Linuxin mobiilivalloitus
Nokia julkisti tänään uuden Linux-päätelaitteensa, N800 Internet Tabletin. uutisessamme on lisätietoja ja kuvia. Tavalliselle loppukäyttäjälle laitteen käyttöjärjestelmällä ei ole suurestikaan väliä, kun tärkeimmät sovellukset ovat Opera-selain, rss-lukija ja imap4-/pop3-sähköposti. Linux-yhteisöt ovat kuitenkin ottaneet laitteen ja sen Debianiin perustuvan Maemo.org-kehitysympäristön innostuneesti vastaan.
Uusi malli ei tullut täällä suurena yllätyksenä, sillä Nokian open source -pomo Ari Jaaksi vihjasi siitä Tietokone-lehden haastattelussa jo viime keväänä . Laajasti on spekuloitu, olisiko Linux jo valmis kännyköihinkin. Nokia sitoutuu toistaiseksi Symbianiin, mutta yhtiön johto on vihjannut, että myös Linuxista on tulossa merkittävä mobiilialusta.
”The big story to come is Linux on mobile devices. Not the kind of Linux that most people talk about, because it isn’t really open and you can’t change it. I’m talking fully open Debian Linux. Our 770 [Internet Tablet] plays with Linux”, Nokia Multimedian johtaja Anssi Vanjoki sanoi syksyllä Forbesin haastattelussa.
Miksei Nokialla sitten ole vielä Linux-kännyköitä? Strategiajohtaja Jarkko Sairanen valotti Linux-kännyköiden haasteita Zdnet Asialle niinikään lokakuussa.
Ensimmäinen varsinainen ”suomalainen” Linux-kännykkä taitaa olla Benefon Twig, jonka käyttöjärjestelmä on sulautettu Pollex Linux. Siihen ei kuitenkaan saa ladattavia softia, eli Linuxista ei sinällään ole hyötyä loppukäyttäjille. Benefon on tosin luvannut jonkinlaisten kehitysrajapintojen tarjoamista kehittäjille.
Suomessa on paljon osaavia Linux-kehittäjiä, ja Ari Jaaksin sanoin, ”jokainen teekkari hallitsee Linuxin”. Saa nähdä, näkyykö tämä jatkossa Nokian Linux-tarjonnassa.
Symbiania on useasti kritisoitu liian monimutkaiseksi sovelluskehittäjille, minkä takia kehityskustannukset uusille palveluille ovat korkeat. Lisäksi uusia Symbian- ja S60-versioita tulee siihen tahtiin, etteivät edes operaattorit pysty tarjoamaan palveluitaan uusimmille versioille.
Toisaalta Linux-puoleltakin puuttuu yksi yhteinen alusta. Nokia ei ole mukana viime kesänä käynnistyneessä hankkeessa (linkki uutisarkistoon), jota erityisesti Motorola tukee. Kännykkämarkkinoiden kakkonen on ilmoittanut vievänsä sulautetun Linuxin tulevaisuudessa puoleen kännyköistään (linkki uutisarkistoon).
Yrityspuolella paineita on myös Microsoftin käyttöjärjestelmään, johon perustuvia laitteita myydään paljon erityisesti USA:ssa, mutta Nokia ei ole julkisesti osoittanut vielä minkäänlaista mielenkiintoa Windows Mobileen. Yhtiön näkemys on, että yhteensopivuus Windowsin, Exchangen ja muiden yrityssovellusten kanssa voidaan toteuttaa myös Symbian-kännyköillä.
9. tammikuuta 2007 kello 0.12
Eikös Nokialla ole kuitenkin jotain jalansijaa linux maailmaankin. Näin olen käsittänyt. Olisikin typerää luottaa vain ja ainoastaan symbianiin.
9. tammikuuta 2007 kello 0.14
Tarkoitan, että pakkotilanteessa nokia kykenisi varmaankin tuomaan linux kännyköitäkin markkinoille nopeahkosti?
9. tammikuuta 2007 kello 15.03
Ainakin Motorolalla on ollut Linux-puhelimia markkinoilla rapakon tuolla puolen jo useamman vuoden ajan, joten teknisesti homman luulisi olevan mahdollista. Itse veikkaan, että Nokian Symbian-juna on kiihtynyt niin kovaan vauhtiin (=tuttu alusta, kenttäkokemusta monen vuoden ajalta, paljon sijoitettua energiaa & rahaa & resursseja), etteivät ihan yhdessä yössä kokonaan Linuxiin siirry, vaikka se teknisesti mahdollista olisikin.
Jos Linux tuo Nokialle merkittäviä kustannussäästöjä ja helpottaa kehitystyötä, niin sitten Linux epäilemättä tulee Nokia-malleihin joskus hamassa tulevaisuudessa. En usko, että ennen 2010 tapahtuu mitään kovin suurta. Mutta ehkä se olen vain minä.
10. tammikuuta 2007 kello 18.18
Tuo Maemo kehitysympäristö on kyllä ihan mielenkintoinen. itselläni on se Debianissa asennettuna ja on tuolla tullut jotain väsäiltyäkin
Harmi vaan etten omista Nokia 700 internet tabletia, saati sitten tuota uutta N800 versiota. Pääsisi testaamaan ihan oikealla raudalla, jos tuommoinen olisi..
11. tammikuuta 2007 kello 22.24
Fic on hiljattain julkaissut uuden puhelinmallin Neo 1973 jossa pyörii OpenMoko, joka perustuu lähes 100% avoimeen koodiin. Suorituskyky tai ominaisuudet eivät ole mitenkään ihmeelliset, mutta edistysaskel tämä kyllä silti on. Keskeisenä arkkitehtina tässä hankkeessa on ollut Harald Welte, joka kertoo hankkeesta jotain myös blogissaan.
Siistiä, että mobiili-Linuxeihin tuntuu nyt olevan kiinnostusta niin monelta suunnalta
.
31. tammikuuta 2007 kello 14.03
Näyttää että linuxin käyttö on lisääntymässä voimakkaasti. Jos Tero aikoo olla ajan tasalla tietokoneasioissa, mielestäni hänellä pitäisi olla myös linux-kone jatkuvasti käytössä.
Mitä siellä Tietokone lehdessä tehdään, jos ei ehdi linuxia käyttämään? Todennäköisesti linux rupeaisi Terollakin toimimaan, jos se viitsis vähän pitkäjänteisempi olla.
8. helmikuuta 2007 kello 11.36
Nokian tuotteet perustuvat Symbianiin, Nokia myy Symbiania. Linux-puhelimen julkaisu veisi markkinoita omilta tuotteilta. Vaikutus olisi suuri erityisesti verkosto-effektien vuoksi. Symbian on alustana sitä houkuttelevampi mitä useampi sitä käyttää ja hyöty kasvaa eksponentiaalisesti – kääntäen Nokian takinkääntö todennäköisesti romahduttaa Symbianin käytön. Samanaikaisesti Symbian on selvästi tällä hetkellä teknisesti jälkeenjäänyt. Ympäristölle kehittäminen on yksinkertaistetusti sanottuna helvetillistä ja siitä puuttuu paljon muissa ympäristöissä automaattisesti saatavilla olevia perusominaisuuksia. Paine siirtyä pois Symbianista kasvaa koko ajan, pieni tökkäisy voi vaikuttaa todella paljonkin. Suosittelen lukemaan esim. sivun
http://www.roughlydrafted.com/RD/RDM.Tech.Q1.07/6856C375-FE4E-4BC8-B753-B48AF3BD8B30.html , se kertoo hieman Symbianin tekniikan nykytilasta ja tulevaisuudenkuvista.
Nokia leikkii Linuxilla. Itseasiassa Nokialla eri yksiköissä on leikitty Linuxilla jo viime vuosituhannelta. Tietoa ja taitoutta sen käyttöön riittää. Mikä tökkii, on että julkaisuhetkellä Linux-alustan täytyy olla valmis tuote. Maemo-projektin tulokset ovat hyviä ja paranevat koko ajan, mutta ne eivät ole vielä sillä asteella, että julkaiseminen ja lopullinen tuotteistaminen olisi mahdollista. Se näyttäisi tällä hetkellä vielä ehkä 6-12kk:n rutistukselta, olettaen että siihen ryhdytään. (Maemo-projekti ja muut open source -projektit yksin eivät todellakaan siihen pysty. Nokian vahvaa ohjausotetta ja kehitystyötä tarvitaan.) Jos tuote ei ole valmis julkaistessa, siitä syntyy epävarmuutta ja riskejä.
Lisäksi open sourcen sovittaminen sopivalla tavalla liiketoiminnan lähtökohtiin (rahaa TÄYTYY saada toiminnasta) on haastavaa. Miten voi esimerkiksi saada lisenssituloja open sourcesta? Ei voi. Tällä hetkellä ei myöskään ole tarvetta hankkia kilpailuetua ilmaisen alustan tarjoamisesta – Symbian pärjää ihan hyvin, ainakin toistaiseksi.
On kohtalaisen vaikeata arvioida, mitä Nokian toimitilojen tummennettujen lasien takana tehdään ja ajatellaan. Nokialla on kuitenkin nähtävästi Symbianin korvaajaksi todella vähän vaihtoehtoja. Kokonaan uutta alustaa ei kannata rakentaa ja mobiili-Windows ei houkuttele. Jäljelle jää muutama erikoinen proprietary-alusta pikkufirmoilta. Niiden ostamisesta olisi kuitenkin todella pitkä matka siihen, mitä Nokia haluaa. Niin, ja jäljelle jäi tietysti Maemo (vai mikä se nyt onkaan, mikä N770/N800:ssa hyrrää viralliselta nimeltään) ja pari muuta Linux-alustaa.
Sanonpa tähän, että ensi vuodesta saattaa tulla jokseenkin mielenkiintoinen. Ei ole ollut mitään erityisiä merkkejä siitä, että tänä vuonna Nokialta tulisi lähes mitään mullistavaa, valitettavasti.
18. helmikuuta 2007 kello 12.36
Mobiilikentällä tapahtuu koko ajan ja uusia aloitteita ilmaantuu. Nokiakin seuraa niitä hyvin läheltä eikä taatusti ole pihalla asioista.
Kuten Qtea edellä totesi OpenMoko on yksi kiinnostavista aloitteista poikkeukselline avoimena. Jos joku haluaa tarkemmin perehtyä Mokon olemukseen ja sisältöön, nyt olisi ainutlaatuinen tilaisuus. Projektia johtava Sean Moss-Pultz tulee viikoksi Suomeen ja niillä tiimoin on COSSin puoleta tarjolla myös avoin seminaari kaikille kiinnostuneille.
ks vaikka tapahtumat osoitteessa http://www.coss.fi/web/coss/home