Päivä 10: Nopeudesta ja vakaudesta

(Päivitetty 17.10. 17:56 ja 17:59. Täydensin tietoja ja lisäsin kuvan.)

Valittuani Linux-kokeilua varten Ubuntun monet kommentoijat kirjoittivat, että tämä on väärä valinta yrityskäyttöön, ja että joku toinen jakeluversio (“distro”) olisi ollut oikeampi. Toisaalta vähintään yhtä moni piti Ubuntua hyvänä valintana.

Käyttöpäiviä alkaa olla sen verran, että rohkenen jo arvioida tämän Ubuntu-koneen osalta ensiasennuksen toimivuutta ja vakautta.

Kokonaisuutena käyttöjärjestelmä on ollut luotettava ja vakaa. En ole joutunut palaamaan Windows-koneelle ongelmien takia. Se on tietysti helpottanut työskentelyä, että käytän Openofficea kotona Windowsissa (käyttäisin varmaan muuten MS Officea, mutta en halua maksaa siitä). Muutamia kertoja olen buutannut koneen, kun en ole saanut jotain softaa korjattua. Ensimmäisenä pävänä siis tapoin X:n näytönohjainten yrtittäessni korjata näytön virkistystaajuutta.

Sen sijaan yksittäiset softat ovat kyllä jumiutuneet ja jopa kaatuilleet useammin kuin Windows XP:ssä. Erityisesti Firefoxin erilaiset jumiutumiset ovat melkein jokapäiväisiä, ja muutaman kerran se on kaatunut kokonaan ilmoituksen kera, että kaikki ikkunat suljetaan

Openoffice on kaatunut vain kerran, mikä on paljon vähemmän kuin Windows-versio tekee kotikoneellani samassa ajassa.

Olen ladannut kaikki päivitykset, joita Ubuntun automaattinen päivitystoiminto on tarjonnut. Muuten en tiedä, ovatkohan kaikki ajurit ja asetukset kunnossa. Mistä sen näkee mahdollisesti?

* * *

Windowsissa esimerkiksi selaimen kaatuminen kerttoo tyypillisesti, että näytönohjaimen tai muun komponentin ajurit eivät ole kunnossa.

Softista Firstclass on kaatuillut eniten, mutta se kai oli odotettavissa, kun ainoa tarjolla ollut Debian-versio oli hyvin vanha. Tämä on tietty aika niché-ongelma, koska FC:n käyttäjämäärät ovat Suomessa hyvin pienet.

Enemmän on kuitenkin häiriöksi se, että useita työpöytiä käyttäessä tästä kokoonpanosta tuntuvat loppuvan tehot kesken. Usein sovellusten välillä vaihtaminen hetkittäin hidastelee ja lyhyitä jumituksia seuraa. Koneessa on kuitenkin 1 Gt muistia ja 2,5 gigahertsin Intel P4 -suoritin, joiden pitäisi riittää melko pitkälle.

En tiedä johtuuko sitten Gnomesta vai asetuksistani, mutta ei Ubuntu toisaalta tunnu juuri nopeamaltakaan kuin Windows XP, vaikka käyttöliittymän visuaalista “karkkia” on huomattavasti vähemmän.

Edelleen kelpuutan siis vinkkejä, josko on jotain järjellisen helppoa tapaa tarkistaa kokoonpanoni toimivuus ja Ubuntun asetukset.

Linux yrityskannettavaan

Tästä kaikesta oppineena olenkin päättänyt asentaa Linuxin myös toiseen koneeseen. Aion selvittää, miten useiden kommentoijien suosittelemat yrityskäyttöön suunnatut työasemaympäristöt toimivat, onko eroja suorituskyvyssä tai vakaudessa Ubuntuun nähden ja miten yhteistyö kannettavan kanssa sujuu.

Lisäksi minua kiinnostaa se, miten helposti saan yrityskäyttöön tarkoitetun Linuxin yrityksemme Active Directoryn kautta NT-domainiin ja jopa Exchangeen.

Vaan mikä Linux-jakelu sen pitäisi sitten olla? Minulla on itse asiassa jo yhden valmistajan dvd-levy odottamassa, mutta vielä ehtii vaikuttaa. Tein valinnan aiempien kommenttien perusteella, vaikka ei tämä projekti huutoäänestyksellä etenekään.

Koneen mallia en paljasta etukäteen, mutta vihjaan, että valmistaja lupaa sen olevan yhteensopiva useiden distrojen kanssa. Haluan nähdä, miten lupaus toteutuu.

Resurssien kulutus on ollut pääasiassa hyvin vähäistä, mutta useiden työpöytien ja monien yhtäaikaisten sovellusten kanssa Ubuntu tuntuu selvästi hidastuvan. Nvidian Geforce MX-420 ei kenties riitä?

Tämä artikkeli on julkaistu tiistaina 17. lokakuuta 2006 kello 17.45 ja sen aiheena on Linuxin jäljillä. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Sekä vastauksien kirjoittaminen että seurantailmoitusten lähettäminen on juuri nyt estetty.

1 833 vastausta artikkeliin “Päivä 10: Nopeudesta ja vakaudesta”

JMT kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 17.54
Eräs kaveri sanoi, että Fedorassa olisi paras tuki Active Directorylle, ilmeisesti suoraan. Itse en asiasta sen enempää tiedä, koska en ole joutunut/päässyt käsittelemään active directoryja yms. windows/microsoft systeemeitä. Kovasti Active directorystä olen kuullut puhuttavan, mutta vielä minulle ei ole valjennut , että mitä se tarkoittaa käytännössä samoin Exchanget sun muut on mulle toistaiseksi täyttä hepreaa, mutta kai niistäkin pitäis ottaa selko.
Vililikku kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 18.25
Käynnistä Firefox päätteestä komennolla firefox ja katso tuleeko päätteeseen mitään virheilmoitusta kun se kaatuu.
Jaba kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 18.31
Tero… työkoneessasi on blogimerkintöjesi perusteella giga muistia, mutta tuon Gnome System Monitor -screenshotin perusteella 512 megatavua. Lienetköhän kuvitellut koneestasi liikoja?

Oletko katsonut, mikä siellä koneessasi vie muistia? Veikkaan, että esimerkiksi tuo First Class -softa saattaa olla muistirohmu ja se aiheuttaa siten tilanahtautta. Toinen vaihtoehto on, että jätät Firefoxin hengaamaan taustalle ja siellä joku plugin tai laajennuspalikka saa sen syömään muistia.

Perus-desktopin Ubuntussa ei ihan hirveästi muistia pitäisi viedä, joten joku nyt tökkii. Macromedian Flash-laajennus on yksi, joka voi viedä muistia kuin virtahepo, mutta se nyt johtuu lähinnä siitä, että nykyinen Linux-versio on koodattu vasemmalla kädellä. Tulossa oleva ysiversio (vai-mikä-sen-versionumero-onkaan) huhujen mukaan paikkaa tilannetta, mutta en usko ennen kuin näen.

Fedora Core 6:n testiversio (Test 3) ainakin ehdotti jo asennusvaiheessa, että haluatko liittyä Active Directoryyn/NISiin/johonkin muuhun autentikointimonsteriin. Käytännössä en ole sen toimivuutta kokeillut.
tn kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 18.40
Minulla ainakin Adblock (Plus) aiheutti jonkin toisen laanennuksen kanssa Firefoxin säännöllistä tai vähemmän säännöllistä kaatuilua. Toisen laajennuksen poistamisen jälkeen ei ole mitään ongelmia ilmennyt.
miksuh kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 19.24
Tohon kaatuiluun voi todeta sen, että pitää muistaa että Ubuntu, ja sen ohjelmat, perustuu Debianin kehitysversioon (Unstable, lempinimeltä Sid), jota ei ole edes tarkotettu loppukäyttäjille vaan ennemminkin kehitysalustaksi. Jos vakautta haluaa enempi, niin suositeltavampi on Debianin vakaa julkaisu. Seuraava vakaa Debian, Debian Etch, julkastaan näillä näkymin joulukuun 4. päivä.
miksuh kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 19.29
Tosin Firefox nyt on hutera välillä Debianissakin.
Aakku kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 19.40
tn kirjoittaa:
“Minulla ainakin Adblock (Plus) aiheutti jonkin toisen laanennuksen kanssa Firefoxin säännöllistä tai vähemmän säännöllistä kaatuilua. Toisen laajennuksen poistamisen jälkeen ei ole mitään ongelmia ilmennyt.”

Omituinen juttu – minulla on koneessani Ubuntu 6.06 ja Firefox on suosikkiselaimeni (myös Konqueroria käytän). Laajennuksina on :

- Adblock Plus 0.7.1.2
- Flashblock 1.5.1
- McAfee SiteAdvisor

Minkäänlaista “kaatumatautia” en ole havainnut sen enempää ennen laajennusten asentamista kuin sen jälkeenkään. Olisikohan kyseessä konekohtainen ongelma ? Niin ja kokoonpanokin vaikuttanee asiaan – ainakin minulle sanoi paljon pidemmälle ehtinyt Linuxisti, että “Designed for Windows XP”-merkki on itseasiassa varoitus edessä olevista ongelmista
Tuomo kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 19.44
Ainoa ongelma mitä minulla on ollut, on tämä X:n totaalinen jumiutuminen. Se tapahtui muutaman ohjelma-asennuksen jälkeen ja vaati X:n buuttaamisen.

Mikähän sinulla siellä on pielessä? Tuo ei ole mielestäni normaalia. Olisiko ps komento konsolissa paikallaan jotta voisi päätellä jotain?
mikko kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 20.10
Yksi mitä voisit kokeilla olisi kernelin vaihtaminen. Oletuksena Ubuntu asentuu 386-prosessorille optimoidulla kernelillä. Kannattaa kuitenkin ottaa käyttöön kernel, joka on käännetty uudemmille prosesoreille. Sinulle sopivan uuden kernelin saat helposti käyttöön, kun asennat paketin “linux-686″ ja käynnistät koneen uudelleen.
Mikko kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 20.19
Jos koneessa on P4 Hyper-Threading prosessori, niin voit asentaa moniprosessori-ytimen eli kernel-smp paketit (symmetric multiprosessing). Uudelleenkäynnistys on tarpeen asentamisen jälkeen. Tarkista vielä ennen asentamista ytimen versio ja malli, konsolissa komennolla “uname -a”, etsi tekstejä “smp” ja “preempt”. Mikäli prosessori on P4-HT ja kernel tukee moniajoa niin Gnomen System Monitor näyttää koneessa olevan kaksi prosessoria.

Toinen mikä yleensä tulee mieleen on, että ovatko kiintolevyjen DMA-siirrot päällä? Tarkistaminen onnistuu konsolissa pääkäyttäjän oikeuksilla kirjoittamalla “sudo hdparm /dev/hda”, pitäisi lukea “using_dma yes”. Samoin siirtonopeuden voi testata “sudo hdparm -tT /dev/hda”. Tosin tuo taitaa yleensä olla kunnossa oletuksena.

Tämä on sitten sitä kuuluisaa Linuxin “säätämistä”…
Hannu kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 20.25
Nopeuteen voi hiukkasen vaikuttaa käytössä oleva kernel. Eli Ubuntussa tiettävästi vakiona on 386-kernel mutta P4-koneeseen kannattaa laittaa 686. Yksinkertaisuudessaan se onnistuu asentamalla Synapticin kautta paketin “linux-686″. Jos prossu tukee Hyperthreadingiä niin silloin “linux-686-smp” on vielä parempi valinta.

Sen jälkeen boottaa kone ja uusi kernel on automaattisesti käytössä. Jos ongelmia tulee niin Grubin käynnistysvalikosta löytyy sitten se edellinenkin versio.
miksuh kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 20.25
Uusimmille kerneliversioille ei enää ole erillisiä smp-paketteja. Ainakan debianisa ei ole eli tuskimpa ubuntussakaan.
Hannu kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 20.26
heheh olinpas hidas
Hannu kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 20.27
Minulta kyllä löytyy listasta “linux-686″ ja “linux-686-smp”
miksuh kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 20.31
Hmm pikainen vilkaisu http://packages.ubuntu.com sivulle paljasti, että Dapperissa on kerneli versio 2.6.15. Okei siinä on vielä erilliset smp-paketit.

Mutta Ubuntussakin tilanne tulee jatkossa muuttumaan. Esim Debian Etch:ssä on kerneli 2.6.17 ja siinä smp-tuki on yhdistetty samoihin paketteihin yhden prossun tuen kanssa.
lunatiC kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 20.34
Näytönohjaimen ajureista.. Katosoppas /etc/X11/xorg.conf filusta, kohdasta “Device” onko käytössä oleva ajuri nv vai nvidia. Itselläni esiintyy kaatumista nv ajurilla mutta nvidian omalla ajurilla (nvidia) toimii mun kone buenosti.

ne saa asennettua komennolla:
sudo apt-get install nvidia-glx

ja sitten vaan vaihtaa nv:n tilalle tuon nvidia

Minulla FireFox on toiminut täydellisesti mutta joillain se on aiheuttannut kaatumista.
Kannattaa melkein poistaa FF, poistaa kotihakemistosta .mozilla hakemisto (sitä ennen tietty bookmarksit yms talteen) ja asentaa FF uudestaan. Auttaa joissain tapauksissa. Toinen vaihtoehto on vaihtaa Operaan.

sudo apt-get install opera
miksuh kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 20.35
Tai sitten ei muutu, saman packages.ubuntu.com sivun mukaan tulevan Edgyn kerneli-paketeista on edelleen smp-versiot. Eli tossa kohta on lähdetty eri suuntiin näköjään.
lunatiC kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 20.39
Ja lisäänpä vielä että komennolla top näkee mikä prosessi vie sitä muistia..
miksuh kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 20.48
No Debianin puolella se kernelipakettien määrän vähentäminen smp-paketit yhdistämällä on kannattavampaa, koska ylläpidettävänä on useiden vakiokernelien lisäksi myös kerneliversiot, joissa on VServer- ja XEN-virtualisointituet.
vesa kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 21.16
Yrityskannettavaan suosittelen (edelleen) Susea (versio 10.1, jonka sitten joulukuussa voikin päivittää versioon 10.2). Meillä on siitä kokemusta sekä työasema- että työkannettavakäytössä, eikä ole kaatuillut. Lisäksi siitä tuli juuri uudet CD/DVD-paketit, joissa on korjattu tuo ikävä asennussotku, joka aiheutti jonkin verran työtä, kun ohjelmistot ensi kerran asennettiin. Jos asennat, hae nuo päivitetyt asennussoftat, sillä niissä on mukana jo kaikki tähän mennessä tulleet softapäivitykset.
kk kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 21.27
Firefoxin kaatuminen johtuu oman kokemukseni mukaan flash-pluginin kurppaisesta tasosta linuxilla. Toivottavasti adobe saa tämän korjattua versioon 9..
Martti Kuparinen kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 21.30
Onko koneessa IDE-kiintolevy(t)? Onhan DMA päällä?
Petri Järvenpää kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 21.46
Suse Linux Enterprise Desktop 10 http://www.novell.com/products/desktop/

tai OpenSuse 10.1 http://en.opensuse.org/Welcome_to_openSUSE.org

Itse olen useampaa distroa testannut, mukaanlukien Ubuntu ja Fedora. Mutta loppujen lopuksi olen päätynyt siihen että pöytäkoneessani, serverissäni ja kannettavassani on kaikissa OpenSuse. Itse pidän Yastia Susen parhaana valttina, keskitetty graafinen työkalu millä saa tehtyä kaiken näytönasetuksista samban hallintaan jne. on minusta erittäin näppärä. Lisäksi distro on minusta tuntunut aina kaikken viimeistellymmältä, asiat tuntuvat toimivan “out-of-the-box” suurimman osan ajasta.
Yritys verkkoon on pakko suositella tuota Novellin tarjoamaa yritys desktop versiota, se lienee maksullinen, mutta jos Tietokone-lehti ei sitä kustanna, niin OpenSuse lienee lähes yhtä hyvä vaihtoehto.
Centrino läppärissäni Suset ovat toimineet hyvin, wlan, ACPI jne pelaavat oikein nätisti ilman säätämistä.
Gnome kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 22.08
Jos epäilee että Flash aiheuttaa Firefoxin kaatumisen, niin voi asentaa Flashblock-laajennuksen ja testata käyttöä sen kanssa. Se estää oletuksena Flasheja pyörimästä (ne saa klikkaamalla käyntiin halutessaan), mikä voi lisätä selaimen vakautta.

Itselläni on ollut Dapperi melkein julkaisuhetkestä lähtien enkä muista että olisi kertaakaan Firefox kaatunut, vaikka laajennuksiakin on 15 kappaletta asennettuna. Ehkä syynä on juuri tuo Flashblockin olemassaolo
Gnome kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 22.08
Linkki Flashblock-laajennukseen:
https://addons.mozilla.org/firefox/433/
Tero Lehto kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 22.41
Jaba kirjoitti:
“Tero… työkoneessasi on blogimerkintöjesi perusteella giga muistia, mutta tuon Gnome System Monitor -screenshotin perusteella 512 megatavua. Lienetköhän kuvitellut koneestasi liikoja?”

Katos vain. Olen kuvitellut, että tässä on 1 Gt muistia. Sellaisena viimeksi konetta mielestäni käytin. En edes huomannut asiaa itse ennen kuin nyt kirjoitit tästä.

Olen kyllä aika varma, ettei kukaan ole kähveltänyt koneesta muistikampaa, mutta ehkä tälle löytyy muu selitys.

Noloin ja todennäköisin selitys lienee se, että yksinkertaisesti muistin ram-muistin määrän väärin, enkä erikseen tarkistanut sitä.
Tero Lehto kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 22.44
Martti kirjoitti:
“Onko koneessa IDE-kiintolevy(t)? Onhan DMA päällä?”

On ide-levyt, mutta mistä näen Ubuntussa onko dma-tila päällä?

Ei, en ole nyt enää toimistolla (onneksi), mutta palaan asiaan huomenna.

* * *

Tässä onkin tullut hyviä vinkkejä, joita entinen Windows-käyttäjä ei olisi tullut edes ajatelleeksi tarkistaa. Kiitos näistä, ja lisää saa laittaa.
Teemu kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 22.53
“On ide-levyt, mutta mistä näen Ubuntussa onko dma-tila päällä?”

sudo hdparm /dev/hda
Janne Paalijärvi kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 23.12
Kommentoinpa nopean projektiin perehtymisen jälkeen yleisesti vähän yhtä jos toistakin Linux-asiaa.

Helppokäyttöisin ja loogisin koskaan käyttämäni distro on ollut wanha kunnon SuSE 9.2. SuSE on kuuluisa helppokäyttöisestä ja intuitiivisestä järjestelmänhallintatyökalustaan nimeltä YaST2 http://images.google.com/images?q=yast2 . Ko. ohjelma toimii sekä graafisessa tilassa, että tekstimoodissa pitäen saman layoutin molemmissa http://mathias-kettner.de/aktuell_yast2_gpl.html , toki merkkipohjaisen grafiikan välineiden puitteissa. Ainut ongelma YaST2:n kanssa on itselläni ollut ohjelman hitaus. Yleisemmin syy, miksi itse vaihdoin SuSE-distrosta pois oli se, ettei siinä ollut valmiina niin paljon ohjelmistopaketteja, kuin esim. Debianissa. Lisäksi Novellin ilmoitus Linux-toiminnan siirtämiselle business-puolelle herätti huolia, joskin nykyään SuSE:sta on olemassa myös avoin versio OpenSUSE. Tätä en ole ennättänyt, saati sitten halunnut testata, kun nykyinen Debian toimii mallikkaasti.

Yleisemmin Ubuntusta: Oman näppituntumani mukaan Ubuntu on se distro, jonka kanssa ihmisillä on eniten ongelmia. Voidaan toki spekuloida, johtuuko tämä suuresta suosiosta, joka ravistelee puutteet esiin vai jostain muusta. Omakohtainen Ubuntun asentelu sen valinneille henkilöille ja heidän järjestelmiensä korjaaminen ja säätäminen per tapaus on vienyt itseltäni eniten aikaa poikkeuksetta. Milloin X ei lähde ollenkaan päälle, milloin verkkokorttien määritykset on pakko tehdä käsin kustomoituun skriptiin, tapauksia riittää. Muiden distrojen kanssa aikaa kuluu huomattavasti vähemmän. Ehkä tämä on sitten tottumuskysymys. Tai sitten Ubuntu tekee jotain oman käyttäjäryhmäni tarpeiden huomioinnissa väärin. Lisäksi Ubuntussa on mielestäni eräs paha puute perusasetuksilla: siinä ei ole varsinaista pääkäyttäjää lainkaan, vaan järjestelmän ylläpito tapahtuu sudo-komentojen avulla. Itseäni viisaammat ovat joskus sanoneet sudo:n käytön olevan hyvästä. Itse en ole asiaa ihan loppuun asti ikinä käsittänyt ja olenkin aina antanyt järjestelmän pääkäyttäjälle ihan rehellisen oman käyttäjätilin (root) kotihakemistoineen. Luonnollisestikaan pääkäyttäjällä ei olla ikinä silloin kirjautuneena kun sille ei ole tarvetta. Mielestäni kuvatunlainen ratkaisu on melko lailla intuitiivinen, mikäli käyttäjä on sisäistänyt käyttäjätasojen paradigman.

Debianista: Debian on omiin tarpeisiini parhaiten sopiva distro tällä hetkellä. Se tekee, mitä käsketään ja päivittyy helposti. Debianin vahvuus on (Ubuntussakin käytettävä) pakettienhallintatyökalu apt. Sen avulla voi esim. helposti sanoa haluavansa etsiä heksa-editointiin kykenevää ohjelmaa (apt-cache search hex*edit) ja listasta kuvauksen perusteella asentaa sen (apt-get install khexedit). Lisäksi ohjelmalla voi helposti komentaa päivittämään kaikki päivitystä vaativat ohjelmapaketit. Tässäkin tulee esiin eräs Linux-järjestelmien hienous: ~ kaikkien ohjelmien päivitys on käyttöjärjestelmän, eikä itse ohjelmien vastuulla. Windowssissa joutuisi yleisimmin kunkin ohjelman kohdalla hakemaan itse internetistä uusimman version ja asentamaan sen käyttöjärjestelmän huolehtiessa vain omista komponenteistaan. Näin ei ole yleensä Linux-järjestelmässä, vaan pakettienhallinta tosiaan halutessa päivittää kaikki asennetut paketit uusimpiin versioihin. Lisäksi normaalien ohjelmien asentamisessa ja päivityksessä Linuxissa uudelleenkäynnistystä ei periaatteessa tarvitse suorittaa ikinä. Toki myös Debianin kanssa on ollut joitain ongelmia, mutta niistä on yleensä selvinnyt Internetin ohjeiden avustuksella. Google Groups on ystävä.

Yksi Debianin ja muidenkin Linux-jakeluiden ongelmista ovat juuri blogissakin kuvatut suljetut tiedostoformaatit, joita käytetään lähinnä multimediateknisissä ohjelmissa. Erilaisten video- (wmv, realmedia, quicktime, jotkin divx-versiot) ja ääniformaattien (mm. mp3), sekä dvd-toiston suhteen tarvitaan usein komponentteja, jotka vaatisivat lisenssimaksujen maksamista tekniikan kehittäneille yrityksille. Maksaminen ei juuri ikinä ole mahdollista jakeluiden ilmaisuuden takia. Näin ollen useat jakelijat eivät pakkaa näitä komponentteja mukaan järjestelmään, vaan ne on itse otettava käyttöön ikäänkuin hieman salavihkaisesti ulkopuolisista asennuslähteistä. Tämä saattaa nostaa uuden Linux-käyttäjän stressitasoja kovastikin. Mutta minkäs teet, kun yritykset popularisoivat suljettuja formaattejaan usein aggressiivisestikin ja ihmiset nielevät kaiken. Avoimiakin formaatteja on olemassa, mutta yritys- ja organisaatiokäytössä niihin suhtaudutaan hämmästyttävän usein erittäin epäluuloisesti. Lisäksi nykyiset lainsäädännölliset “uudistukset” ovat aikaansaaneet sen, ettei välttämättä ole ollenkaan selvää, onko lain kirjaimen mukaan sallittua edes katsoa itse ostamaansa DVD-elokuvaa omalla Linux-järjestelmällään.

Eräs, mielestäni tärkeä Linux-järjestelmien propsi on se, että ohjelmoinnin aloittaminen on työkalullisesti helppoa: Yksinkertaisten c-ohjelmien tekemiseen riittää tekstieditorin, kääntäjän ja järjestelmäkirjastojen sekä niiden dokumentaation asentaminen. Käytössä on muutoinkin laaja ohjelmointikielien kirjo: Löytyy niin c++:t, javat, perlit, php:t ja paljon muuta, esim. COBOL. Lisäksi suurin piirtein ihan kaikki ohjelmat ovat lähdekoodiltaan avoimia, joten niitä pystyy tarvittaessa korjaamaan tai niihin pystyy kirjoittamaan uusia ominaisuuksia, jos vaan taitoja löytyy. Tämä on kuitenkin käsittääkseni harvojen taitajien hupia.

Itse olen suunnitellut joskus c-kielisen SyncML-frameworkin kehittämistä syystä että testaamillani ohjelmilla on tietojen synkronointi Nokia 6630 -puhelimeeni ollut toimimatonta. Sovelluskehittämisessä tärkeää on, että laitteiden/tekniikoiden spesifikaatiot ovat muodossa tai toisessa saatavilla. Näin on asianlaita juurikin ainakin joidenkin Nokialaisten käyttämässä SyncML-synkronisaatiossa. Muissa laitteissa on kuitenkin tapauksia, joissa tietoja ei ole käytettävistä. Usein laitevalmistaja ei tee kädenojennusta, koska pelkää näin paljastavansa omasta tuotteestaan kriittisiä tietoja kilpailijoille ja näin menettävänsä kilpailuetuaan. Toisinaan syyt ovat jossain muualla, mutta silminnähden käsittämättömissä. Jos speksejä ei ole tuotteista saatavilla, yrittävät ohjelmoija-piruparat reverse-engineeringin avulla päästä perille laitteen toimintaperiaatteista. Tämä on usein suurten tuskien takana, mutta toisaalta ainakin itselläni heidänlaistensa ihmisten arvostaminen Linux-piireissä on kaikkein suurinta. Ajuriasioissa on pakko mainita aina Nvidian näytönohjainkortit. Kahdesta markkinoiden valtiaasta, Ati:sta ja Nvidia:sta jälkimmäinen on perinteisesti ollut Linuxin tukija julkaisemalla kiihdytetyt, joskin epäavoimet 3D-ajurit linuxistien iloksi. Jälkeenpäin Ati on myös herännyt tilanteeseen, mutta vahinko on jo tapahtunut; Atia pidetään Linux-maailmassa vasta kakkos- ellei jopa kolmosvaihtoehtona Intelin grafiikkapiirien jälkeen. Avointen käyttöjärjestelmien tukeminen on joskus siis myös kilpailuetu. On hyvin arvattavaa, että mikäli jostain hankintatilanteesta päätettäessä vastakkain ovat avoimia järjestelmiä tukeva ja tukematon ratkaisu, voi ensimmäinen voittaa, semminkin, jos päätöksentekijällä on kokemuksia aiheesta.

Viimeisenä suurimmista Linux-järjestelmien eduista omalla listallani on komentorivityöskentely. Kaiken ei aina ole pakko olla graafista, vaan tekstitilassa saa usein tehtyä asioita huomattavasti helpommin. Esim. usealle kuvalle tehtävän pienennysoperaation komentorivi-ohjelmoiminen hoituu käden käänteessä, jos tietää mitä tekee (TM). Lisäksi on jossain vaiheessa hienoa huomata osaavansa navigoida tekstipohjaisesti koneelta toiselle eri verkkojen läpi ssh:n avustuksella Linux-järjestelmä onkin osaavissa käsissä melkoisen hyvä työkalu. Kasvukipuja on luonnollisesti aina siirryttäessä Windowssista, mutta omalla kohdallani voin lämpimästi sanoa niiden kärsimisen kannattaneen.
harpo kirjoittaa:
17. lokakuuta 2006 kello 23.21
Ei tuo Kubuntu ollut minusta juurikaan XP:tä vikkelämpi.
Edelleen pidän Slackware johdannaisia kaikista nopeimpina (Zenwalk, Vector) ja selkeimpinä jumppailla konffausten kanssa. Tosin niissä ei sitten olekaan tuota silmäkarkkia ym. viimeistelyjä tehty niin pitkälle kuin esim. Susessa, joka on vähän niinkuin linuxien Mersu.

Muistan aikoinaan innostuneeni suuresti Fedora Core 5:stä. Buutin jälkeen muistia oli käytetty vain 95 mb, ja siinäkin on hienosti puunattu työpöytä (Gnome) ym. kilkkeet kunnossa. Samaan pystyy suunnilleen juuri asennettu XP, jossa ei ole mitään turhia ohjelmia (virusskanneri, Quick time yms. tauhka jota Windows ohjelmat tykkää starttailla) käynnissä. FC5 buuttasi ja toimi yllättävän ripeästi mammuttidistroksi. Fedorasta muuten pompsahtaa virallinen 6-versio uunista ihan lähipäivinä…ehkä otan, ehkä en

Suse ja FC on ne virallisimmat jakelut joita käytetään ihan oikeasti töissäkin, joten jompi kumpi noista lienee livahtaa siihen läppäriin.
VmH kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 4.29
Noista kaatuilevista sovelluksista. Olen nyt reilut kaksi vuotta käyttänyt linuxia yksinomaisena työkaluna sekä pöytäkoneissa että kannettavissa. Jakeluina Mandrake, nykyisin Mandriva ja SuSE. Tätä jaksoa ennen linuxien käyttö rajoittui palvelinpuolelle. Saman reilun kaksi vuotta olen käyttänyt blogin pitäjällä kaatuilevia Firstclass-, Openoffice.org- ja Firefox-sovelluksia todella paljon. Firstclass ei ole kaatunut kertaakaan sen jälkeen kun ensimmäinen aito linux-versio tuli (käytin aluksi windows-versiota winellä). Eikä se – muuten- ole myöskään mikään muistirosvo. OO on kaatunut (=jumittunut) pari kertaa, lähinnä jotain erikoista excel-taulukkoa sisäänlukiessa. Firefox ei ole peruskäytössä kaatunut koskaan, plug-in:ien kanssa (flash, mplayer) kyllä joskus. Käyttöjärjestelmä pysyy pystyssä niin kauan kuin virta on päällä.

Asensin myös Ubuntun yhdelle läppärille, yleissivistyksen vuoksi. Kyllähän sen kanssa selvästi vaikeampaa on kuin SuSE:n ja Mandrivan. Ehkä tuo sovellustenkin epävakaus on jossain määrin peräisin alla olevasta systeemistä.

Erikoisempia sovelluksia (= paljon erilaisia kirjastoja vaativia) asentaessa Mandrivan kanssa on saanut joskus jumpata selvästi enemmän kuin SuSE:n, joka muutenkin on kovasti varmatoiminen ja hyvin tuettu. Joku täällä mainitsikin, että se on eräänlainen referenssijakelu Fedoran ohella ohjelmistojen kehittäjillä. Testatut, valmiit paketit ilmestyvät yleensä ensin näille. Ellei sitten ole debian-leiristä kyse. SuSE:ssa ja vähän Mandrivassakin vierastuttaa sidonnaisuus suureen amerikkalaiseen yritykseen. Vapauden ja avoimuuden filosofia kärsii. Luulen, että tässä on yksi pääsyitä Ubuntun kovaan suosioon, ei niinkään jakelussa itsessään.

Tätä kirjoittelen kuitenkin Mandrivalla (ja kannettavalla). Siihenkin on löytynyt kaikki tarpeellinen ja kaikki, myös kannettavan, laiteajurit ovat löytyneet jakelusta (paitsi täälläkin mainittu Nvidian näytönohjain, jota ilmankin näyttö toimi ihan kelvollisesti). Myös kameran ja Nokialaisenkin muistikortit ovat kelvanneet lukijan kautta. USB-laitteet on tunnistettu ilman eri toimia (muistitikut, kamerat, bluetooth-dongle, ulkoinen kovalevy, skanneri, webbikamera, digi-tv-viritin). Ohjelmistojen/ pakettien hallintaa voi tehdä merkkipohjaisesti ja graafisesti. Puolensa siis tälläkin.

VmH
lunatiC kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 6.28
Pakko heittää tähän väliin että omien kokemuksieni mukaan Ubuntu on ollut kyllä sekä minulla että muillakin se ehdottomasti toimivin jakelu. Jos jotain säätöä on ollutkin niin ne on kyllä varsin helppo konffata käsipelissäkin kuntoon.

No sitten SuSE. SuSE:n Yast2 on teoriassa hyvä keksintö. Harmi vaan että käytännössä se on todella kömpelö ihan vaan siksi koska se on valtavan hidas. Erityisesti ohjelmien asentaminen on aika hiuksia repivä kokemus verrattuna Ubuntun apt:iin. No SuSE:kin oli vielä ihan siedettävä 10 versioon asti mutta 10.1 olikin sitten jo aika infernaalinen kokemus. Ankaraa kaatuilua ja tahmaamista esiintyi jo siinä määrin että oli pakko heittää koko distro romukoppaan ja pistää Ubuntu tilalle. En ole päivääkään katunut kyllä tuota päätöstä.

Paria Mandrivaa on tullut kokeiltua mutta sitä samaa kaatumatautia esiintyy siinäkin valtavan paljon..

Edelleen suosittelen vierailua sivulla:
http://www.ubuntu-fi.org/

Aika moni noista Teron ongelmista olisi kierrettävissä noiden sivujen ohjeiden kautta.

Active Directorysta:
http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=5409
https://help.ubuntu.com/community/ActiveDirectoryHowto

Ja ohjeita löytyy netistä läjäpäin..

Toki muitakin jakeluita kannattaa kokeilla. Mutta SuSEa tai Mandrivaa minä en ainakaan pysty suosittelemaan kenellekään. Ne “ongelmat” mitä Ubuntu käyttäjillä taas esiintyy johtuu yleensä siitä että ei ole viitsitty lukea ohjeita kunnolla. Itse en ole tästä jakelusta vielä onnistunut löytämään mitään oikeata vikaa.
Nova kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 8.46
Vaikka itse käytänkin Ubuntua kotikoneella ja se pyörii jopa yhdessä pikkuserverissä työpaikalla (jossa sen on integroitu AD:hen Samballa), suosittelen silti Novellin SLED 10.1:stä jos haluaa helpon kokemuksen AD-integroinnista. Ubuntullakun kun tuo on edelleen käsityötä ja minullakin kesti jokunen tovi ennenkuin sain sen toimimaan. SuSella homma sujuu parilla hiiren klikkauksella samaa tyyliin kuin Windowsissa.

SLED 10:n arvostelu:
http://www.desktoplinux.com/articles/AT4416011461.html

Samalla kannattanee koittaa KDE-työpöytää Gnomen sijaan. Molemmista kannattaa hankkia käyttökokemuksia, vain siten voi parhaiten päättää kumpi sopii itselle käyttöön.
Vaasan Jaakkoo kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 8.54
“Yrityskannettavaan suosittelen (edelleen) Susea (versio 10.1, jonka sitten joulukuussa voikin päivittää versioon 10.2). Lisäksi siitä tuli juuri uudet CD/DVD-paketit, joissa on korjattu tuo ikävä asennussotku, joka aiheutti jonkin verran työtä, kun ohjelmistot ensi kerran asennettiin”

Nimenomaan joulukuussa EI pidä päivittää, vaan aikaisintaan tammikuussa. Viittaat tuohon asennussotkuun, josta kyllä lienee opittu jotain, mutta varma ei voi olla. Itselläni viimeisin päivitys pöytäkoneellani oli katastrofi, kun kiiruhdin liikaa. Vei viikkoja ennenkuin kone oli taas kunnossa, onneksi läppärissä pyöri Kubuntu, joten kiirettäkään ei tarvinnut pitää.
Vaasan Jaakkoo kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 9.11
Ja tuosta paljon kehutusta YASTin paketinhallinnasta: Ei se niin ylivertainen työkalu ole. Näppärämpi on synapticin kaltainen smart ( http://linux01.gwdg.de/~pbleser/rpm-navigation.php?cat=System/smart/ ). Tuolta asennettaessa saa repositoryt valmiina. Itse käytän melkein yksinomaan smarttia. Molempia voi käyttää mainiosti rinnan, pakettikirjanpito ei mene sekaisin, eli kannattaa kokeilla.
presidentti kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 9.17
geforce mx420 riittää vaikka mihin. Itsellä on juuri tuo näytönohjain kannettavassa, pyöritän suse enterprise desktop kymppiä gnome+xgl kymmenellä eri työpöydällä. Jos sulla ei riitä, on vika ubunbuntussa
Larry kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 9.27
Linuxiin on muistaaknise cpuid-niminen softa, joka osaa kertoa prosessorista yhtä ja toista. Kaikissa P4-prossissa flageissä näkyy ht, mutta HT-tuen näkee vain siblings-arvosta.

Ihan fiksu veto yhdistää SMP-kernel suoraan peruspaketteihin. Tulevaisuudessahan alkaa olla useamman ytimen koneita aika paljon, lisäksi tietysti P4 HT:t.

DMA:n tilan näkee hdparm -d /dev/hda. Jos on useampi levy, niin esim. hdparm -d /dev/hd[ab] näyttää hda- ja hdb-levyjen DMA:n tilan.
Larry kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 9.29
Unohtui edellisestä: sfnet.atk.linux-newsryhmässä on ollut silloin tällöin ihmettelyjä Firefoxin kaatumataudista.
Tuokki kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 9.31
Yritys käyttöön käytetään kaupallista Linux- jakelua. Suuimmalla osalla kommentoijista näyttää olevan kokemusta vain ei kaupallisista jakeluista (kuten LunatiC:n ja Paalajärven kommentoista voi todeta). Tässä on vastakkain hyvin tiukasti jako joka tulee Linux:n historiasta. Vastakkain on “kirkasotsaiset” OpenSourcen kannattajat, jotka suhtautuvat lähes vihamielisesti kaupallisiin jakeluihin ja toisessa leirissä on sitten porukka, jolla on neutraalimpi suhtautumine tälläiseen vastakkain asetteluun. Itse kuulun jälkimmäiseen joukkoon. Olen sitä mieltä, että käyttäjän tehtävä ei ole lukea pinoja ohjeita (ei varsinkaan yrityskäyttäjän) vaan asennus pitää olla lähellä Linspiren asennuksen tyyliä > asennus valmis. Ja yrityskäytössä asennus tehdään asennuskeskuksessa imagesta tai verkon kautta automaattisella asennusjärjestelmällä. Koneiden pach- tasot ja ohjelmien asennus/päivitys hoidetaan esimerkiksi Novellin Zenwork- järjestelmällä ja tunnukset (ryhmäkäytännöt) ovat LDAP:ssä (esin eDirectory). Nämä asiathan ovat lähdes itsestäänselvyyksiä Windows- puolella, mutta jostain syystä vähemmän tunnettuja/käytettyjä Linux- puolella.

Minun lista yrityskäyttöön on (keskitetty hallinta):

- Novell/Suse Enterprise 10 (tämä on eddoton ykkönen tässä käytössä)
- Redhat Enterprise WS
- Mandriva
- Xandros
- Linspire (varauksin / ei kiskitetyn hallinnan hyötyjä)

Parhaimmat kaupalliset yksittäiseen koneeseen (työkayttöön):

- Xanrdos
- Linspire
- Suse (enterprise 10)

Koti / hupikäyttöön:

- Fedora
- U/Kubuntu
- Mandriva
- Opensuse
Kari kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 9.50
Kyllä vaikuttaa aikamoiselta näpertämiseltä edelleen Linukan asentaminen, tai siis ehkäpä toimintaan virittely. Toki se onnistuisi itseltäni varmastikin (ja varmaan teenkin tuon jo ihan senkin takia, että pääseen tutkimaan sovelluslistoja). Lähinnä Pertti Peruskäyttäjä, joka olisi se tärkein kohde juuri Linuxin yleistymiselle tökkii. Minulla on ollut useampikin kaveri, jotka ovat hommanneet “jonkun käytetyn koneen” “jostain” ja kun ovat alkaneet kysellä koneen asennusta (olettaen tietenkin että Windowsista ei joudu maksamaan mitään), olen ehdottanut Linuxia. Tämä ei ole kertaakaan kenellekään käynyt, vaikka olen vakuutellut, että Linuxilla surffailee vanhalla kokoonpanolla vikkelämmin netissä (ei antivirussoftaa ja spywarea..?).

Onko muuten kukaan pyöritellyt Citrix clienttejä Linuxin päällä (enkä nyt tarkoita thin clienttejä, joihin on joku sisäänrakennettuna)? Löytyykö Linuxille jonkinlaista ICA -clienttiä Javan lisäksi, sillä Java on mitä on?
ejp kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 10.11
Samanlaisen blogin voisi tehdä myös siirtymisestä Mac OS X:än.
presidentti kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 10.16
vielä susesta.

10.1 ei kannata missään nimessä edes katsoa. Se on käytännössä katastrofi loistavan 10 käyttöjärjestelmän jälkeen. Joko lataa sled10 (on se ilmainen, kunhan rekisteröidyt sinne suselle ja näppäilet sen koodin yms. asennuksen aikana) tai odotat joulukuuhun kun 10.2 tulee (olen suomennosryhmässä ja voin sanoa että vaikka mitä kivaa on tulossa;)) tai sitten etsit jostain sen vanhan kunnon kympin ja käyttelet sitä läppärissäsi.

Itselläni on hp nx9105 läppäri, jossa toimii periaatteessa mikä linux tahansa täydellisesti. Tosin linuxit pistäisin tähän järjestykseen (oma mielipide)

1) sled10
2) suse 10
3) zenwalk
4) fedora core 5

niin ja.. ubuntun nyt kai voisi pistää viitossijalle. Mutta jos haluaa helppoa käytettävyyttä, niin suosittelen kahta ensimmäistä tuossa järjestyksessä.
sakke kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 11.26
Eipä ole kokemuksia gnomesta vuosikausiin, mutta ei minulla mitään ongelmia (tai kummempia hidastumisia) ole ollut ajella ikivanhalla Matroxin g440:llä 10-12 virtual desktoppia ja useita kymmeniä eri ikkunoita auki noilla KDE:ssä. Tuossa Matroxissahan on vain 16 megaa näyttömuistia, eikä allakaan ole edes mitään kovin tuoretta rautaa muutenkaan, vanha P4/1.8 jostain noin neljän, viiden vuoden takaa tjsp. Distrona on tosin sopivasti viritelty gentoo..
Mika kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 11.28
En minäkään ole toistaiseksi löytänyt mitään perusteluja noille argumenteille linuxin nopeudesta ja vakaudesta. Joku ydin voi ollakkin kuinka vakaa ja nopea tahansa mutta kun siinä päällä on X:ää ja desktoppia ja ohjelmia niin lopputulos on mitä on.
Ainoa argumentti linuxin puolesta jäljellä on hinta, mutta jos tuolle tappelulle mitä tarvitaan että saa jotain toimimaan laskee vähänkään, saatikka hermojensa menettämiselle, ei linuxisysteemi niin halpa enää olekkaan.
Mika kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 11.32
Niin vielä edelliseen että kokemukseni on Knoppixista ja ubuntusta, joten tiedän hyvin että näkökulmanii on rajoittunut mutta tällaisia tuntemuksia toistaiseksi näillä kokemuksilla herännyt.
Petri Järvenpää kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 12.21
lunatic: Säädäpäs se näyttösi kuntoon tai Samba-jaot päälle sillä Smartillasi Ei Yast ainakaan omassa käytössä tunnu hitaalta ja ohjelmien asentaminen on erityisen helppoa kunhan vaan lisää tarvittavat lähteet. Tietty jos niitä lähteitä on paljon, vie niiden päivittäminen pitkän aikaa, mutta niin vie nähdäkseni Smartillakin. Toisekseen Smart ei toimi 10.1:ssä vaan se pitää käsin korjata.

presidentti: OpenSuse 10.1:stä julkaistiin juuri muutama päivä sitten “remastered” versio Novellin toimesta, joka pitää sisällään kaikki tähän menneessä tulleet päivitykset ja ilmeisesti ärsyttävimmät bugitkin on korjattu. Itse sen tuossa latasin, mutta en ole vielä asentanut, mutta olettaisin että se on jo varsin toimiva.

Mika: Linuxilla tarkoitetaan yleisesti ottaen käyttöjärjestelmää (jos ei korrektisti puhuta vain kernelistä) siten kun puhutaan linuxin vakaudesta, tarkoitetaan yleisesti käyttöjärjestelmän vakautta. Käyttöjärjestelmä itsessään on vakaa kuin kallio, en ole saanut sitä ikinä kaatumaan. Yksittäiset ohjelmathan voivat kaatuilla vaikka kuinka paljon, mutta ei se kerro linuxin vakaudesta mitään, vaan niiden ohjelmien. Huonoa softaa löytyy linuxille siinä missä winkkarille.

Nopeudesta sen verran, että asensin vanhemmilleni surffauskoneeksi( 400mhz P2:n jossa on 256mt muistia) Susen + KDE:n (mikä ei todellakaan ole linux puolen vaihtoehdoista edes kevyemmästä päästä) joka toimii oikein hienosti. Voisitko kuvitella asentavasi tuollaiseen koneeseen XP:n +palomuurit+virusscannerit jne? Tuo on mielestäni paras argumentti siitä että linux on “nopeampi”, sen kanssa toimii vanhakin rauta.
Parasta tuossa on se että, puolentoista vuoden aikana minun ei ole konetta tarvinnut kertaakaan korjata, ei poistaa viruksia tai spywarea. On riittänyt että parin kuukauden välein ottaa SSH-yhteyden koneeseen ja komentaa sen hakemaan päivitykset.
JussiP kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 13.48
Mikäli koneessasi on tosiaan giga muistia, mutta Ubuntu tunnistaa siitä vain 512, raportoi se ihmeessä. Tuonkaltaisiin bugeihin suhtaudutaan aika vakavasti. Bugiraportointisivu löytyy täältä:

https://launchpad.net/distros/ubuntu/+bugs

Sinne voi raportoida muitakin Ubuntu-alustan bugeja. Yksittäisten softien bugiraportit kannattaa lähettää suoraan niiden omiin bugitrackkereihin.
Timo Aaltonen kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 14.30
mitäs houritte kernelipaketeista.. smp-tuki on jo dapperissa yhdistetty 686/k7-kerneleihin (kattokaa vaikka ‘uname -a’). Lisäksi 6.10:stä eteenpäin ei saatavilla ole enää “686/K7/amd64-optimoitua” kerneliä, vaan -generic korvaa ne. Syyt voitte lukea ubuntu-devel -listan arkistoista elokuulta (“Optimized kernel builds: the straight dope” -threadi). Pätkä siitä:

“Having read over it, I think the numbers are fairly compelling. The
difference in performance between -386 and -686 is insigificant; the
measurements are all within a reasonable error range, and within that range, -686 was slower as often as it was faster.”

https://lists.ubuntu.com/archives/ubuntu-devel/2006-August/019983.html

flashblock on ihan ehdoton laajennos firefoxille jos haluaa flashpluginia käyttää. “Normaali” muistinkulutus selaimelle on ~200Mt, mutta jos se on paljon sen yli niin silloin joku vuotaa pikselimuistia (kuten flash). Sama pätee windowsiinkin, vaikka periaatteessa flash onkin koodattu siellä “paremmin”. Tosiaan ysiversion linux-käännös toivottavasti korjaa muistivuodot.
lunatiC kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 14.31
@Petri Järvenpää

“lunatic: Säädäpäs se näyttösi kuntoon tai Samba-jaot päälle sillä Smartillasi Ei Yast ainakaan omassa käytössä tunnu hitaalta ja ohjelmien asentaminen on erityisen helppoa kunhan vaan lisää tarvittavat lähteet.”

Mitä nää oikein Smart:ista höpäjät?! Minä mitään Smart:ia käytä, muuta ku poltan sen merkkistä tupakkaa korkeintaan.

Ja se Yast ON hidas. Ollut sitä kautta aikain. Etenkin jos vertaa Ubuntuun niin aivan järkyttävän hidas jopa. Helppoahan se ohjelmien asentaminen on mutta kun se on vaan niiiiin hidasti verrattuna vaikkapa apt:iin. Toki jos tykkää odottelusta niin sittenhän se ei ole ongelma.
Petri Järvenpää kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 15.11
Lunatic: Pahoitteluni, tulikin väärä henkilöä syytettyä, tarkoitin tietysti nimimerkillä “Vaasan Jaakkoo” kirjoitellutta.
Aleksi Ikäheimo kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 15.16
Monesti firefoxin kaatumiseen on syynä erilaiset liitännäiset, mm. Flash ja mplayer-plugin (joka on buginen).

Itse siirryin käyttämään epiphany selainta, joka asentuu komennolla sudo apt-get install epiphany-browser

Sen saa näyttämään firefoxilta ja on kevyt ja nopea käyttää. Epiphany myös integroituu täydellisesti gnome-desktoppiin.

Kokeile epiphanya.
Anssi kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 15.35
Ehkä olen vain vähän hidas insinööri, mutta en ole koskaan ymmärtänyt mitä tarkoittaa “Ubuntussa ei ole root-käyttäjää”. Asennusvaiheessa generoidaan root-käyttäjän salasana automaagisesti ilman, että sitä annetaan selkokielisenä missään. Toki sen voi vaihtaa, mutta niihin todella harvoihin kertoihin, kun oikeasti on pitänyt root-käyttäjänä tehdä jotain, on riittänyt

sudo apt-get install screen
sudo screen -S root

Näin meillä on konsoli, jossa voidaan roottina tehdä halutut jutut. Screen muutenkin on yksi hyvä työkalu tutustuttavaksi.
Vaasan Jaakkoo kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 15.38
Petri Järvenpää kirjoittaa:

“Lunatic: Pahoitteluni, tulikin väärä henkilöä syytettyä, tarkoitin tietysti nimimerkillä ”Vaasan Jaakkoo” kirjoitellutta.

Toisekseen Smart ei toimi 10.1:ssä vaan se pitää käsin korjata.”

Kyllä vaan mulla toimii Itse asiassa löysin smartin, kun netistä hain ohjeita pieleen menneen 10.1 päivityksen korjaamiseen. Smartin avulla korjaus lopulta meni suhteellisen kivuttomasti. Ja kyllä ne ohjeet olivat ihan Susen omilta sivuilta. Ei kenenkään tietysti tarvitse Yastia hylätä jos on siihen tyytyväinen. Smartia arvostavat varmasti ne, jotka pitävät Debianin paketinhallintaa parhaana
Tuure kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 15.56
Edelleen suosittelisin yrityskäyttöön SuSea, jota itse olen käyttänyt versiosta 9.2 lähtien, ja se on osoittautunut vakaaksi vaihtoehdoksi. Alla olevassa linkissä on ohjeet, kuinka SuSen saa autentikoitua Active Directoryyn.
http://susewiki.org/index.php?title=Authenticating_Windows_Active_Directory_2003

Ainakin omassa käytössäni Firefox on koko ajan vuotanut aika pahasti muistia ja kaatuilee välillä. Nämä 2.0 beta ja rc -versiot ovat toimineet ehkä 1.x-sarjaa aavistuksen verran paremmin. Kaverin puheiden mukaan ko. selaimen Windows-versiossakin on hieman vastaavia ongelmia. Selitykseksi ongelmille tarjotaan Linuxin puolella usein flash pluginia. Itse tosin käytän adblockia, jolla pyrin turhat flashit suodattamaan pois. Opera on osoittautunut vakaammaksi vaihtoehdoksi, ja myös Konqueror voisi olla tutustumisen arvoinen selainvaihtoehto.
Vililikku kirjoittaa:
18. lokakuuta 2006 kello 19.52
Mika: “En minäkään ole toistaiseksi löytänyt mitään perusteluja noille argumenteille linuxin nopeudesta ja vakaudesta. Joku ydin voi ollakkin kuinka vakaa ja nopea tahansa mutta kun siinä päällä on X:ää ja desktoppia ja ohjelmia niin lopputulos on mitä on.”

Minun Arch Linux vie X:n käynnistymisen jälkeen 26mt muistia. Firefoxin kanssa vie 65mt muistia. Ei minusta paljoa. Onko sinusta?
Regel kirjoittaa:
19. lokakuuta 2006 kello 21.55
Hassua, mutta minulla Ubuntu on huomattavasti XP:tä nopeampi. Johtuu osittain siitä, että windowsissa taustalla virustutkat yms. syövät tehoja.
ihminen kirjoittaa:
4. marraskuuta 2006 kello 15.33
Kari:

tuolla Citrix-clientillä (v.9.0) olen käyttänyt etä-windows-serveriä:
http://www.citrix.com/English/SS/downloads/details.asp?dID=2755&downloadID=3323&pID=186

Googlella niinkin helpot hakusanat kuin:
citrix linux download


« Päivä 9: mp3-soitin vaihtoon Päivä 10: Creativen mp3-soitin toimimaan » Päivä 10: Nopeudesta ja vakaudesta (Päivitetty 17.10. 17:56 ja 17:59. Täydensin tietoja ja lisäsin kuvan.) Valittuani Linux-kokeilua varten Ubuntun monet kommentoijat kirjoittivat, että tämä on väärä valinta yrityskäyttöön, ja että joku toinen jakeluversio (“distro”) olisi ollut oikeampi. Toisaalta vähintään yhtä moni piti Ubuntua hyvänä valintana. Käyttöpäiviä alkaa olla sen verran, että rohkenen jo arvioida tämän Ubuntu-koneen osalta ensiasennuksen toimivuutta ja vakautta. Kokonaisuutena käyttöjärjestelmä on ollut luotettava ja vakaa. En ole joutunut palaamaan Windows-koneelle ongelmien takia. Se on tietysti helpottanut työskentelyä, että käytän Openofficea kotona Windowsissa (käyttäisin varmaan muuten MS Officea, mutta en halua maksaa siitä). Muutamia kertoja olen buutannut koneen, kun en ole saanut jotain softaa korjattua. Ensimmäisenä pävänä siis tapoin X:n näytönohjainten yrtittäessni korjata näytön virkistystaajuutta. Sen sijaan yksittäiset softat ovat kyllä jumiutuneet ja jopa kaatuilleet useammin kuin Windows XP:ssä. Erityisesti Firefoxin erilaiset jumiutumiset ovat melkein jokapäiväisiä, ja muutaman kerran se on kaatunut kokonaan ilmoituksen kera, että kaikki ikkunat suljetaan Openoffice on kaatunut vain kerran, mikä on paljon vähemmän kuin Windows-versio tekee kotikoneellani samassa ajassa. Olen ladannut kaikki päivitykset, joita Ubuntun automaattinen päivitystoiminto on tarjonnut. Muuten en tiedä, ovatkohan kaikki ajurit ja asetukset kunnossa. Mistä sen näkee mahdollisesti? * * * Windowsissa esimerkiksi selaimen kaatuminen kerttoo tyypillisesti, että näytönohjaimen tai muun komponentin ajurit eivät ole kunnossa. Softista Firstclass on kaatuillut eniten, mutta se kai oli odotettavissa, kun ainoa tarjolla ollut Debian-versio oli hyvin vanha. Tämä on tietty aika niché-ongelma, koska FC:n käyttäjämäärät ovat Suomessa hyvin pienet. Enemmän on kuitenkin häiriöksi se, että useita työpöytiä käyttäessä tästä kokoonpanosta tuntuvat loppuvan tehot kesken. Usein sovellusten välillä vaihtaminen hetkittäin hidastelee ja lyhyitä jumituksia seuraa. Koneessa on kuitenkin 1 Gt muistia ja 2,5 gigahertsin Intel P4 -suoritin, joiden pitäisi riittää melko pitkälle. En tiedä johtuuko sitten Gnomesta vai asetuksistani, mutta ei Ubuntu toisaalta tunnu juuri nopeamaltakaan kuin Windows XP, vaikka käyttöliittymän visuaalista “karkkia” on huomattavasti vähemmän. Edelleen kelpuutan siis vinkkejä, josko on jotain järjellisen helppoa tapaa tarkistaa kokoonpanoni toimivuus ja Ubuntun asetukset. Linux yrityskannettavaan Tästä kaikesta oppineena olenkin päättänyt asentaa Linuxin myös toiseen koneeseen. Aion selvittää, miten useiden kommentoijien suosittelemat yrityskäyttöön suunnatut työasemaympäristöt toimivat, onko eroja suorituskyvyssä tai vakaudessa Ubuntuun nähden ja miten yhteistyö kannettavan kanssa sujuu. Lisäksi minua kiinnostaa se, miten helposti saan yrityskäyttöön tarkoitetun Linuxin yrityksemme Active Directoryn kautta NT-domainiin ja jopa Exchangeen. Vaan mikä Linux-jakelu sen pitäisi sitten olla? Minulla on itse asiassa jo yhden valmistajan dvd-levy odottamassa, mutta vielä ehtii vaikuttaa. Tein valinnan aiempien kommenttien perusteella, vaikka ei tämä projekti huutoäänestyksellä etenekään. Koneen mallia en paljasta etukäteen, mutta vihjaan, että valmistaja lupaa sen olevan yhteensopiva useiden distrojen kanssa. Haluan nähdä, miten lupaus toteutuu. Resurssien kulutus on ollut pääasiassa hyvin vähäistä, mutta useiden työpöytien ja monien yhtäaikaisten sovellusten kanssa Ubuntu tuntuu selvästi hidastuvan. Nvidian Geforce MX-420 ei kenties riitä? Tämä artikkeli on julkaistu tiistaina 17. lokakuuta 2006 kello 17.45 ja sen aiheena on Linuxin jäljillä. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Sekä vastauksien kirjoittaminen että seurantailmoitusten lähettäminen on juuri nyt estetty. 1 833 vastausta artikkeliin “Päivä 10: Nopeudesta ja vakaudesta” JMT kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 17.54 Eräs kaveri sanoi, että Fedorassa olisi paras tuki Active Directorylle, ilmeisesti suoraan. Itse en asiasta sen enempää tiedä, koska en ole joutunut/päässyt käsittelemään active directoryja yms. windows/microsoft systeemeitä. Kovasti Active directorystä olen kuullut puhuttavan, mutta vielä minulle ei ole valjennut , että mitä se tarkoittaa käytännössä samoin Exchanget sun muut on mulle toistaiseksi täyttä hepreaa, mutta kai niistäkin pitäis ottaa selko. Vililikku kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 18.25 Käynnistä Firefox päätteestä komennolla firefox ja katso tuleeko päätteeseen mitään virheilmoitusta kun se kaatuu. Jaba kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 18.31 Tero… työkoneessasi on blogimerkintöjesi perusteella giga muistia, mutta tuon Gnome System Monitor -screenshotin perusteella 512 megatavua. Lienetköhän kuvitellut koneestasi liikoja? Oletko katsonut, mikä siellä koneessasi vie muistia? Veikkaan, että esimerkiksi tuo First Class -softa saattaa olla muistirohmu ja se aiheuttaa siten tilanahtautta. Toinen vaihtoehto on, että jätät Firefoxin hengaamaan taustalle ja siellä joku plugin tai laajennuspalikka saa sen syömään muistia. Perus-desktopin Ubuntussa ei ihan hirveästi muistia pitäisi viedä, joten joku nyt tökkii. Macromedian Flash-laajennus on yksi, joka voi viedä muistia kuin virtahepo, mutta se nyt johtuu lähinnä siitä, että nykyinen Linux-versio on koodattu vasemmalla kädellä. Tulossa oleva ysiversio (vai-mikä-sen-versionumero-onkaan) huhujen mukaan paikkaa tilannetta, mutta en usko ennen kuin näen. Fedora Core 6:n testiversio (Test 3) ainakin ehdotti jo asennusvaiheessa, että haluatko liittyä Active Directoryyn/NISiin/johonkin muuhun autentikointimonsteriin. Käytännössä en ole sen toimivuutta kokeillut. tn kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 18.40 Minulla ainakin Adblock (Plus) aiheutti jonkin toisen laanennuksen kanssa Firefoxin säännöllistä tai vähemmän säännöllistä kaatuilua. Toisen laajennuksen poistamisen jälkeen ei ole mitään ongelmia ilmennyt. miksuh kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 19.24 Tohon kaatuiluun voi todeta sen, että pitää muistaa että Ubuntu, ja sen ohjelmat, perustuu Debianin kehitysversioon (Unstable, lempinimeltä Sid), jota ei ole edes tarkotettu loppukäyttäjille vaan ennemminkin kehitysalustaksi. Jos vakautta haluaa enempi, niin suositeltavampi on Debianin vakaa julkaisu. Seuraava vakaa Debian, Debian Etch, julkastaan näillä näkymin joulukuun 4. päivä. miksuh kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 19.29 Tosin Firefox nyt on hutera välillä Debianissakin. Aakku kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 19.40 tn kirjoittaa: “Minulla ainakin Adblock (Plus) aiheutti jonkin toisen laanennuksen kanssa Firefoxin säännöllistä tai vähemmän säännöllistä kaatuilua. Toisen laajennuksen poistamisen jälkeen ei ole mitään ongelmia ilmennyt.” Omituinen juttu – minulla on koneessani Ubuntu 6.06 ja Firefox on suosikkiselaimeni (myös Konqueroria käytän). Laajennuksina on : - Adblock Plus 0.7.1.2 - Flashblock 1.5.1 - McAfee SiteAdvisor Minkäänlaista “kaatumatautia” en ole havainnut sen enempää ennen laajennusten asentamista kuin sen jälkeenkään. Olisikohan kyseessä konekohtainen ongelma ? Niin ja kokoonpanokin vaikuttanee asiaan – ainakin minulle sanoi paljon pidemmälle ehtinyt Linuxisti, että “Designed for Windows XP”-merkki on itseasiassa varoitus edessä olevista ongelmista Tuomo kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 19.44 Ainoa ongelma mitä minulla on ollut, on tämä X:n totaalinen jumiutuminen. Se tapahtui muutaman ohjelma-asennuksen jälkeen ja vaati X:n buuttaamisen. Mikähän sinulla siellä on pielessä? Tuo ei ole mielestäni normaalia. Olisiko ps komento konsolissa paikallaan jotta voisi päätellä jotain? mikko kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 20.10 Yksi mitä voisit kokeilla olisi kernelin vaihtaminen. Oletuksena Ubuntu asentuu 386-prosessorille optimoidulla kernelillä. Kannattaa kuitenkin ottaa käyttöön kernel, joka on käännetty uudemmille prosesoreille. Sinulle sopivan uuden kernelin saat helposti käyttöön, kun asennat paketin “linux-686″ ja käynnistät koneen uudelleen. Mikko kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 20.19 Jos koneessa on P4 Hyper-Threading prosessori, niin voit asentaa moniprosessori-ytimen eli kernel-smp paketit (symmetric multiprosessing). Uudelleenkäynnistys on tarpeen asentamisen jälkeen. Tarkista vielä ennen asentamista ytimen versio ja malli, konsolissa komennolla “uname -a”, etsi tekstejä “smp” ja “preempt”. Mikäli prosessori on P4-HT ja kernel tukee moniajoa niin Gnomen System Monitor näyttää koneessa olevan kaksi prosessoria. Toinen mikä yleensä tulee mieleen on, että ovatko kiintolevyjen DMA-siirrot päällä? Tarkistaminen onnistuu konsolissa pääkäyttäjän oikeuksilla kirjoittamalla “sudo hdparm /dev/hda”, pitäisi lukea “using_dma yes”. Samoin siirtonopeuden voi testata “sudo hdparm -tT /dev/hda”. Tosin tuo taitaa yleensä olla kunnossa oletuksena. Tämä on sitten sitä kuuluisaa Linuxin “säätämistä”… Hannu kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 20.25 Nopeuteen voi hiukkasen vaikuttaa käytössä oleva kernel. Eli Ubuntussa tiettävästi vakiona on 386-kernel mutta P4-koneeseen kannattaa laittaa 686. Yksinkertaisuudessaan se onnistuu asentamalla Synapticin kautta paketin “linux-686″. Jos prossu tukee Hyperthreadingiä niin silloin “linux-686-smp” on vielä parempi valinta. Sen jälkeen boottaa kone ja uusi kernel on automaattisesti käytössä. Jos ongelmia tulee niin Grubin käynnistysvalikosta löytyy sitten se edellinenkin versio. miksuh kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 20.25 Uusimmille kerneliversioille ei enää ole erillisiä smp-paketteja. Ainakan debianisa ei ole eli tuskimpa ubuntussakaan. Hannu kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 20.26 heheh olinpas hidas Hannu kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 20.27 Minulta kyllä löytyy listasta “linux-686″ ja “linux-686-smp” miksuh kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 20.31 Hmm pikainen vilkaisu http://packages.ubuntu.com sivulle paljasti, että Dapperissa on kerneli versio 2.6.15. Okei siinä on vielä erilliset smp-paketit. Mutta Ubuntussakin tilanne tulee jatkossa muuttumaan. Esim Debian Etch:ssä on kerneli 2.6.17 ja siinä smp-tuki on yhdistetty samoihin paketteihin yhden prossun tuen kanssa. lunatiC kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 20.34 Näytönohjaimen ajureista.. Katosoppas /etc/X11/xorg.conf filusta, kohdasta “Device” onko käytössä oleva ajuri nv vai nvidia. Itselläni esiintyy kaatumista nv ajurilla mutta nvidian omalla ajurilla (nvidia) toimii mun kone buenosti. ne saa asennettua komennolla: sudo apt-get install nvidia-glx ja sitten vaan vaihtaa nv:n tilalle tuon nvidia Minulla FireFox on toiminut täydellisesti mutta joillain se on aiheuttannut kaatumista. Kannattaa melkein poistaa FF, poistaa kotihakemistosta .mozilla hakemisto (sitä ennen tietty bookmarksit yms talteen) ja asentaa FF uudestaan. Auttaa joissain tapauksissa. Toinen vaihtoehto on vaihtaa Operaan. sudo apt-get install opera miksuh kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 20.35 Tai sitten ei muutu, saman packages.ubuntu.com sivun mukaan tulevan Edgyn kerneli-paketeista on edelleen smp-versiot. Eli tossa kohta on lähdetty eri suuntiin näköjään. lunatiC kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 20.39 Ja lisäänpä vielä että komennolla top näkee mikä prosessi vie sitä muistia.. miksuh kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 20.48 No Debianin puolella se kernelipakettien määrän vähentäminen smp-paketit yhdistämällä on kannattavampaa, koska ylläpidettävänä on useiden vakiokernelien lisäksi myös kerneliversiot, joissa on VServer- ja XEN-virtualisointituet. vesa kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 21.16 Yrityskannettavaan suosittelen (edelleen) Susea (versio 10.1, jonka sitten joulukuussa voikin päivittää versioon 10.2). Meillä on siitä kokemusta sekä työasema- että työkannettavakäytössä, eikä ole kaatuillut. Lisäksi siitä tuli juuri uudet CD/DVD-paketit, joissa on korjattu tuo ikävä asennussotku, joka aiheutti jonkin verran työtä, kun ohjelmistot ensi kerran asennettiin. Jos asennat, hae nuo päivitetyt asennussoftat, sillä niissä on mukana jo kaikki tähän mennessä tulleet softapäivitykset. kk kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 21.27 Firefoxin kaatuminen johtuu oman kokemukseni mukaan flash-pluginin kurppaisesta tasosta linuxilla. Toivottavasti adobe saa tämän korjattua versioon 9.. Martti Kuparinen kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 21.30 Onko koneessa IDE-kiintolevy(t)? Onhan DMA päällä? Petri Järvenpää kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 21.46 Suse Linux Enterprise Desktop 10 http://www.novell.com/products/desktop/ tai OpenSuse 10.1 http://en.opensuse.org/Welcome_to_openSUSE.org Itse olen useampaa distroa testannut, mukaanlukien Ubuntu ja Fedora. Mutta loppujen lopuksi olen päätynyt siihen että pöytäkoneessani, serverissäni ja kannettavassani on kaikissa OpenSuse. Itse pidän Yastia Susen parhaana valttina, keskitetty graafinen työkalu millä saa tehtyä kaiken näytönasetuksista samban hallintaan jne. on minusta erittäin näppärä. Lisäksi distro on minusta tuntunut aina kaikken viimeistellymmältä, asiat tuntuvat toimivan “out-of-the-box” suurimman osan ajasta. Yritys verkkoon on pakko suositella tuota Novellin tarjoamaa yritys desktop versiota, se lienee maksullinen, mutta jos Tietokone-lehti ei sitä kustanna, niin OpenSuse lienee lähes yhtä hyvä vaihtoehto. Centrino läppärissäni Suset ovat toimineet hyvin, wlan, ACPI jne pelaavat oikein nätisti ilman säätämistä. Gnome kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 22.08 Jos epäilee että Flash aiheuttaa Firefoxin kaatumisen, niin voi asentaa Flashblock-laajennuksen ja testata käyttöä sen kanssa. Se estää oletuksena Flasheja pyörimästä (ne saa klikkaamalla käyntiin halutessaan), mikä voi lisätä selaimen vakautta. Itselläni on ollut Dapperi melkein julkaisuhetkestä lähtien enkä muista että olisi kertaakaan Firefox kaatunut, vaikka laajennuksiakin on 15 kappaletta asennettuna. Ehkä syynä on juuri tuo Flashblockin olemassaolo Gnome kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 22.08 Linkki Flashblock-laajennukseen: https://addons.mozilla.org/firefox/433/ Tero Lehto kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 22.41 Jaba kirjoitti: “Tero… työkoneessasi on blogimerkintöjesi perusteella giga muistia, mutta tuon Gnome System Monitor -screenshotin perusteella 512 megatavua. Lienetköhän kuvitellut koneestasi liikoja?” Katos vain. Olen kuvitellut, että tässä on 1 Gt muistia. Sellaisena viimeksi konetta mielestäni käytin. En edes huomannut asiaa itse ennen kuin nyt kirjoitit tästä. Olen kyllä aika varma, ettei kukaan ole kähveltänyt koneesta muistikampaa, mutta ehkä tälle löytyy muu selitys. Noloin ja todennäköisin selitys lienee se, että yksinkertaisesti muistin ram-muistin määrän väärin, enkä erikseen tarkistanut sitä. Tero Lehto kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 22.44 Martti kirjoitti: “Onko koneessa IDE-kiintolevy(t)? Onhan DMA päällä?” On ide-levyt, mutta mistä näen Ubuntussa onko dma-tila päällä? Ei, en ole nyt enää toimistolla (onneksi), mutta palaan asiaan huomenna. * * * Tässä onkin tullut hyviä vinkkejä, joita entinen Windows-käyttäjä ei olisi tullut edes ajatelleeksi tarkistaa. Kiitos näistä, ja lisää saa laittaa. Teemu kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 22.53 “On ide-levyt, mutta mistä näen Ubuntussa onko dma-tila päällä?” sudo hdparm /dev/hda Janne Paalijärvi kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 23.12 Kommentoinpa nopean projektiin perehtymisen jälkeen yleisesti vähän yhtä jos toistakin Linux-asiaa. Helppokäyttöisin ja loogisin koskaan käyttämäni distro on ollut wanha kunnon SuSE 9.2. SuSE on kuuluisa helppokäyttöisestä ja intuitiivisestä järjestelmänhallintatyökalustaan nimeltä YaST2 http://images.google.com/images?q=yast2 . Ko. ohjelma toimii sekä graafisessa tilassa, että tekstimoodissa pitäen saman layoutin molemmissa http://mathias-kettner.de/aktuell_yast2_gpl.html , toki merkkipohjaisen grafiikan välineiden puitteissa. Ainut ongelma YaST2:n kanssa on itselläni ollut ohjelman hitaus. Yleisemmin syy, miksi itse vaihdoin SuSE-distrosta pois oli se, ettei siinä ollut valmiina niin paljon ohjelmistopaketteja, kuin esim. Debianissa. Lisäksi Novellin ilmoitus Linux-toiminnan siirtämiselle business-puolelle herätti huolia, joskin nykyään SuSE:sta on olemassa myös avoin versio OpenSUSE. Tätä en ole ennättänyt, saati sitten halunnut testata, kun nykyinen Debian toimii mallikkaasti. Yleisemmin Ubuntusta: Oman näppituntumani mukaan Ubuntu on se distro, jonka kanssa ihmisillä on eniten ongelmia. Voidaan toki spekuloida, johtuuko tämä suuresta suosiosta, joka ravistelee puutteet esiin vai jostain muusta. Omakohtainen Ubuntun asentelu sen valinneille henkilöille ja heidän järjestelmiensä korjaaminen ja säätäminen per tapaus on vienyt itseltäni eniten aikaa poikkeuksetta. Milloin X ei lähde ollenkaan päälle, milloin verkkokorttien määritykset on pakko tehdä käsin kustomoituun skriptiin, tapauksia riittää. Muiden distrojen kanssa aikaa kuluu huomattavasti vähemmän. Ehkä tämä on sitten tottumuskysymys. Tai sitten Ubuntu tekee jotain oman käyttäjäryhmäni tarpeiden huomioinnissa väärin. Lisäksi Ubuntussa on mielestäni eräs paha puute perusasetuksilla: siinä ei ole varsinaista pääkäyttäjää lainkaan, vaan järjestelmän ylläpito tapahtuu sudo-komentojen avulla. Itseäni viisaammat ovat joskus sanoneet sudo:n käytön olevan hyvästä. Itse en ole asiaa ihan loppuun asti ikinä käsittänyt ja olenkin aina antanyt järjestelmän pääkäyttäjälle ihan rehellisen oman käyttäjätilin (root) kotihakemistoineen. Luonnollisestikaan pääkäyttäjällä ei olla ikinä silloin kirjautuneena kun sille ei ole tarvetta. Mielestäni kuvatunlainen ratkaisu on melko lailla intuitiivinen, mikäli käyttäjä on sisäistänyt käyttäjätasojen paradigman. Debianista: Debian on omiin tarpeisiini parhaiten sopiva distro tällä hetkellä. Se tekee, mitä käsketään ja päivittyy helposti. Debianin vahvuus on (Ubuntussakin käytettävä) pakettienhallintatyökalu apt. Sen avulla voi esim. helposti sanoa haluavansa etsiä heksa-editointiin kykenevää ohjelmaa (apt-cache search hex*edit) ja listasta kuvauksen perusteella asentaa sen (apt-get install khexedit). Lisäksi ohjelmalla voi helposti komentaa päivittämään kaikki päivitystä vaativat ohjelmapaketit. Tässäkin tulee esiin eräs Linux-järjestelmien hienous: ~ kaikkien ohjelmien päivitys on käyttöjärjestelmän, eikä itse ohjelmien vastuulla. Windowssissa joutuisi yleisimmin kunkin ohjelman kohdalla hakemaan itse internetistä uusimman version ja asentamaan sen käyttöjärjestelmän huolehtiessa vain omista komponenteistaan. Näin ei ole yleensä Linux-järjestelmässä, vaan pakettienhallinta tosiaan halutessa päivittää kaikki asennetut paketit uusimpiin versioihin. Lisäksi normaalien ohjelmien asentamisessa ja päivityksessä Linuxissa uudelleenkäynnistystä ei periaatteessa tarvitse suorittaa ikinä. Toki myös Debianin kanssa on ollut joitain ongelmia, mutta niistä on yleensä selvinnyt Internetin ohjeiden avustuksella. Google Groups on ystävä. Yksi Debianin ja muidenkin Linux-jakeluiden ongelmista ovat juuri blogissakin kuvatut suljetut tiedostoformaatit, joita käytetään lähinnä multimediateknisissä ohjelmissa. Erilaisten video- (wmv, realmedia, quicktime, jotkin divx-versiot) ja ääniformaattien (mm. mp3), sekä dvd-toiston suhteen tarvitaan usein komponentteja, jotka vaatisivat lisenssimaksujen maksamista tekniikan kehittäneille yrityksille. Maksaminen ei juuri ikinä ole mahdollista jakeluiden ilmaisuuden takia. Näin ollen useat jakelijat eivät pakkaa näitä komponentteja mukaan järjestelmään, vaan ne on itse otettava käyttöön ikäänkuin hieman salavihkaisesti ulkopuolisista asennuslähteistä. Tämä saattaa nostaa uuden Linux-käyttäjän stressitasoja kovastikin. Mutta minkäs teet, kun yritykset popularisoivat suljettuja formaattejaan usein aggressiivisestikin ja ihmiset nielevät kaiken. Avoimiakin formaatteja on olemassa, mutta yritys- ja organisaatiokäytössä niihin suhtaudutaan hämmästyttävän usein erittäin epäluuloisesti. Lisäksi nykyiset lainsäädännölliset “uudistukset” ovat aikaansaaneet sen, ettei välttämättä ole ollenkaan selvää, onko lain kirjaimen mukaan sallittua edes katsoa itse ostamaansa DVD-elokuvaa omalla Linux-järjestelmällään. Eräs, mielestäni tärkeä Linux-järjestelmien propsi on se, että ohjelmoinnin aloittaminen on työkalullisesti helppoa: Yksinkertaisten c-ohjelmien tekemiseen riittää tekstieditorin, kääntäjän ja järjestelmäkirjastojen sekä niiden dokumentaation asentaminen. Käytössä on muutoinkin laaja ohjelmointikielien kirjo: Löytyy niin c++:t, javat, perlit, php:t ja paljon muuta, esim. COBOL. Lisäksi suurin piirtein ihan kaikki ohjelmat ovat lähdekoodiltaan avoimia, joten niitä pystyy tarvittaessa korjaamaan tai niihin pystyy kirjoittamaan uusia ominaisuuksia, jos vaan taitoja löytyy. Tämä on kuitenkin käsittääkseni harvojen taitajien hupia. Itse olen suunnitellut joskus c-kielisen SyncML-frameworkin kehittämistä syystä että testaamillani ohjelmilla on tietojen synkronointi Nokia 6630 -puhelimeeni ollut toimimatonta. Sovelluskehittämisessä tärkeää on, että laitteiden/tekniikoiden spesifikaatiot ovat muodossa tai toisessa saatavilla. Näin on asianlaita juurikin ainakin joidenkin Nokialaisten käyttämässä SyncML-synkronisaatiossa. Muissa laitteissa on kuitenkin tapauksia, joissa tietoja ei ole käytettävistä. Usein laitevalmistaja ei tee kädenojennusta, koska pelkää näin paljastavansa omasta tuotteestaan kriittisiä tietoja kilpailijoille ja näin menettävänsä kilpailuetuaan. Toisinaan syyt ovat jossain muualla, mutta silminnähden käsittämättömissä. Jos speksejä ei ole tuotteista saatavilla, yrittävät ohjelmoija-piruparat reverse-engineeringin avulla päästä perille laitteen toimintaperiaatteista. Tämä on usein suurten tuskien takana, mutta toisaalta ainakin itselläni heidänlaistensa ihmisten arvostaminen Linux-piireissä on kaikkein suurinta. Ajuriasioissa on pakko mainita aina Nvidian näytönohjainkortit. Kahdesta markkinoiden valtiaasta, Ati:sta ja Nvidia:sta jälkimmäinen on perinteisesti ollut Linuxin tukija julkaisemalla kiihdytetyt, joskin epäavoimet 3D-ajurit linuxistien iloksi. Jälkeenpäin Ati on myös herännyt tilanteeseen, mutta vahinko on jo tapahtunut; Atia pidetään Linux-maailmassa vasta kakkos- ellei jopa kolmosvaihtoehtona Intelin grafiikkapiirien jälkeen. Avointen käyttöjärjestelmien tukeminen on joskus siis myös kilpailuetu. On hyvin arvattavaa, että mikäli jostain hankintatilanteesta päätettäessä vastakkain ovat avoimia järjestelmiä tukeva ja tukematon ratkaisu, voi ensimmäinen voittaa, semminkin, jos päätöksentekijällä on kokemuksia aiheesta. Viimeisenä suurimmista Linux-järjestelmien eduista omalla listallani on komentorivityöskentely. Kaiken ei aina ole pakko olla graafista, vaan tekstitilassa saa usein tehtyä asioita huomattavasti helpommin. Esim. usealle kuvalle tehtävän pienennysoperaation komentorivi-ohjelmoiminen hoituu käden käänteessä, jos tietää mitä tekee (TM). Lisäksi on jossain vaiheessa hienoa huomata osaavansa navigoida tekstipohjaisesti koneelta toiselle eri verkkojen läpi ssh:n avustuksella Linux-järjestelmä onkin osaavissa käsissä melkoisen hyvä työkalu. Kasvukipuja on luonnollisesti aina siirryttäessä Windowssista, mutta omalla kohdallani voin lämpimästi sanoa niiden kärsimisen kannattaneen. harpo kirjoittaa: 17. lokakuuta 2006 kello 23.21 Ei tuo Kubuntu ollut minusta juurikaan XP:tä vikkelämpi. Edelleen pidän Slackware johdannaisia kaikista nopeimpina (Zenwalk, Vector) ja selkeimpinä jumppailla konffausten kanssa. Tosin niissä ei sitten olekaan tuota silmäkarkkia ym. viimeistelyjä tehty niin pitkälle kuin esim. Susessa, joka on vähän niinkuin linuxien Mersu. Muistan aikoinaan innostuneeni suuresti Fedora Core 5:stä. Buutin jälkeen muistia oli käytetty vain 95 mb, ja siinäkin on hienosti puunattu työpöytä (Gnome) ym. kilkkeet kunnossa. Samaan pystyy suunnilleen juuri asennettu XP, jossa ei ole mitään turhia ohjelmia (virusskanneri, Quick time yms. tauhka jota Windows ohjelmat tykkää starttailla) käynnissä. FC5 buuttasi ja toimi yllättävän ripeästi mammuttidistroksi. Fedorasta muuten pompsahtaa virallinen 6-versio uunista ihan lähipäivinä…ehkä otan, ehkä en Suse ja FC on ne virallisimmat jakelut joita käytetään ihan oikeasti töissäkin, joten jompi kumpi noista lienee livahtaa siihen läppäriin. VmH kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 4.29 Noista kaatuilevista sovelluksista. Olen nyt reilut kaksi vuotta käyttänyt linuxia yksinomaisena työkaluna sekä pöytäkoneissa että kannettavissa. Jakeluina Mandrake, nykyisin Mandriva ja SuSE. Tätä jaksoa ennen linuxien käyttö rajoittui palvelinpuolelle. Saman reilun kaksi vuotta olen käyttänyt blogin pitäjällä kaatuilevia Firstclass-, Openoffice.org- ja Firefox-sovelluksia todella paljon. Firstclass ei ole kaatunut kertaakaan sen jälkeen kun ensimmäinen aito linux-versio tuli (käytin aluksi windows-versiota winellä). Eikä se – muuten- ole myöskään mikään muistirosvo. OO on kaatunut (=jumittunut) pari kertaa, lähinnä jotain erikoista excel-taulukkoa sisäänlukiessa. Firefox ei ole peruskäytössä kaatunut koskaan, plug-in:ien kanssa (flash, mplayer) kyllä joskus. Käyttöjärjestelmä pysyy pystyssä niin kauan kuin virta on päällä. Asensin myös Ubuntun yhdelle läppärille, yleissivistyksen vuoksi. Kyllähän sen kanssa selvästi vaikeampaa on kuin SuSE:n ja Mandrivan. Ehkä tuo sovellustenkin epävakaus on jossain määrin peräisin alla olevasta systeemistä. Erikoisempia sovelluksia (= paljon erilaisia kirjastoja vaativia) asentaessa Mandrivan kanssa on saanut joskus jumpata selvästi enemmän kuin SuSE:n, joka muutenkin on kovasti varmatoiminen ja hyvin tuettu. Joku täällä mainitsikin, että se on eräänlainen referenssijakelu Fedoran ohella ohjelmistojen kehittäjillä. Testatut, valmiit paketit ilmestyvät yleensä ensin näille. Ellei sitten ole debian-leiristä kyse. SuSE:ssa ja vähän Mandrivassakin vierastuttaa sidonnaisuus suureen amerikkalaiseen yritykseen. Vapauden ja avoimuuden filosofia kärsii. Luulen, että tässä on yksi pääsyitä Ubuntun kovaan suosioon, ei niinkään jakelussa itsessään. Tätä kirjoittelen kuitenkin Mandrivalla (ja kannettavalla). Siihenkin on löytynyt kaikki tarpeellinen ja kaikki, myös kannettavan, laiteajurit ovat löytyneet jakelusta (paitsi täälläkin mainittu Nvidian näytönohjain, jota ilmankin näyttö toimi ihan kelvollisesti). Myös kameran ja Nokialaisenkin muistikortit ovat kelvanneet lukijan kautta. USB-laitteet on tunnistettu ilman eri toimia (muistitikut, kamerat, bluetooth-dongle, ulkoinen kovalevy, skanneri, webbikamera, digi-tv-viritin). Ohjelmistojen/ pakettien hallintaa voi tehdä merkkipohjaisesti ja graafisesti. Puolensa siis tälläkin. VmH lunatiC kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 6.28 Pakko heittää tähän väliin että omien kokemuksieni mukaan Ubuntu on ollut kyllä sekä minulla että muillakin se ehdottomasti toimivin jakelu. Jos jotain säätöä on ollutkin niin ne on kyllä varsin helppo konffata käsipelissäkin kuntoon. No sitten SuSE. SuSE:n Yast2 on teoriassa hyvä keksintö. Harmi vaan että käytännössä se on todella kömpelö ihan vaan siksi koska se on valtavan hidas. Erityisesti ohjelmien asentaminen on aika hiuksia repivä kokemus verrattuna Ubuntun apt:iin. No SuSE:kin oli vielä ihan siedettävä 10 versioon asti mutta 10.1 olikin sitten jo aika infernaalinen kokemus. Ankaraa kaatuilua ja tahmaamista esiintyi jo siinä määrin että oli pakko heittää koko distro romukoppaan ja pistää Ubuntu tilalle. En ole päivääkään katunut kyllä tuota päätöstä. Paria Mandrivaa on tullut kokeiltua mutta sitä samaa kaatumatautia esiintyy siinäkin valtavan paljon.. Edelleen suosittelen vierailua sivulla: http://www.ubuntu-fi.org/ Aika moni noista Teron ongelmista olisi kierrettävissä noiden sivujen ohjeiden kautta. Active Directorysta: http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=5409 https://help.ubuntu.com/community/ActiveDirectoryHowto Ja ohjeita löytyy netistä läjäpäin.. Toki muitakin jakeluita kannattaa kokeilla. Mutta SuSEa tai Mandrivaa minä en ainakaan pysty suosittelemaan kenellekään. Ne “ongelmat” mitä Ubuntu käyttäjillä taas esiintyy johtuu yleensä siitä että ei ole viitsitty lukea ohjeita kunnolla. Itse en ole tästä jakelusta vielä onnistunut löytämään mitään oikeata vikaa. Nova kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 8.46 Vaikka itse käytänkin Ubuntua kotikoneella ja se pyörii jopa yhdessä pikkuserverissä työpaikalla (jossa sen on integroitu AD:hen Samballa), suosittelen silti Novellin SLED 10.1:stä jos haluaa helpon kokemuksen AD-integroinnista. Ubuntullakun kun tuo on edelleen käsityötä ja minullakin kesti jokunen tovi ennenkuin sain sen toimimaan. SuSella homma sujuu parilla hiiren klikkauksella samaa tyyliin kuin Windowsissa. SLED 10:n arvostelu: http://www.desktoplinux.com/articles/AT4416011461.html Samalla kannattanee koittaa KDE-työpöytää Gnomen sijaan. Molemmista kannattaa hankkia käyttökokemuksia, vain siten voi parhaiten päättää kumpi sopii itselle käyttöön. Vaasan Jaakkoo kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 8.54 “Yrityskannettavaan suosittelen (edelleen) Susea (versio 10.1, jonka sitten joulukuussa voikin päivittää versioon 10.2). Lisäksi siitä tuli juuri uudet CD/DVD-paketit, joissa on korjattu tuo ikävä asennussotku, joka aiheutti jonkin verran työtä, kun ohjelmistot ensi kerran asennettiin” Nimenomaan joulukuussa EI pidä päivittää, vaan aikaisintaan tammikuussa. Viittaat tuohon asennussotkuun, josta kyllä lienee opittu jotain, mutta varma ei voi olla. Itselläni viimeisin päivitys pöytäkoneellani oli katastrofi, kun kiiruhdin liikaa. Vei viikkoja ennenkuin kone oli taas kunnossa, onneksi läppärissä pyöri Kubuntu, joten kiirettäkään ei tarvinnut pitää. Vaasan Jaakkoo kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 9.11 Ja tuosta paljon kehutusta YASTin paketinhallinnasta: Ei se niin ylivertainen työkalu ole. Näppärämpi on synapticin kaltainen smart ( http://linux01.gwdg.de/~pbleser/rpm-navigation.php?cat=System/smart/ ). Tuolta asennettaessa saa repositoryt valmiina. Itse käytän melkein yksinomaan smarttia. Molempia voi käyttää mainiosti rinnan, pakettikirjanpito ei mene sekaisin, eli kannattaa kokeilla. presidentti kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 9.17 geforce mx420 riittää vaikka mihin. Itsellä on juuri tuo näytönohjain kannettavassa, pyöritän suse enterprise desktop kymppiä gnome+xgl kymmenellä eri työpöydällä. Jos sulla ei riitä, on vika ubunbuntussa Larry kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 9.27 Linuxiin on muistaaknise cpuid-niminen softa, joka osaa kertoa prosessorista yhtä ja toista. Kaikissa P4-prossissa flageissä näkyy ht, mutta HT-tuen näkee vain siblings-arvosta. Ihan fiksu veto yhdistää SMP-kernel suoraan peruspaketteihin. Tulevaisuudessahan alkaa olla useamman ytimen koneita aika paljon, lisäksi tietysti P4 HT:t. DMA:n tilan näkee hdparm -d /dev/hda. Jos on useampi levy, niin esim. hdparm -d /dev/hd[ab] näyttää hda- ja hdb-levyjen DMA:n tilan. Larry kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 9.29 Unohtui edellisestä: sfnet.atk.linux-newsryhmässä on ollut silloin tällöin ihmettelyjä Firefoxin kaatumataudista. Tuokki kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 9.31 Yritys käyttöön käytetään kaupallista Linux- jakelua. Suuimmalla osalla kommentoijista näyttää olevan kokemusta vain ei kaupallisista jakeluista (kuten LunatiC:n ja Paalajärven kommentoista voi todeta). Tässä on vastakkain hyvin tiukasti jako joka tulee Linux:n historiasta. Vastakkain on “kirkasotsaiset” OpenSourcen kannattajat, jotka suhtautuvat lähes vihamielisesti kaupallisiin jakeluihin ja toisessa leirissä on sitten porukka, jolla on neutraalimpi suhtautumine tälläiseen vastakkain asetteluun. Itse kuulun jälkimmäiseen joukkoon. Olen sitä mieltä, että käyttäjän tehtävä ei ole lukea pinoja ohjeita (ei varsinkaan yrityskäyttäjän) vaan asennus pitää olla lähellä Linspiren asennuksen tyyliä > asennus valmis. Ja yrityskäytössä asennus tehdään asennuskeskuksessa imagesta tai verkon kautta automaattisella asennusjärjestelmällä. Koneiden pach- tasot ja ohjelmien asennus/päivitys hoidetaan esimerkiksi Novellin Zenwork- järjestelmällä ja tunnukset (ryhmäkäytännöt) ovat LDAP:ssä (esin eDirectory). Nämä asiathan ovat lähdes itsestäänselvyyksiä Windows- puolella, mutta jostain syystä vähemmän tunnettuja/käytettyjä Linux- puolella. Minun lista yrityskäyttöön on (keskitetty hallinta): - Novell/Suse Enterprise 10 (tämä on eddoton ykkönen tässä käytössä) - Redhat Enterprise WS - Mandriva - Xandros - Linspire (varauksin / ei kiskitetyn hallinnan hyötyjä) Parhaimmat kaupalliset yksittäiseen koneeseen (työkayttöön): - Xanrdos - Linspire - Suse (enterprise 10) Koti / hupikäyttöön: - Fedora - U/Kubuntu - Mandriva - Opensuse Kari kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 9.50 Kyllä vaikuttaa aikamoiselta näpertämiseltä edelleen Linukan asentaminen, tai siis ehkäpä toimintaan virittely. Toki se onnistuisi itseltäni varmastikin (ja varmaan teenkin tuon jo ihan senkin takia, että pääseen tutkimaan sovelluslistoja). Lähinnä Pertti Peruskäyttäjä, joka olisi se tärkein kohde juuri Linuxin yleistymiselle tökkii. Minulla on ollut useampikin kaveri, jotka ovat hommanneet “jonkun käytetyn koneen” “jostain” ja kun ovat alkaneet kysellä koneen asennusta (olettaen tietenkin että Windowsista ei joudu maksamaan mitään), olen ehdottanut Linuxia. Tämä ei ole kertaakaan kenellekään käynyt, vaikka olen vakuutellut, että Linuxilla surffailee vanhalla kokoonpanolla vikkelämmin netissä (ei antivirussoftaa ja spywarea..?). Onko muuten kukaan pyöritellyt Citrix clienttejä Linuxin päällä (enkä nyt tarkoita thin clienttejä, joihin on joku sisäänrakennettuna)? Löytyykö Linuxille jonkinlaista ICA -clienttiä Javan lisäksi, sillä Java on mitä on? ejp kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 10.11 Samanlaisen blogin voisi tehdä myös siirtymisestä Mac OS X:än. presidentti kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 10.16 vielä susesta. 10.1 ei kannata missään nimessä edes katsoa. Se on käytännössä katastrofi loistavan 10 käyttöjärjestelmän jälkeen. Joko lataa sled10 (on se ilmainen, kunhan rekisteröidyt sinne suselle ja näppäilet sen koodin yms. asennuksen aikana) tai odotat joulukuuhun kun 10.2 tulee (olen suomennosryhmässä ja voin sanoa että vaikka mitä kivaa on tulossa;)) tai sitten etsit jostain sen vanhan kunnon kympin ja käyttelet sitä läppärissäsi. Itselläni on hp nx9105 läppäri, jossa toimii periaatteessa mikä linux tahansa täydellisesti. Tosin linuxit pistäisin tähän järjestykseen (oma mielipide) 1) sled10 2) suse 10 3) zenwalk 4) fedora core 5 niin ja.. ubuntun nyt kai voisi pistää viitossijalle. Mutta jos haluaa helppoa käytettävyyttä, niin suosittelen kahta ensimmäistä tuossa järjestyksessä. sakke kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 11.26 Eipä ole kokemuksia gnomesta vuosikausiin, mutta ei minulla mitään ongelmia (tai kummempia hidastumisia) ole ollut ajella ikivanhalla Matroxin g440:llä 10-12 virtual desktoppia ja useita kymmeniä eri ikkunoita auki noilla KDE:ssä. Tuossa Matroxissahan on vain 16 megaa näyttömuistia, eikä allakaan ole edes mitään kovin tuoretta rautaa muutenkaan, vanha P4/1.8 jostain noin neljän, viiden vuoden takaa tjsp. Distrona on tosin sopivasti viritelty gentoo.. Mika kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 11.28 En minäkään ole toistaiseksi löytänyt mitään perusteluja noille argumenteille linuxin nopeudesta ja vakaudesta. Joku ydin voi ollakkin kuinka vakaa ja nopea tahansa mutta kun siinä päällä on X:ää ja desktoppia ja ohjelmia niin lopputulos on mitä on. Ainoa argumentti linuxin puolesta jäljellä on hinta, mutta jos tuolle tappelulle mitä tarvitaan että saa jotain toimimaan laskee vähänkään, saatikka hermojensa menettämiselle, ei linuxisysteemi niin halpa enää olekkaan. Mika kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 11.32 Niin vielä edelliseen että kokemukseni on Knoppixista ja ubuntusta, joten tiedän hyvin että näkökulmanii on rajoittunut mutta tällaisia tuntemuksia toistaiseksi näillä kokemuksilla herännyt. Petri Järvenpää kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 12.21 lunatic: Säädäpäs se näyttösi kuntoon tai Samba-jaot päälle sillä Smartillasi Ei Yast ainakaan omassa käytössä tunnu hitaalta ja ohjelmien asentaminen on erityisen helppoa kunhan vaan lisää tarvittavat lähteet. Tietty jos niitä lähteitä on paljon, vie niiden päivittäminen pitkän aikaa, mutta niin vie nähdäkseni Smartillakin. Toisekseen Smart ei toimi 10.1:ssä vaan se pitää käsin korjata. presidentti: OpenSuse 10.1:stä julkaistiin juuri muutama päivä sitten “remastered” versio Novellin toimesta, joka pitää sisällään kaikki tähän menneessä tulleet päivitykset ja ilmeisesti ärsyttävimmät bugitkin on korjattu. Itse sen tuossa latasin, mutta en ole vielä asentanut, mutta olettaisin että se on jo varsin toimiva. Mika: Linuxilla tarkoitetaan yleisesti ottaen käyttöjärjestelmää (jos ei korrektisti puhuta vain kernelistä) siten kun puhutaan linuxin vakaudesta, tarkoitetaan yleisesti käyttöjärjestelmän vakautta. Käyttöjärjestelmä itsessään on vakaa kuin kallio, en ole saanut sitä ikinä kaatumaan. Yksittäiset ohjelmathan voivat kaatuilla vaikka kuinka paljon, mutta ei se kerro linuxin vakaudesta mitään, vaan niiden ohjelmien. Huonoa softaa löytyy linuxille siinä missä winkkarille. Nopeudesta sen verran, että asensin vanhemmilleni surffauskoneeksi( 400mhz P2:n jossa on 256mt muistia) Susen + KDE:n (mikä ei todellakaan ole linux puolen vaihtoehdoista edes kevyemmästä päästä) joka toimii oikein hienosti. Voisitko kuvitella asentavasi tuollaiseen koneeseen XP:n +palomuurit+virusscannerit jne? Tuo on mielestäni paras argumentti siitä että linux on “nopeampi”, sen kanssa toimii vanhakin rauta. Parasta tuossa on se että, puolentoista vuoden aikana minun ei ole konetta tarvinnut kertaakaan korjata, ei poistaa viruksia tai spywarea. On riittänyt että parin kuukauden välein ottaa SSH-yhteyden koneeseen ja komentaa sen hakemaan päivitykset. JussiP kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 13.48 Mikäli koneessasi on tosiaan giga muistia, mutta Ubuntu tunnistaa siitä vain 512, raportoi se ihmeessä. Tuonkaltaisiin bugeihin suhtaudutaan aika vakavasti. Bugiraportointisivu löytyy täältä: https://launchpad.net/distros/ubuntu/+bugs Sinne voi raportoida muitakin Ubuntu-alustan bugeja. Yksittäisten softien bugiraportit kannattaa lähettää suoraan niiden omiin bugitrackkereihin. Timo Aaltonen kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 14.30 mitäs houritte kernelipaketeista.. smp-tuki on jo dapperissa yhdistetty 686/k7-kerneleihin (kattokaa vaikka ‘uname -a’). Lisäksi 6.10:stä eteenpäin ei saatavilla ole enää “686/K7/amd64-optimoitua” kerneliä, vaan -generic korvaa ne. Syyt voitte lukea ubuntu-devel -listan arkistoista elokuulta (“Optimized kernel builds: the straight dope” -threadi). Pätkä siitä: “Having read over it, I think the numbers are fairly compelling. The difference in performance between -386 and -686 is insigificant; the measurements are all within a reasonable error range, and within that range, -686 was slower as often as it was faster.” https://lists.ubuntu.com/archives/ubuntu-devel/2006-August/019983.html flashblock on ihan ehdoton laajennos firefoxille jos haluaa flashpluginia käyttää. “Normaali” muistinkulutus selaimelle on ~200Mt, mutta jos se on paljon sen yli niin silloin joku vuotaa pikselimuistia (kuten flash). Sama pätee windowsiinkin, vaikka periaatteessa flash onkin koodattu siellä “paremmin”. Tosiaan ysiversion linux-käännös toivottavasti korjaa muistivuodot. lunatiC kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 14.31 @Petri Järvenpää “lunatic: Säädäpäs se näyttösi kuntoon tai Samba-jaot päälle sillä Smartillasi Ei Yast ainakaan omassa käytössä tunnu hitaalta ja ohjelmien asentaminen on erityisen helppoa kunhan vaan lisää tarvittavat lähteet.” Mitä nää oikein Smart:ista höpäjät?! Minä mitään Smart:ia käytä, muuta ku poltan sen merkkistä tupakkaa korkeintaan. Ja se Yast ON hidas. Ollut sitä kautta aikain. Etenkin jos vertaa Ubuntuun niin aivan järkyttävän hidas jopa. Helppoahan se ohjelmien asentaminen on mutta kun se on vaan niiiiin hidasti verrattuna vaikkapa apt:iin. Toki jos tykkää odottelusta niin sittenhän se ei ole ongelma. Petri Järvenpää kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 15.11 Lunatic: Pahoitteluni, tulikin väärä henkilöä syytettyä, tarkoitin tietysti nimimerkillä “Vaasan Jaakkoo” kirjoitellutta. Aleksi Ikäheimo kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 15.16 Monesti firefoxin kaatumiseen on syynä erilaiset liitännäiset, mm. Flash ja mplayer-plugin (joka on buginen). Itse siirryin käyttämään epiphany selainta, joka asentuu komennolla sudo apt-get install epiphany-browser Sen saa näyttämään firefoxilta ja on kevyt ja nopea käyttää. Epiphany myös integroituu täydellisesti gnome-desktoppiin. Kokeile epiphanya. Anssi kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 15.35 Ehkä olen vain vähän hidas insinööri, mutta en ole koskaan ymmärtänyt mitä tarkoittaa “Ubuntussa ei ole root-käyttäjää”. Asennusvaiheessa generoidaan root-käyttäjän salasana automaagisesti ilman, että sitä annetaan selkokielisenä missään. Toki sen voi vaihtaa, mutta niihin todella harvoihin kertoihin, kun oikeasti on pitänyt root-käyttäjänä tehdä jotain, on riittänyt sudo apt-get install screen sudo screen -S root Näin meillä on konsoli, jossa voidaan roottina tehdä halutut jutut. Screen muutenkin on yksi hyvä työkalu tutustuttavaksi. Vaasan Jaakkoo kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 15.38 Petri Järvenpää kirjoittaa: “Lunatic: Pahoitteluni, tulikin väärä henkilöä syytettyä, tarkoitin tietysti nimimerkillä ”Vaasan Jaakkoo” kirjoitellutta. Toisekseen Smart ei toimi 10.1:ssä vaan se pitää käsin korjata.” Kyllä vaan mulla toimii Itse asiassa löysin smartin, kun netistä hain ohjeita pieleen menneen 10.1 päivityksen korjaamiseen. Smartin avulla korjaus lopulta meni suhteellisen kivuttomasti. Ja kyllä ne ohjeet olivat ihan Susen omilta sivuilta. Ei kenenkään tietysti tarvitse Yastia hylätä jos on siihen tyytyväinen. Smartia arvostavat varmasti ne, jotka pitävät Debianin paketinhallintaa parhaana Tuure kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 15.56 Edelleen suosittelisin yrityskäyttöön SuSea, jota itse olen käyttänyt versiosta 9.2 lähtien, ja se on osoittautunut vakaaksi vaihtoehdoksi. Alla olevassa linkissä on ohjeet, kuinka SuSen saa autentikoitua Active Directoryyn. http://susewiki.org/index.php?title=Authenticating_Windows_Active_Directory_2003 Ainakin omassa käytössäni Firefox on koko ajan vuotanut aika pahasti muistia ja kaatuilee välillä. Nämä 2.0 beta ja rc -versiot ovat toimineet ehkä 1.x-sarjaa aavistuksen verran paremmin. Kaverin puheiden mukaan ko. selaimen Windows-versiossakin on hieman vastaavia ongelmia. Selitykseksi ongelmille tarjotaan Linuxin puolella usein flash pluginia. Itse tosin käytän adblockia, jolla pyrin turhat flashit suodattamaan pois. Opera on osoittautunut vakaammaksi vaihtoehdoksi, ja myös Konqueror voisi olla tutustumisen arvoinen selainvaihtoehto. Vililikku kirjoittaa: 18. lokakuuta 2006 kello 19.52 Mika: “En minäkään ole toistaiseksi löytänyt mitään perusteluja noille argumenteille linuxin nopeudesta ja vakaudesta. Joku ydin voi ollakkin kuinka vakaa ja nopea tahansa mutta kun siinä päällä on X:ää ja desktoppia ja ohjelmia niin lopputulos on mitä on.” Minun Arch Linux vie X:n käynnistymisen jälkeen 26mt muistia. Firefoxin kanssa vie 65mt muistia. Ei minusta paljoa. Onko sinusta? Regel kirjoittaa: 19. lokakuuta 2006 kello 21.55 Hassua, mutta minulla Ubuntu on huomattavasti XP:tä nopeampi. Johtuu osittain siitä, että windowsissa taustalla virustutkat yms. syövät tehoja. ihminen kirjoittaa: 4. marraskuuta 2006 kello 15.33 Kari: tuolla Citrix-clientillä (v.9.0) olen käyttänyt etä-windows-serveriä: http://www.citrix.com/English/SS/downloads/details.asp?dID=2755&downloadID=3323&pID=186 Googlella niinkin helpot hakusanat kuin: citrix linux download Linuxin jäljillä on toteutettu WordPressillä. Artikkelit (RSS) — Kommentit (RSS)