myös kuvankäsittelyn ammattilaisilla on jälleen yksi syy vähemmän kitistä GIMPin surkeutta.

En ole vielä uutta GIMPiä ehtinyt kokeilla, mutta eiköhän se pian laskeudu uusien, tulossa olevien Linux/BSD-distrojen pakettienhallinnan puolelle…

Tämä artikkeli on julkaistu perjantaina 3. lokakuuta 2008 kello 10.06 ja sen aiheena on Linuxin jäljillä. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Sekä vastauksien kirjoittaminen että seurantailmoitusten lähettäminen on juuri nyt estetty.

2 770 vastausta artikkeliin “GIMP 2.6 toi mukanaan 32-bittiset värikanavat”

Smar kirjoittaa:
3. lokakuuta 2008 kello 14.44
Gimp on saanut muutenkin viimeaikoina muutamia erittäin miellyttäviä työkaluja. Tuon 2.4-julkaisun lisäksikin, siis.
raips kirjoittaa:
3. lokakuuta 2008 kello 17.17
Ja GIMP 2.6 on saatavilla myös muille käyttöjärjestelmille kuin vain Linuxille ja *BSD:lle. Kuten esimerkiksi Windows NT:lle (XP/Vista), koska voihan tätä lukea Windows käyttäjätkin

2.6 toi tosiaan paljon hyvää, GEGL on tosin vielä testattavana joten se ei ole oletuksena aktivoitu, mutta odotellaan sitten niitä 2.6.x versioita tai 2.8 versiota, jos ei peräti 3.0.

CMYK tuki pitäisi vielä hioa täydelliseksi niin se olisi hyvä, mutta nyt jo osittainen CMYK tuki riittää.
dfgh kirjoittaa:
4. lokakuuta 2008 kello 21.49
“Kuten esimerkiksi Windows NT:lle (XP/Vista), koska voihan tätä lukea Windows käyttäjätkin”

Ei helmiä sioille
Janne Granström kirjoittaa:
5. lokakuuta 2008 kello 4.58
cmyk alkaa nykypäivänä olemaan melkoinen turhake ja vanhanaikainen huuto miksei gimp sitä tue.

nykyaikaiset painot eivät siitä enää välitä.
raips kirjoittaa:
5. lokakuuta 2008 kello 16.44
Itse olen kyllä nyt pidemmän testaamisen jälkeen vähän pettynyt GEGL:n tehokkuuteen. Paljon hitaampi kuin vanha tapa, päivityksen huomaa ihan selkeästi shakki-ruudukkona mutta odotettavissa on että siitä saadaan myös GPU:ta hyödyntävä jolloin sehän tekee tehosteet ym välittömästi.

Janne: “nykyaikaiset painot eivät siitä enää välitä.”

Kyllä sillä on vielä väliä, vaikka toiset värimäärittelyt menevätkin jo “ohi”. Mutta ei sitä CMYK tukea tarvitse kuin pieni osa esim Photoshopin käyttäjistä.
Mutta se on aina ollut vähän “turha” valitus että GIMP ei tue CMYK:ä. Enemmän ollut aihetta kyllä 8bit/channel rajoittuneisuus mutta kun GIMP:iä on käytetty esim JPEG kuvien tai web-käyttöön tarkoitettujen kuvien käsittelyyn niin ei se ole haitannut ollenkaan. Nyt kun alkaa lähes jokainen kamera tukemaan 12-14bit/channel RAW kuvia niin tarvitaan sitä tukea viimeistään niiden käsittelyyn, HDR kuvien tekeminen kun on vähän vaikeaa ilman moista
kaitsu kirjoittaa:
14. lokakuuta 2008 kello 19.28
blogin pitäjä voisi kirjoitella hiukan aktiivisemmin erittäin kiinnostavista linuxiin liittyvistä aiheista.
Anton kirjoittaa:
20. lokakuuta 2008 kello 16.49
Janne Granström: “cmyk alkaa nykypäivänä olemaan melkoinen turhake ja vanhanaikainen [...]. nykyaikaiset painot eivät siitä enää välitä.”

Mielenkiintoista mutta täysin puuta heinää. Milläs väreillä luulet että aikakauslehdet, kalenterit, kirjat ja muut painotuotteet oikein valmistetaan jollei perinteisillä neliväreillä?

On totta että GIMPissa ei kukaan tarvitse CMYK-tukea, sillä eivät sitä GIMPpia ammattilaiset käytäkään painotuotteiden valmisteluun.
raips kirjoittaa:
21. lokakuuta 2008 kello 18.11
Anton, esim Pantone Matching System (PMS) värimäärittely, eli ns. Spottivärit.
CMYK on vielä tarpeellinen ja itse olen tottunut mm. kuvien värit korjaamaan CMYK arvoina mutta PMS väreinä lopputulos on varma.
Pentti Mäkelä kirjoittaa:
22. lokakuuta 2008 kello 19.27
“eivät sitä GIMPpia ammattilaiset käytäkään painotuotteiden valmisteluun.”

Kylläpä meillä vaan käytetään, Photarin rinnalla. Photarista pyritään pääsemään kokonaan eroon seuraavien 3 vuoden aikana. Hyvältä näyttää tässä vaiheessa.
Toni Hintikka kirjoittaa:
29. lokakuuta 2008 kello 11.12
Jos tosiaan JPG-kuvia muokaa web-käyttöön, Gimp on jo tällä hetkellä todella riittävä. Moniin julkaisuihinkin Gimp on täysin riittävä kuvankäsittelyohjelma. Itse käytän Gimppiä suurimpaan osaan kuvankäsittelytarpeitani. Heitän tässä vinkkinä Gimpin käyttäjille hyvän linkkiresurssin. http://delicious.com/popular/gimp

Tuosta listasta löytyy hyviä vinkkejä Gimpin käyttöön ja myös brusheja, joita voi ottaa omissa töissään käyttöön.
Tommi kirjoittaa:
21. marraskuuta 2008 kello 14.31
Aiotaanko kiinnostava blogi tappaa
raips kirjoittaa:
27. marraskuuta 2008 kello 21.56
Tappaa? Eikös tämä vetele jo viimeisiään kuten MBnet sivuston Net.nyt. Jaballe käynyt jotakin. Ehkä he tappavat työnteolla tai sitten vain käynyt jotain niin ettei kiinnosta.
Risto kirjoittaa:
20. joulukuuta 2008 kello 16.36
Jaba:

Jos mielenkiintoa, aikaa ja mahdollisuuksi löytyy tämän blogin kirjoitteluun, jatka ihmeessä!

Lukijoita löytyy kyllä.

Mielenkiintoisia pingviini/bsd yms. -aiheisia blogeja ei liiemmin ole suomeksi. Ubuntu Suomen blogi on yksi varteenotettava myös, mutta hieman verkkainen on päivitystahti sielläkin.
Grep kirjoittaa:
21. joulukuuta 2008 kello 12.16
Arch Linuxissa paketit tuntuvat olevan erittäin kivasti ajan tasalla (ja haittapuolena on ylläpidon aloittelijaepäystävällisyys) – vakaan version Gimp on jo 2.6.3
qwertyli kirjoittaa:
26. joulukuuta 2008 kello 12.14
raips:

“Anton, esim Pantone Matching System (PMS) värimäärittely, eli ns. Spottivärit.
CMYK on vielä tarpeellinen ja itse olen tottunut mm. kuvien värit korjaamaan CMYK arvoina mutta PMS väreinä lopputulos on varma.”

Huh huh mitä potaskaa! Spottivärejä käytetään vain tasaisilla yhtä väriä sisältävillä pinnoilla. Jos esim. haluat painaa valokuvan, niin tarvisit tuhansia spottivärejä. Sellainen pelleily maksaisi tuhottoman paljon.

Janne Granström, CMYK-värejä ei tosiaan nykyään ole pakko käyttää. Mutta, jos suunnittelee painotyön RGB-väreillä, niin kyllä se aika lottoomista on, että millasena se pihalle tulee. Jos joku graafinen suunnittelija todella harrastaa tuollaista, niin sietäisi saada samantien potkut.
raips kirjoittaa:
29. joulukuuta 2008 kello 11.55
qwertyli: Kuvittelitko että kaikki olisi värillisiä valokuvia enkä käsittelisi yhtään tasaisia värejä mainoksiin ym painotuotteisiin? Suosittelen että vähennät “potaskasi” levittämistä muille henkilöille ja ajattelet mitä kirjoitat.

Ehkä jälleen “Kuva” toi nopean johtopäätöksen että puhuin vain valokuvasta, ilman että kävi mielessäkään että puhuisin käsiteltävästä kuvasta, oli se sitten monivärinen valokuva tai vaikka jokin muutaman värin yksinkertainen kuvio. Eiköhän se ole jokaiselle selvää että jokainen spottiväri vaatii oman painolevynsä.

Ehkä kannattaa olla vähemmän hyökkäävä ja pyrkiä enemmän rakentavaan keskusteluun jos haluaa lisätä jotakin toisen sanomiseen.
raips kirjoittaa:
29. joulukuuta 2008 kello 11.59
Niin ja olisi vielä pitänyt muistaa että puhutaan PMS värijärjestelmästä eikä spottiväreistä. Noissa vain menee jo mielikin sekaisin kun ei edes aina kaikkien graafikoiden kanssa tiedä heti mistä puhutaan.
The J kirjoittaa:
30. joulukuuta 2008 kello 13.59
Tämä cmyk versus rgb, psm versus lab keskustelu on mielenkiintoinen.

Enisnäkin jokaisella laittella on oma väriavaruus, eli tarkkaa väriä ei saa ulos painokoneesta sen paremmin laittamalla cmyk väriarvoja kun rgb väriarvoja. Paitsi jos on olemassa kyseisen laitteen profiili tai testi painatus josta katsoo minkä värin valitsee.

Tämä jälkimmäinen tapa on ihan validi, mutta jos joskus aikoo saman tekeleen painaa uudestaan jossain muualla myöhemmin niin tämä katsottu arvo ei tuota samaa väriä eri painolaitoksessa. Joten parasta laittaa talteen se profiili joka tapauksessa.

Periattessa profiili vapauttaa käyttäjän cmyk avaruudessa taplaamiselta, siis olettaen että koko järjetelmä on värihallittu. Ainoana ongelmana on että näiden avaruuksien välille jää hieman tyhjää tilaa jota ei voi tehokkaasti käyttää muuten kuin käyttämällä laajennettua väriavaruutta. Ja toki sellaiseia monitoreja on olemassa joissa on HYVIN laaja väriskaala joka pystyy toistamaan painokoneen koko CMY avaruuden.

Itse pitäisinkin cmy värien käyttöä hieman vanhanaikaisena. Paras tapa hoitaa kuva ulos on oikeasti hoitaa toi värinkorjaus profiili kuntoon koko tuotantoputken tasolla. Jolloin ylivoimaisesti paras tapa on pysyttellä siinä väriavaruudessa jossa työskentelet/lit koneella.

Itseasiassa photarin ylivoimainen painokone tuki lienekin ainoa asia jonka takia käytän photoshoppia. Se kun ei edes ole kauheen hyvä kuvankäsittelyyn. Tai ainakaan mun tarpeisiin. Toisaalta ei myöskän gimp.

PS: Spottivärjä voi ihan samalla tavalla rasterisoida kuten noita cmyk värejä, eli peraittessa voisi käyttä spottiväriä luomaan kuvalle jonkun täysin uuden väriulotteissuden vaikka painamalla kultavärejä, tai jotain fluoresoivaa väriä.
.......... kirjoittaa:
3. tammikuuta 2009 kello 2.43
@raips

“qwertyli: Kuvittelitko että kaikki olisi värillisiä valokuvia enkä käsittelisi yhtään tasaisia värejä mainoksiin ym painotuotteisiin? Suosittelen että vähennät ”potaskasi” levittämistä muille henkilöille ja ajattelet mitä kirjoitat.”

Itsehän sinä aloit yleistämään ja väittämään ettei cmyk:a käytetä mihinkään ja aloit hehkuttaa noita spottivärejä. Eli älähän syyttele muita, kun itse suollat hirveää potaskaa.


« Vihreäksi maalattujen daemonien kokoontumisajot KDE 4.2 onkin jo hyvä! » GIMP 2.6 toi mukanaan 32-bittiset värikanavat GIMP-kuvankäsittelyohjelmasta julkaistiin versio 2.6. Käyttöliittymäuudistusten ohella uusi versio sisältääGEGL-tuen. Perinteisesti GIMP on tukenut vain kahdeksaa bittiä per värikanava, GEGLin myötä tuki onkin 32-bittinen, joten myös kuvankäsittelyn ammattilaisilla on jälleen yksi syy vähemmän kitistä GIMPin surkeutta. En ole vielä uutta GIMPiä ehtinyt kokeilla, mutta eiköhän se pian laskeudu uusien, tulossa olevien Linux/BSD-distrojen pakettienhallinnan puolelle… Tämä artikkeli on julkaistu perjantaina 3. lokakuuta 2008 kello 10.06 ja sen aiheena on Linuxin jäljillä. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Sekä vastauksien kirjoittaminen että seurantailmoitusten lähettäminen on juuri nyt estetty. 2 770 vastausta artikkeliin “GIMP 2.6 toi mukanaan 32-bittiset värikanavat” Smar kirjoittaa: 3. lokakuuta 2008 kello 14.44 Gimp on saanut muutenkin viimeaikoina muutamia erittäin miellyttäviä työkaluja. Tuon 2.4-julkaisun lisäksikin, siis. raips kirjoittaa: 3. lokakuuta 2008 kello 17.17 Ja GIMP 2.6 on saatavilla myös muille käyttöjärjestelmille kuin vain Linuxille ja *BSD:lle. Kuten esimerkiksi Windows NT:lle (XP/Vista), koska voihan tätä lukea Windows käyttäjätkin 2.6 toi tosiaan paljon hyvää, GEGL on tosin vielä testattavana joten se ei ole oletuksena aktivoitu, mutta odotellaan sitten niitä 2.6.x versioita tai 2.8 versiota, jos ei peräti 3.0. CMYK tuki pitäisi vielä hioa täydelliseksi niin se olisi hyvä, mutta nyt jo osittainen CMYK tuki riittää. dfgh kirjoittaa: 4. lokakuuta 2008 kello 21.49 “Kuten esimerkiksi Windows NT:lle (XP/Vista), koska voihan tätä lukea Windows käyttäjätkin” Ei helmiä sioille Janne Granström kirjoittaa: 5. lokakuuta 2008 kello 4.58 cmyk alkaa nykypäivänä olemaan melkoinen turhake ja vanhanaikainen huuto miksei gimp sitä tue. nykyaikaiset painot eivät siitä enää välitä. raips kirjoittaa: 5. lokakuuta 2008 kello 16.44 Itse olen kyllä nyt pidemmän testaamisen jälkeen vähän pettynyt GEGL:n tehokkuuteen. Paljon hitaampi kuin vanha tapa, päivityksen huomaa ihan selkeästi shakki-ruudukkona mutta odotettavissa on että siitä saadaan myös GPU:ta hyödyntävä jolloin sehän tekee tehosteet ym välittömästi. Janne: “nykyaikaiset painot eivät siitä enää välitä.” Kyllä sillä on vielä väliä, vaikka toiset värimäärittelyt menevätkin jo “ohi”. Mutta ei sitä CMYK tukea tarvitse kuin pieni osa esim Photoshopin käyttäjistä. Mutta se on aina ollut vähän “turha” valitus että GIMP ei tue CMYK:ä. Enemmän ollut aihetta kyllä 8bit/channel rajoittuneisuus mutta kun GIMP:iä on käytetty esim JPEG kuvien tai web-käyttöön tarkoitettujen kuvien käsittelyyn niin ei se ole haitannut ollenkaan. Nyt kun alkaa lähes jokainen kamera tukemaan 12-14bit/channel RAW kuvia niin tarvitaan sitä tukea viimeistään niiden käsittelyyn, HDR kuvien tekeminen kun on vähän vaikeaa ilman moista kaitsu kirjoittaa: 14. lokakuuta 2008 kello 19.28 blogin pitäjä voisi kirjoitella hiukan aktiivisemmin erittäin kiinnostavista linuxiin liittyvistä aiheista. Anton kirjoittaa: 20. lokakuuta 2008 kello 16.49 Janne Granström: “cmyk alkaa nykypäivänä olemaan melkoinen turhake ja vanhanaikainen [...]. nykyaikaiset painot eivät siitä enää välitä.” Mielenkiintoista mutta täysin puuta heinää. Milläs väreillä luulet että aikakauslehdet, kalenterit, kirjat ja muut painotuotteet oikein valmistetaan jollei perinteisillä neliväreillä? On totta että GIMPissa ei kukaan tarvitse CMYK-tukea, sillä eivät sitä GIMPpia ammattilaiset käytäkään painotuotteiden valmisteluun. raips kirjoittaa: 21. lokakuuta 2008 kello 18.11 Anton, esim Pantone Matching System (PMS) värimäärittely, eli ns. Spottivärit. CMYK on vielä tarpeellinen ja itse olen tottunut mm. kuvien värit korjaamaan CMYK arvoina mutta PMS väreinä lopputulos on varma. Pentti Mäkelä kirjoittaa: 22. lokakuuta 2008 kello 19.27 “eivät sitä GIMPpia ammattilaiset käytäkään painotuotteiden valmisteluun.” Kylläpä meillä vaan käytetään, Photarin rinnalla. Photarista pyritään pääsemään kokonaan eroon seuraavien 3 vuoden aikana. Hyvältä näyttää tässä vaiheessa. Toni Hintikka kirjoittaa: 29. lokakuuta 2008 kello 11.12 Jos tosiaan JPG-kuvia muokaa web-käyttöön, Gimp on jo tällä hetkellä todella riittävä. Moniin julkaisuihinkin Gimp on täysin riittävä kuvankäsittelyohjelma. Itse käytän Gimppiä suurimpaan osaan kuvankäsittelytarpeitani. Heitän tässä vinkkinä Gimpin käyttäjille hyvän linkkiresurssin. http://delicious.com/popular/gimp Tuosta listasta löytyy hyviä vinkkejä Gimpin käyttöön ja myös brusheja, joita voi ottaa omissa töissään käyttöön. Tommi kirjoittaa: 21. marraskuuta 2008 kello 14.31 Aiotaanko kiinnostava blogi tappaa raips kirjoittaa: 27. marraskuuta 2008 kello 21.56 Tappaa? Eikös tämä vetele jo viimeisiään kuten MBnet sivuston Net.nyt. Jaballe käynyt jotakin. Ehkä he tappavat työnteolla tai sitten vain käynyt jotain niin ettei kiinnosta. Risto kirjoittaa: 20. joulukuuta 2008 kello 16.36 Jaba: Jos mielenkiintoa, aikaa ja mahdollisuuksi löytyy tämän blogin kirjoitteluun, jatka ihmeessä! Lukijoita löytyy kyllä. Mielenkiintoisia pingviini/bsd yms. -aiheisia blogeja ei liiemmin ole suomeksi. Ubuntu Suomen blogi on yksi varteenotettava myös, mutta hieman verkkainen on päivitystahti sielläkin. Grep kirjoittaa: 21. joulukuuta 2008 kello 12.16 Arch Linuxissa paketit tuntuvat olevan erittäin kivasti ajan tasalla (ja haittapuolena on ylläpidon aloittelijaepäystävällisyys) – vakaan version Gimp on jo 2.6.3 qwertyli kirjoittaa: 26. joulukuuta 2008 kello 12.14 raips: “Anton, esim Pantone Matching System (PMS) värimäärittely, eli ns. Spottivärit. CMYK on vielä tarpeellinen ja itse olen tottunut mm. kuvien värit korjaamaan CMYK arvoina mutta PMS väreinä lopputulos on varma.” Huh huh mitä potaskaa! Spottivärejä käytetään vain tasaisilla yhtä väriä sisältävillä pinnoilla. Jos esim. haluat painaa valokuvan, niin tarvisit tuhansia spottivärejä. Sellainen pelleily maksaisi tuhottoman paljon. Janne Granström, CMYK-värejä ei tosiaan nykyään ole pakko käyttää. Mutta, jos suunnittelee painotyön RGB-väreillä, niin kyllä se aika lottoomista on, että millasena se pihalle tulee. Jos joku graafinen suunnittelija todella harrastaa tuollaista, niin sietäisi saada samantien potkut. raips kirjoittaa: 29. joulukuuta 2008 kello 11.55 qwertyli: Kuvittelitko että kaikki olisi värillisiä valokuvia enkä käsittelisi yhtään tasaisia värejä mainoksiin ym painotuotteisiin? Suosittelen että vähennät “potaskasi” levittämistä muille henkilöille ja ajattelet mitä kirjoitat. Ehkä jälleen “Kuva” toi nopean johtopäätöksen että puhuin vain valokuvasta, ilman että kävi mielessäkään että puhuisin käsiteltävästä kuvasta, oli se sitten monivärinen valokuva tai vaikka jokin muutaman värin yksinkertainen kuvio. Eiköhän se ole jokaiselle selvää että jokainen spottiväri vaatii oman painolevynsä. Ehkä kannattaa olla vähemmän hyökkäävä ja pyrkiä enemmän rakentavaan keskusteluun jos haluaa lisätä jotakin toisen sanomiseen. raips kirjoittaa: 29. joulukuuta 2008 kello 11.59 Niin ja olisi vielä pitänyt muistaa että puhutaan PMS värijärjestelmästä eikä spottiväreistä. Noissa vain menee jo mielikin sekaisin kun ei edes aina kaikkien graafikoiden kanssa tiedä heti mistä puhutaan. The J kirjoittaa: 30. joulukuuta 2008 kello 13.59 Tämä cmyk versus rgb, psm versus lab keskustelu on mielenkiintoinen. Enisnäkin jokaisella laittella on oma väriavaruus, eli tarkkaa väriä ei saa ulos painokoneesta sen paremmin laittamalla cmyk väriarvoja kun rgb väriarvoja. Paitsi jos on olemassa kyseisen laitteen profiili tai testi painatus josta katsoo minkä värin valitsee. Tämä jälkimmäinen tapa on ihan validi, mutta jos joskus aikoo saman tekeleen painaa uudestaan jossain muualla myöhemmin niin tämä katsottu arvo ei tuota samaa väriä eri painolaitoksessa. Joten parasta laittaa talteen se profiili joka tapauksessa. Periattessa profiili vapauttaa käyttäjän cmyk avaruudessa taplaamiselta, siis olettaen että koko järjetelmä on värihallittu. Ainoana ongelmana on että näiden avaruuksien välille jää hieman tyhjää tilaa jota ei voi tehokkaasti käyttää muuten kuin käyttämällä laajennettua väriavaruutta. Ja toki sellaiseia monitoreja on olemassa joissa on HYVIN laaja väriskaala joka pystyy toistamaan painokoneen koko CMY avaruuden. Itse pitäisinkin cmy värien käyttöä hieman vanhanaikaisena. Paras tapa hoitaa kuva ulos on oikeasti hoitaa toi värinkorjaus profiili kuntoon koko tuotantoputken tasolla. Jolloin ylivoimaisesti paras tapa on pysyttellä siinä väriavaruudessa jossa työskentelet/lit koneella. Itseasiassa photarin ylivoimainen painokone tuki lienekin ainoa asia jonka takia käytän photoshoppia. Se kun ei edes ole kauheen hyvä kuvankäsittelyyn. Tai ainakaan mun tarpeisiin. Toisaalta ei myöskän gimp. PS: Spottivärjä voi ihan samalla tavalla rasterisoida kuten noita cmyk värejä, eli peraittessa voisi käyttä spottiväriä luomaan kuvalle jonkun täysin uuden väriulotteissuden vaikka painamalla kultavärejä, tai jotain fluoresoivaa väriä. .......... kirjoittaa: 3. tammikuuta 2009 kello 2.43 @raips “qwertyli: Kuvittelitko että kaikki olisi värillisiä valokuvia enkä käsittelisi yhtään tasaisia värejä mainoksiin ym painotuotteisiin? Suosittelen että vähennät ”potaskasi” levittämistä muille henkilöille ja ajattelet mitä kirjoitat.” Itsehän sinä aloit yleistämään ja väittämään ettei cmyk:a käytetä mihinkään ja aloit hehkuttaa noita spottivärejä. Eli älähän syyttele muita, kun itse suollat hirveää potaskaa. Linuxin jäljillä on toteutettu WordPressillä. Artikkelit (RSS) — Kommentit (RSS)