Päivä 12: Linux yrityskannettavaan

Ehdin hiljalleen tykästyä Ubuntuun. On kuitenkin hyvä, että päätin myös kokeilla oikeasti yrityskäyttöön suunnattua Linux-jakelua ja asennusta kannettavaan tietokoneeseen. Asennnus sujui erinomaisen helposti, nopeasti ja yleisvaikutelma on viimeistellympi kuin Ubuntussa.

Asensin eilen Novell Suse Enterprise Linux 10:n buuttaavalta dvd-levyltä Lenovo Thinkpad X41 -kannettavaan. Tähän Thinkpadiin päädyin siksi, että Lenovo ilmoittaa sertifioineensa koneen yhteensopivaksi useiden Linux-jakeluiden kanssa ja toiseksi minusta Thinkpadit ovat edelleen laadukkaimpia kannettavia. Kolmanneksi Lenovo suostui mukaan testiin ja lähetti koneen nopeasti.

Aloitin asennuksen joskus aamupäivällä, ja alle puolessa tunnissa se oli valmis. Suse Enterprise Linuxin asennusohjelma opasti jokaisessa vaiheessa, ja monet asetukset selvitettiin jo asennusvaiheessa. Lehteä piti tehdä välissä, joten säädin konetta vielä illalla kotona.

Yrityskäyttöön profiloitumisesta kertoi se, että käyttöjärjestelmä tarjosi jo asennusvaiheessa mahdollisuuden kirjautua verkkoon paikallisen käyttäjätunnuksen sijasta. Vaihtoehtoja olivat ainakin ldap, edirectory ldap ja Window-domain.

Tökkäsin koneen kiinni talon verkossa olevaan verkkopiuhaan ja yritin skannata toimialueita. Ei löytynyt. Syötin käsin toimialueemme. Kirjautuminen ei onnistunut. Soitettuani Novellille selvisi, että ensin uudella koneella on kirjauduttava toimialueeseen administorina (järjestelmänvalvojana), eli peruskäyttäjän (kuten minun) tunnuksella ei voi tuoda domainiin uutta työasemaa. Ymmärrettävää, mutta vesitti ainakin toistaiseksi Windows-domainiin kirjautumisen. Tilanne olisi käsittääkseni sama uuden Windows-koneenkin kanssa, eli kyse ei ollut Linux-spesifistä asiasta.

Paikallisella tunnuksella pääsin tietysti sisään. Ensin huomasin, että työpöytä näyttää vähän erilaiselta kuin Ubuntu, vaikka molemmat perustuvat Gnomeen.

Susen yritysversiossa on selvästikin karsittu käyttäjälle näkyviä apuohjelmia, pelejä ym. krääsää päävalikosta, ja tärkeimmät ohjelmat ovat oletuksena esillä, kuten Evolution, Firefox ja Openoffice . Toisaalta vielä isompi ero on se, että kaikelle näyttää olevan graafinen asetus- ja hallintavalikko (Control Center) valmiina. Yastin kautta sain nopeasti kuntoon niin näyttö- kuin muutkin asetukset.

Kytkin Thinkpadin wlanin päälle. Suse tunnisti sen suoraan, ja näytti löytyneet tukiasemat. Myös bluetooth löytyi suoraan, mutta en vielä yrittänyt synkkausta.

Jätin koneen päälle ilman verkkovirtaa, ja se meni virransäästötilaan. Suse Linux tuntuu siis ainakin tunnistavan, että kyseessä on kannettava.

* * *

Muutama allaoleva yksityiskohta aiheutti asennuksen jälkeen kysymyksiä. Graafisen työpöydän oletuskirjasintyyppi on mielettömän epäluettava, enkä löytänyt kovin hyvää kirjasinta vakioista vieläkään. Isonsin kirjasinkokoa 12 pisteeseen, ja se helpotti ainakin hahmottamista.

Täytin asennuksen jälkeen Novellin web-rekisteröintilomakkeen ja join käyttöjärjestelmään Internet-update-sovelluksella toistasataa päivitystä. Se ei selvinnyt, ovatko näytönohjaimen ajurit nyt kunnossa ja muutenkin asetukset optimitilassa. Esimerkiksi kiintolevyn dma-tilan kohdalla on vain tyhjää koko valikossa.

Koneessa on muistikorttipaikka, mutta käyttöjärjestelmä ei tunnu tunnistavan mmc- ja sd-korttejani. Se ei myöskään tunnistanut Thinkpadin äänikorttia.

Bluetooth-asetukset ovat valmiina, mutta miksei täälläkään ole vaikkapa valmista ”wizardis” synkronoinnin luomiseen Evolutionin kanssa?

Joka tapauksessa ensimmäisen päivän yleisvaikutelma oli positiivinen ja viimeistellympi kuin Ubuntussa.

Asennuksen jälkeen Suse Enterprise tyrkytti reilut 100 päivitystä. Edelleen kaipaisin jonkinlaista kokonaisraporttia siitä, ovatko esimerkiksi ajurit kunnossa.

Yast vaikuttaa helpolta ja nopealta tavalta hallita tärkeimpiä asetuksia komentorivin tunkkaamisen sijasta.

Otin myös parit kuvat koneesta ja asennuksesta, mutta ne jäivät kameran kanssa toimistolle ja seuraavat siis perästä.

Tämä artikkeli on julkaistu perjantaina 20. lokakuuta 2006 kello 7.12 ja sen aiheena on Linuxin jäljillä. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Sekä vastauksien kirjoittaminen että seurantailmoitusten lähettäminen on juuri nyt estetty.

6 003 vastausta artikkeliin “Päivä 12: Linux yrityskannettavaan”

Tuomo kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 8.26
Toinen tykkää tyttärestä ja toinen äidistä.. on ihan totta että kaupallisella tuotteella on etunsa vapaaseen jakeluun verrattuna. Itse henk koht pidän Ubuntusta sen laajojen ohjelmakirjastojen ansiosta ja jotenkin tuntuu että kotikäytössä Ubuntu on parempi vaihtoehto. Tosin Susen käyttökokemukset perustuvat versioon 10.0 ja 10.1, joista jälkimmäinen oli kyllä ihan “vehkeestä”.
Timo Aaltonen kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 8.43
Koitapa huviksesi ubuntun live-levyllä (vaikka juuri julkaistulla 6.10:n release-candidatella) toimiiko kortinlukija ja äänikortti. Tuo verkkoautentikointi on tiedostettu ongelma, ja se puutos korjautuu todennäköisesti seuraavaan versioon mennessä (7.04).
jmp kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 9.03
Tero Lehto:
“Graafisen työpöydän oletuskirjasintyyppi on mielettömän epäluettava, enkä löytänyt kovin hyvää kirjasinta vakioista vieläkään. Isonsin kirjasinkokoa 12 pisteeseen, ja se helpotti ainakin hahmottamista.”

Voit halutessasi hakea ja ottaa käyttöön mikkiksen fontteja, komenna

wget http://www.kotoistaminen.novell.fi/data/fetchmsttfonts.sh
su -c ‘sh fetchmsttfonts.sh’

Tero Lehto:
“Esimerkiksi kiintolevyn dma-tilan kohdalla on vain tyhjää koko valikossa.”

Kiintolevyjen ja CD/DVD-asemien DMA-tilan voit tarkistaa
YaST2 -> Laitteisto -> IDE DMA-tila

Voit kysyä lisää osoitteesta
http://www.kotoistaminen.novell.fi/forum/
miksuh kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 9.09
Kirjasimien luettavuutta saattaa parantaa se, jos säätää subpixel asetuksia, niillähän käsittääkseni on merkityusyä etenkin TFT näyttöjen kanssa. GNOME:n fonttiasetuksista voi säätää tuota.
Fri13 kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 10.17
Löytyykö /dev/ hakemistosta mitään sdx (x joku kirjain) nimeä? Jos muistikorttipaikat ovat löytynyt niin siellä pitäisi olla esim sda sdb sdc paikat ja kun kortti on paikalla niin sda1 sdb1 jne…
Joona kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 11.55
Tällä viikolla sekä OpenSUSEa (10.1) sekä (K)Ubuntua (6.01) testanneena suosittelen ehdottomasti SUSEa yritysympäristöön. Slackwaren käyttäjänä kummatkin olivat tosin pieni kulttuurishokki ja RPM:n käyttäminen tuntui vaivalloisemmalta kuin kaiken kääntäminen itse lähdekoodeista (outoa kyllä).

Novellin SUSE:lla on hyvät saumat tällä hetkellä nousta tärkeämpään asemaan yritysmaailmassa joten sen käytön osaaminen on hyvä juttu. Ubuntut tuntuvat sopivan enemmän koti- ja harrastekäyttöön.

Koska kyseessä on LCD-näyttö kannattaa fonttien sub-pixel hinting laittaa asetuksista päälle. Suosittelen käyttämään järjestelmäfonttina DejaVU Sans:a esim koolla 10 tai 11. Se toimii hyvin Freetypen kanssa ja näyttää hyvältä. DejaVu on ymmärtääkseni variaatio Bitstream Vera -fontista mutta paremmalla Unicode-tuella.
Anssi kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 12.40
Täytyy onnitella loistavasta valinnasta yrityskäyttöön tuo suse on varmasti parhaasta päästä. Itse käytän kyllä ubuntua, mutta kotikäytössä se on itselleni sopivin. ja sen deb pohjainen pakettihallinta parhaasta päästä.
ainut mikä tästä puuttuu on juuri susen yast.
Ja kone valintakin pitäisi olla yksi parhaiten yhteensopivia linuxin kanssa.
tosin en ole omistanut yhtään IBM:n kannettavaa niiden hinnan takia, mutta luulisi että kortinlukija ja wlan pitäisi olla yhteen sopivia, mutta en äkkiä löytänyt tuota x41:stä mitään, mutta X40:ssä löytyi maininta että wlan toimii kehnosti, eikä ollut mitään sen kummempaa.
https://wiki.ubuntu.com/LaptopTestingTeam/ThinkpadX40-2372?highlight=%28CategoryLaptop%29
Tuuli kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 12.49
Minulla on Thinkpad X31:ssä tällä hetkellä Fedora Core 5, ja se ainakin tunnisti äänikortinkin ilman ongelmia. Samoin koneen cf-korttipaikka toimii, kuten myös wlan. Ainoa hankaluus asennuksessa olikin saada se linux tungettua mukana tulleen XP:n rinnalle ilman cd- tai korppuasemaa. Yleisesti ottaen Thinkpadit tuntuvat olevan varsin vaivaton valinta linuxkäyttöön.
Michael Andersson kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 13.05
Suosittelen tätä sivustoa:
http://www.thinkwiki.org/wiki/ThinkWiki
veikko kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 15.11
Tuuli kirjoittaa:
“Ainoa hankaluus asennuksessa olikin saada se linux tungettua mukana tulleen XP:n rinnalle ilman cd- tai korppuasemaa.”

Todellakin. Ihan mielenkiinnosta haluisin tietää miten se muuten onnistui?
Tuuli kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 15.20
Veikko: Pistin ensin Knoppixin usb-tikulle ja koetin buutata sitä kautta. Jostain syystä ei onnistunut, joten buuttasin pöytäkoneeni Knoppixiin ja sitten läppärin verkon kautta pxe-buutilla samaan. Partitioin Knoppixin työkaluilla (qtpartedilla) windows-partition pienemmäksi ja tein linuxille tarvittavat partitiot. Sitten näpräsin FC5-imagen (olisikohan ollut rescue-image) usb-tikulle ja buuttasin sillä. Jostain syystä tällä kertaa usb-buuttikin onnistui. Valitsin verkon kautta asentamisen ja loppu sujui sitten itsestään.
janx kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 15.26
Mites on susen WLAN-tuen laita? Toimiiko WPA-PSK-salaus:kin ihan heittämällä? Ubuntun kanssa yritin taistella sitä läppäriin, mutta kyllästyin. (Piiri RT2500, PCMCIA-kortti) Olisi hauska nähdä myös tämän blogin aiheeseen liittyen Ubuntun ja wlanin yhteistyökyvystä.
Petri Järvenpää kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 15.53
Omassa centrino-läppärissäni (Intel 2200BG WLAN) on toiminut mielestäni WPA-PSK Suse9.3:sta saakka. Tällä hetkellä siinä on 10.0 asennettuna ja olettaisin ettei tuo tuki ole mihinkään 10.1:stäkään hävinnyt.
miksuh kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 16.41
“Ainoa hankaluus asennuksessa olikin saada se linux tungettua mukana tulleen XP:n rinnalle ilman cd- tai korppuasemaa.”

Jos joku miettii vastaavaa, niin tässä on helppo ohje miten Debianin nettiasennuksen saa käyntiin USB-tikulta. Eli boottaus USB-tiukulta ja sitten Debian asentuu netistä. Artikkelin otsikko on hiukan harhaanjohtava, kyse on nimenomaan asennuksen käynnistämisestä USB-tikulta.

http://www.debian-administration.org/articles/446
miksuh kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 16.43
Pitää tosin huomauttaa, että toi ohje on Debian Sargelle, joka vanhenee 4. joulukuuta kun seuraava vakaa Debian julkastaan.
Rami kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 18.02
Toivoisin kokeiltavan SuSe/Thinkpad yhdistelmässä Option Globetrotter HSDPA/3G-UMTS/EDGE/GPRS/GSM PC-korttia, asentuuko suoraan SuSEn yritysversiolla.

Option Globetrotterilla löytyy ajurit Linux ja Mac koneille, hankin kortin alkukesällä ja toiminta ollut erinomaista (muistaakseni Tietokone teki kesällä lyhyen testin kortista). Kännyköiden 3G-modemit kehitysasteella tähän verrattuna.

Kortista Fusion malli jossa lisäksi WLAN, mutta ei ainakaan toistaiseksi kuulu m.m. Saunalahden tai Elisan valikoimiin.
Esko G. kirjoittaa:
20. lokakuuta 2006 kello 21.59
janx sanoi: “Toimiiko WPA-PSK-salaus:kin ihan heittämällä?…Piiri RT2500, PCMCIA-kortti”

Itselläni on kannettavassa debian unstable, sekä RT2500 piirinen PCMCIA kortti, siinä toimii WPA1, koska WPA2-AES tukea ei löydy legacy/ralink ajureista, WPA2 tuki sisältyy beta ajureihin (r2x00), kannattaa myös käyttää RTutilt tai Ra2500config ohjelmaa, koska noi ajurit tukevat suoraan WPA:ta, eivätkä siis toimi wpa_supplicantin kautta. Eli jos haluat WPA2-AES tuen, niin ehdotan että haet http://rt2x00.serialmonkey.com sivuilta sorsat, ja asennat ne. WLAN tuki linuxissa on harvemmin analoginen korttien/piirien valmistajien välillä.
Tuokki kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 11.36
Puurot ja vellit menee sekaisin jatkuvasti. En todellakaan suosittele OpenSusea yrityskäyttöön. Vaikka Suse Enterprise 10 versio pohjautuu OpenSusee, niin kyseessä on eri asia. Siis OpenSuse on se ilmainen versio jonka pohjalta tehdään Enterpise Susen kehitystyötä. Nämä eivät ole sama tuote vaikka paljon yhtäläisyyksiä onkin. Kun täällä porukka testailee Susea ei saa yleistää, että OpenSuse = Suse Enterprise. OpenSusella voi tokia testailla hommia, mutta yrityskäyttöön saa 60 ? päivän testilisenssillä ilmaiseksi imutettua Enterprise versionkin.

Ei koneelle tarvitse kirjautua toimialueen Windows Administraattorina. Ei Windows eikä Linux- työasemalta. Kun menee liittämän koneen toimialueeseen tulee promti, jossa kysytään kyllä admin tunnusta, mutta koneeseen ei tarvitse olla kirjautuneena Admin- tunnuksella.

Lisäksi Windows- käyttäjälle KDE- käyttölittymä on huomattavasti tutumman tuntuinen. Teron kannattaa asentaa sekä Gnome, että KDE- rinnakkain ja kokeilla vähän molempia. Se kumpi nyt on parempi on makua asia. Omasta mielestä tuo Gnome on ollut karumpi ja jotenkin amatöörimäisemmän näköinen (paistettuine kananmuna kuvakkeineen). Näitä voi tässä itse vertailla.

No jokainen voi kokeilla ja vetää omat johtopäätöksensä. Ohessa kuvia aiheesta.

KDE 3.5.x

http://www.kde.org/screenshots/kde350shots.php

Gnome

http://art.gnome.org/images/screenshots/gnome216/PrettyDefaultGnome216.png
http://art.gnome.org/screenshots/
Vaasan Jaakkoo kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 12.00
Käytän sekä Susea että (K)ubuntua, mutta tämä kuva ja juttu kertovat, miksi kuitenkin arvostan enemmän ubuntua: http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=280193
miksuh kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 15.00
Se on tosiaan puhtaasti makuasia pitääkö GNOME:sta, KDE:stä tai jostaion muusta työpöytäympäristöstä. Käytön kannalta sillä ei sitten niin suurta merkitystä ole, koska KDE-ohjelmia voi ajaa GNOME-työpöydällä ja GNOME-ohjelmia voi ajaa KDE-työpöydällä. Ohjelmat siis toimii ristiin eri työpöytien välillä.

GNOME on ehkä karumman näköinen oletuksena, mutta GNOME-työpöydästäkin saa varsin nätin. Eikä se ulkonäkö nyt pitäs se tärkein juttu olla. Itse pidän GNOME:sta enempi. Minusta se on selkeämpi kuin KDE ja siinä on panostettu enemmän käytettävyyteen. KDE:ssä on melkeimpä jo liikaa kaikenmaailman säätö ja kikkailumahdollisuutta, sekä muuta roinaa. Se tekee siitä sekavan oloisen. Se on ehkä myös liian Windowsmainen mun makuuni, en Windowsinkaan työpöydästä ole koskaan pitänyt.

Mut toi on tosiaan ihan makuasia.
Fri13 kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 15.07
Tuokki, hyvä että toit esille tuon eron. Kannattanee kanssa muistaa että antamasi art.gnome.orgissa on enemmän tweakattuja työpöytiä kuin KDE:n virallisilla sivuilla. Sitä varten kannattaa katsoa ihan http://www.kde-look.org/index.php?xcontentmode=34 sivua missä on kanssa säädetyt työpöydät. jos ei kuvankaappaukset näy niin oikealta yläkulmasta vain “dont show screenshots” ruksi pois.
RTFunM! kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 15.16
>>miksuh

Mites se nyt olikaan… linux on hyvä, kun siinä voi säätää kaikenlaista, mutta KDE on vastaavasta syystä huono

No itse pidän KDE:stä enemmän enkä koskaan ole ymmärtänyt tätä “sekava” -argumenttia. Lisäksi KDE on nimen omaan käytettävyyden kannalta kehittyneempi kuin Gnome.
miksuh kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 15.21
Ja kde-look.org:a vastaava gnome-look.org

http://www.gnome-look.org/index.php?xsortmode=high&page=0

Tohonkin pätee se sama ohje ton “don’t show screenshots” ruksin kohdalla.
miksuh kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 15.23
“Mites se nyt olikaan… linux on hyvä, kun siinä voi säätää kaikenlaista, mutta KDE on vastaavasta syystä huono ”

Se on käyttöliittymistä puhutttaessa niin kauan hyvä, kun se säätäminen ei ole tärkeämpää kuin käytettävyys. Ja mielestäni KDE:n tekijät on unohtanut sen käytettävyyden kehittäessään innolla yhä uusia cooleja juttuja.
miksuh kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 15.24
säädettävyys on hyvä siis
miksuh kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 15.27
Käyttöliittymän tulee siis ola selkeä, eikä sellanen että jotain asiaa pitää metsästää miljoonan muun nippelin joukosta.
RTFunM! kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 15.32
Normaali-ihminen pystyy varmasti omaksumaan KDE:n ohjauskeskuksen parilla kerralla ja sen jälkeen asetukset ja toiminnot onnistuvat nopeasti hiirellä klikkailemalla. Että se niistä “miljoonista nippeleistä”.
miksuh kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 15.33
Mut tosiaan kuten sanottua toi on makuasia. Ja siinä linuxin työpöytäsysteemi on kiva, että jokainen voi valita mieleisensä ympäristön.
miksuh kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 15.34
@RTFunM

En minä puhunut vain kde:n ohjauskeskuksesta, vaan yleisestä KDE:n ja sen ohjelmien käyttöliittymäsuunnittelusta.
RTFunM! kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 15.39
Hyvä käytettävyys pätee koko KDE:hen: näkee, että suunnittelussa on ollut helppo käytettävyys ja monipuolisuus painotettuna. Käyttöliittymä on yhtenäinen säätöjä myöten.

Ei tarvitse olla Linus Torvalds sen nähdäkseen.
RTFunM! kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 15.46
“Miljoona nippeliä”, “sekavuus”, “karkkipaskaa” ja “liikaa säätöjä” ovat vain gnome-natsien ainaista urputusta. Liekö omassa suosikissaan jotain vikaa sitten?

Itse pidän KDE:stä, koska se on SELKEÄ ja MONIPUOLINEN. En silti koe tarvetta arvostella Gnomea, en vain käytä sitä.
Sam kirjoittaa:
21. lokakuuta 2006 kello 21.48
Ihan hienoa että valitsit “kaupallisen” Linuxin, jotta vertailu on mahdollisimman yhtäläinen w-maailman kanssa.

Olisit tietenkin voinut valita Xandrosin niin siinä olisi mm. “kaupallinen” StarOffice ja CrossOverOffice erilaisten w-ohjelmien ajamiseen.
Itse en ole kyseistä disrtoa kokeillut koska siinä on viety w-maisuus liiankin pitkälle ja siten koitettu saada migraatio mahdollisimman helpoksi

http://www.xandros.com/products/business/desktop/dsk_bus_top10reasons.html
http://www.xandros.com/products/business/desktop/dsk_bus_intro.html

Mutta hyvinhän se testaus näyttäisi sujuvan ja eikun onnea vaan
presidentti kirjoittaa:
22. lokakuuta 2006 kello 0.08
jos nyt työpöydistä puhutaan, niin kun itse siirryin linukkamaailmaan käytin Kde:tä, sitten kun xgl tuli maailmaan gnomea, ja nyt xfce nelosta. Syynä on pelkästään se, että eipä järjestelmä ala tylsistyttämään. Ei ole taas kuukauteen-pariin tarvinnut buutata wintoosaan ollenkaan kun saan kaiken tarvittavan susessani tehtyä.
Lars kirjoittaa:
22. lokakuuta 2006 kello 1.51
Kauniit naiset, peput ja tissit.
Näin se vaan on että KDE/Gnome keskustelu on aina enempi siitä kun keskutelua ominaisuuksista.
Alussa Gnomella oli parempi äly ulkonäyn suhteen.
Miten se nyt olikaan “Helix Code” joka muutti nimensä en muista miksi.
!999 tai sellaista.
KDE on ulkoasussa aina ollut heikompi, mutta loppujen lopuksi, eiköhän meidän pitäisi mennä naimisiin, mielummin, toimivan naisen kanssa, kuin..
“you got the point..”
Desktop maailmassa voimme kuitenkin olla uskottomia ja tsekata vuoroin KDE ja Gnome. Unohtamatta että tänään pystymme todennäköisesti aivan samaan molemilla, yksin tai rinnan. Mikäli yleensä pystymme mihinkään.
Vililikku kirjoittaa:
22. lokakuuta 2006 kello 10.05
Tero: Mikä sinusta on viimeistellympää Susessa kuin Ubuntussa?
Frozenball kirjoittaa:
22. lokakuuta 2006 kello 12.03
* Värimaailma
* Yast ( miinus paketinhallinta )
* Beagle (oletuksena)
* Asennusohjelma
* Ammattilaisempi “look”

Nuo tuli nopeasti mieleen.
Vaasan Jaakkoo kirjoittaa:
22. lokakuuta 2006 kello 13.39
Muistutetaanpa vielä: Susen “yritys”-linuxin SAA kopioida ja asentaa omalle tai toisen omistamalle koneelle. Jos dvd:tä ei löydy lainaksi, mikä tietysti on vaivattomin tapa asentaa, niin torrent löytyy esimerkiksi täältä: http://www.knetdome.com/bt/?torrent=suse101 . Maksamatta EI SAA Novellin puhelintukea ja muita palveluita. Yrityksen tietysti kannattaa maksaa, näin saa talon ulkopuolelle syntipukin, jota voi syyttää omista mokista ja osaamattomuudesta ja samalla BKT kasvaa kun raha pyörii. Tämänkin pienen maksun hyöty on kyseenalainen, jos IT-henkilöistä löytyy halukas vastuunkantaja, joka hallitsee Linuxin hallinnoinnin tai on innokas oppimaan. Ongelmat ratkaistaan lähellä nopeimmin ja osaamispääoma karttuu.
Eena kirjoittaa:
22. lokakuuta 2006 kello 15.21
Yritys suse ei ole SUSE Linux 10.1 Retail vaan SUSE Linux Enterprise 10..
Susesta 4 versiota. Taysin ilmainen tavallinen (johon vois ostaa tukipalvelut), Live, Retail joka on paketti joka sisaltaa paksut manuaalit (loytyvat ilmaisesta pdf muodossa) ja tukipalvelut ja softaa jota ei ole voitu lisenssi syista liittaa ilmaseen (nama saa ilmaseen erikseen, mutta eivat ole medialla mukana) ja sitten on se yritys paketti eli SUSE Linux Enterprise (Desktop tai Server) joka on oikeasti eri asia kuin nuo “koti” versiot.
Sita en muista onko SLE median jakelua mitenkaan rajoitettu, mutta paivityksia ei paase lataamaan ilman lisenssia. Novell antaa kokeilua varten 60 paivan lisenssin jolla paasee tutustumaan tuotteeseen.
Esko kirjoittaa:
22. lokakuuta 2006 kello 20.59
SuSE:ssa on jotain häikkää äänikorttien kanssa. Kokeilin asentaa Fujitsu Amilo ja IBM T41 läppäreihin sekä pöytäkoneeseen. Missään ei suoraan tunnistanut äänikorttia, Yastin kautta sain kyllä lopulta toimimaan.

Itse käytän Kubuntua, tämä uusi 6.10 on tosi hieno.
Kubuntuisti kirjoittaa:
23. lokakuuta 2006 kello 1.27
Ubuntulla nämä graafiset säätötyökalut ovatkin vähissä sillä se tukeutuu käsittäekseni lähinnä alkuperäisen työpöydän mukana tuleviin härpäkkeisiin. Jos laitteet tunnistuu suoraan säätötyökalut ovat vain tyhjänpanttina tilaa viemässä. Toisaalta komentorivikin voi olla virkistävä kokemus!

Kun Linuxia kerran testataan pitää kyllä myös testata KDEtä ja GNOMEa. Sanonpa itsekin mielipiteeni työpöytä “kiistaan”: KDE antaa suuremoisesti säätömahdollisuuksia eli voit tehdä käyttöliittymästäsi yksilöllisemmän pienemmällä vaivalla sekä yksinkertaistaa kokonaisuutta samalla. GNOME on ehkä alusta valmiimpi mattimeikäläiselle, mutta lopulta kankeampi viritellä. Sopii varmaan monille silti kuin nenä päähän.
Erik kirjoittaa:
23. lokakuuta 2006 kello 10.27
A On olemassa distroja joille annan määrityksen Distro non grata.
Näihin kuuluu:
SuSe 10.1 ja sitä tuoreemmat SuSe
Syynä: eivät tunnistä näyttöä LG FLATRON915 Plus
Uudellenkäynnistyksessä musta näyttö, näppikset eivät toimi.

Ubuntu ja sen johdannaiset, haluavat vallata kaiken sen tilan
joka jää yli windows2000 partitiolta.

B En ole koskaan opetellut Gnome ikkunointi-järjestelmää,
käytän KDE taikka Fce taikka Fluxbox ikkunointia.

On yksi kokemus GNU/Linux puolelta jota pidän todella hienona.
Kyseessä on X.Org.in scripti millä saa asetettua näytönohjaimen
kun vaihtaa näyttökorttia (nvidia 7600GS).

Toivoisin jonkun ryhmän kehittämään samantapaisen koskien
Tv kortteja. Minun Hauppauge WinTv HVR-1100 ei toimi kuten
pitää.

Erik
Samuel kirjoittaa:
23. lokakuuta 2006 kello 15.23
Miksiköhän uusia juttuja ei tule?
miksuh kirjoittaa:
23. lokakuuta 2006 kello 19.18
Joku Suomen MicroSoftilta käyny tietty vaatimassa, että kokeilu pitää lopettaa
laatila kirjoittaa:
23. lokakuuta 2006 kello 19.54
Morjens

Kun ei näy lisää tarinaa syntyvän, niin kysynkin porukoilta tietoa U.S. Robotics 802.11g Wireless Turbo PC Cardin liittämisestä kubuntulla porskuttavaan IBM läppäriin (malli X40). Kortti ei näy Kubuntulla. Mistä kannattaisi hakea apua ongelmaan?
Marko kirjoittaa:
23. lokakuuta 2006 kello 21.21
Yleensä foorumeilla voi löytyä apua aikas hyvin.
Ja Google on kanssa hyvin auttavainen.
Mutta pari (K)Ubuntuun liittyvää linkkiä:
http://ubuntuforums.org/
Marko kirjoittaa:
23. lokakuuta 2006 kello 21.22
Hmm katkes tuo edellinen kesken:
http://forum.ubuntu-fi.org/
http://kubuntuforums.net/
Ja koitas myös ndiswrapperilla, jos sinulla on windows ajurit niin sen avulla voit saada toimimaan
Riba kirjoittaa:
25. lokakuuta 2006 kello 10.24
Älä Tero vielä lähde Ubuntuun firefox kakkosta haalimaan käsin.. Se tulee aikanaan automaattisesti (viimeistään luulisin että edgyn päivityksen yhteydessä, joka muuten julkaistaan huomenna! Mitä vikaa on 1.5:ssa? No ei mitään. Malta odottaa.
Oliko kannettava sertifioitu Susen kanssa? kirjoittaa:
2. marraskuuta 2006 kello 16.09
Oliko tuo kannettava sertifioitu juuri sen SUSE:n kanssa, jota alettiin käyttämään?

Tero Lehdon blogissa antama linkki:
http://www-307.ibm.com/pc/support/site.wss/document.do?lndocid=MIGR-48NT8D

ThinkPad X41 systems

X41:n SUSE-sarakkeessa ei ollut merkintää,
Novell:ssa kylläkin (?):

2525-FUU
2525-6HU
Red Hat SUSE Novell Turbolinux
EWS 4 NLD 9 10
EWS 4 NLD 9 10


« Päivä 11: Openoffice 2.0.4 -päivitys Päivä 14: Takapakkia kannettavan kanssa » Päivä 12: Linux yrityskannettavaan Ehdin hiljalleen tykästyä Ubuntuun. On kuitenkin hyvä, että päätin myös kokeilla oikeasti yrityskäyttöön suunnattua Linux-jakelua ja asennusta kannettavaan tietokoneeseen. Asennnus sujui erinomaisen helposti, nopeasti ja yleisvaikutelma on viimeistellympi kuin Ubuntussa. Asensin eilen Novell Suse Enterprise Linux 10:n buuttaavalta dvd-levyltä Lenovo Thinkpad X41 -kannettavaan. Tähän Thinkpadiin päädyin siksi, että Lenovo ilmoittaa sertifioineensa koneen yhteensopivaksi useiden Linux-jakeluiden kanssa ja toiseksi minusta Thinkpadit ovat edelleen laadukkaimpia kannettavia. Kolmanneksi Lenovo suostui mukaan testiin ja lähetti koneen nopeasti. Aloitin asennuksen joskus aamupäivällä, ja alle puolessa tunnissa se oli valmis. Suse Enterprise Linuxin asennusohjelma opasti jokaisessa vaiheessa, ja monet asetukset selvitettiin jo asennusvaiheessa. Lehteä piti tehdä välissä, joten säädin konetta vielä illalla kotona. Yrityskäyttöön profiloitumisesta kertoi se, että käyttöjärjestelmä tarjosi jo asennusvaiheessa mahdollisuuden kirjautua verkkoon paikallisen käyttäjätunnuksen sijasta. Vaihtoehtoja olivat ainakin ldap, edirectory ldap ja Window-domain. Tökkäsin koneen kiinni talon verkossa olevaan verkkopiuhaan ja yritin skannata toimialueita. Ei löytynyt. Syötin käsin toimialueemme. Kirjautuminen ei onnistunut. Soitettuani Novellille selvisi, että ensin uudella koneella on kirjauduttava toimialueeseen administorina (järjestelmänvalvojana), eli peruskäyttäjän (kuten minun) tunnuksella ei voi tuoda domainiin uutta työasemaa. Ymmärrettävää, mutta vesitti ainakin toistaiseksi Windows-domainiin kirjautumisen. Tilanne olisi käsittääkseni sama uuden Windows-koneenkin kanssa, eli kyse ei ollut Linux-spesifistä asiasta. Paikallisella tunnuksella pääsin tietysti sisään. Ensin huomasin, että työpöytä näyttää vähän erilaiselta kuin Ubuntu, vaikka molemmat perustuvat Gnomeen. Susen yritysversiossa on selvästikin karsittu käyttäjälle näkyviä apuohjelmia, pelejä ym. krääsää päävalikosta, ja tärkeimmät ohjelmat ovat oletuksena esillä, kuten Evolution, Firefox ja Openoffice . Toisaalta vielä isompi ero on se, että kaikelle näyttää olevan graafinen asetus- ja hallintavalikko (Control Center) valmiina. Yastin kautta sain nopeasti kuntoon niin näyttö- kuin muutkin asetukset. Kytkin Thinkpadin wlanin päälle. Suse tunnisti sen suoraan, ja näytti löytyneet tukiasemat. Myös bluetooth löytyi suoraan, mutta en vielä yrittänyt synkkausta. Jätin koneen päälle ilman verkkovirtaa, ja se meni virransäästötilaan. Suse Linux tuntuu siis ainakin tunnistavan, että kyseessä on kannettava. * * * Muutama allaoleva yksityiskohta aiheutti asennuksen jälkeen kysymyksiä. Graafisen työpöydän oletuskirjasintyyppi on mielettömän epäluettava, enkä löytänyt kovin hyvää kirjasinta vakioista vieläkään. Isonsin kirjasinkokoa 12 pisteeseen, ja se helpotti ainakin hahmottamista. Täytin asennuksen jälkeen Novellin web-rekisteröintilomakkeen ja join käyttöjärjestelmään Internet-update-sovelluksella toistasataa päivitystä. Se ei selvinnyt, ovatko näytönohjaimen ajurit nyt kunnossa ja muutenkin asetukset optimitilassa. Esimerkiksi kiintolevyn dma-tilan kohdalla on vain tyhjää koko valikossa. Koneessa on muistikorttipaikka, mutta käyttöjärjestelmä ei tunnu tunnistavan mmc- ja sd-korttejani. Se ei myöskään tunnistanut Thinkpadin äänikorttia. Bluetooth-asetukset ovat valmiina, mutta miksei täälläkään ole vaikkapa valmista ”wizardis” synkronoinnin luomiseen Evolutionin kanssa? Joka tapauksessa ensimmäisen päivän yleisvaikutelma oli positiivinen ja viimeistellympi kuin Ubuntussa. Asennuksen jälkeen Suse Enterprise tyrkytti reilut 100 päivitystä. Edelleen kaipaisin jonkinlaista kokonaisraporttia siitä, ovatko esimerkiksi ajurit kunnossa. Yast vaikuttaa helpolta ja nopealta tavalta hallita tärkeimpiä asetuksia komentorivin tunkkaamisen sijasta. Otin myös parit kuvat koneesta ja asennuksesta, mutta ne jäivät kameran kanssa toimistolle ja seuraavat siis perästä. Tämä artikkeli on julkaistu perjantaina 20. lokakuuta 2006 kello 7.12 ja sen aiheena on Linuxin jäljillä. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Sekä vastauksien kirjoittaminen että seurantailmoitusten lähettäminen on juuri nyt estetty. 6 003 vastausta artikkeliin “Päivä 12: Linux yrityskannettavaan” Tuomo kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 8.26 Toinen tykkää tyttärestä ja toinen äidistä.. on ihan totta että kaupallisella tuotteella on etunsa vapaaseen jakeluun verrattuna. Itse henk koht pidän Ubuntusta sen laajojen ohjelmakirjastojen ansiosta ja jotenkin tuntuu että kotikäytössä Ubuntu on parempi vaihtoehto. Tosin Susen käyttökokemukset perustuvat versioon 10.0 ja 10.1, joista jälkimmäinen oli kyllä ihan “vehkeestä”. Timo Aaltonen kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 8.43 Koitapa huviksesi ubuntun live-levyllä (vaikka juuri julkaistulla 6.10:n release-candidatella) toimiiko kortinlukija ja äänikortti. Tuo verkkoautentikointi on tiedostettu ongelma, ja se puutos korjautuu todennäköisesti seuraavaan versioon mennessä (7.04). jmp kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 9.03 Tero Lehto: “Graafisen työpöydän oletuskirjasintyyppi on mielettömän epäluettava, enkä löytänyt kovin hyvää kirjasinta vakioista vieläkään. Isonsin kirjasinkokoa 12 pisteeseen, ja se helpotti ainakin hahmottamista.” Voit halutessasi hakea ja ottaa käyttöön mikkiksen fontteja, komenna wget http://www.kotoistaminen.novell.fi/data/fetchmsttfonts.sh su -c ‘sh fetchmsttfonts.sh’ Tero Lehto: “Esimerkiksi kiintolevyn dma-tilan kohdalla on vain tyhjää koko valikossa.” Kiintolevyjen ja CD/DVD-asemien DMA-tilan voit tarkistaa YaST2 -> Laitteisto -> IDE DMA-tila Voit kysyä lisää osoitteesta http://www.kotoistaminen.novell.fi/forum/ miksuh kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 9.09 Kirjasimien luettavuutta saattaa parantaa se, jos säätää subpixel asetuksia, niillähän käsittääkseni on merkityusyä etenkin TFT näyttöjen kanssa. GNOME:n fonttiasetuksista voi säätää tuota. Fri13 kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 10.17 Löytyykö /dev/ hakemistosta mitään sdx (x joku kirjain) nimeä? Jos muistikorttipaikat ovat löytynyt niin siellä pitäisi olla esim sda sdb sdc paikat ja kun kortti on paikalla niin sda1 sdb1 jne… Joona kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 11.55 Tällä viikolla sekä OpenSUSEa (10.1) sekä (K)Ubuntua (6.01) testanneena suosittelen ehdottomasti SUSEa yritysympäristöön. Slackwaren käyttäjänä kummatkin olivat tosin pieni kulttuurishokki ja RPM:n käyttäminen tuntui vaivalloisemmalta kuin kaiken kääntäminen itse lähdekoodeista (outoa kyllä). Novellin SUSE:lla on hyvät saumat tällä hetkellä nousta tärkeämpään asemaan yritysmaailmassa joten sen käytön osaaminen on hyvä juttu. Ubuntut tuntuvat sopivan enemmän koti- ja harrastekäyttöön. Koska kyseessä on LCD-näyttö kannattaa fonttien sub-pixel hinting laittaa asetuksista päälle. Suosittelen käyttämään järjestelmäfonttina DejaVU Sans:a esim koolla 10 tai 11. Se toimii hyvin Freetypen kanssa ja näyttää hyvältä. DejaVu on ymmärtääkseni variaatio Bitstream Vera -fontista mutta paremmalla Unicode-tuella. Anssi kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 12.40 Täytyy onnitella loistavasta valinnasta yrityskäyttöön tuo suse on varmasti parhaasta päästä. Itse käytän kyllä ubuntua, mutta kotikäytössä se on itselleni sopivin. ja sen deb pohjainen pakettihallinta parhaasta päästä. ainut mikä tästä puuttuu on juuri susen yast. Ja kone valintakin pitäisi olla yksi parhaiten yhteensopivia linuxin kanssa. tosin en ole omistanut yhtään IBM:n kannettavaa niiden hinnan takia, mutta luulisi että kortinlukija ja wlan pitäisi olla yhteen sopivia, mutta en äkkiä löytänyt tuota x41:stä mitään, mutta X40:ssä löytyi maininta että wlan toimii kehnosti, eikä ollut mitään sen kummempaa. https://wiki.ubuntu.com/LaptopTestingTeam/ThinkpadX40-2372?highlight=%28CategoryLaptop%29 Tuuli kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 12.49 Minulla on Thinkpad X31:ssä tällä hetkellä Fedora Core 5, ja se ainakin tunnisti äänikortinkin ilman ongelmia. Samoin koneen cf-korttipaikka toimii, kuten myös wlan. Ainoa hankaluus asennuksessa olikin saada se linux tungettua mukana tulleen XP:n rinnalle ilman cd- tai korppuasemaa. Yleisesti ottaen Thinkpadit tuntuvat olevan varsin vaivaton valinta linuxkäyttöön. Michael Andersson kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 13.05 Suosittelen tätä sivustoa: http://www.thinkwiki.org/wiki/ThinkWiki veikko kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 15.11 Tuuli kirjoittaa: “Ainoa hankaluus asennuksessa olikin saada se linux tungettua mukana tulleen XP:n rinnalle ilman cd- tai korppuasemaa.” Todellakin. Ihan mielenkiinnosta haluisin tietää miten se muuten onnistui? Tuuli kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 15.20 Veikko: Pistin ensin Knoppixin usb-tikulle ja koetin buutata sitä kautta. Jostain syystä ei onnistunut, joten buuttasin pöytäkoneeni Knoppixiin ja sitten läppärin verkon kautta pxe-buutilla samaan. Partitioin Knoppixin työkaluilla (qtpartedilla) windows-partition pienemmäksi ja tein linuxille tarvittavat partitiot. Sitten näpräsin FC5-imagen (olisikohan ollut rescue-image) usb-tikulle ja buuttasin sillä. Jostain syystä tällä kertaa usb-buuttikin onnistui. Valitsin verkon kautta asentamisen ja loppu sujui sitten itsestään. janx kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 15.26 Mites on susen WLAN-tuen laita? Toimiiko WPA-PSK-salaus:kin ihan heittämällä? Ubuntun kanssa yritin taistella sitä läppäriin, mutta kyllästyin. (Piiri RT2500, PCMCIA-kortti) Olisi hauska nähdä myös tämän blogin aiheeseen liittyen Ubuntun ja wlanin yhteistyökyvystä. Petri Järvenpää kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 15.53 Omassa centrino-läppärissäni (Intel 2200BG WLAN) on toiminut mielestäni WPA-PSK Suse9.3:sta saakka. Tällä hetkellä siinä on 10.0 asennettuna ja olettaisin ettei tuo tuki ole mihinkään 10.1:stäkään hävinnyt. miksuh kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 16.41 “Ainoa hankaluus asennuksessa olikin saada se linux tungettua mukana tulleen XP:n rinnalle ilman cd- tai korppuasemaa.” Jos joku miettii vastaavaa, niin tässä on helppo ohje miten Debianin nettiasennuksen saa käyntiin USB-tikulta. Eli boottaus USB-tiukulta ja sitten Debian asentuu netistä. Artikkelin otsikko on hiukan harhaanjohtava, kyse on nimenomaan asennuksen käynnistämisestä USB-tikulta. http://www.debian-administration.org/articles/446 miksuh kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 16.43 Pitää tosin huomauttaa, että toi ohje on Debian Sargelle, joka vanhenee 4. joulukuuta kun seuraava vakaa Debian julkastaan. Rami kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 18.02 Toivoisin kokeiltavan SuSe/Thinkpad yhdistelmässä Option Globetrotter HSDPA/3G-UMTS/EDGE/GPRS/GSM PC-korttia, asentuuko suoraan SuSEn yritysversiolla. Option Globetrotterilla löytyy ajurit Linux ja Mac koneille, hankin kortin alkukesällä ja toiminta ollut erinomaista (muistaakseni Tietokone teki kesällä lyhyen testin kortista). Kännyköiden 3G-modemit kehitysasteella tähän verrattuna. Kortista Fusion malli jossa lisäksi WLAN, mutta ei ainakaan toistaiseksi kuulu m.m. Saunalahden tai Elisan valikoimiin. Esko G. kirjoittaa: 20. lokakuuta 2006 kello 21.59 janx sanoi: “Toimiiko WPA-PSK-salaus:kin ihan heittämällä?…Piiri RT2500, PCMCIA-kortti” Itselläni on kannettavassa debian unstable, sekä RT2500 piirinen PCMCIA kortti, siinä toimii WPA1, koska WPA2-AES tukea ei löydy legacy/ralink ajureista, WPA2 tuki sisältyy beta ajureihin (r2x00), kannattaa myös käyttää RTutilt tai Ra2500config ohjelmaa, koska noi ajurit tukevat suoraan WPA:ta, eivätkä siis toimi wpa_supplicantin kautta. Eli jos haluat WPA2-AES tuen, niin ehdotan että haet http://rt2x00.serialmonkey.com sivuilta sorsat, ja asennat ne. WLAN tuki linuxissa on harvemmin analoginen korttien/piirien valmistajien välillä. Tuokki kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 11.36 Puurot ja vellit menee sekaisin jatkuvasti. En todellakaan suosittele OpenSusea yrityskäyttöön. Vaikka Suse Enterprise 10 versio pohjautuu OpenSusee, niin kyseessä on eri asia. Siis OpenSuse on se ilmainen versio jonka pohjalta tehdään Enterpise Susen kehitystyötä. Nämä eivät ole sama tuote vaikka paljon yhtäläisyyksiä onkin. Kun täällä porukka testailee Susea ei saa yleistää, että OpenSuse = Suse Enterprise. OpenSusella voi tokia testailla hommia, mutta yrityskäyttöön saa 60 ? päivän testilisenssillä ilmaiseksi imutettua Enterprise versionkin. Ei koneelle tarvitse kirjautua toimialueen Windows Administraattorina. Ei Windows eikä Linux- työasemalta. Kun menee liittämän koneen toimialueeseen tulee promti, jossa kysytään kyllä admin tunnusta, mutta koneeseen ei tarvitse olla kirjautuneena Admin- tunnuksella. Lisäksi Windows- käyttäjälle KDE- käyttölittymä on huomattavasti tutumman tuntuinen. Teron kannattaa asentaa sekä Gnome, että KDE- rinnakkain ja kokeilla vähän molempia. Se kumpi nyt on parempi on makua asia. Omasta mielestä tuo Gnome on ollut karumpi ja jotenkin amatöörimäisemmän näköinen (paistettuine kananmuna kuvakkeineen). Näitä voi tässä itse vertailla. No jokainen voi kokeilla ja vetää omat johtopäätöksensä. Ohessa kuvia aiheesta. KDE 3.5.x http://www.kde.org/screenshots/kde350shots.php Gnome http://art.gnome.org/images/screenshots/gnome216/PrettyDefaultGnome216.png http://art.gnome.org/screenshots/ Vaasan Jaakkoo kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 12.00 Käytän sekä Susea että (K)ubuntua, mutta tämä kuva ja juttu kertovat, miksi kuitenkin arvostan enemmän ubuntua: http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=280193 miksuh kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 15.00 Se on tosiaan puhtaasti makuasia pitääkö GNOME:sta, KDE:stä tai jostaion muusta työpöytäympäristöstä. Käytön kannalta sillä ei sitten niin suurta merkitystä ole, koska KDE-ohjelmia voi ajaa GNOME-työpöydällä ja GNOME-ohjelmia voi ajaa KDE-työpöydällä. Ohjelmat siis toimii ristiin eri työpöytien välillä. GNOME on ehkä karumman näköinen oletuksena, mutta GNOME-työpöydästäkin saa varsin nätin. Eikä se ulkonäkö nyt pitäs se tärkein juttu olla. Itse pidän GNOME:sta enempi. Minusta se on selkeämpi kuin KDE ja siinä on panostettu enemmän käytettävyyteen. KDE:ssä on melkeimpä jo liikaa kaikenmaailman säätö ja kikkailumahdollisuutta, sekä muuta roinaa. Se tekee siitä sekavan oloisen. Se on ehkä myös liian Windowsmainen mun makuuni, en Windowsinkaan työpöydästä ole koskaan pitänyt. Mut toi on tosiaan ihan makuasia. Fri13 kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 15.07 Tuokki, hyvä että toit esille tuon eron. Kannattanee kanssa muistaa että antamasi art.gnome.orgissa on enemmän tweakattuja työpöytiä kuin KDE:n virallisilla sivuilla. Sitä varten kannattaa katsoa ihan http://www.kde-look.org/index.php?xcontentmode=34 sivua missä on kanssa säädetyt työpöydät. jos ei kuvankaappaukset näy niin oikealta yläkulmasta vain “dont show screenshots” ruksi pois. RTFunM! kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 15.16 >>miksuh Mites se nyt olikaan… linux on hyvä, kun siinä voi säätää kaikenlaista, mutta KDE on vastaavasta syystä huono No itse pidän KDE:stä enemmän enkä koskaan ole ymmärtänyt tätä “sekava” -argumenttia. Lisäksi KDE on nimen omaan käytettävyyden kannalta kehittyneempi kuin Gnome. miksuh kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 15.21 Ja kde-look.org:a vastaava gnome-look.org http://www.gnome-look.org/index.php?xsortmode=high&page=0 Tohonkin pätee se sama ohje ton “don’t show screenshots” ruksin kohdalla. miksuh kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 15.23 “Mites se nyt olikaan… linux on hyvä, kun siinä voi säätää kaikenlaista, mutta KDE on vastaavasta syystä huono ” Se on käyttöliittymistä puhutttaessa niin kauan hyvä, kun se säätäminen ei ole tärkeämpää kuin käytettävyys. Ja mielestäni KDE:n tekijät on unohtanut sen käytettävyyden kehittäessään innolla yhä uusia cooleja juttuja. miksuh kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 15.24 säädettävyys on hyvä siis miksuh kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 15.27 Käyttöliittymän tulee siis ola selkeä, eikä sellanen että jotain asiaa pitää metsästää miljoonan muun nippelin joukosta. RTFunM! kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 15.32 Normaali-ihminen pystyy varmasti omaksumaan KDE:n ohjauskeskuksen parilla kerralla ja sen jälkeen asetukset ja toiminnot onnistuvat nopeasti hiirellä klikkailemalla. Että se niistä “miljoonista nippeleistä”. miksuh kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 15.33 Mut tosiaan kuten sanottua toi on makuasia. Ja siinä linuxin työpöytäsysteemi on kiva, että jokainen voi valita mieleisensä ympäristön. miksuh kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 15.34 @RTFunM En minä puhunut vain kde:n ohjauskeskuksesta, vaan yleisestä KDE:n ja sen ohjelmien käyttöliittymäsuunnittelusta. RTFunM! kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 15.39 Hyvä käytettävyys pätee koko KDE:hen: näkee, että suunnittelussa on ollut helppo käytettävyys ja monipuolisuus painotettuna. Käyttöliittymä on yhtenäinen säätöjä myöten. Ei tarvitse olla Linus Torvalds sen nähdäkseen. RTFunM! kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 15.46 “Miljoona nippeliä”, “sekavuus”, “karkkipaskaa” ja “liikaa säätöjä” ovat vain gnome-natsien ainaista urputusta. Liekö omassa suosikissaan jotain vikaa sitten? Itse pidän KDE:stä, koska se on SELKEÄ ja MONIPUOLINEN. En silti koe tarvetta arvostella Gnomea, en vain käytä sitä. Sam kirjoittaa: 21. lokakuuta 2006 kello 21.48 Ihan hienoa että valitsit “kaupallisen” Linuxin, jotta vertailu on mahdollisimman yhtäläinen w-maailman kanssa. Olisit tietenkin voinut valita Xandrosin niin siinä olisi mm. “kaupallinen” StarOffice ja CrossOverOffice erilaisten w-ohjelmien ajamiseen. Itse en ole kyseistä disrtoa kokeillut koska siinä on viety w-maisuus liiankin pitkälle ja siten koitettu saada migraatio mahdollisimman helpoksi http://www.xandros.com/products/business/desktop/dsk_bus_top10reasons.html http://www.xandros.com/products/business/desktop/dsk_bus_intro.html Mutta hyvinhän se testaus näyttäisi sujuvan ja eikun onnea vaan presidentti kirjoittaa: 22. lokakuuta 2006 kello 0.08 jos nyt työpöydistä puhutaan, niin kun itse siirryin linukkamaailmaan käytin Kde:tä, sitten kun xgl tuli maailmaan gnomea, ja nyt xfce nelosta. Syynä on pelkästään se, että eipä järjestelmä ala tylsistyttämään. Ei ole taas kuukauteen-pariin tarvinnut buutata wintoosaan ollenkaan kun saan kaiken tarvittavan susessani tehtyä. Lars kirjoittaa: 22. lokakuuta 2006 kello 1.51 Kauniit naiset, peput ja tissit. Näin se vaan on että KDE/Gnome keskustelu on aina enempi siitä kun keskutelua ominaisuuksista. Alussa Gnomella oli parempi äly ulkonäyn suhteen. Miten se nyt olikaan “Helix Code” joka muutti nimensä en muista miksi. !999 tai sellaista. KDE on ulkoasussa aina ollut heikompi, mutta loppujen lopuksi, eiköhän meidän pitäisi mennä naimisiin, mielummin, toimivan naisen kanssa, kuin.. “you got the point..” Desktop maailmassa voimme kuitenkin olla uskottomia ja tsekata vuoroin KDE ja Gnome. Unohtamatta että tänään pystymme todennäköisesti aivan samaan molemilla, yksin tai rinnan. Mikäli yleensä pystymme mihinkään. Vililikku kirjoittaa: 22. lokakuuta 2006 kello 10.05 Tero: Mikä sinusta on viimeistellympää Susessa kuin Ubuntussa? Frozenball kirjoittaa: 22. lokakuuta 2006 kello 12.03 * Värimaailma * Yast ( miinus paketinhallinta ) * Beagle (oletuksena) * Asennusohjelma * Ammattilaisempi “look” Nuo tuli nopeasti mieleen. Vaasan Jaakkoo kirjoittaa: 22. lokakuuta 2006 kello 13.39 Muistutetaanpa vielä: Susen “yritys”-linuxin SAA kopioida ja asentaa omalle tai toisen omistamalle koneelle. Jos dvd:tä ei löydy lainaksi, mikä tietysti on vaivattomin tapa asentaa, niin torrent löytyy esimerkiksi täältä: http://www.knetdome.com/bt/?torrent=suse101 . Maksamatta EI SAA Novellin puhelintukea ja muita palveluita. Yrityksen tietysti kannattaa maksaa, näin saa talon ulkopuolelle syntipukin, jota voi syyttää omista mokista ja osaamattomuudesta ja samalla BKT kasvaa kun raha pyörii. Tämänkin pienen maksun hyöty on kyseenalainen, jos IT-henkilöistä löytyy halukas vastuunkantaja, joka hallitsee Linuxin hallinnoinnin tai on innokas oppimaan. Ongelmat ratkaistaan lähellä nopeimmin ja osaamispääoma karttuu. Eena kirjoittaa: 22. lokakuuta 2006 kello 15.21 Yritys suse ei ole SUSE Linux 10.1 Retail vaan SUSE Linux Enterprise 10.. Susesta 4 versiota. Taysin ilmainen tavallinen (johon vois ostaa tukipalvelut), Live, Retail joka on paketti joka sisaltaa paksut manuaalit (loytyvat ilmaisesta pdf muodossa) ja tukipalvelut ja softaa jota ei ole voitu lisenssi syista liittaa ilmaseen (nama saa ilmaseen erikseen, mutta eivat ole medialla mukana) ja sitten on se yritys paketti eli SUSE Linux Enterprise (Desktop tai Server) joka on oikeasti eri asia kuin nuo “koti” versiot. Sita en muista onko SLE median jakelua mitenkaan rajoitettu, mutta paivityksia ei paase lataamaan ilman lisenssia. Novell antaa kokeilua varten 60 paivan lisenssin jolla paasee tutustumaan tuotteeseen. Esko kirjoittaa: 22. lokakuuta 2006 kello 20.59 SuSE:ssa on jotain häikkää äänikorttien kanssa. Kokeilin asentaa Fujitsu Amilo ja IBM T41 läppäreihin sekä pöytäkoneeseen. Missään ei suoraan tunnistanut äänikorttia, Yastin kautta sain kyllä lopulta toimimaan. Itse käytän Kubuntua, tämä uusi 6.10 on tosi hieno. Kubuntuisti kirjoittaa: 23. lokakuuta 2006 kello 1.27 Ubuntulla nämä graafiset säätötyökalut ovatkin vähissä sillä se tukeutuu käsittäekseni lähinnä alkuperäisen työpöydän mukana tuleviin härpäkkeisiin. Jos laitteet tunnistuu suoraan säätötyökalut ovat vain tyhjänpanttina tilaa viemässä. Toisaalta komentorivikin voi olla virkistävä kokemus! Kun Linuxia kerran testataan pitää kyllä myös testata KDEtä ja GNOMEa. Sanonpa itsekin mielipiteeni työpöytä “kiistaan”: KDE antaa suuremoisesti säätömahdollisuuksia eli voit tehdä käyttöliittymästäsi yksilöllisemmän pienemmällä vaivalla sekä yksinkertaistaa kokonaisuutta samalla. GNOME on ehkä alusta valmiimpi mattimeikäläiselle, mutta lopulta kankeampi viritellä. Sopii varmaan monille silti kuin nenä päähän. Erik kirjoittaa: 23. lokakuuta 2006 kello 10.27 A On olemassa distroja joille annan määrityksen Distro non grata. Näihin kuuluu: SuSe 10.1 ja sitä tuoreemmat SuSe Syynä: eivät tunnistä näyttöä LG FLATRON915 Plus Uudellenkäynnistyksessä musta näyttö, näppikset eivät toimi. Ubuntu ja sen johdannaiset, haluavat vallata kaiken sen tilan joka jää yli windows2000 partitiolta. B En ole koskaan opetellut Gnome ikkunointi-järjestelmää, käytän KDE taikka Fce taikka Fluxbox ikkunointia. On yksi kokemus GNU/Linux puolelta jota pidän todella hienona. Kyseessä on X.Org.in scripti millä saa asetettua näytönohjaimen kun vaihtaa näyttökorttia (nvidia 7600GS). Toivoisin jonkun ryhmän kehittämään samantapaisen koskien Tv kortteja. Minun Hauppauge WinTv HVR-1100 ei toimi kuten pitää. Erik Samuel kirjoittaa: 23. lokakuuta 2006 kello 15.23 Miksiköhän uusia juttuja ei tule? miksuh kirjoittaa: 23. lokakuuta 2006 kello 19.18 Joku Suomen MicroSoftilta käyny tietty vaatimassa, että kokeilu pitää lopettaa laatila kirjoittaa: 23. lokakuuta 2006 kello 19.54 Morjens Kun ei näy lisää tarinaa syntyvän, niin kysynkin porukoilta tietoa U.S. Robotics 802.11g Wireless Turbo PC Cardin liittämisestä kubuntulla porskuttavaan IBM läppäriin (malli X40). Kortti ei näy Kubuntulla. Mistä kannattaisi hakea apua ongelmaan? Marko kirjoittaa: 23. lokakuuta 2006 kello 21.21 Yleensä foorumeilla voi löytyä apua aikas hyvin. Ja Google on kanssa hyvin auttavainen. Mutta pari (K)Ubuntuun liittyvää linkkiä: http://ubuntuforums.org/ Marko kirjoittaa: 23. lokakuuta 2006 kello 21.22 Hmm katkes tuo edellinen kesken: http://forum.ubuntu-fi.org/ http://kubuntuforums.net/ Ja koitas myös ndiswrapperilla, jos sinulla on windows ajurit niin sen avulla voit saada toimimaan Riba kirjoittaa: 25. lokakuuta 2006 kello 10.24 Älä Tero vielä lähde Ubuntuun firefox kakkosta haalimaan käsin.. Se tulee aikanaan automaattisesti (viimeistään luulisin että edgyn päivityksen yhteydessä, joka muuten julkaistaan huomenna! Mitä vikaa on 1.5:ssa? No ei mitään. Malta odottaa. Oliko kannettava sertifioitu Susen kanssa? kirjoittaa: 2. marraskuuta 2006 kello 16.09 Oliko tuo kannettava sertifioitu juuri sen SUSE:n kanssa, jota alettiin käyttämään? Tero Lehdon blogissa antama linkki: http://www-307.ibm.com/pc/support/site.wss/document.do?lndocid=MIGR-48NT8D ThinkPad X41 systems X41:n SUSE-sarakkeessa ei ollut merkintää, Novell:ssa kylläkin (?): 2525-FUU 2525-6HU Red Hat SUSE Novell Turbolinux EWS 4 NLD 9 10 EWS 4 NLD 9 10 Linuxin jäljillä on toteutettu WordPressillä. Artikkelit (RSS) — Kommentit (RSS)