Linuxin opettelu alkaa
Minua on häirinnyt, etten ole kunnolla opetellut käyttämään muita käyttöjärjestelmiä kuin Windowsia ja sitä ennen MS-DOS:ia. On ollut tunne, että it-seuraavan toimittajan pitäisi tuntea Linuxia omakohtaisesti. Mutta voiko vain tältä pohjalta opetella käyttöjärjestelmän?
Linux teoriassa kiinnostaa, mutta aikaa tutustumiseen ei ole tuntunut riittävän. Silti tuntuu, ettei alaa seuraava toimittaja saisi sitoutua vain yhteen käyttöjärjestelmään. Yksi käytännön perustelu on sekin, että Tietokone-lehdellä on myös Linux-softasivusto, jonka ylläpitoon en ole voinut osallistua.
Tämän blogin idea on katsoa, miten pitkälle Linuxin käytössä pääsee 30 päivässä. Tavoite on, että käytän Linux-konetta töissä oikeasti töidentekoon: juttujen kirjoittamiseen, kuvien käsittelyyn ja tiedonhakuun. Nämä ovat tavallista toimistotyöskentelyä, jonka pitäisi onnistua millä vain käyttöjärjestelmällä. Vaan entä Nokian kalenterin ja osoitekirjan synkronointi, softien asennus ja oheislaitteet? Niiden kanssa jää nähtäväksi.
30 päivän kuluttua toivottavasti, onko Linux minusta huonompi vai parempi kuin Windows.


4. lokakuuta 2006 kello 10.57
Onnea yritykseen, toivottavasti sitä ei kuitenkaan tarvita!
4. lokakuuta 2006 kello 11.47
No jo on aikakin alkaa tutustumaan.
Ihan jo ammattisi puolesta se olisi pitänyt tehdä vuosia sitten.
Parempi myöhään kun ei silloinkaan…
Moni kollegasi ei varmaan osaa ajatellakaan muuta kuin Windowsia.
4. lokakuuta 2006 kello 12.06
Itsekin alan ammattilaisena tuskailin pitkään vain Windows osaamistani. Tein repäisyn ja pistin Dualbootilla Ubuntun koneelle vuosi sitten ja sen jälkeen en paljoa ole Windowsia käyttänyt. Mitä nyt hirveän säätämisen jälkeen joutunut menemään Windowsista nettiin etsimään vastauksia kysymyksiin. Niin ja pelaamani pelit toimivat Windows puolella helpommin/paremmin.
4. lokakuuta 2006 kello 13.21
Voiko käyttöjärjestelmiä verrata tasapuolisesti jos toista on käyttänyt vuosikausia ja toista kuukauden? Windowsin tapa hoitaa asiat on niin päähän pinttynyt tapa, että sen kokee väkisinkin helpommaksi ja oikeaksi tavaksi. Itselläni meni muutama vuosi, että täysin sisäistin linuxin. Tosin linux oli silloin nykyistä huomattavasti alkeellisempi.
4. lokakuuta 2006 kello 13.50
Kannattaa lukea tämä artikkeli. Vaikka se on yliampuva, mutta siinä on asiaakin. Tämä vertailu on hankala. Millä keinoilla voit selvittää kumpi on parempi 30 päivässä ? Tämä on kun vertailisia haarukkaa ja veistä molemmilla tehdään periaatteessa samoja asioita, mutta… Olen myös Laten kanssa samaa mieltä. Tuskin näistä lähtökohdista saadaan kovin objektiivista vertailua.
http://webd.savonia-amk.fi/www/kt22440/LNW/linux_eioo_windows.html
4. lokakuuta 2006 kello 14.24
Tuo Linux ei oo Windows artikkeli on kyllä todellakin yliampuva! Siinä on toki asiaakin, mutta osoittaa aika huonoa asennetta uusien käyttäjien kysymyksiä kohtaan.
4. lokakuuta 2006 kello 14.33
Aloitetaanpa alusta. Olen kiinnostunut Linuxista periaatteessa. Joitakin kertoja olen myös asentanut Linuxin johonkin kolmesta koneestani, mutta aina tulee sama probleema: ajurit. Netistä kyllä löytyy Windows-yhteensopiville laitteille Linux-ajureita mutta niitä ei pysty asentamaan – ainakaan ilman C-SHELL –ohjelmointitaitoa (Unixin perusteet eivät riitä!).
Paras saavutukseni tuli IT Linux 2002:lla, jolloin vain Agfan skanneri, USB-portti ja Lexmarkin väriprintteri jäivät pimeiksi. Järjestelmä väitti laitteiden toimivan normaalisti – totuus oli päinvastainen. Minnekähän nekin bitit ohjautuivat?
Myös Linux Mandrake on melko velho löytämään oikeat ajurit oheislaitteille ja muistaakseni nopein asennettava.
Graafinen käyttöliittymä alkaa olla muuten ok, mutta Raimo Kosken kanssa olen kyllä ihan eri mieltä levyasemista. Hän sanoo, että jako a, b, c, d, e… Windowsissa on itse paholaisen keksintöä. Minusta kirjaimet päinvastoin selkiyttävät ja jäsentävät rakennetta ja nimenomaan Linuxin rakenne (mnt…) on hankala. Tältä osin myös graafinen liittymä toimii jollain tapaa epäloogisesti, puu (tree) ei hahmotu… Ja käynnistysvalikon nimikkeet vaikuttavat hieman joltain heprean kaltaiselta.
Kaikki mikä asentuu suoraan asennuslevyiltä, tuntuisi toimivan. Sinne vaan tarvittaisiin melkoinen määrä lisää ajureita. – Linuxin vakaus ja luotettavuus on myös hyvä asia: kun käyttäjä töppää, systeemi ei kaadu vaan ainoastaan jokin ’demoni’ ’kuolee’ eli toiminto, jossa virhe tuli, lakkaa toimimasta mutta käynnistyy normaalisti restartin jälkeen.
Tietoturvasta olen kuullut ihan vastakkaisia käsityksiä. No, minä olen saanut kaikki pöppiäiset Windowsin kautta mutta ihmettelen, miksei Linuxissa (valmis paketti ohjelmia) ole antivirusohjelmaa mukana asennuslevyillä. Palomuuri ei ole aukoton, ja sen säätäminen koettelee kärsivällisyyttä.
terv. utamin kokemuksella
Teo Littunen, Jyväskylä
4. lokakuuta 2006 kello 14.43
“Linux teoriassa kiinnostaa, mutta aikaa tutustumiseen ei ole tuntunut riittävän. Silti tuntuu, ettei alaa seuraava toimittaja saisi sitoutua vain yhteen käyttöjärjestelmään.”
Hyvä juttuidea, seuraan mielenkiinnolla. Miten olisi jatkojuttuna 30 päivää macciä?
4. lokakuuta 2006 kello 15.27
Linuxin heikkous on kyllä kieltämättä ajurit.
Asensin kyllä itse SUSE 10.1 64-bittisenä juuri viikonloppuna ja hyvin on toiminut. Integroitua verkkokorttia se ei vain tunnistanut(oli onneksi toinen kortti koneessa) ja yhtä Windows printteriä en saa verkon kautta toimimaan.
Kaikki muu mitä toistaiseksi on tarvinnut käyttää(Esim. polttava DVD) on kyllä toiminut hyvin. Palomuurikin on painikkeila säädettävissä, mistä en kyllä itse IT-alalla olijana ihan tykkää. Mutta olenkin jo käyttänyt linuxia(tosin en SUSEA) noin viitisen vuotta.
Anti-virus ohjelmistoja ei linuxeissa ole koska niitä ei tarvita(ainakaan vielä).
Linuxissa kyllä voi kaikkea hankalaa koodia käynnistää, mutta se ei ihan niin helposti jää maanvaivaksi ja monesti tulevat käyttöoikeudet oikeudet vastaan.
Oman käsitykseni mukaan iso Windowsin akilleen pää sen rekisteri, jonne voi helposti kirjoitella kaikkea mikä käynnistelee ohjelmia esim. koneen käynnistyessä tai muuttaa joitakin olemassaolevia oletuksia pahantekijöille mieleiseksi.
Linuxissa ei sellaista kesitetty rekisteriä ole mihin helposti pääsisi käsiksi.
Järjestelmien kirjastojen ja ohjelmien vaihtaminen tai muuttaminen on myös hankalampaa kun tavallisella käyttäjällä ei niihin ole mitään asiaa koska oikeudet eivät riitä.
Unixit kun on alunperin tehty esim. yliopistoihin monelle käyttäjälle, niin niiden jälkeläisissäkin kuten linuxissa on erotettu kovalla kädellä järjestelmä ja sen käyttäjät. Varjopuolena on tosin se että joskus asennetut ohjelmat eivät toimi jos oikeudet muuttuvat tai ne eivät ole riittävät. Saa vain kryptisiä virheilmoituksia.
4. lokakuuta 2006 kello 16.30
tsemppiä sulle mä ittekki oon käyttäny linuksia n. 1v. kohtapuolin ja aiemmin ei ollut juuri minkäänlaista linux kokemusta ja vähä hirvitti kyllä kuten varmaa kaikkia nää ohjelmat että mitenhä noiden asennus yms. sujuu mutta onnekseni törmäsin näinkin yksinkertaseen linux käyttikseen ku ubuntu ja hommathan sujuu jo melkein ku vanhalta konkarilta
toki täytyy antaa ubuntulle plus-pisteitä niiden suomenkielisestä foorumista josta apuja aina tarvittaessa saa
ja toinen asia mistä voit olla varma on se että sun windows kohellukset mahtanee jäädä siinä samalla ku huomaat kuinka yksinkertasta kaikki voi olla kun ne oivaltaa
muillekin lukijoille vaan kokeilun halua ‘linux for human beings*
4. lokakuuta 2006 kello 17.10
Tästä tulee kerrankin mielenkiintoinen blogi.
Valitset minkä tahansa distron, suosittelen että käytät hetken linuxin hakemistorakenteen ja käyttöoikeusasioiden opiskeluun. Mielummin jopa ennenkuin alat muuten hirveästi säätämään asennettua järjestelmää.
Toinen aiheellinen suositus on se ettet kauheasti heilu järjestelmässäsi roottina muulloin kuin on aivan pakko.
Nämä suositukset sen takia, ettet kulkisi saman pitkän ja kivisen tien kautta niiden oppimiseksi kuin itse.
4. lokakuuta 2006 kello 17.33
Nimim. Vesku puhui asiaa.
Linux on todellakin järjestelmä, joka saattaa aluksi tuntua hieman vieraalta Windows-maailmasta siirtyneelle. Mutta perusasiat ovat silti pitkälti samanlaisia, ja kun järjestelmän rakenteeseen tutustuu, huomaa sen olevan itse asiassa hyvinkin selkeä ja looginen: asetustiedostot yhdessä paikassa, laitteet toisessa jne., ja sama rakenne löytyy suht samana myös eri jakeluissa, jopa vanhoissa kaupallisissa Unixeissa.
Lisäksi jos harrastusintoa riittää, voi systeemin mahdollisuuksia tutkailla myös graafisen käyttöliittymän takaa: Linuxissa on mainio komentotulkki (useitakin), josta käsin moni asia hoituu kätevämmin kuin hiirellä. Tietenkään normaali työasioiden hoito ei tätä vaadi, mutta pointti on siinä, että Linux tarjoaa kutakuinkin loputtomat mahdollisuudet harjaantua tietokoneen käytössä.
4. lokakuuta 2006 kello 18.52
Ubuntua suosittelen sinulle.
Ja lukaseppas tämä opas, on toooosi hyvä!
http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi
Ja sitten vielä selailet foorumia ja käytät sen hakutoimintoa: http://www.ubuntu-fi.org
4. lokakuuta 2006 kello 19.03
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Huomaat varmaan että työ linuxillakin onnistuu. Itse olen käyttänyt linuxia vasta 3 vuotta enkä windowsia takaisin laita.
4. lokakuuta 2006 kello 20.31
Edelleenkin kysymys, miksi vain 30 päivää? Jos olet käyttänyt M$ -ohjelmia vuosikymmeniä niin ketä tämä palvelee? Onko tarkoitus provoilla?
4. lokakuuta 2006 kello 21.21
Tuomoa peesaillen…
Mun mielestä olis tän blogin rinnalle mielenkiintoista saada juttusarja jostakusta joka on käyttänyt “vain” Unixia/Linuxia/Maccia ja tutustuu 30 päivän ajan Windowsiin. Tai jos laitetaan yksi tietokoneista mitään tietämätön tutustumaan 30 päiväksi Windowsiin ja toinen samanlainen turo Linuxiin.
Tulee vain helposti mieleen että jos toimittaja kirjoittaa asiaa kriittisesti, Linux fanaatikot ottaa homman trollauksena ja jos taas homma menee putkeen, Windows fanaatikot ajattelee että kyllähän sitä 30 päivää mutta entä sen jälkeen tms…
4. lokakuuta 2006 kello 23.10
Nokia vihjeitä:
http://topyli.wordpress.com/2006/05/28/gprs-via-bluetooth-and-nokia-9300/
5. lokakuuta 2006 kello 12.51
Itse työskentelen isohkossa konsernissa, jossa käytetään yleisesti MS-Officea tietojen jakeluun. Tämä on osoittautunut todelliseksi kynnyskysymykseksi, sillä OpenOffice ei kerta kaikkiaan vieläkään pärjää näiden Microsoftin suljettujen tiedostomuotojen kanssa. Itse olen ratkaissut asian käyttämällä qemua ja ajamalla Linuxin sisällä Windowsia vain MS-Officea varten. Niin turhauttavaa, mutta minkäs teet.
Linux on mainio käyttöjärjestelmä, stabiili, mukautuva, muunneltava, siihen saa lähes kaikki tarvittavat työkalut mitä voi suinkin kuvitella. Kovalevyt voi peilata kerneliin sisältyvällä raid-tuella, jolloin levyn hajoaminen ei aiheuta katastrofia – toisin kuin Windowsissa, jossa raid-tuki sisältyy vain kovahintaiseen server-versioon.
Hiljattain itselläni tuli tilanne vastaan, jossa kone oli käynyt vanhaksi ja levytila oli sekin ihan tapissa. No työnantaja hommasi uuden ja uljaan koneen kahdella kovalevyllä ja muutaman tunnin päästä koko käyttis ohjelmineen oli siirretty verkon yli uudelle koneelle ja uuden koneen levyt peilattu asianmukaisesti. Onnistuisiko Windowsissa? No ei, sininen rekkari olisi kloonauksen jälkeen taatusti ruudulla. Tämä vain yksi esimerkki Linuxin “advanced”-eduista.
Mutta Linux on mielestäni kuitenkin ammattilaisen työkalu. Sen opettelu vaatii aikaa ja motivaatio opetteluun tulee helpoiten uusien tarpeiden kautta. Jos työ on tekstinkäsittelyä ja taulukkolaskentaa, ei hommaan kannattane ryhtyä. Lisäksi esim. kunnollisia videoeditointityökaluja ei Linuxiin ole vieläkään saatavilla, vaikka erilaisia projekteja on runsain mitoin. Em. ohjelmat ovat hitaita ja kaatuilevat.
Tsemppiä opetteluun, vaikka kuukaudessa et taida päästä alkua pidemmälle. Vuoden käytön jälkeen ei monikaan enää takaisin windowsiin vaihda!
5. lokakuuta 2006 kello 14.33
Videoiden editointiin on ohjelma nimeltä kino. En kyllä tiedä sen laadusta.
5. lokakuuta 2006 kello 14.54
Kinoa olen useastikin kokeillut, mutta huonolla menestyksellä. Ostamani kaupallinen windows-videoeditointiohjelma pesee kyllä mennen tullen kaikki open source -ohjelmat.
Niin, siitä windows xp:n raidista vielä. Artikkelissa Microsoftin sivulla http://support.microsoft.com/?kbid=314343 sanotaan näin:
“You cannot create mirrored volumes or RAID-5 volumes on Windows XP Home Edition, Windows XP Professional, or Windows XP 64-Bit Edition-based computers. However, you can use a Windows XP Professional-based computer to create a mirrored or RAID-5 volume on remote computers that are running Windows 2000 Server, Windows 2000 Advanced Server, or Windows 2000 Datacenter Server. You must have administrative privileges on the remote computer to do this.”
Kuitenkin googlaamalla selviää, että ainakin jotain raideja windows xp:lläkin pystyy tekemään. Mene ja tiedä.. joka tapauksessa RAID kuuluu linuxin ytimen perusominaisuuksiin.
6. lokakuuta 2006 kello 16.45
Täällä kommenteissa “kiukutellaan” että kun Linuxissa ei toimi se ja se
laite eikä ajureita löydy etc.Mutta miksiköhän näin on? No siksi että valmistajat tekevät ajurit ja muut oheisohjemat vain wintoosaan, Linux
yhteisö joutuu itse tekemään kaiken saadakseen laitteet toimimaan(ei varmaan mikään helppo duuni). Linux olisikin “täydellinen” jos näistä ongelmista päästäisiin.
7. lokakuuta 2006 kello 12.20
Samalla ajatuksella ”Linux teoriassa kiinnostaa, mutta aikaa tutustumiseen ei ole tuntunut riittävän…” olen Linuxiin yrittänyt tutustua vuosien saatossa. Ilmeisesti pitäisi syvällisemmin tutustua, ennenkuin Linuxia on voinut käyttää normaalitoimintoihin.
MUTTA uusin Ubuntu vaikuttaa siltä, että pääsee käyttämään suoraan ohjelmia ja oheislaitteita ja tutustumaan, ei teoriassa vaan käytännössä Linuxin käytettävyyteen ja tämän on minun mielestäni keskiverto koti- ja toimistokäyttäjälle kynnyskysymys. Ubuntu alkaa olla sitä toimivaa systeemiä! Suosittelen kaikille Linuxiin tutustuville!
30. lokakuuta 2006 kello 6.57
Kalenterista, emaileista, yms.
Kuulemani mukaan Intellisync pyörisi / tulisi pyörimään Linux-koneissakin.
Nokia on ostanut Intellisync:n.
Toivottavasti sen avulla voisi saada kalenterit yms. synkkaan Linux-koneen kanssa.
En tiedä mitkä kännykät tulisivat toimimaan tuon Intellisync:n kanssa.