Päivä 16: Linux näkyy lehdessäkin
Näemmä juuri ilmestyneessä uudessa Tietokone-lehdessä (TK 12/2006, s. 31) on todisteita siitä, että tuli tehtyä töitä Linuxissa Openofficella.
Alkuun en nimittäin huomannut, että Ubuntussa hiiren keskimmäinen näppäin toimii pikakomentona Edit->Paste-komennolle (Ctrl-V). Olen onnistunut ilmeisesti “pastettamaan” ympäri lehteä kirjoittamiini juttuihin erilaisia komentorivikäskyjä ja käyttäjätunnukseni.
Toistaiseksi päätoimittaja, kollegat ja avustajat ovat löytäneet vasta kuvassa olevan. En pahastu, jos he eivät löydäkään enempää.
Ja eipähän voi kukaan väittää, etten olisi käyttänyt Linuxia oikeasti työnteossa.
P.S. Lehden deadlinen ja uutiskiireiden vuoksi blogin (asiallinen) päivittely on kärsinyt. Yritän taas parantaa tapani.
26. lokakuuta 2006 kello 16.28
Sanottakoon tähän, että hiiren keskinappi liittää X:n oman leikepöydän sisällön. Tämä ei välttämättä ole samaa sisältöä kuin mitä CTRL+V antaa.
Ko. leikepöydälle voi kopioida yksinkertaisesti tekstiä maalaamalla. Tämä on erittäin kätevää ja usein vastaavaa toiminnallisuutta kaipaisi Windowsiinkin.
Joissakin ohjelmassa keskinapin palauttamaa dataa hyödynnetään jotenkin muuten: kokeike maalata jokin url ja tämän jälkeen “liittää” se Firefoxissa keskinapilla mihin tahansa kohtaan satunnaista webbisivua.
26. lokakuuta 2006 kello 16.33
Lisäyksenä vielä edelliseen kommenttiin: on sitä joskus itsellekin sattunut ongelmia tuon vastaavan toiminnon kanssa.
http://groups.google.fi/group/sfnet.atk.sodat/tree/browse_frm/thread/5c1a5ff11366b59f/4263810173dd2e83?rnum=1&hl=fi&q=mikael+kujanp%C3%A4%C3%A4+sfnet.atk.sodat+kissa&_done=%2Fgroup%2Fsfnet.atk.sodat%2Fbrowse_frm%2Fthread%2F5c1a5ff11366b59f%2F9864f0decd52eaf7%3Flnk%3Dst%26q%3Dmikael+kujanp%C3%A4%C3%A4+sfnet.atk.sodat+kissa%26rnum%3D2%26hl%3Dfi%26#doc_4263810173dd2e83
26. lokakuuta 2006 kello 17.24
Onneks et sentään pankkitunnuksia sinne pastetellut. Kohtuu laaja levikki kummiskin lehellä…
26. lokakuuta 2006 kello 18.45
Hieman lehteä lukiessa ihmettelinkin, että miten tuollainen typo on tullut. En osannut yhdistää sitä linux-kokeiluun. No nytpähän tiedän paremmin.
26. lokakuuta 2006 kello 19.39
Pieni tekninen korjaus Mikin tekstiin; kyllä se ctrl-v:llä tuleva leikepöytä on ihan yhtä lailla X:n oma kuin keskinapista tuleva primary selectionkin. Erohan siis on (tai tulee olla, järkevissä ja freedesktop.org-speksiä noudattavissa softissa), että keskinapilla pastetaan kulloinkin valittuna oleva teksti, ja erillisellä paste-operaatiolla vastaavasti erikseen leikepöydälle kopioitu teksti.
Periaatteessa siis erilliset copy/paste-operaatiot toimivat kuten muuallakin, on vain ekstrana tuo perinteinen valitun alueen keskinappipaste. Käytännössä voi etenkin vanhoja softia (xterm, emacs, sen sellaista) käytettäessä kuitenkin törmätä yhä myös epäkonsistenttiin käytökseen.
26. lokakuuta 2006 kello 20.02
Hehe. Kiitoksia Tero illan piristyksestä, vaikka ei vahingolle tietysti saisi nauraa.
Mutta kuten yllä todettu, väliaikainen leikepöytä ja pysyvä leikepöytä ovat X:ssä kaksi eri asiaa – kannattaa totutella käyttämään niitä tehokkaasti.
26. lokakuuta 2006 kello 20.53
Eikö lehteänne oikolueta ennen sen painoon pistämistä?
26. lokakuuta 2006 kello 21.01
Tekevälle sattuu.
27. lokakuuta 2006 kello 0.24
No nyt kun testi on puolessavälissä, on suunniteltava miten jatkon aikoo käyttää. Ja sitä tulevaa juttua ajatellen olisi hyvä sitten kuvata myös se miten Linux muutti ajattelua ja suhtautumista tietokoneen käyttöön. Vai muuttiko?
Onhan se ihan eri asia taistella omaa osaamattomuuttaan, puutteellista dokumentaatiota ja olemattomia ajureita vastaan kuin maksullisia ohjelmia, kummallisia kaatumisia, koodekkien ja ohjelmien metsästystä yksitellen ymv mitä Windows-maailmassa ilmenee. Suurinta osaa varmaan kiinnostaa tietää mitä täällä Linux-puolella on vastassa jos päättää jotain distroa kokeilla. Ja mitä hyvää uuden järjestelmän opettelun vastapainoksi saa.
28. lokakuuta 2006 kello 8.22
gjaller kirjoitti:
“Eikö lehteänne oikolueta ennen sen painoon pistämistä?”
Jokaisen jutun oikolukee monta toimittajaa. Tässä oli kyse lisäyksestä artikkelin alkuosaan juuri ennen painoon menoa. Sekin tarkistettiin vielä, mutta pastettamani tekstinpätkä osui kohtaan, johon en tiennyt koskeneeni lainkaan.
Voin paljastaa samalla sen, että tämän blogin juttuja ei oikolueta. Siitä siis johtuvat valitettavan monet typot. Valinta on tarkoituksellinen, koska juttujen on tarkoituskin olla nopeita ja spontaaneja.
28. lokakuuta 2006 kello 8.27
Mikael kirjoitti:
“No nyt kun testi on puolessavälissä, on suunniteltava miten jatkon aikoo käyttää. Ja sitä tulevaa juttua ajatellen olisi hyvä sitten kuvata myös se miten Linux muutti ajattelua ja suhtautumista tietokoneen käyttöön. Vai muuttiko?”
Etukäteen toivoin, että olisin tässä vaiheessa jo paljon pidemmällä. Arkiset asiat ovat vaatineet enemmän opettelua ja pähkäilyä kuin kuvittelin. Tokihan moni sanoikin, että 30 päivää on liian vähän täysin uuden käyttöjärjestelmän opetteluun.
Toisaalta paketinhallinta ja automaattinen päivityssysteemi, virtuaaliset työpöydät, koko työympäristön muokattavuus, joissain tilanteissa komentorivityöskentelyn tehokkuus sekä avointen ja ilmaisten ohjelmien saatavuus ovat olleet positiivisia juttuja.
Kysymykseen siitä, vaihtaisinko Windowsista Linuxiin ja millaisin ehdoin, en osaa vielä vastata. Ainakin tukipalveluiden pitäisi olla työpaikalla kunnossa.
Yhteenvetojuttu tulee lehteen aikanaan.
29. lokakuuta 2006 kello 0.45
Ehdin jo 14. pvä:n kommentteihin laittamaankin, mutta kommentoidaan nyt tähänkin. Eli olit kuin olitkin tehnyt töitä jo linuxilla, hyvä juttu.
Muista yhteenvetoa tehdessäsi myös se, että vertaat järjestelmään johon sinulla on vuosien kokemus, järjestelmää johon ei mitään kokemusta, ja siitäkin 30 pvä:n ajasta meni nyt osa siihen että vaihdoit kesken distroa => uudestan “samat” aloitusongemat” joskin erilailla ja eri asioissa. Tänä aikana olisi ehtinyt varmaan tekemään jotain pidemmällekkin menevää juttua, mikäli olisit pitäytynyt yhdessä distrossa.
2. marraskuuta 2006 kello 19.57
Mua ei linuxi kiinnosta, linuxia käyttää vain 0,05 % tietokoneen käyttäjistä, elikkä häviävä huuhaa juttu…
5. marraskuuta 2006 kello 4.57
Sain eilen lehden vihdoin luettua loppuun ja täytyy kyllä sanoa, että luin useamman kerran sivulta 30 “Pioneer Dv-989″ -jutusta seuraavan tekstipätkän; “… yleisin viihdelähde on vielä perinteinen dvd-soittero-lehttin.” Päästessäni “Suissa Yasuko” pätkään, ihmettelin, että mitähän toimituksessa on tapahtunut… lisävääntöä asiaan tuli siitä, että toimittaja ei ollut Tero Lehto kuten oletin. Aika vänkä moka.. sattuuhan sitä.
Sitä vaan jäin ihmettelemään, että miksi Tero et ole saanut krediittiä jutun teosta? Minusta lukijana on kiva tietää ja seurata kuka kirjoittelee ja mitä.
5. marraskuuta 2006 kello 5.02
Niin sellaista piti vielä turista, että ihme kun ei kukaan edes toimituksesta ole löytänyt tuota virhettä mitä pähkäilin edellisessä kommentissa. Lieneekö tavuviiva aiheuttanut piiloutumisen? Tosin on samalla aukeamalla kun toinenkin paste-onnettomuus.
17. marraskuuta 2006 kello 12.41
Hmm… jaa että 0,05%…Windows-fanaatikot voisivat hieman tarkistaa tietojaan.
Linux-palvelimia on niin paljon ympäri maailman, että todennäköisesti 100% ihmisistä käyttää Linuxia, suurin osa tietämättään lainkaan käyttäneensä sitä päivittäin.
Lisäksi jo monessa tietokoneen oheislaitteessa ja oliko osassa pelikoneitakin, on Linux käyttöjärjestelmänä, mitä käyttäjä ei siis käytännössä välttämättä sen enempää tiedä kuin näekään.
Jopa ruotsinlaivalla pelikoneissa on Linux. Itse onnistuin peliohjelman kaatamaan kerran ja lopputuloksena oli muutama kruunu ylimääräistä (räjäytin potin) ja kyseisen Linux-järjestelmän alkulatausruudun seurailu hetken aikaa. Niin vain bootloader oli Lilo ja siitä se lähtee…
17. marraskuuta 2006 kello 12.42
Niin ja siis ensin mainittu “oliko osassa pelikoneitakin” tarkoitti näitä kotikäytön pelikonsoleja lapsille, muistelen että Linux-pohjaista rautaa on liikkeellä silläkin saralla…
17. marraskuuta 2006 kello 12.48
Toteamukseen voisin vielä lisätä sen faktan näistä Linux-pohjaisista järjestelmistä jotka ovat usein käyttäjille vikatilanteita lukuunottamatta täysin “läpinäkyviä”:
suurin osa on tosiaankin käytössä sellasessa kohden missä ei ole mielekästä käyttää muita rinnakkaisia vaihtoehtoja, osassa ei edes ole suoranaista toimivaa vaihtoehtoa enää. Ja niitä käyttää lähes jokainen päivittäin jossakin muodossa, ellei keskellä metsää asu ilman mitään yhteyttä ulkomaailmaan ja sähköttömässä mökissä.
Sulautetuissa se on varsin toimiva.
Se, että on rinnakkainen monessa käytössä huonompi sovellus kuten mikkisoftan tuotteet, ja toisaalta osassa kohden parempi sovellus, ja että sitä toista käyttää niin paljon useampi ja toista vain kourallinen kotikäyttäjistä nimenomaan oman tietokoneensa pohjaratkasuna. Se ei tee jostakin muusta sellasita, etteikö siitä kannattaisi puhua kun “sitähän käyttää vain 0,05% ihmisistä”. Ei käytä, kaikki käyttää ja jatkuvasti, ei ehkä sellasenaan mutta jos menet työkkäriin niin viimeistään käytät Linuxia ihan sellasenaan graafisena saadaksesi työtä!
4. joulukuuta 2006 kello 13.36
Itse huomasin että pullonpalautusautomaateissa oli linux, kun se kans piti bootata, jonku kumman vian takia.(Ei suostunut vastaanottamaan enään pulloja). Kun myyjä sitten tuli siihen paikalle, ja painoi resettiä. Kun Linuxin perusboottihommat käynnistyi siinä niin myyjän suulle nousi hymy ja tokaisi: “Kappas tässähän on debian”, ja huusi vielä vartijanki katsomaan.