ACTA – vasta alkua? + Mitä nykyisen hyvitysmaksujärjestelmän tilalle?
Olen seurannut Internettiin liittyvää tekijänoikeusaktivismia vuodesta 1995 lähtien. Olin myös järjestämässä todennäköisesti toista aihepiiriin Suomessa liittynyttä mielenosoitusta syksyllä 1996 - mukana “huimat” 2 henkeä. Tätä taustaa vasten viime viikonlopun Euroopan laajuiset “Stop ACTA”-mielenosoitukset olivat varsin uskomatonta seurattavaa. Täysin marginaalisesta “fringe”-toiminnasta on tullut reilussa vuosikymmenessä liike, jonka toiminta uutisoidaan BBC:llä, The Economistissa, Financial Timesissä sekä myös Suomen mediassa -ja ihan syystä:
Verkonkäyttäjien kurittamisessa on nyt selkeästi saavutettu piste, jossa ihmisillä on ns. “keittänyt yli”. ACTA tarjoaa nyt oivallisen kohteen tämän turhautumisen purkamiseen. Protestoinnille on myös olemassa varsin todelliset syyt. Asian pukee parhaiten sanoiksi parlamentin raportoijana toiminut Kader Arif:
“The problem with ACTA is that, unlike its title indicates, it is not only an agreement related to the fight against counterfeiting, but a much broader agreement meant to tackle all forms of violation of intellectual property rights, including on the internet. And here I am very much concerned because I (and many international experts) consider that the text of the agreement breaks this very fragile equilibrium between interests of right holders and protection of civil liberties…”
Protestointi on jo johtanut monien EU-maiden päätöksiin olla ratifioimatta sopimusta alkuperäisessä aikataulussa Myös parlamentin sisällä sopimus on saanut merkittävää uutta kritiikkiä osakseen ja tällä hetkellä näyttää hyvin mahdolliselta, että se voitaisiin äänestää nurin. Tosin sopimuksen kannattajat ovat aktiivisesti liikkeellä lobbaamassa meppejä:
“…Over the past two weeks, we have seen coordinated attacks on democratic institutions such as the European Parliament and national governments over ACTA. The signatories to this letter and their members stand against such attempts to silence the democratic process.”
Kirjettä levitti parlamenttiin pelikustantajia edustava ISFE. Olisikin hauska tietää, ovatko suomalaiset alan yritykset oikeasti ihan samaa mieltä (FIGMA on ainakin ISFEn jäsen)..?
Tekijänoikeuspuolella pitäisi alkaa tapahtua myös Suomessa. OKM on luvannut, että hyvitysmaksujärjestelmä kokonaisremontoidaan tämän vuoden aikana. Nyt tarvittaisiin laajasti mielipiteitä siitä, mikä olisi järkevin konkreettinen vaihtoehto nykyiselle järjestelmälle. Rahaa järjestelmällä tulisi siis kerätä n. 10M€. Vaihtoehtoina on esitetty maksun keräämistä mm. osana Yle-maksua, suoraan valtion budjetista tai sitten esimerkiksi osana nettiliittymän hintaa. Kaikkiin näihin malleihin liittyy omat hyvät ja huonot puolensa. Tallennuskapasiteettiin sidotut mallit on paras unohtaa, koska uudistuksen tulisi toimia mielellään myös siinä vaiheessa, kun kotikovalevyille mahtuvat kaikki koskaan tehdyt teokset (ei niin kaukaista tulevaisuutta muuten eli esim. musiikin osalta tähän päästään jo muutamassa vuodessa). Koska Infosoc-direktiivi edellyttää joka tapauksessa yksityisen kopioinnin vaikutusten kompensoimista, jonkinlainen hyvitysjärjestelmä on pakko säilyttää. Ehdotuksia otetetaan lämmöllä vastaan kommenteissa!











