Ensivaikutelma openSUSE 10.3:sta

Edellisen Ubuntu-postaukseni kommenttien puolella openSUSE-rintama heräsi kertomaan 10.3:n tulleen uunista ulos. Hain sen tänä aamuna ja asensin IBM Thinkpad R51 -läppärilleni Gnome-version, jotta vertailu nimenomaan Ubuntuun olisi sujuvampaa.

Kyllä, on tässä paljon hyvää. Aloitetaan näppituntumaplussilla:

+ Siisti ja yhtenäinen ulkoasu.

+ Osapuilleen kaikki laitteet toimivat suoraan: toistaiseksi ainoastaan läppärini nukkunaanmeno bugasi.

+ Ohjelmat käynnistyvät erittäin vikkelän oloisesti; en vielä vakoillut, miten tätä on optimoitu. Pitkälle viety prelink? Jotain etukäteen lataamista? Jostain syystä esimerkiksi Firefox kuitenkin käynnistyy tässä tuntuvasti virkeämmin kuin muissa jakeluissa tai vanhemmissa openSUSEn versioissa.

+ Työpöydän 3d-efektit saa halutessaan päälle yhden nappulan painalluksella (kuten muissakin nykyjakeluissa) ja tämäkin toiminto pelitti juuri kuten sen pitikin. Compiz Fusionin tuomaa täyttä efektitykitystä ei tosin ole valittavissa, vaan tämä on lähinnä riisuttu malli kuutiolla, zoomilla, läpinäkyvyydellä, vesiefektillä ja heiluvilla ikkunoilla varustettuna. Ehkä tämä sitten on vakaampi, vaikka Compiz Fusion on sekin toiminut minulla moitteetta Ubuntu Feistyn puolella.

+ AppArmor on hyvä taustaturva olla olemassa, vaikkei se SELinuxille tiukkuudessa pärjääkään.

+ openSUSE 10.1:n ja 10.2:n nähden pakettienhallinta on kehittynyt huomattavasti sekä nopeudeltaan että selkeydeltään. Hypetetty one-click-install on pitkälti samanlainen kuin Ubuntun Add/Remove software.

+ Firmoissa ym. on varmasti hyödyllistä, että koneen voi jo asennusvaiheessa kytkeä esimerkiksi Windows-domainiin kiinni.

Ja sitten näppituntumamiinuksia:

- Uudistunut start-valikko (Computer) on minusta ikävä käyttää. Vaikka itse ohjelmat onkin ryhmitelty kategorioittain, kaikki ohjelmat saa näkyviin vasta klikkaamalla “More applications”. Tämä puolestaan avaa uuden ikkunan ja varsinkaan välittömästi bootin jälkeen tämä ikkuna ei ilmesty eteen nopeasti, vaan avautumista saa odotella useamman sekunnin ajan. Jatkossa se toimii virkeämmin, muttei minusta ole yhtä selkeä kuin perinteinen valikko. Myöskään Computer-valikon halutun ohjelman/tiedoston haku ei näytä tuloksia sitä mukaa kun hakuehtoja kirjoittelee, vaan vasta enterin painalluksella avautuu uusi ikkuna. Väitän Ubuntun ratkaisun (ohjelmat ryhmitelty kategorioittain perinteisiin valikoihin) olevan selkeämpi aloittelijalle.

- Paikoitellen mukana tulee tarpeettomia ohjelmia. Ubuntu on erinomainen esimerkki siitä, miten jokaisesta eri kategoriasta on perusasennuksessa vain yksi ohjelma. Yksi kuvankäsittelyohjelma, yksi pikaviestin ja niin edelleen. Ei tässä openSUSE 10.3:ssa paljon noita päällekkäisyyksiä ole, mutta esimerkiksi kaksi erillistä cd/dvd-kärventäjää ja turhan monta eri vaihtoehtoa volyymin asettamiselle on.

- Jostain syystä Nautilus ei äkkää muita kiintolevyllä olevia, mutta vielä mounttaamattomia Linux-osioita. Ajattelin klikkailla tieni Ubuntu-osion pariin, mutta Nautiluspa ei näyttänytkään muita osioita lainkaan. Erikoista, sillä digikameran/usb-tikun ym. selaaminen kyllä onnistuu suoraan. Toki kun mounttasin osion käsin paikoilleen loitsun mount /dev/sda1 /mnt/ubuntu avulla se ilmestyi näkyviin, mutta tällaisen ei varmasti tulisi enää kuulua asiaan…? Niin, ja näkyy tuohon mounttaamiseen pääsevän vaikuttamaan valitsemalla Computer -> Control Center -> Yast 2 -> Partitioner -> klikataan pelottavan varoituksen ohi -> valitaan mount point gurummille tehdyn käyttöliittymän kautta, muttei tuokaan nyt helppoa ole. Ilmeisesti minun olisi jo asennusvaiheessa pitänyt asettaa Ubuntu-mount paikoilleen.

- Pakettienhallinnasta ei suoraan löydy läheskään niin paljon ohjelmia kuin Ubuntussa. Varmasti repositoryja netistä etsimällä valikoima laajenee.

- Läppärin nukkumaanmeno ei tässä edelleenkään toimi out-of-the-box. Tai kyllä tämä nukkumaan menee, muttei herää.

Kaiken kaikkiaan hyvältä jakelulta tämäkin vaikuttaa, ei siinä mitään.

Edit klo 15:15: Tänne pyydettiin linkkiä openSUSEn sivuille / lataamiseen. Tässä, olkaa hyvät. Huitokaa Get it ja valitkaa mieleisenne vaihtoehto.

Tämä artikkeli on julkaistu lauantaina 6. lokakuuta 2007 kello 14.06 ja sen aiheena on Linuxin jäljillä. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Sekä vastauksien kirjoittaminen että seurantailmoitusten lähettäminen on juuri nyt estetty.

1 714 vastausta artikkeliin “Ensivaikutelma openSUSE 10.3:sta”

raips kirjoittaa:
6. lokakuuta 2007 kello 14.35
Itse asentelin eilen 10.3 KDE CD version ja poistin sitten 2h jälkeen.

Tuli koettua että viimeinkin yast on siinä tilassa kuin sen olisi pitänyt olla 10 sarjalaisessa tai oikeastaan alunperin. Nopea kuin mikäkin.

Tarkoitatko nyt Jaba KDE vai Gnomen SUSE:n tekemää valikkoa? Kickoff vai mikä olikaan Gnomelle tehty? Itse en pidä Kickoff valikosta yhtään, hidastaa vaan. Läppärilläkyllä ihan mielenkiintoinen kun jos on käytössä touchpad mutta hiirellä sohittaessa ei kiva. Kmenu on aivan mahtava verrattuna siihen ja vielä verrattuna Vistaan minun mielestäni. Harmiksi olen kuullut huhuja että kickoff tulee olemaan KDE4 oletusvalikko. Ei hyvä asia (sen rinnalla että Kubuntun systemsettings tulee olemaan kcontrollin vastike oletuksena, huhuja siis).

Myös yastin sama ulkonäkö niin gnome ja kde puolella toi parannuksia. Ja viimeistelty kyllä nätisti.

Minulla taas one-click toimi kuten piti. asennuksen jälkeen halusi hake listat, teki sen ja sen jälkeen löyty niin packman kuin guru lähteet ja asentui kaikki mitä tarvitsi. paremmin siis kuin ubuntulla.

Vielä jos Mandriva saisi vastaavaan integroitua omaan MCCn, eli käyttäisi easy urpmi sivustoa jotta ei tarvi copy-paste komentoriville sieltä.

Mutta ongelma löytyi, ei herännyt 5620G Acer läppärillä unesta eikä kpowersaver osannut laittaa CPU hallintaa pienelle… vaan puuskutti täydellä 2Ghz nopeudella niin että läppäri kuumeni. Tosin, samaa tekee windows Vistakin. Mandriva onneksi hallitsee temput. Kubuntu sääti jotain omaansa. Sen vuoksi en suosittelisikaan *buntu pohjaisia läppäreihin jos ei ole testattu että toimii.

Mielestäni SUSE on parempi jakeluversio kuin Ubuntu tai Kubuntu ja taistelee Mandrivan kanssa hyvin helppokäyttöisimmästä distro -nimikkeestä.

Etenkin nyt kun SUSE korjasi sen hirveän Yastin nopeaksi ja nätiksi niin sitä kehtaa esitellä.
Jaba kirjoittaa:
6. lokakuuta 2007 kello 14.43
Ahhah. Nyt kun menin uudestaan Yastissa Community Repositoryjen puolelle, niin tuolla onkin lisää valittavaa.
Jesperi kirjoittaa:
6. lokakuuta 2007 kello 15.09
Onko kyseessä virallinen versio vai vielä RC? Linkki asennusdistroon olisi hyvä olla olemassa.

Voiko ko distrossa valita kde:n ja gnomen välillä? Gnomea en aio asennella.
Jaba kirjoittaa:
6. lokakuuta 2007 kello 15.16
Jesperi: Kyllä voi valita Gnomen ja KDE:n väliltä, ja asensin finaaliversion. Lisäsin latauslinkin juttuunkin, mutta surffaa http://opensuse.org/ .. pieni ihme, jos tuo ei tarjoa tarpeeksi selvää latauslinkkiä
Vahis kirjoittaa:
6. lokakuuta 2007 kello 20.48
Tuohon raipsin kommenttiin YaSTista on pakko sanoa tämä:

Se ei YaST ole koskaan ollut hidas tai huono. 10.1-versioon tuli joku Zen frontendi libzyppiin, joku RedCarpet vai mikä sen oli tehnyt. Kulkee myös Suselinux Enterprise paketinhallinnan nimellä ja on siis käytössä SLES ja SLED -korporaatiojakeluissa. Sen saattoi pudottaa pois ja käyttää YaSTia tai sitten zypperiä komentoriviltä.

Lisäksi olen aina pitänyt YaSTin ncurses-versiota hyvänä etähallintaan. YaST kun on kokonaisvaltainen konffaustyökalu, ei vain paketinhallintaa varten. Varmasti paras, einakin yksi parhaista mitä on olemassa.

YaST on aina toiminut hyvin ja nyt toimii entistä paremmin, mm tuo mainittu asennuslähteiden lisäysmahdollisuus heti asennuksessa on hieno.

Että tämmöstä täältä
Tuure kirjoittaa:
6. lokakuuta 2007 kello 22.17
Pitääpä hieman kommentoida, vaikka oma OpenSuse 10.3 -asennukseni meneekin ensi viikonloppuun. Pitää varmaan sitten palailla asiaan, kun on omakohtaistakin kokemusta.

Jo OpenSuse 10.2 aikaan oli uudistunut käynnistysvalikko, mutta KDE:n alkuperäisen valikon saa kyllä käyttöön, joten ei ongelmia. Tai hetkinen, ei kai Jaba vain ottanut Gnomea käyttöön? :O Sellainen huolestuttava piirre on tullut Novellin kanssa esiin, että Enterprise Linux -puolella on otettu Gnome oletustyöpöydäksi. Toivottavasti tällä tiellä ei jatkettaisi. Tietysti olen aina valmis kuulemaan järkisyitä, miksi harvinaisen rumannäköisen ja käyttäjää aliarvioivan työpöytäympäristön tulisi yleistyä. Itse en tällaisia ole keksinyt.

”Tarpeettomien” ohjelmien mukana olosta voidaan tietysti olla montaa eri mieltä. Esim. Kubuntun paketoijat ovat päättäneet, ettei Gimpiä kuvankäsittelypuolella tarvita. Parempi on siis, että ohjelmia löytyy muutama ylimääräinen kuin se, että jokin tärkeä ohjelma puuttuisi. Tietenkään liikaa päällekkäisyyksiä ei saisi olla eikä myöskään ohjelmien pakkotuputtamista. Minua on SuSen kanssa pitkään ärsyttänyt Amarok-soitin, jota vielä tarjotaan defaulttina, ja joka ei ole suostunut käytännössä soittamaan mitään. Ehkä tilanne on jo korjaantunut, mutta silti huonojen kokemusten perusteella tuon aina poista enkä käytä. Kuitenkin tarpeettomien ohjelmien poistaminen SuSessa on sangen helppoa.

Tuo Nautilus lienee gnome-softa, joten siihen liittyvillä ongelmilla tuskin on merkitystä, kun valitsee KDE:n?

Paketinhallinnan laajuus on ongelma monen distron kanssa. Itse olen ollut täysin tyytyväinen ainoastaan Gentoon kanssa, mutta ehkäpä muutkin vielä saavat valikoimaan kiinni jossain vaiheessa. Toisaalta kuitenkin muutamia varsin luotettavia repositoryja lisäämällä SuSenkin valikoiman saan kunnollisemmaksi.
Peks_u kirjoittaa:
6. lokakuuta 2007 kello 23.48
Vahis, on se Yastkin pakettienhallintakin ollut erittäin hidas, esimerkiksi 800 MHz läppärilläni yhden lähteen refreshaus kestää n. 5min, pakettien asennuskin on tuskaisen hidasta vaikka ZMD:n olisi poistanutkin. Komentorivipohjainen Zypperkin asensi pientäkin pakettia väh. 15min joka alkaa olemaan liikaa. Näin siis 10.2 ja 10.1 -versioissa.

Tehokkaammalla pöytäkoneella 10.3:n pakettienhallinta vaikuttaa nopeammalta, ei silti yhtä nopea kuin aptitude.
Jule kirjoittaa:
7. lokakuuta 2007 kello 0.15
Ainakin KDE puolella sen perinteisen valikon saa käyttöön 2klikkaamalla sitä “liskovalikon” painiketta. Tuo Susen oma viritys on aivan kauhea.
jmp kirjoittaa:
7. lokakuuta 2007 kello 0.31
Peks_u: oS10.1 jossa tämä ZMD-hassäkkä esiteltiin, oli todella hidas. oS10.2 zmd ei enää ollut pakollinen, mutta painolastia siitä mukana vielä oli. Eli sillä että poistit ZMD:n 10.2 ei ollut paljoakaan merkitystä.

Nyt tuo libzypp on aivan jotain muuta kuin se oli aiemmin.

Jaba: – Pakettienhallinnasta ei suoraan löydy läheskään niin paljon ohjelmia kuin Ubuntussa. Varmasti repositoryja netistä etsimällä valikoima laajenee.

Kuten sinulle jo varmasti selvisi, niitä ei tarvitse etsiä kissojen ja koirien kanssa.
Paketteja voi löytyä jopa enemmän kuin uskotkaan (*)

(*) http://lists.opensuse.org/opensuse-project/2007-09/msg00074.html
Vahis kirjoittaa:
7. lokakuuta 2007 kello 11.30
Pari kommenttia:
Tuure kirjoittaa:

“Minua on SuSen kanssa pitkään ärsyttänyt Amarok-soitin, jota vielä tarjotaan defaulttina, ja joka ei ole suostunut käytännössä soittamaan mitään. Ehkä tilanne on jo korjaantunut, mutta silti huonojen kokemusten perusteella tuon aina poista enkä käytä.”

Amarok on pitkään soittanut kaiken kun on saanut tarvittavat asiat käyttöönsä Packmanilta/Gurulta.

Nyt kun 10.3 ottaa klikkaamalla lisärepot käyttöön se on vieläkin yksinkertaisempaa.

Nämä ovat niitä makuasioita, mutta itse pidän sitä parhaana musiikkisoittimena monipuolisen ja helppokäyttöisen musiikkikokoelman hallinnan vuoksi.

Peks_u kirjoittaa:
6. lokakuuta 2007 kello 23.48

“Vahis, on se Yastkin pakettienhallintakin ollut erittäin hidas, esimerkiksi 800 MHz läppärilläni yhden lähteen refreshaus kestää n. 5min, pakettien asennuskin on tuskaisen hidasta vaikka ZMD:n olisi poistanutkin.”

Alkutestailujen jälkeen aikoinaan tein 10.2 asennuksen siten, että jätin alunperin asentamatta sen “SuseLinuxCorporate-paketinhallinta-pattern” -kikkareen. Ainakin itse olin suht. tyytyväinen suorituskykyyn, hitain kone on 500 MHz 512 RAM.

Uusi on kyllä nopeampi.
Peks_u kirjoittaa:
7. lokakuuta 2007 kello 12.06
Juuri sen corporate-pakettienhallinnan poistinkin, ei mitään vaikutusta. Läppärissäni olikin vain 128 Mt rammia mutta silti Zypperkin tökki vaikken käyttänyt X:ää. Samalla läppärillä aptitude toimi varsin mukavaa vauhtia. Mutta juuh, täytyy kokeilla opensuse 10.3:a seuraavaksi
eDIT kirjoittaa:
8. lokakuuta 2007 kello 0.28
Mahtaako tuon nopeuden takana olla prelink? Esim. Feistyyn prelinkin asentaminen on ilmeisesti melko turhaa, koska Feisty käyttää uutta DT_GNU_HASH nimistä linkintä mekanismia, jolloin Feistyn PITÄISI olla yhtä nopea käynnistämään ohjelmia kuin tämän susen (jos siis suse käyttäisi prelinkiä tahi DT_GNU_HASH:iä). Eli ilmeisesti kyseessä on jokin muu mekanismi..
Lake-end kirjoittaa:
8. lokakuuta 2007 kello 9.50
Taas menee ristiin mielipiteet, tuo openSusen versio kmenusta on mahtava, tuo search kenttä ja valikkorakenne toimivat itselle oikein hyvin. Lisäksi Amarok on paras musiikki soitin mitä löytyy =) Mutta mitäs näistä, mielipidekysymyksiä kumpikin.

Saahan tuon uudenkin paketinhallinnan varmasti hitaaksi lisäämällä siihen ison läjän noita lähteitä. Jossain suositeltiinkin, että lisäisi vain lähteet joita tarvitsee.

Totta muuten sekin, että openSuse vaatii KDE:n kanssa kohtuu myllyn jotta se pyörisi mahdollisimman sukkelasti, mutta pyöriipä mm. 10.0 +KDE vanhemmillani 400mhz Pentiumissa, muistia siinä tosin on reilut puoli gigaa.

Itse olen pannut merkille että tuo beagle+kerry työpöytä hakutoiminta hidastaa aika hyvin konetta silloin kun se indexoi kovalevyä. Itse olen ottanut tavaksi poistaa pakettihallinnasta kaikki beagleen viittaavat paketit heti asennuksen jälkeen. Tuo ainakin nopeuttaa ohjelmien käynnistymistä heti bootin jälkeen, jonkin verran.
Jaba kirjoittaa:
8. lokakuuta 2007 kello 9.52
Lake-end: Huom! Jos tarkoitit minua, niin minähän siis asensin Gnome-version openSUSE 10.3:sta. Se KDE-menu voi hyvinkin olla täysin erilainen käytettävä, kokeilen sitäkin kyllä aikanaan.
Lake-end kirjoittaa:
8. lokakuuta 2007 kello 10.14
Jaba: En tarkoittanut sinua, toisin kuin muut, huomasin että mainitsit asentaneesi tuon Gnome version. Tuo Jule tuossa herjasi tuota KDE:n uusittua start menua.

Ovatko muut muuten huommanneet tuota parantunutta buuttausaikaa, tuohan on ollut suuri kompastuskivi edellisissä openSuseissa. Esimerkiksi vanha 10.2 buuttasi varmaan noin 2 minuuttia ja nyt tuolla 10.3:lla puolta hitaampi toinen koneeni buuttaa kevyesti alta minuuttiin. Ubuntuun tottuneilla tuo ei varmaan tunnu missää, mutta openSusessa tuo on jo salamannopeaa =) Vielä kun saisivat KDE:n käynnistyksen yhtä nopeaksi kuin Gnomen.
vanhoja muisteleva kirjoittaa:
8. lokakuuta 2007 kello 12.04
Aloitin aikoinaan Slackwaresta ja Debianista mutta kaipasin läppäriin helpompaa distroa.
Käyttelin siinä Susea 9.* -aikoihin muutama vuosi sitten. Vaikka sillä asiat hoituivatkin ja laitetuki oli sen ajan parasta, oli Susen ongelmana hitaus, niukka valikoima tuettuja ohjelmia ja usein ilmestyvät ongelmia aiheuttavat koko distron versiopäivitykset. Aikanaan tuli Ubuntu 6.06 ja vaihdoin siihen koska se ratkaisi nämä ongelmat. Olen ollut tyytyväinen ja käytän sitä edelleen paitsi pelikoneellani jossa pidän aina tuoreinta Ubuntua.
Juho Valkila kirjoittaa:
8. lokakuuta 2007 kello 12.12
10.3 on juuri nyt sisä susea mitä olen kaivannut. Nopea, tehokas ja erittäin komea distro! Tällä kertaa kyllä susen väki veti ubuntua ja muita turpiin ja lujaa:)
Varsinkin kun tuo buuttinopeus ja pakettienhallinta on korjattu, ei paljoa sanomista ole. Tosin, kde tuntuu bugittavan varsinkin ulkoisten asemien kanssa. Gnome on siinä mielessä parempi ja luulen, että tämäkin bugi johtuu sle -version gnomen suosimisesta.
rape kirjoittaa:
8. lokakuuta 2007 kello 13.46
Taidanpas odottaa uutta Ubuntua. Suse vaatii liikaa säätöä.
raips kirjoittaa:
8. lokakuuta 2007 kello 14.18
“Vielä kun saisivat KDE:n käynnistyksen yhtä nopeaksi kuin Gnomen.”

SUSEn pitäisi tuota pyrkiä korjaamaan. KDE omalla koneella käynnistyy 4 sekunnissa. Gnome taas vie 5-6 sekunttia.

Kerry on koko ajan päällä eikä yhtään hidastumista havaittu. Usein olen lisännyt distron ja kerryn asetuksiin tietenkin täytyy laittaa sekin käyttämään 500Gb varastoa mikä on täynnä videoita, musiikkia, valokuvia ja muita tiedostoja. Pakotan aina alussa skannaamaan homman ja tämä vie noin 30min ajaksi tehoja sen verran että ei nyt sentään pelaamaan kannata alkaa tai renderöimään raskasta 3D mallinnusta. Mutta muuten mitään muuta havaittavaa ei ole kuin että kiintolevyt käy koko ajan.

Ja sitten kun skannaus on tehty, ei indexoida muuten kuin tietoa tallennetaan ja se käy ihan siinä samalla kuin muukin toiminta.
Tämä indexointi onnistuu hyvin myös siis 450Mhz/P3 koneella missä 256Mt muisti ja 2x80Gb levyt

Gnomen puolella sama asia, ei ongelmia vaan menee sutjakasti. Mutta tämä heikompi kone (P3) hyytyy rankasti jos pakottaa skannauksen tekemään kertaheitolla eikä pikkuhiljaa.

Kannettavilla taas ei beaglea kannata käyttää kun se imee akuista tehot hyvin. Onneksi asetuksista löytyy asetus että akkukäytössä ei indexoida.

OpenSUSE 10.3 oli mielenkiintoinen tuttavuus mutta se jäi lyhyeen. Jos saisi sillä läppärin nukkumaan ja heräämään niin jäisi ehdottomasti koneelle. Nyt tosin Mandriva vetää soloa kaikilla tietokoneilla. Ubuntukin jäänyt huonon käytettävyyden vuoksi pois.
Tuure kirjoittaa:
8. lokakuuta 2007 kello 17.07
Susen paketinhallinnan hitautta valittaneille löytyy ratkaisu smartista. (esim. http://susewiki.org/index.php?title=SMART_Package_Manager) Itse olen SuSen 10.2-version kanssa tuota käyttänyt, kun on huomattavasti nopeampi kuin Yast. Myös päivitysten haku toimii ilman Novellille rekisteröitymistä.

rape: Ei se SuSe niinkään paljoa säätämistä vaadi. Ja silloin kun vaatii, on säätäminen helppoa. Ubuntun kanssa joutuu turvautumaan debian-osaamiseen, kun kunnon graafiset säätötyökalut puuttuvat.

Jaba: Onko muuten rehellinen mielipiteesi tosiaan se, että tuo Gnome on hyvä? Eihän tämmöisistä asioista saisi väitellä, mutta henkilökohtaisesti Ubuntussa tökkii kaikista eniten tuo työpöytävalinta, kakkosena tulevat sitten ne huonot hallintatyökalut. Esimerkiksi Linus on esittänyt mielestäni hyvin perusteltua kritiikkiä Gnomea vastaan ja ihan syystäkin.
Juho Valkila kirjoittaa:
8. lokakuuta 2007 kello 18.29
Tuure, kyllä se gnome ihan hyvä on. Torvaldshan taisi kritisoida juuri vain gnomen tapaa käsitellä cupsia.. vai olikohan sitä juttua käyttöliittymästäkin. Pitäisi kuitenkin muistaa, että käyttiksen tarkoitus on pysyä taka-alalla itse käytössä, ja siksi juurikin gnome on mielestäni hyvä. Kde:n kanssa alan aina hieromaan jotain ihan pientä asiaa paremmin, gnomessa kun riittää että haen mieleiseni teemat.
Muutenkin tykkään tästä uudesta 2.20 gnomesta, jotenkin vaan niin käyttäjäystävällinen:)
Jaba kirjoittaa:
8. lokakuuta 2007 kello 18.53
Tuure: Minusta Gnome on käytettävä, kunhan siihen ei yritäkään suhtautua samalla tavalla kuin KDE:n (kaikki on muokattavissa, kaikkialla on sata eri asetusta jne). Peruskäyttäjille Gnome on jopa selkeä lukuunottamatta sen tiedostodialogia, jossa siinäkin tosin on jotain hyviä puolia, esimerkiksi bookmarkit.

Ensi alkuun minäkin olin Ubuntun Gnomesta että yäääh, mutta sitten kun sitä _käyttää_ ja pääsee sisälle sen ajatusmaailmaan, on se peruskäytössä ihan pätevä vaihtoehto. Samalla tavalla minä blogijutut saan julkaistua, sähköpostit luettua tai ssh-yhteydet muodostettua Gnomen puolelta kuin KDE:nkin. Tai ionin. Tai IceWM:n.

Mutta enemmän minäkin KDE:ta käytän. Ei se silti Gnomesta täysin sutta tee. Eniten Gnomessa korpeaa se, että yhä useammin jos tarvitsee muuttaa jotain radikaalimmin, pitääkin tarttua rekisterieditori-klooniin. Eikä GTK ole pinnan alta yhtä siistiä jälkeä kuin Qt ja KDE:n kirjastot.
jmp kirjoittaa:
8. lokakuuta 2007 kello 19.19
Tuure: Susen paketinhallinnan hitautta valittaneille löytyy ratkaisu smartista.

Smartissa on muutamia hyvä puolia, mutta esim. 64-bittisessä järjestelmässä siitä on enemmän haittaa.

Uusittu pakettihallinta on niin paljon nopeampi että tuon smartin voi unohtaa.

Tuure: Myös päivitysten haku toimii ilman Novellille rekisteröitymistä.

Niinhän sen on voinut tehdä aina. Nyt päivityslähteen lisäämisen voi tehdä helposti käyttämällä YaSTia
http://opensuse.fi/stuff/CommunityRepos.png
Raips kirjoittaa:
9. lokakuuta 2007 kello 22.03
Kannattaa myös kokeilla tänää julkistettua Mandriva 2008 distroa. Tarjoaa nätisti parannellun verkkotyökalun ja miten helposti saa Compiz-Fusionin toimimaan jne.
Saa myös lähteetkin asentumaan automaattisesti kun vain käy klikkaa MCC kautta. PLF täytyy edelleen kuitenkin itse lisätä.

Siihen auttaa easy urpmi sivusto.
Fille kirjoittaa:
9. lokakuuta 2007 kello 22.23
Jaba: Mandriva2008 on niin sanotusti ulkona: http://forum.mandriva.com/viewtopic.php?p=377270#377270

Enjoy.
Juksu kirjoittaa:
11. lokakuuta 2007 kello 21.19
Heh en tiennytkään Jaba, että ole myös tiskijukka http://www.jaba.fi/ kaikkeen sinäkin kerkeät.
Risto kirjoittaa:
12. lokakuuta 2007 kello 16.04
“Jaba: Mandriva2008 on niin sanotusti ulkona:
http://forum.mandriva.com/view…..270#377270”

Harrastuksen vuoksi poltin Mandriva Onen tuossa aamulla ja nyt sitä käyttelen.

Kaikki toimii hienosti muuten, mutta maa-asetusta ei saanut laitettua Suomeksi. Edes Ruotsia ei löytynyt listalta, vaikka kaiken maailman Vanuatut varmaankin löytyivät.

Ilmeisesti joku vähän sählännyt.

Suomenkieliset näppäinasetukset ja aikavyöhykkeen sai sentään asennettua. Asennusohjelmakin oli suomenkielinen, mutta järjestelmän kieleksi tuskin saa suomea. Suomenkielistä Linuxia haluavien ei siis kannata ilmeisesti tuota koittaa.

Mandrivan plussat verrattuna (K)Ubuntuun:
-KDE-orientoitunut
-Uusi kernel ja skeduleri
-nVidian ajurit yms. tulee suoraa mukana (helpottaa ennenkaikkea live-cd-käyttöä)
-Metisse ja Compiz-Fusion 1 klikkauksella päälle.
-Viimeistellympi ulkoasu

(Mandriva One sisältää siis nuo ajurit, Mandriva Free ei (sikäli mikäli sitä edes enää saa))
Raips kirjoittaa:
12. lokakuuta 2007 kello 23.00
Risto: “Suomenkielistä Linuxia haluavien ei siis kannata ilmeisesti tuota koittaa.”

Kun kyseessä on yhden CD:n versio, ei siihen ylimääräisiä kieliä laiteta mukaan, tämä yleensä tarkoittaa kaikkia muita paitsi englantia.

Suomenkielisen saa asennettua kun asentaa kde-i18n-fi paketin käskyllä ‘urpmi kde-i18n-fi’ tai tekemällä sen graafisesti. Tämän jälkeen sitten valikosta system tai tools löytyy locale drake mistä käydä vaihtamassa suomi oletuskieleksi. Voi olla että jos localedraken kautta käy vaihtamassa heti niin asentaa se kieliversiot.

Niin, ja kannattanee olla lähteet laitettu kuntoon, mitkä tietenkin saa helposti easy urpmi sivuston kautta http://easyurpmi.zarb.org/

Myös mandriva osaa lisätä lähteitä kun käy MCC kautta ja kliksuttelee sieltä ohjelmalähteiden kautta.

Mandrivan etuja tosiaan on nykyisin se että tekevät kaikki muutokset mainstream KDE versioon.

Nvidian ja ATI:n ajurien mukana tuleminen on kanssa tuon ONE version kanssa hyvä lisä. Free versiossa (DVD) ei tule moisia ja PowerPackilla tulee mutta on maksullinen kun sisältää muutakin kaupallista softaa.

Metisse tuli ensimmäisenä mandrivalla käyttöön ja nätisti saa mille tahansa distrolle mutta yhden klikin päässä mandrivassa, se on hienoa. Ja Compiz-Fusion kanssa oletuksena mukana. Spring versioon sen sai kanssa kun kävi kliksauttaa siellä 3D desktop puolella päälle, haki ja asensi paketit ja piti vain kirjautua takaisin sisän.

Tuota maa-asetuksen juttua itsekkin ihmettelin. En edes muista oliko Norjakaan listalla mutta pahasti sählätty siinä. Mutta se ei ole ongelma kun sen tekee myöhemmin sieltä locale drakesta kanssa.

Tähän asti jälleen yksi parhaimpia distroja mitä käyttänyt.
Etenkin Kubuntuun ‘kyrsiintyneenä’ sanoisin että Mandriva tarjoaa mukavempaa kokonaisuutta oletuksena.
Juksu kirjoittaa:
13. lokakuuta 2007 kello 12.33
Mitenkäs, onko tuosta Mandriva2008 Gnome versiota vai käyttääkö Mandriva vain Kde:tä, voisin testailla tuota, mutta olen tottunut Gnomeen niin ajattelin että saakohan sitä käyttön.
setäsamuli kirjoittaa:
14. lokakuuta 2007 kello 14.15
Tää on taas tätä, kun ubuntupalikat koittaa jotain vähän monimutkaisempaa..

Unohtakaa ne ubuntun opit ja käyttäkää susea.

Samaa ruinausta sai kuulla, kun vaihdoitte windowsista ambomaan kasvattiin.

” If you make something that any idiot can use, only idiots will use it. ”

Monipuolisuus on mukavaa, sudo on syvältä ja poikittain.

Miksei ubuntussa näe, että mitä siinä bootissa oikein tapahtuu?
Raips kirjoittaa:
14. lokakuuta 2007 kello 15.24
Juksu: Mandrivasta ei tullut Gnomen One versiota vaan KDE versio. Jos haluaa Gnomen, voi sen tehdä siten että lataa Free version (DVD kokoinen, ONE on CD) ja asennuksessa valitsee Gnomen.

Toinen vaihtoehto on että asentaa ONE version ja sen jälkeen asentaa task-gnome paketin (metapaketti) jolloin asennetaan Gnome työpöytä kuten se asentuisi Free versiossakin.

setäsamuli: Gnomella on hyvät ja huonot puolet. Hyviä puolia on että Gnome tarjoaa helpon lähestymisen Linuxin puolelle. Huonoja puolia on että se on todella rajoittunut verrattuna KDE työpöytään. Ubuntullakin on hyviä ja huonoja puolia. Mielestäni SUDO pitäisi estää ja pitää pääkäyttäjätili voimassa niin ei käyttäjät oppisi koko ajan antaa omaa salasanaansa. Ei vaatisi mitään muuta kuin sudon poistamisen ja pääkäyttäjän salasanan asettamisen. Myös Ubuntun huonoja puolia on sen keräämä vitsaus että Ubuntu olisi jotenkin erilainen kuin mikään muu distro. Että Ubuntun työpöydän käyttäminen olisi helpompaa kuin muissa distroissa kun eivät edes tiedä että käyttävät Gnomea ja samat asiat saa muihin distroihin.

Hyvä puoli on se, että Ubuntu antaa hyvän paketin oletuksena ja täten hyvän lähestymisen linuxin puolelle. Ja kyllä ubuntussa pystyy näkemään mitä bootissa tapahtuu, pitää vain antaa käynnistysparametri että ei piiloita. Muissa distroissa löytyy oletuksena esim esc nappia painamalla tulee tiedot esille.
Juksu kirjoittaa:
14. lokakuuta 2007 kello 20.51
En käytä Ubuntua, jos joku sellaisen käsityksen edellisestä viestistäni sai, koska en tykkää siitä, että ubuntu yrittää tehdä käytön liian helpoksi Esim. juuri tuo ei roottia oletuksena.

Käytän tällä hetkellä Windowssin rinnalla Fedora7, jossa pääasiallisesti Gnomea, mutta tulee kde:täkin joskus käytettyä.
Kuten Raips sanoi, pääkäyttäjätili(root) pitäisi olla olletuksena käytössä kuten Fedora7 ja monessa muussakin jakelussa.

Ajattelin että kun olen Gnomea pääasiallisesti Fedora7:ssa käyttänyt, niin voisin testata Mandrivaa(VMware:ssa tai vastaava) gnomella jolloin saan parhaimman kuvan jakeluiden eroista.
Marko H kirjoittaa:
29. lokakuuta 2007 kello 13.17
Asensin OpenSuse 10.3:n windozen päälle, nyt on dual boottikone openS 10.3 & Ubuntu 7.10. Susea päädyin kokeilemaan kun sitä (ja Yastia) täällä niin kovasti kehuttiin. No, eipähän wlani lähde pelittämään. Tsägällä sen sain kerran toimiin mutta sattuneesta syystä (nVidian ajurit veti ruudun pimeäksi enkä löytänyt mistään ohjeita miten X.n saa toimimaan kun backupin käyttöönotto ei auttanut mitään, Ubuntussa tämä on peruskauraa ja uudelleenasennusta ei tartte) jouduin asentamaan koko paskan uudestaan niin eipähän toimi WLAN enää ei sitten millään. Ubuntu 7.10:ssä WLAN hoitui kondikseen todella helposti (selvä parannus 7.10:ssä)! Muutenkaan ei SuSe niin vakuuta, selvästi on Ubuntu parempi, mutta toisaalta Suse on uusi tuttavuus joten tietenkin opetteluavaiheessa sitä vielä ollaan. Rupesin funtsiin että pitäisköhän asentaa Mandriva 2008 susen päälle…
Marko H kirjoittaa:
5. marraskuuta 2007 kello 9.23
Tuli asennettua Mandriva 2008 Open SUSE 10.3:n päälle, koska susessa ei wlan toiminut eikä Nvidian ajureita saanut päälle, vaikka tein kaiken ohjeiden mukaan. Mandrivassa nuo ko. jutut toimivat heittämällä. Täten Mandriva vaikuittais laadukkaammalta mitä Suse. Mielestäni kuitenkaan kumpikaan jakelu ei ole Ubuntun veroinen. Esim dokumentaatio oli Susessa jotenkin köykäsen oloinen Ubuntuun verrattuna.
Vms100 kirjoittaa:
10. toukokuuta 2008 kello 10.54
Mun mielestä Sussu on kevyt, nopea ja vielä hienokin!!!


« Liquid Rescale GIMPiin Compiz Fusion 0.6 » Ensivaikutelma openSUSE 10.3:sta Edellisen Ubuntu-postaukseni kommenttien puolella openSUSE-rintama heräsi kertomaan 10.3:n tulleen uunista ulos. Hain sen tänä aamuna ja asensin IBM Thinkpad R51 -läppärilleni Gnome-version, jotta vertailu nimenomaan Ubuntuun olisi sujuvampaa. Kyllä, on tässä paljon hyvää. Aloitetaan näppituntumaplussilla: + Siisti ja yhtenäinen ulkoasu. + Osapuilleen kaikki laitteet toimivat suoraan: toistaiseksi ainoastaan läppärini nukkunaanmeno bugasi. + Ohjelmat käynnistyvät erittäin vikkelän oloisesti; en vielä vakoillut, miten tätä on optimoitu. Pitkälle viety prelink? Jotain etukäteen lataamista? Jostain syystä esimerkiksi Firefox kuitenkin käynnistyy tässä tuntuvasti virkeämmin kuin muissa jakeluissa tai vanhemmissa openSUSEn versioissa. + Työpöydän 3d-efektit saa halutessaan päälle yhden nappulan painalluksella (kuten muissakin nykyjakeluissa) ja tämäkin toiminto pelitti juuri kuten sen pitikin. Compiz Fusionin tuomaa täyttä efektitykitystä ei tosin ole valittavissa, vaan tämä on lähinnä riisuttu malli kuutiolla, zoomilla, läpinäkyvyydellä, vesiefektillä ja heiluvilla ikkunoilla varustettuna. Ehkä tämä sitten on vakaampi, vaikka Compiz Fusion on sekin toiminut minulla moitteetta Ubuntu Feistyn puolella. + AppArmor on hyvä taustaturva olla olemassa, vaikkei se SELinuxille tiukkuudessa pärjääkään. + openSUSE 10.1:n ja 10.2:n nähden pakettienhallinta on kehittynyt huomattavasti sekä nopeudeltaan että selkeydeltään. Hypetetty one-click-install on pitkälti samanlainen kuin Ubuntun Add/Remove software. + Firmoissa ym. on varmasti hyödyllistä, että koneen voi jo asennusvaiheessa kytkeä esimerkiksi Windows-domainiin kiinni. Ja sitten näppituntumamiinuksia: - Uudistunut start-valikko (Computer) on minusta ikävä käyttää. Vaikka itse ohjelmat onkin ryhmitelty kategorioittain, kaikki ohjelmat saa näkyviin vasta klikkaamalla “More applications”. Tämä puolestaan avaa uuden ikkunan ja varsinkaan välittömästi bootin jälkeen tämä ikkuna ei ilmesty eteen nopeasti, vaan avautumista saa odotella useamman sekunnin ajan. Jatkossa se toimii virkeämmin, muttei minusta ole yhtä selkeä kuin perinteinen valikko. Myöskään Computer-valikon halutun ohjelman/tiedoston haku ei näytä tuloksia sitä mukaa kun hakuehtoja kirjoittelee, vaan vasta enterin painalluksella avautuu uusi ikkuna. Väitän Ubuntun ratkaisun (ohjelmat ryhmitelty kategorioittain perinteisiin valikoihin) olevan selkeämpi aloittelijalle. - Paikoitellen mukana tulee tarpeettomia ohjelmia. Ubuntu on erinomainen esimerkki siitä, miten jokaisesta eri kategoriasta on perusasennuksessa vain yksi ohjelma. Yksi kuvankäsittelyohjelma, yksi pikaviestin ja niin edelleen. Ei tässä openSUSE 10.3:ssa paljon noita päällekkäisyyksiä ole, mutta esimerkiksi kaksi erillistä cd/dvd-kärventäjää ja turhan monta eri vaihtoehtoa volyymin asettamiselle on. - Jostain syystä Nautilus ei äkkää muita kiintolevyllä olevia, mutta vielä mounttaamattomia Linux-osioita. Ajattelin klikkailla tieni Ubuntu-osion pariin, mutta Nautiluspa ei näyttänytkään muita osioita lainkaan. Erikoista, sillä digikameran/usb-tikun ym. selaaminen kyllä onnistuu suoraan. Toki kun mounttasin osion käsin paikoilleen loitsun mount /dev/sda1 /mnt/ubuntu avulla se ilmestyi näkyviin, mutta tällaisen ei varmasti tulisi enää kuulua asiaan…? Niin, ja näkyy tuohon mounttaamiseen pääsevän vaikuttamaan valitsemalla Computer -> Control Center -> Yast 2 -> Partitioner -> klikataan pelottavan varoituksen ohi -> valitaan mount point gurummille tehdyn käyttöliittymän kautta, muttei tuokaan nyt helppoa ole. Ilmeisesti minun olisi jo asennusvaiheessa pitänyt asettaa Ubuntu-mount paikoilleen. - Pakettienhallinnasta ei suoraan löydy läheskään niin paljon ohjelmia kuin Ubuntussa. Varmasti repositoryja netistä etsimällä valikoima laajenee. - Läppärin nukkumaanmeno ei tässä edelleenkään toimi out-of-the-box. Tai kyllä tämä nukkumaan menee, muttei herää. Kaiken kaikkiaan hyvältä jakelulta tämäkin vaikuttaa, ei siinä mitään. Edit klo 15:15: Tänne pyydettiin linkkiä openSUSEn sivuille / lataamiseen. Tässä, olkaa hyvät. Huitokaa Get it ja valitkaa mieleisenne vaihtoehto. Tämä artikkeli on julkaistu lauantaina 6. lokakuuta 2007 kello 14.06 ja sen aiheena on Linuxin jäljillä. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Sekä vastauksien kirjoittaminen että seurantailmoitusten lähettäminen on juuri nyt estetty. 1 714 vastausta artikkeliin “Ensivaikutelma openSUSE 10.3:sta” raips kirjoittaa: 6. lokakuuta 2007 kello 14.35 Itse asentelin eilen 10.3 KDE CD version ja poistin sitten 2h jälkeen. Tuli koettua että viimeinkin yast on siinä tilassa kuin sen olisi pitänyt olla 10 sarjalaisessa tai oikeastaan alunperin. Nopea kuin mikäkin. Tarkoitatko nyt Jaba KDE vai Gnomen SUSE:n tekemää valikkoa? Kickoff vai mikä olikaan Gnomelle tehty? Itse en pidä Kickoff valikosta yhtään, hidastaa vaan. Läppärilläkyllä ihan mielenkiintoinen kun jos on käytössä touchpad mutta hiirellä sohittaessa ei kiva. Kmenu on aivan mahtava verrattuna siihen ja vielä verrattuna Vistaan minun mielestäni. Harmiksi olen kuullut huhuja että kickoff tulee olemaan KDE4 oletusvalikko. Ei hyvä asia (sen rinnalla että Kubuntun systemsettings tulee olemaan kcontrollin vastike oletuksena, huhuja siis). Myös yastin sama ulkonäkö niin gnome ja kde puolella toi parannuksia. Ja viimeistelty kyllä nätisti. Minulla taas one-click toimi kuten piti. asennuksen jälkeen halusi hake listat, teki sen ja sen jälkeen löyty niin packman kuin guru lähteet ja asentui kaikki mitä tarvitsi. paremmin siis kuin ubuntulla. Vielä jos Mandriva saisi vastaavaan integroitua omaan MCCn, eli käyttäisi easy urpmi sivustoa jotta ei tarvi copy-paste komentoriville sieltä. Mutta ongelma löytyi, ei herännyt 5620G Acer läppärillä unesta eikä kpowersaver osannut laittaa CPU hallintaa pienelle… vaan puuskutti täydellä 2Ghz nopeudella niin että läppäri kuumeni. Tosin, samaa tekee windows Vistakin. Mandriva onneksi hallitsee temput. Kubuntu sääti jotain omaansa. Sen vuoksi en suosittelisikaan buntu pohjaisia läppäreihin jos ei ole testattu että toimii. Mielestäni SUSE on parempi jakeluversio kuin Ubuntu tai Kubuntu ja taistelee Mandrivan kanssa hyvin helppokäyttöisimmästä distro -nimikkeestä. Etenkin nyt kun SUSE korjasi sen hirveän Yastin nopeaksi ja nätiksi niin sitä kehtaa esitellä. Jaba kirjoittaa: 6. lokakuuta 2007 kello 14.43 Ahhah. Nyt kun menin uudestaan Yastissa Community Repositoryjen puolelle, niin tuolla onkin lisää valittavaa. Jesperi kirjoittaa: 6. lokakuuta 2007 kello 15.09 Onko kyseessä virallinen versio vai vielä RC? Linkki asennusdistroon olisi hyvä olla olemassa. Voiko ko distrossa valita kde:n ja gnomen välillä? Gnomea en aio asennella. Jaba kirjoittaa: 6. lokakuuta 2007 kello 15.16 Jesperi: Kyllä voi valita Gnomen ja KDE:n väliltä, ja asensin finaaliversion. Lisäsin latauslinkin juttuunkin, mutta surffaa http://opensuse.org/ .. pieni ihme, jos tuo ei tarjoa tarpeeksi selvää latauslinkkiä Vahis kirjoittaa: 6. lokakuuta 2007 kello 20.48 Tuohon raipsin kommenttiin YaSTista on pakko sanoa tämä: Se ei YaST ole koskaan ollut hidas tai huono. 10.1-versioon tuli joku Zen frontendi libzyppiin, joku RedCarpet vai mikä sen oli tehnyt. Kulkee myös Suselinux Enterprise paketinhallinnan nimellä ja on siis käytössä SLES ja SLED -korporaatiojakeluissa. Sen saattoi pudottaa pois ja käyttää YaSTia tai sitten zypperiä komentoriviltä. Lisäksi olen aina pitänyt YaSTin ncurses-versiota hyvänä etähallintaan. YaST kun on kokonaisvaltainen konffaustyökalu, ei vain paketinhallintaa varten. Varmasti paras, einakin yksi parhaista mitä on olemassa. YaST on aina toiminut hyvin ja nyt toimii entistä paremmin, mm tuo mainittu asennuslähteiden lisäysmahdollisuus heti asennuksessa on hieno. Että tämmöstä täältä Tuure kirjoittaa: 6. lokakuuta 2007 kello 22.17 Pitääpä hieman kommentoida, vaikka oma OpenSuse 10.3 -asennukseni meneekin ensi viikonloppuun. Pitää varmaan sitten palailla asiaan, kun on omakohtaistakin kokemusta. Jo OpenSuse 10.2 aikaan oli uudistunut käynnistysvalikko, mutta KDE:n alkuperäisen valikon saa kyllä käyttöön, joten ei ongelmia. Tai hetkinen, ei kai Jaba vain ottanut Gnomea käyttöön? :O Sellainen huolestuttava piirre on tullut Novellin kanssa esiin, että Enterprise Linux -puolella on otettu Gnome oletustyöpöydäksi. Toivottavasti tällä tiellä ei jatkettaisi. Tietysti olen aina valmis kuulemaan järkisyitä, miksi harvinaisen rumannäköisen ja käyttäjää aliarvioivan työpöytäympäristön tulisi yleistyä. Itse en tällaisia ole keksinyt. ”Tarpeettomien” ohjelmien mukana olosta voidaan tietysti olla montaa eri mieltä. Esim. Kubuntun paketoijat ovat päättäneet, ettei Gimpiä kuvankäsittelypuolella tarvita. Parempi on siis, että ohjelmia löytyy muutama ylimääräinen kuin se, että jokin tärkeä ohjelma puuttuisi. Tietenkään liikaa päällekkäisyyksiä ei saisi olla eikä myöskään ohjelmien pakkotuputtamista. Minua on SuSen kanssa pitkään ärsyttänyt Amarok-soitin, jota vielä tarjotaan defaulttina, ja joka ei ole suostunut käytännössä soittamaan mitään. Ehkä tilanne on jo korjaantunut, mutta silti huonojen kokemusten perusteella tuon aina poista enkä käytä. Kuitenkin tarpeettomien ohjelmien poistaminen SuSessa on sangen helppoa. Tuo Nautilus lienee gnome-softa, joten siihen liittyvillä ongelmilla tuskin on merkitystä, kun valitsee KDE:n? Paketinhallinnan laajuus on ongelma monen distron kanssa. Itse olen ollut täysin tyytyväinen ainoastaan Gentoon kanssa, mutta ehkäpä muutkin vielä saavat valikoimaan kiinni jossain vaiheessa. Toisaalta kuitenkin muutamia varsin luotettavia repositoryja lisäämällä SuSenkin valikoiman saan kunnollisemmaksi. Peks_u kirjoittaa: 6. lokakuuta 2007 kello 23.48 Vahis, on se Yastkin pakettienhallintakin ollut erittäin hidas, esimerkiksi 800 MHz läppärilläni yhden lähteen refreshaus kestää n. 5min, pakettien asennuskin on tuskaisen hidasta vaikka ZMD:n olisi poistanutkin. Komentorivipohjainen Zypperkin asensi pientäkin pakettia väh. 15min joka alkaa olemaan liikaa. Näin siis 10.2 ja 10.1 -versioissa. Tehokkaammalla pöytäkoneella 10.3:n pakettienhallinta vaikuttaa nopeammalta, ei silti yhtä nopea kuin aptitude. Jule kirjoittaa: 7. lokakuuta 2007 kello 0.15 Ainakin KDE puolella sen perinteisen valikon saa käyttöön 2klikkaamalla sitä “liskovalikon” painiketta. Tuo Susen oma viritys on aivan kauhea. jmp kirjoittaa: 7. lokakuuta 2007 kello 0.31 Peks_u: oS10.1 jossa tämä ZMD-hassäkkä esiteltiin, oli todella hidas. oS10.2 zmd ei enää ollut pakollinen, mutta painolastia siitä mukana vielä oli. Eli sillä että poistit ZMD:n 10.2 ei ollut paljoakaan merkitystä. Nyt tuo libzypp on aivan jotain muuta kuin se oli aiemmin. Jaba: – Pakettienhallinnasta ei suoraan löydy läheskään niin paljon ohjelmia kuin Ubuntussa. Varmasti repositoryja netistä etsimällä valikoima laajenee. Kuten sinulle jo varmasti selvisi, niitä ei tarvitse etsiä kissojen ja koirien kanssa. Paketteja voi löytyä jopa enemmän kuin uskotkaan () () http://lists.opensuse.org/opensuse-project/2007-09/msg00074.html Vahis kirjoittaa: 7. lokakuuta 2007 kello 11.30 Pari kommenttia: Tuure kirjoittaa: “Minua on SuSen kanssa pitkään ärsyttänyt Amarok-soitin, jota vielä tarjotaan defaulttina, ja joka ei ole suostunut käytännössä soittamaan mitään. Ehkä tilanne on jo korjaantunut, mutta silti huonojen kokemusten perusteella tuon aina poista enkä käytä.” Amarok on pitkään soittanut kaiken kun on saanut tarvittavat asiat käyttöönsä Packmanilta/Gurulta. Nyt kun 10.3 ottaa klikkaamalla lisärepot käyttöön se on vieläkin yksinkertaisempaa. Nämä ovat niitä makuasioita, mutta itse pidän sitä parhaana musiikkisoittimena monipuolisen ja helppokäyttöisen musiikkikokoelman hallinnan vuoksi. Peks_u kirjoittaa: 6. lokakuuta 2007 kello 23.48 “Vahis, on se Yastkin pakettienhallintakin ollut erittäin hidas, esimerkiksi 800 MHz läppärilläni yhden lähteen refreshaus kestää n. 5min, pakettien asennuskin on tuskaisen hidasta vaikka ZMD:n olisi poistanutkin.” Alkutestailujen jälkeen aikoinaan tein 10.2 asennuksen siten, että jätin alunperin asentamatta sen “SuseLinuxCorporate-paketinhallinta-pattern” -kikkareen. Ainakin itse olin suht. tyytyväinen suorituskykyyn, hitain kone on 500 MHz 512 RAM. Uusi on kyllä nopeampi. Peks_u kirjoittaa: 7. lokakuuta 2007 kello 12.06 Juuri sen corporate-pakettienhallinnan poistinkin, ei mitään vaikutusta. Läppärissäni olikin vain 128 Mt rammia mutta silti Zypperkin tökki vaikken käyttänyt X:ää. Samalla läppärillä aptitude toimi varsin mukavaa vauhtia. Mutta juuh, täytyy kokeilla opensuse 10.3:a seuraavaksi eDIT kirjoittaa: 8. lokakuuta 2007 kello 0.28 Mahtaako tuon nopeuden takana olla prelink? Esim. Feistyyn prelinkin asentaminen on ilmeisesti melko turhaa, koska Feisty käyttää uutta DT_GNU_HASH nimistä linkintä mekanismia, jolloin Feistyn PITÄISI olla yhtä nopea käynnistämään ohjelmia kuin tämän susen (jos siis suse käyttäisi prelinkiä tahi DT_GNU_HASH:iä). Eli ilmeisesti kyseessä on jokin muu mekanismi.. Lake-end kirjoittaa: 8. lokakuuta 2007 kello 9.50 Taas menee ristiin mielipiteet, tuo openSusen versio kmenusta on mahtava, tuo search kenttä ja valikkorakenne toimivat itselle oikein hyvin. Lisäksi Amarok on paras musiikki soitin mitä löytyy =) Mutta mitäs näistä, mielipidekysymyksiä kumpikin. Saahan tuon uudenkin paketinhallinnan varmasti hitaaksi lisäämällä siihen ison läjän noita lähteitä. Jossain suositeltiinkin, että lisäisi vain lähteet joita tarvitsee. Totta muuten sekin, että openSuse vaatii KDE:n kanssa kohtuu myllyn jotta se pyörisi mahdollisimman sukkelasti, mutta pyöriipä mm. 10.0 +KDE vanhemmillani 400mhz Pentiumissa, muistia siinä tosin on reilut puoli gigaa. Itse olen pannut merkille että tuo beagle+kerry työpöytä hakutoiminta hidastaa aika hyvin konetta silloin kun se indexoi kovalevyä. Itse olen ottanut tavaksi poistaa pakettihallinnasta kaikki beagleen viittaavat paketit heti asennuksen jälkeen. Tuo ainakin nopeuttaa ohjelmien käynnistymistä heti bootin jälkeen, jonkin verran. Jaba kirjoittaa: 8. lokakuuta 2007 kello 9.52 Lake-end: Huom! Jos tarkoitit minua, niin minähän siis asensin Gnome-version openSUSE 10.3:sta. Se KDE-menu voi hyvinkin olla täysin erilainen käytettävä, kokeilen sitäkin kyllä aikanaan. Lake-end kirjoittaa: 8. lokakuuta 2007 kello 10.14 Jaba: En tarkoittanut sinua, toisin kuin muut, huomasin että mainitsit asentaneesi tuon Gnome version. Tuo Jule tuossa herjasi tuota KDE:n uusittua start menua. Ovatko muut muuten huommanneet tuota parantunutta buuttausaikaa, tuohan on ollut suuri kompastuskivi edellisissä openSuseissa. Esimerkiksi vanha 10.2 buuttasi varmaan noin 2 minuuttia ja nyt tuolla 10.3:lla puolta hitaampi toinen koneeni buuttaa kevyesti alta minuuttiin. Ubuntuun tottuneilla tuo ei varmaan tunnu missää, mutta openSusessa tuo on jo salamannopeaa =) Vielä kun saisivat KDE:n käynnistyksen yhtä nopeaksi kuin Gnomen. vanhoja muisteleva kirjoittaa: 8. lokakuuta 2007 kello 12.04 Aloitin aikoinaan Slackwaresta ja Debianista mutta kaipasin läppäriin helpompaa distroa. Käyttelin siinä Susea 9. -aikoihin muutama vuosi sitten. Vaikka sillä asiat hoituivatkin ja laitetuki oli sen ajan parasta, oli Susen ongelmana hitaus, niukka valikoima tuettuja ohjelmia ja usein ilmestyvät ongelmia aiheuttavat koko distron versiopäivitykset. Aikanaan tuli Ubuntu 6.06 ja vaihdoin siihen koska se ratkaisi nämä ongelmat. Olen ollut tyytyväinen ja käytän sitä edelleen paitsi pelikoneellani jossa pidän aina tuoreinta Ubuntua. Juho Valkila kirjoittaa: 8. lokakuuta 2007 kello 12.12 10.3 on juuri nyt sisä susea mitä olen kaivannut. Nopea, tehokas ja erittäin komea distro! Tällä kertaa kyllä susen väki veti ubuntua ja muita turpiin ja lujaa:) Varsinkin kun tuo buuttinopeus ja pakettienhallinta on korjattu, ei paljoa sanomista ole. Tosin, kde tuntuu bugittavan varsinkin ulkoisten asemien kanssa. Gnome on siinä mielessä parempi ja luulen, että tämäkin bugi johtuu sle -version gnomen suosimisesta. rape kirjoittaa: 8. lokakuuta 2007 kello 13.46 Taidanpas odottaa uutta Ubuntua. Suse vaatii liikaa säätöä. raips kirjoittaa: 8. lokakuuta 2007 kello 14.18 “Vielä kun saisivat KDE:n käynnistyksen yhtä nopeaksi kuin Gnomen.” SUSEn pitäisi tuota pyrkiä korjaamaan. KDE omalla koneella käynnistyy 4 sekunnissa. Gnome taas vie 5-6 sekunttia. Kerry on koko ajan päällä eikä yhtään hidastumista havaittu. Usein olen lisännyt distron ja kerryn asetuksiin tietenkin täytyy laittaa sekin käyttämään 500Gb varastoa mikä on täynnä videoita, musiikkia, valokuvia ja muita tiedostoja. Pakotan aina alussa skannaamaan homman ja tämä vie noin 30min ajaksi tehoja sen verran että ei nyt sentään pelaamaan kannata alkaa tai renderöimään raskasta 3D mallinnusta. Mutta muuten mitään muuta havaittavaa ei ole kuin että kiintolevyt käy koko ajan. Ja sitten kun skannaus on tehty, ei indexoida muuten kuin tietoa tallennetaan ja se käy ihan siinä samalla kuin muukin toiminta. Tämä indexointi onnistuu hyvin myös siis 450Mhz/P3 koneella missä 256Mt muisti ja 2x80Gb levyt Gnomen puolella sama asia, ei ongelmia vaan menee sutjakasti. Mutta tämä heikompi kone (P3) hyytyy rankasti jos pakottaa skannauksen tekemään kertaheitolla eikä pikkuhiljaa. Kannettavilla taas ei beaglea kannata käyttää kun se imee akuista tehot hyvin. Onneksi asetuksista löytyy asetus että akkukäytössä ei indexoida. OpenSUSE 10.3 oli mielenkiintoinen tuttavuus mutta se jäi lyhyeen. Jos saisi sillä läppärin nukkumaan ja heräämään niin jäisi ehdottomasti koneelle. Nyt tosin Mandriva vetää soloa kaikilla tietokoneilla. Ubuntukin jäänyt huonon käytettävyyden vuoksi pois. Tuure kirjoittaa: 8. lokakuuta 2007 kello 17.07 Susen paketinhallinnan hitautta valittaneille löytyy ratkaisu smartista. (esim. http://susewiki.org/index.php?title=SMART_Package_Manager) Itse olen SuSen 10.2-version kanssa tuota käyttänyt, kun on huomattavasti nopeampi kuin Yast. Myös päivitysten haku toimii ilman Novellille rekisteröitymistä. rape: Ei se SuSe niinkään paljoa säätämistä vaadi. Ja silloin kun vaatii, on säätäminen helppoa. Ubuntun kanssa joutuu turvautumaan debian-osaamiseen, kun kunnon graafiset säätötyökalut puuttuvat. Jaba: Onko muuten rehellinen mielipiteesi tosiaan se, että tuo Gnome on hyvä? Eihän tämmöisistä asioista saisi väitellä, mutta henkilökohtaisesti Ubuntussa tökkii kaikista eniten tuo työpöytävalinta, kakkosena tulevat sitten ne huonot hallintatyökalut. Esimerkiksi Linus on esittänyt mielestäni hyvin perusteltua kritiikkiä Gnomea vastaan ja ihan syystäkin. Juho Valkila kirjoittaa: 8. lokakuuta 2007 kello 18.29 Tuure, kyllä se gnome ihan hyvä on. Torvaldshan taisi kritisoida juuri vain gnomen tapaa käsitellä cupsia.. vai olikohan sitä juttua käyttöliittymästäkin. Pitäisi kuitenkin muistaa, että käyttiksen tarkoitus on pysyä taka-alalla itse käytössä, ja siksi juurikin gnome on mielestäni hyvä. Kde:n kanssa alan aina hieromaan jotain ihan pientä asiaa paremmin, gnomessa kun riittää että haen mieleiseni teemat. Muutenkin tykkään tästä uudesta 2.20 gnomesta, jotenkin vaan niin käyttäjäystävällinen:) Jaba kirjoittaa: 8. lokakuuta 2007 kello 18.53 Tuure: Minusta Gnome on käytettävä, kunhan siihen ei yritäkään suhtautua samalla tavalla kuin KDE:n (kaikki on muokattavissa, kaikkialla on sata eri asetusta jne). Peruskäyttäjille Gnome on jopa selkeä lukuunottamatta sen tiedostodialogia, jossa siinäkin tosin on jotain hyviä puolia, esimerkiksi bookmarkit. Ensi alkuun minäkin olin Ubuntun Gnomesta että yäääh, mutta sitten kun sitä _käyttää_ ja pääsee sisälle sen ajatusmaailmaan, on se peruskäytössä ihan pätevä vaihtoehto. Samalla tavalla minä blogijutut saan julkaistua, sähköpostit luettua tai ssh-yhteydet muodostettua Gnomen puolelta kuin KDE:nkin. Tai ionin. Tai IceWM:n. Mutta enemmän minäkin KDE:ta käytän. Ei se silti Gnomesta täysin sutta tee. Eniten Gnomessa korpeaa se, että yhä useammin jos tarvitsee muuttaa jotain radikaalimmin, pitääkin tarttua rekisterieditori-klooniin. Eikä GTK ole pinnan alta yhtä siistiä jälkeä kuin Qt ja KDE:n kirjastot. jmp kirjoittaa: 8. lokakuuta 2007 kello 19.19 Tuure: Susen paketinhallinnan hitautta valittaneille löytyy ratkaisu smartista. Smartissa on muutamia hyvä puolia, mutta esim. 64-bittisessä järjestelmässä siitä on enemmän haittaa. Uusittu pakettihallinta on niin paljon nopeampi että tuon smartin voi unohtaa. Tuure: Myös päivitysten haku toimii ilman Novellille rekisteröitymistä. Niinhän sen on voinut tehdä aina. Nyt päivityslähteen lisäämisen voi tehdä helposti käyttämällä YaSTia http://opensuse.fi/stuff/CommunityRepos.png Raips kirjoittaa: 9. lokakuuta 2007 kello 22.03 Kannattaa myös kokeilla tänää julkistettua Mandriva 2008 distroa. Tarjoaa nätisti parannellun verkkotyökalun ja miten helposti saa Compiz-Fusionin toimimaan jne. Saa myös lähteetkin asentumaan automaattisesti kun vain käy klikkaa MCC kautta. PLF täytyy edelleen kuitenkin itse lisätä. Siihen auttaa easy urpmi sivusto. Fille kirjoittaa: 9. lokakuuta 2007 kello 22.23 Jaba: Mandriva2008 on niin sanotusti ulkona: http://forum.mandriva.com/viewtopic.php?p=377270#377270 Enjoy. Juksu kirjoittaa: 11. lokakuuta 2007 kello 21.19 Heh en tiennytkään Jaba, että ole myös tiskijukka http://www.jaba.fi/ kaikkeen sinäkin kerkeät. Risto kirjoittaa: 12. lokakuuta 2007 kello 16.04 “Jaba: Mandriva2008 on niin sanotusti ulkona: http://forum.mandriva.com/view…..270#377270” Harrastuksen vuoksi poltin Mandriva Onen tuossa aamulla ja nyt sitä käyttelen. Kaikki toimii hienosti muuten, mutta maa-asetusta ei saanut laitettua Suomeksi. Edes Ruotsia ei löytynyt listalta, vaikka kaiken maailman Vanuatut varmaankin löytyivät. Ilmeisesti joku vähän sählännyt. Suomenkieliset näppäinasetukset ja aikavyöhykkeen sai sentään asennettua. Asennusohjelmakin oli suomenkielinen, mutta järjestelmän kieleksi tuskin saa suomea. Suomenkielistä Linuxia haluavien ei siis kannata ilmeisesti tuota koittaa. Mandrivan plussat verrattuna (K)Ubuntuun: -KDE-orientoitunut -Uusi kernel ja skeduleri -nVidian ajurit yms. tulee suoraa mukana (helpottaa ennenkaikkea live-cd-käyttöä) -Metisse ja Compiz-Fusion 1 klikkauksella päälle. -Viimeistellympi ulkoasu (Mandriva One sisältää siis nuo ajurit, Mandriva Free ei (sikäli mikäli sitä edes enää saa)) Raips kirjoittaa: 12. lokakuuta 2007 kello 23.00 Risto: “Suomenkielistä Linuxia haluavien ei siis kannata ilmeisesti tuota koittaa.” Kun kyseessä on yhden CD:n versio, ei siihen ylimääräisiä kieliä laiteta mukaan, tämä yleensä tarkoittaa kaikkia muita paitsi englantia. Suomenkielisen saa asennettua kun asentaa kde-i18n-fi paketin käskyllä ‘urpmi kde-i18n-fi’ tai tekemällä sen graafisesti. Tämän jälkeen sitten valikosta system tai tools löytyy locale drake mistä käydä vaihtamassa suomi oletuskieleksi. Voi olla että jos localedraken kautta käy vaihtamassa heti niin asentaa se kieliversiot. Niin, ja kannattanee olla lähteet laitettu kuntoon, mitkä tietenkin saa helposti easy urpmi sivuston kautta http://easyurpmi.zarb.org/ Myös mandriva osaa lisätä lähteitä kun käy MCC kautta ja kliksuttelee sieltä ohjelmalähteiden kautta. Mandrivan etuja tosiaan on nykyisin se että tekevät kaikki muutokset mainstream KDE versioon. Nvidian ja ATI:n ajurien mukana tuleminen on kanssa tuon ONE version kanssa hyvä lisä. Free versiossa (DVD) ei tule moisia ja PowerPackilla tulee mutta on maksullinen kun sisältää muutakin kaupallista softaa. Metisse tuli ensimmäisenä mandrivalla käyttöön ja nätisti saa mille tahansa distrolle mutta yhden klikin päässä mandrivassa, se on hienoa. Ja Compiz-Fusion kanssa oletuksena mukana. Spring versioon sen sai kanssa kun kävi kliksauttaa siellä 3D desktop puolella päälle, haki ja asensi paketit ja piti vain kirjautua takaisin sisän. Tuota maa-asetuksen juttua itsekkin ihmettelin. En edes muista oliko Norjakaan listalla mutta pahasti sählätty siinä. Mutta se ei ole ongelma kun sen tekee myöhemmin sieltä locale drakesta kanssa. Tähän asti jälleen yksi parhaimpia distroja mitä käyttänyt. Etenkin Kubuntuun ‘kyrsiintyneenä’ sanoisin että Mandriva tarjoaa mukavempaa kokonaisuutta oletuksena. Juksu kirjoittaa: 13. lokakuuta 2007 kello 12.33 Mitenkäs, onko tuosta Mandriva2008 Gnome versiota vai käyttääkö Mandriva vain Kde:tä, voisin testailla tuota, mutta olen tottunut Gnomeen niin ajattelin että saakohan sitä käyttön. setäsamuli kirjoittaa: 14. lokakuuta 2007 kello 14.15 Tää on taas tätä, kun ubuntupalikat koittaa jotain vähän monimutkaisempaa.. Unohtakaa ne ubuntun opit ja käyttäkää susea. Samaa ruinausta sai kuulla, kun vaihdoitte windowsista ambomaan kasvattiin. ” If you make something that any idiot can use, only idiots will use it. ” Monipuolisuus on mukavaa, sudo on syvältä ja poikittain. Miksei ubuntussa näe, että mitä siinä bootissa oikein tapahtuu? Raips kirjoittaa: 14. lokakuuta 2007 kello 15.24 Juksu: Mandrivasta ei tullut Gnomen One versiota vaan KDE versio. Jos haluaa Gnomen, voi sen tehdä siten että lataa Free version (DVD kokoinen, ONE on CD) ja asennuksessa valitsee Gnomen. Toinen vaihtoehto on että asentaa ONE version ja sen jälkeen asentaa task-gnome paketin (metapaketti) jolloin asennetaan Gnome työpöytä kuten se asentuisi Free versiossakin. setäsamuli: Gnomella on hyvät ja huonot puolet. Hyviä puolia on että Gnome tarjoaa helpon lähestymisen Linuxin puolelle. Huonoja puolia on että se on todella rajoittunut verrattuna KDE työpöytään. Ubuntullakin on hyviä ja huonoja puolia. Mielestäni SUDO pitäisi estää ja pitää pääkäyttäjätili voimassa niin ei käyttäjät oppisi koko ajan antaa omaa salasanaansa. Ei vaatisi mitään muuta kuin sudon poistamisen ja pääkäyttäjän salasanan asettamisen. Myös Ubuntun huonoja puolia on sen keräämä vitsaus että Ubuntu olisi jotenkin erilainen kuin mikään muu distro. Että Ubuntun työpöydän käyttäminen olisi helpompaa kuin muissa distroissa kun eivät edes tiedä että käyttävät Gnomea ja samat asiat saa muihin distroihin. Hyvä puoli on se, että Ubuntu antaa hyvän paketin oletuksena ja täten hyvän lähestymisen linuxin puolelle. Ja kyllä ubuntussa pystyy näkemään mitä bootissa tapahtuu, pitää vain antaa käynnistysparametri että ei piiloita. Muissa distroissa löytyy oletuksena esim esc nappia painamalla tulee tiedot esille. Juksu kirjoittaa: 14. lokakuuta 2007 kello 20.51 En käytä Ubuntua, jos joku sellaisen käsityksen edellisestä viestistäni sai, koska en tykkää siitä, että ubuntu yrittää tehdä käytön liian helpoksi Esim. juuri tuo ei roottia oletuksena. Käytän tällä hetkellä Windowssin rinnalla Fedora7, jossa pääasiallisesti Gnomea, mutta tulee kde:täkin joskus käytettyä. Kuten Raips sanoi, pääkäyttäjätili(root) pitäisi olla olletuksena käytössä kuten Fedora7 ja monessa muussakin jakelussa. Ajattelin että kun olen Gnomea pääasiallisesti Fedora7:ssa käyttänyt, niin voisin testata Mandrivaa(VMware:ssa tai vastaava) gnomella jolloin saan parhaimman kuvan jakeluiden eroista. Marko H kirjoittaa: 29. lokakuuta 2007 kello 13.17 Asensin OpenSuse 10.3:n windozen päälle, nyt on dual boottikone openS 10.3 & Ubuntu 7.10. Susea päädyin kokeilemaan kun sitä (ja Yastia) täällä niin kovasti kehuttiin. No, eipähän wlani lähde pelittämään. Tsägällä sen sain kerran toimiin mutta sattuneesta syystä (nVidian ajurit veti ruudun pimeäksi enkä löytänyt mistään ohjeita miten X.n saa toimimaan kun backupin käyttöönotto ei auttanut mitään, Ubuntussa tämä on peruskauraa ja uudelleenasennusta ei tartte) jouduin asentamaan koko paskan uudestaan niin eipähän toimi WLAN enää ei sitten millään. Ubuntu 7.10:ssä WLAN hoitui kondikseen todella helposti (selvä parannus 7.10:ssä)! Muutenkaan ei SuSe niin vakuuta, selvästi on Ubuntu parempi, mutta toisaalta Suse on uusi tuttavuus joten tietenkin opetteluavaiheessa sitä vielä ollaan. Rupesin funtsiin että pitäisköhän asentaa Mandriva 2008 susen päälle… Marko H kirjoittaa: 5. marraskuuta 2007 kello 9.23 Tuli asennettua Mandriva 2008 Open SUSE 10.3:n päälle, koska susessa ei wlan toiminut eikä Nvidian ajureita saanut päälle, vaikka tein kaiken ohjeiden mukaan. Mandrivassa nuo ko. jutut toimivat heittämällä. Täten Mandriva vaikuittais laadukkaammalta mitä Suse. Mielestäni kuitenkaan kumpikaan jakelu ei ole Ubuntun veroinen. Esim dokumentaatio oli Susessa jotenkin köykäsen oloinen Ubuntuun verrattuna. Vms100 kirjoittaa: 10. toukokuuta 2008 kello 10.54 Mun mielestä Sussu on kevyt, nopea ja vielä hienokin!!! Linuxin jäljillä on toteutettu WordPressillä. Artikkelit (RSS) — Kommentit (RSS)