KDE 4.0 julkaistiin
KDE-työpöytäympäristön neljäs sukupolvi on laskeutunut. KDE:n taustatekniikka on mennyt tässä versiossa jotakuinkin täysin uusiksi ja ulkoasu on päivitetty vastaamaan tätä päivää. Itse en tosin pidä KDE 4.0:n oletusulkoasusta kovinkaan paljon, se yrittää liikaa olla jotain OS X:n ja Vistan väliltä. Mutta se onkin vain oletusulkoasu ja vaihdettavissa oleva sellainen.
KDE 4.0 sisältää paljon hyvää, mutta kyseessä todellakin on uuden sukupolven ensimmäinen julkaistu versio, joten se sopii erityisesti kehittäjille ja rohkeille kokeilijoille. KDE 4.0 on vasta kasvamassa oleva vauva ja sen todellinen potentiaali saadaan esiin vasta myöhempien päivitysten myötä. Vakaata ja kypsynyttä työympäristöä kaipaavien kannattanee vielä pysytellä KDE 3.5.8:n puolella.
Uusi versio on tarjolla jo nyt useille Linux-jakeluille, esimerkiksi openSUSElle ja Gentoo Linuxille. Myös monien muiden jakeluiden testausversioiden puolelle KDE 4.0 on tulossa tai tullut ja toki KDE 4.0 tulee vakiona mukana monien uusien jakeluversioiden mukana tässä myöhemmin tänä vuonna – mainitaan nyt vaikka Kubuntu 8.04 ja Fedora 9.
11. tammikuuta 2008 kello 13.59
eikös 1.0 tarkoita vakautta.
11. tammikuuta 2008 kello 15.52
Itse olen KDE:tä käyttänyt versiosta 0.x lähtien ja ikävä kyllä käytännössä jokainen x.0 versio on ollut pettymys epävakauden johdosta. Eli KDE:n versiointipolitiikan tapauksessa x.0 ei vielä tarkoita vakautta, varsinkin jos mukaan ottaa muut kde-ohjelmat joiden porttaaminen 4.0:lle on kesken.
Mielenkiinnolla olen kuitenkin lukenut kehityksestä, varsinkin kehittäjäpuolelle. Esimerkiksi Phonon on vaikuttanut loistavalta tavalta saada sisällytettyä omiin projekteihin tuki eri multimediaformaateille! Linux on niin sekalainen kasa erilaisia ohjelmia joista osa kuolee tai muuttaa toimintaansa niin että perässä on vaikea pysyä. Phononissa riittää että hyödyntää sitä ja antaa Phononin kehittäjien murehtia backendien muutoksista.
11. tammikuuta 2008 kello 16.13
@ Janne Grannström:
Joo hyvä, just sitä se tarkottaa. Tuoreinhan on nimenomaan se vaikain aina.
No ei vaineskaan, saa sitä välillä ajatellakin.
Käsitykseni mukaan mikään x.0 versio ei koskaan ole täysin vakaa ja paikattu. Kun ohjelma julkaistaan niin sittenhän se oikea käytännön testaaminen vasta alkaa yhdessä paikkailun, korjailu ja pikkufiksailun kanssa. Lataan ja testaan itse ja jos tuntuu kamalalta niin palaan 3.5:een kunnes 4:stä tulee uudempi versio ja pahimmat lastentaudit on korjattu.
Tuomas tuo esille yhden melko suuren asian joka saattaa olla osasyy jarruttelemaan linux-järjestelmien yleistymistä – käyttäjän on itse osattava arvioida mikä ohjelma tulee säilymään, tai hyväksyä seikka että kun uusi ohjelma korvaa vanhan, sen opettelu vie taas eteenpäin.
11. tammikuuta 2008 kello 16.46
Jukka, “Tuomas tuo esille yhden melko suuren asian joka saattaa olla osasyy jarruttelemaan linux-järjestelmien yleistymistä”
On ihan yleinen osasyy kaikessa tietotekniikassa. Katsokaamme Vistaa. Uusi käyttis ja vanhat ohjelmat eivät toimi tai näyttää niin erilaiselta käyttöliittymä että joutuu opettelemaan uudelleen.
GNU/Linux ei ole tälläisissä asioissa yhtään sen erilaisempi kuin muut käyttöjärjestelmät. Oikeastaan tässä tapauksessa pitäisi puhua käyttöliittymästä ja käyttöjärjestelmästä, Vista kun on käyttöjärjestelmä ja KDE on käyttöliittymä mutta tajunnee pointin.
1.0 versio ei todellakaan ole VAKAA versio, se on enemmälti juuri mitä joku täällä sanoi että ominaisuuksien osalta halutunlainen. Eli kun ohjelmaa alunperin alettiin kehittämään, ominaisuuksia täytyy olla mitä halutaan tarjota.
4.0 ei ole välttämättä 4x vakaampi kuin 1.0 versio mutta siinä voi olla 4x enemmän ominaisuuksia. Ainoastaan faktaa on se että siinä on 4x suurempi versionumero ;-D
x.0 versio EI OLE TARKOITETTU LOPPUKÄYTTÄJÄLLE vaan tuo on testaajille ja sovelluskehittäjille jotka kääntävät ohjelmansa nyt KDE4 sarjalle.
Tätä tämä KDE4 julkaisu tarkoittaa, KDE4 sarja käynnistyi tänään virallisesti.
Itsellä ollut KDE4 beta ja rc versiot ja ei hyvältä ole ollenkaan vaikuttanut, toissa yönä vielä lueskelin ircissä miten jotkut kehittäjät kiirehtivät lähttämään päivitykset ohjelmiin kuten kmixeriin että tulee oletuksena liukusäätimet oikean kokoisena ym.
Loppikäyttäjän kannattaa odottaa muutama kuukausi kun KDE 4.1 versio tulee ulos ja alkaa ne ominaisuudet ohjelmien kera olemaan koossa tavalliseen käyttöön.
Saahan tuota käyttää mutta joutuu turvautumaan moneen KDE3 (eli KDE3 base) ohjelmaan vielä.
Nyt äkkiä päivittämään kun koko päivän on odottanut että pääsee päivittämään lopulliseen kun pääsee kotiin. Tätä se on nörtin elämä kun kotiin pääsee niin ensimmäiseksi pitää päästä katsomaan jonkun työpöytäjärjestelmän julkaisutilanne kun kokopäivänä päässyt nettiin >:-(
11. tammikuuta 2008 kello 17.46
Kyllä tuo nyt julkaistu 4.0 on yleisesti jo aika hyvällä tasolla käytettävyydessä. Tässä kun gentoolla olen testannut tuota suoraan svn:stä, niin viimeisten parin-kolmen viikon aikana tuo on “valmistunut” aina vain kiihtyvällä tahdilla. Mikä on tietysti selvää kun lopussa pienellä viimeistelyllä saadaan käyttäjän kannalta ehkä suurimmat muutokset aikaan. Tuo 4.0 on kyllä todella kaukana noista betoista ja rc:istä käyttäjän näkökulmasta.
11. tammikuuta 2008 kello 19.50
PJ: Onhan KDE4 käytettävä mutta todella paljon ominaisuuksia puuttuu tai ne eivät ole sellaisessa tilassa kuin pitäisi.
Itse olen kanssa seurannut tuota kehitystä RC2 versiostä lähtien Mandrivan kehitysversiolla, cookerilla ja havainnut myös tuon kiihtyneen parantumisen joka on johtunut melkein ainoastaan siitä että koodissa olevia ominaisuuksia on otettu käyttöön kun on saatu pienet korjaukset muualla kasaan.
RC versiot olivat ihan hirveätä, eivät toimineet kunnolla ollenkaan kuten plasma kaatuili ym. Mutta nyt näyttää ihan hyvältä mutta parempaa on todellakin tulossa kun tätä raakatimanttia aletaan vasta nyt hiomaan sellaiseksi kuin sen täytyy olla.
Eikä loppukäyttäjä tee pelkällä työpöytäympäristöllä vielä mitään vaan tarvitsee ne tärkeimmät ominaisuudet eli ohjelmatkin ja ne pitäisi saada vielä Qt4 puolelle käännettyä niin loppukäyttäjällä olisi parempi olla. KDE3 ja KDE4 yhtäaikainen käyttö ei tee mitään hyvää vaikutusta välttämättä, etenkin kun jotkut ominaisuudet puuttuvat tai eivät vain toimi.
Itse suosittelen tavallisia käyttäjiä odottamaan 4.1 versiota ja innokkaiden ja osaavimpien käyttäjien taas testailevan jos KDE4 “kantaisi” jo heidän vaatimuksia nähden riittävästi että taidoillaan selviävät ongelmista.
12. tammikuuta 2008 kello 16.49
ne rc versiot ovat olleet niille koodaajille, ei linuxin käyttöliittymillä pidä olla mitään erityistä asemaa poiketa yleisestä versiontinumeroinnista.
kun versio on tasan 1.0 eikä 0.xxx niin silloin pitää puhua vakaudesta ja valmiista.
oli minullekkin järkytys kun huomasin käyttäjänä että esimerkiksi kde:n mediasoitin ei olekkaan 2.0 versiossa vaan siihen panostetaan vasta nyt.
linuxin ei pitäisi enää nykyaikana olla vain koodaajien leikkikenttä vaan siitä pitäisi saada vakaa, versionumeroinnilla on tarkoitus esittää käyttäjälle se että ohjelma on nyt vakaalla perustalla ja valmis käytettäväksi jokapäiväisessä elämässä.
12. tammikuuta 2008 kello 18.16
RC:t, betat ym. eivät vain yksinkertaisesti vedä tarpeeksi testaajia ja kehittäjiä puoleensa.
Aaron Seigo puristaa kaiken oleellisen yhteen blogimerkintään: http://aseigo.blogspot.com/2008/01/talking-bluntly.html
12. tammikuuta 2008 kello 21.44
Kyllähän nyt tämä kde 4.0 on jo ihan käyttökelpoinen työpöytäympäristö. Vaikka siitä puuttuu kohtuullisen paljon ominaisuuksia ja bugeja vielä löytyy, niin silti se on “valmis” ja sen avulla tietokoneen normaali käyttö onnistuu. Ei se niin epäkelpo ole kuin jotkut taitavat luulla, ja tässä vielä vaikuttaa se että monet asennuspaketit taitavat olla kehnoja joten siinä vielä tulee ongelmia. Kunhan distrojen viralliset paketit tulevat, niin uskon että monien ongelmat ratkeavat sillä hetkellä.
Eihän peruskäyttäjien edes tarvitse miettiä näitä versionumeroita, vaan distrojen tekijät tekevät sen heidän puolestaan. Jos pitäydytään vain distrojen virallisissa “pakettilähteissä”, niin niistä löytyvät ohjelmaversiot ovat käytännössä aina vakaita ja vieläpä senkin lisäksi jo testiversioiden käyttäjien testaamia joten pahat bugit pääsevät harvoin vakaiksi merkittyjen ohjelmien joukkoon.
12. tammikuuta 2008 kello 23.10
“linuxin ei pitäisi enää nykyaikana olla vain koodaajien leikkikenttä vaan siitä pitäisi saada vakaa, versionumeroinnilla on tarkoitus esittää käyttäjälle se että ohjelma on nyt vakaalla perustalla ja valmis käytettäväksi jokapäiväisessä elämässä.”
Mitäs osaa sinä Janne nyt tarkoitat “Linuxlla”?
Ei KDE ole osa GNU/Linuxia. Ei KDE tai Gnomen kehitys tarkoita että kuinka valmis GNU/Linux on käytettäväksi tavalliselle käyttäjälle. Ne ovat kyllä merkittävässä osassa siinä kun melkein jokainen tavallinen käyttäjä käyttää joko KDE:ta tai Gnomea ja niille KDE tai Gnome on se “Linux”. Vaikka asiaan perehtymätön väittää että “Linux on niin vaikea kun sen valikko on niin vaikee”, ei se tarkoita että GNU/Linux ei olisi valmis tavalliselle käyttäjälle. Olkoot vaikka kuinka käyttöliittymän vika mutta vaihtakoot. Vaihtoehtoja on mistä valita.
Jos ei KickOff miellytä, vaihtakoot sen Kmenuun. Jos ei Kicker miellytä, vaihtakoot sen Avant Window Manageriin. Jos sekään ei kiinnosta, vaihtakoot toiseen.
Ja jos valittaa että vaihtoehtoja on niin monta että kaikkien pitäisi keskittyä vain yhteen asiaan, voi samantien formatoida kiintolevynsä ja asentaa siihen jonkin Windows käyttöjärjestelmän ja pysyä siinä ja olla hiljaa.
Tuhannet ihmiset käyttävät vapaa-aikaansa avoimen lähdekoodin ohjelmien kehityksessä. Tuhannet ihmiset saavat palkkaa siitä että he osallistuvat avoimien lähdekoodin sovelluksien kehitykseen. Vielä suurempi lukumäärä käyttää vapaasti (ja ilmaiseksi) noiden vapaa-ehtoisten ja palkattujen ihmisten työpanosta ja itkevät että kuinka pitäisi olla vain yksi käyttöliittymä ja yksi kokonaisuus.
Ihmiset eivät osaa olla kuin kiittämättömiä ja valittaa liiasta monipuolisuudesta kun se menee heidän järjenkäytön rajojen ylitse.
En minä ala valittamaan että Windows Vistasta on peräti viisi eri versiota saatavilla tai Microsoft Office 2007:sta on viis versiota saatavilla.
“ei linuxin käyttöliittymillä pidä olla mitään erityistä asemaa poiketa yleisestä versiontinumeroinnista.”
Mikä on yleinen versionumerointi ja mikä on yleinen “asema”?
14. tammikuuta 2008 kello 15.57
“Tuomas tuo esille yhden melko suuren asian joka saattaa olla osasyy jarruttelemaan linux-järjestelmien yleistymistä – käyttäjän on itse osattava arvioida mikä ohjelma tulee säilymään, tai hyväksyä seikka että kun uusi ohjelma korvaa vanhan, sen opettelu vie taas eteenpäin. ”
Sama vaiva se on joka paikassa tietotekniikassa. Eikä vain tietotekniikassa. Se auttaa kun tutkii vähän konepellin alle ja katsoo minkälaisilla standardeilla on hommaa kehitetty ja minkälaisia organisaatioita on takana. Siitä nyt ei pääse mihinkään, että uutta pitää opetella kaiken aikaa jos haluaa pysyä kehityksessä mukana.
“linuxin ei pitäisi enää nykyaikana olla vain koodaajien leikkikenttä vaan siitä pitäisi saada vakaa, versionumeroinnilla on tarkoitus esittää käyttäjälle se että ohjelma on nyt vakaalla perustalla ja valmis käytettäväksi jokapäiväisessä elämässä.”
Mitähän tekemistä kernelillä on käyttöliittymän kanssa? KDE on käyttöjärjestelmäkomponentti ja se on sitten kiinni sekä tämän komponentin valmistajista, että käyttöjärjestelmätoimittajasta milloin on valmis tuote. Ei tuollaisia tarvitse kenenkään itse pohtia. Itse en oikeasti ole välittänyt seurata ohjelmien ja softakomponenttien versionumeroita IKINÄ. Silloin vain kaivan esiin jos jostain syystä tarvitsee tai jos joudun olemaan perillä jonkun softan tuesta. Ohjelmistoja hankkiessa nyt vaan katson, ettei missään lue, että “beta” tai “rc” tai että versiot ei ole 0.x, ellei joku ole testannut näitä toimimaan järjestelmässäni.
14. tammikuuta 2008 kello 16.02
Vaatimus yleisestä versiointinumeroinnista (ja väite sellaisen olemassaolosta) on kyllä absurdi. Onneksi normikäyttäjän ei tarvitse edes tietää, mikä versio mistäkin kirjastosta ja softasta on käytössä, parhaimmassa tapauksessa edes (omalle koneelle asennetun) käyttöjärjestelmän versiota (tai oikeastaan edes nimeä) ei tarvitse tietää.
Sen sijaan meidän harrastelijoiden kyllä kuuluu tietää, että KDE:n x.0-versiot ovat yleisesti ottaen hiukan epävakaita ja softista suurin osa käyttää alustan tarjoamia ominaisuuksia vasta x.1-versiosta alkaen.
Itse kyllä tykkään Gnomen kiinteästä julkaisusyklistä, mutta isommat remontit ovat toistaiseksi jääneet sen aikakaudella tekemättä. Saapa nähdä, tuleeko Topazia ikinä, vai käytetäänkö viiden vuoden päästä Gnomen versiota 2.40… Kun Havoc lähti Redhatiltä, usko Gnome Online Desktopin tulevaisuuteen romahti samantien…
5. helmikuuta 2008 kello 10.47
Ehkä versionumeroinnin pitäisikin olla KDE 4.0.x:n sijasta KDE4: 0.x
10. helmikuuta 2008 kello 10.20
Tätä versionumerointia itsekkin suosisin paljon mielummin.
Opetan linux ympäristön käyttöä monille aloittelijoille ja jos sieltä seasta tulee sellaisia, jotka ovat kiinnostuneita asentamaan muutakin, kuin vain sen vakion, mitä mukana tulee, niin eivät ne ymmärrä että esim. 4.0 ei ole vakaa.
Näin on opittu että uusi täysluku tarkoittaa valmista, johon sitten jotain bugikorjausta yms. vielä tullee.