Voi, miten paljon toivonkaan, että nuo TTVK;n tyypit tulisivat vaikka minun kotiani ratsaamaan sopivasti eduskuntavaalien alla. Tulisin varmistamaan ettei media varmasti jäisi tietämättömäksi tästä laillistetusta rikollisjengistä
Ainut syy miksi yhteiskuntamme edelleenkin suvaitsee näitä on siinä, ettei niin sanottu suuri yleisö vielä täysin ymmärrä tilanteen irvokkuutta. Tarvittaisiin jokin iso mediatapahtuma jotta tämä mafiaporukka voitaisiin upottaa.

TTVK ei uskalla haastaa USA:n tyyliin yksinhuoltajaäitejä oikeuteen koska sympatiat olisivat kiistatta näiden puolella.

Kotilainen vain öykkäröi ja mafiosoi median avulla tehden hallaa koko alalle. Ei mikään ihme, että muusikot haluavat pysyä piilossa kun on puhe piratismista.

Lapsemme ovat joutuneet elämään tämän terrorin alla kuten myös vaimoni ja minä, mutta rukoilen joka päivä että piakkoin syntyvä lapsenlapseni pääsisi elämään elämäänsä vapaassa ja avoimessa maailmassa.

Mun silmiini pisti tuo kohta avoimen lähdekoodin käytön…..kieltämisestä? Siis mitä tuo linkin takana oleva englanninkielinen artikkeli uhkista linuxille noin käytännössä tarkoittaa?

Pelkääkö todella Microsoft noin paljon linuxia että on valjastanut kotimaassaan valtion jo seuraamaan, mahdollisesti estämäänkin, myös muiden maiden linuxien käyttöä??

Ei herranjestas, tuollainen rikollisfirma pitäisi kyllä kieltää. Ovat elävinään vapaassa markkinataloudessa ja sitten pukataan tuollaisia kieltoja, mitä ihmeen markkinataloutta sellainen on että pukataan monopolin ylläpitämiseksi lakeja ja direktiivejä sekä estetään vapaa kilpailu? Jos ei Microsoft pärjää sellaisenaan, kuolkoot pois! Ja näköjään ei tunnu pärjäävän!

Mitä te siis itse oikein ajatte, millaista ajatusta?

Nyt kaikki teksti on vain tekijöiden oikeuksien puolustajien sanomisten ruotimista, mutta kertokaahan Ville ja muut nyt ihan konreettisesti, mitä te ajatte?
Millaista toimintamallia? Tätä keskustelua on aivan turha käydä, ellette esitä omaa näkökantaanne ja omaa haluanne? Turha vain ruotia toisia.

Olen ymmärtänyt että kannatatte musiikin ja elokuvien rajatonta ilmaiseksi kopiointia ja jakamista – vaiko mitä?

Ja millä perusteilla musiikin ja elokuvien tekijöiden ja niiden teille välittämisessä mukana olevien ihmisten pitäisi luopua tuloistaan ja elannostaan, jos te maksatte itse joka ikisestä laitteesta, jolla sitä musiikkia kuuntelette ja niitä elokuvia katsotte? Mikä logiikka teillä on?

Millä perusteella rajaton kopioiminen pitäisi sallia? Kuunteletteko te musiikkia soittamalla vähintään kahta kopiota siitä samanaikaisesti, kummallekin korvallenne tai mihin muuhun vielä useampia kappaleita tarvitsette kuin niiden jakamiseen sukulaisille, tutuille ja vielä kaikille tuntemattomillekin, ilmaiseksi, jotta heidän ”ei tarvitse” itse maksaa niistä ja jotta niiden tekijöiden tulot niin ollen vähenevät, mahdollisuudet tehdä lisää musiikkia ja elokuvia heikentyvät ja jotta meitä pitää verottaa enempi, jotta tekijöille saataisiin rahaa muuta kautta kun musiikin kuuntelijat ja elokuvien katsojat eivät itse halua siitä maksaa…

Muusikot eivät uskalla tulla esiin kun kyse on piratismista…
..Hommahan on niin että muusikot/artistit harvemmin itse omistavat tosiaan noita oikeuksia omiin kappaleisiinsa, joten 1-2e menetys per myytylevy ei paljon tunnu Suomen kokoisessa maassa jossa artistit tienaa kiertämällä keikkoja..

henk.koht mielipiteeni; ei se oo piratismin syy jos levyt ei myy…

Arvoisa muusikko,
Tekijänoikeuksia ei kukaan kiistäne, vaan sen minkä verran ”piratismin” väitetään syövän tuottavan portaan leipää. Nythän on niin, että tuotantoportaan kaikki askelmat halpenevat koko ajan, etenkin musiikkipuolella. Kuluttajan hinnat kuitenkin nousevat, pysyen kunkin markkina-alueen ns. sietorajan kynnyksellä. Ilmainen lataus on nähdäkseni mielenilmaus ja vastaisku ahneutta ja ylikansallista monopolismia vastaan. Ja jatkan sitä, toki ostaen myös kohtuuhintaisen tuotteen sellaisen nähdessäni.

Arvoisa Muusikko.

En kannata musiikin, enkä elokuvien, ilmaisjakelua jos tekijät eivät sitä itse halua. Mutta kuitenkin yletön kuluttajan verotus sapettaa. Miksi ihmeessä minun pitää maksaa ns. ”kasettiveroa” jokaisesta laitteesta, minkä ostan? Miksi minua kiusataan kaikenmaailman DRM-paskalla, kun kuitenkin toimin täysin laillisesti? Mitä viihdeteollisuus kuvittelee voittavansa kiusaamalla maksavia asiakkaitaan?

Oma näkemykseni asiasta on seuraava: Kun ostan äänilevyn, en välttämättä pysty – tai halua kuunnella sitä vain yhdessä kahlehditussa paikassa. Ts. albumin ollessa kotonani hyllyssä tahdon ehkä kuunnella sitä myös autossa, ja/tai lenkkeillessäni tmv. Tämän mahdollisuuden haluaa viihdeteollisuus minulta poistaa. Miksi? Jos kerran olen laillisesti maksanut ostamastani äänitteestä, miksi en saa kuunnella sitä siellä missä haluan? Miksi jokaisesta kuuntelukerrasta pitää maksaa erikseen?

Kun CD-levyt tulivat markkinoille, meille valehdeltiin, että hinnat ovat korkeita aloituskustannusten takia ja laskevat myöhemmin, kun alkuinvestoinnit on maksettu. Kuitenkin levyjen hinnat vain jatkoivat nousemistaan. Kun siirryttiin digitaaliseen jakeluun, jossa fyysistä levyä ei enää ole, eikä siis myöskään sellaisia valmistuskustannuksia, joudun silti edelleen maksamaan fyysistä levyä vastaavan hinnan ”tuotteesta”. Sen lisäksi maksan myös ”kasettiveroa” jokaisesta ostamastani tallennusmediasta, riippumatta siitä tallennanko siihen ostamaani musiikkia, vai itse ottamiani kuvia.

Kaikista DRM-paskoista en ole vielä edes kertonut, pahimmillaan nämä lisukkeet ovat aiheuttaneet vakavia tietoturvaongelmia ja minulle itselleni tarpeen hakea ostamani levyn sisällön ”piraattikaupasta” kun ostamani – ja siis maksamani – levy ei soinut omistamissani laitteissa – joista olin maksanut myös jo edellä kertomani ”kasettiveron”.

Olen vakaasti sitä mieltä, että tässä kamppailussa ei ole kyse siitä, eteikö musiikin tekijälle kuuluisi laillinen korvaus tekemästään työstä, vaan kyse on kertakaikkisesta kyllästymisestä globaaliin ”viihdeteollisuuteen” joka on unohtanut viihteen agendastaan ja keskittynyt pelkkään päällekkäisten rahastusmahdollisuuksien maksimoimiseen. Tällaisella toiminnalla ei ole mitään tekemistä viihteen kanssa – se on pelkkää brutaalia asiakkaan kyykyttämistä ja asiakkaan naamalle kusemista. Jos tällaiseen palveluun kyllästynyt ihminen ärähtää, häntä syytetään joka mediassa rikolliseksi.

Haluaisinpa nähdä näitä terroristifirmoja puolustavien karpeloiden ja muiden vastavien naaman, jos he lähikauppaan mennessään joutuisivat samanlaisen kohtelun armoille; jos ostat makkarapaketin, siitä saa syödä vain ostaja ja vain yhdessä paikassa. Evääksi pitää ostaa toinen makkarapaketti, samoin kaikille muille perheenjäsenille oma pakettinsa – pakettihan on henkilökohtainen, siitä pitäisi DRM huolen.

Ja näin ajattelen, vaikken lataa musiikkia netistä, vaan maksan kaikesta kuuntelemastani musiikista. Nykyisin kylläkin ostan sen fyysisen levyn sijasta Applen iTunes Storesta. Mutta silti tahtoisin saada hieman vapauttani takaisin, tämä tyyli ei voi jatjua enää kauan.

Muusikko:
Ainakin itse olen huomannut tälläisen seikan, ettei esim. piraattipuolue hae tekijänoikeuslain poistamista, vaan sen KOHTUULLISTAMISTA. Tällä hetkellä ei ole rikollista tehdä varmuuskopiota esim. elokuva DVD:stä, mutta kopioneston kiertäminen on laitonta ja kopionestoksi riittää tarra, jossa lukee, että levy on kopiosuojattu. Vielä 90-luvulla oli sallittua tehdä musiikki levystä itselleen varmuuskopio, mutta 2000-luvulla tämä on jo tehty laittomaksi ja myöskin CD:n muuttaminen mp3-tiedostoksi on laitonta samoin kuin mp3-tiedoston muuttaminen aac-tiedostoksi tai toisin päin. Eli nykyisen lain mukaan jos haluaa laillisesti kuunnella samaa levyä niin iPodissa, Nokialaisessa ja autostereoissa, niin kyseinen levy on ostettava CD:nä, aac:nä ja mp3:na eli kolmeen kertaan ostat samat kappaleet ja maksat niistä yhteensä parhaimmillaan 60€ (CD 10-20€, mp3 ja aac noin 0.5-1€/kappale).

Kukaan ei ole missään vaiheessa sanonut, ettei muusikon kuuluisi saada rahaa. Vaan ollaan ennemmin sanottu, ettei levy-yhtiöt saisi olla niin ahneita kuin ovat. Vai onko sinulla tai jonkulla muuhun tähän jokin oma mielipide, joka saa levy-yhtiöt näyttämään maailman pelastavilta enkeleiltä?

Samaa voisi sen jälkeen kysyä, kun mainitaan, että CD-levy kaupassa maksaa sen 10-20€ ja siihen kuluu kuljetus-, valmistus-, markkinointi- ja muut kulut. Mutta miten on, että suoraan netistä ladattava mp3-muotoinen CD maksaa myöskin sen 10-20€ vaikkei sitä ole missään vaiheessa painettu CD:lle ja sitä ei ole missään vaiheessa kukaan kuljettanut pahvilaatikossa, sitä ei ole kukaan koskaan ostanut tukusta tai maahantuojalta ja laittanut kauppansa hyllylle? Monta välikättä häviää kun aletaan vertailemaan CD:tä ja mp3:sta, mutta yllättäen hinta pysyy samana ja lähes aina hinnan on sanelut levy-yhtiö.

Ainakin musiikkipuolella on jo minun mielestäni sen verran alettu pomppimaan kuluttajan oikeuksien päällä, etten enää kuluttajana luota pätkääkään levy-yhtiöihin tai tekijänoikeusjärjestöihin. Mielummin lataan sen kappaleen laittomasti netistä ilmaiseksi, kun annan rahoja kyseisille yrityksille ja järjestöille. Jos minun kotini ratsataan ja oikeuteen joudun tekijänoikeusrikoksesta, niin menen ihan mielelläni vankilaan, koska tiedän tehneeni väärin, mutta pidän myös huolen siitä, että oikeusistunnot menevät vaikka korkeimpaankin oikeuteen saakka avoimina ja paikalla on lehdistöä, jotta ihmiset saisivat tietää mitä kaikkia kuluttajan oikeuksia levy-yhtiöt ja tekijänoikeusjärjestöt ovat kuluneen 10-vuoden aikana jo vieneet pois. Luulisi, että varmuuskopioiden teko, CD:n kääntäminen mp3-soittimelle tai flac-tiedoston pakkaaminen mp3-tiedostoksi olisi kuluttajan oikeuksia, mutta näin ei ole, jos olet 2000-luvulla tehnyt näistä yhdenkin niin onneksi olkoon, olet piraatti ja sinut voidaan kiinnijäädessäsi haastaa oikeuteen tekijänoikeusrikoksesta.

Lisäksi kyseisissä lafkoissa itseni uskoa ei paljoa pelasta se, että esim. Teoston hallituksessa on joka vuosi ollut ainakin pari henkilöä, jotka ovat joskus tehneet muutaman kappaleen ja sen jälkeen istuneet 10 vuotta levy-yhtiön hallituksessa. Ja ainakun joku tämän kyseenalaistaa, että onko oikein, että Teoston hallituksessa on henkilö(itä), joka saa palkkansa levy-yhtiöltä tai vielä jopa toisen artistin levymyynnistä, niin vastauksena saa lähes aina joko hiljaisuutta tai ”Ei se väärin ole, koska kyseinen henkilö tietää, mitä musiikin tekijät tarvitsevat”. Ainakin omasta mielestäni levy-yhtiöillä on Suomessa sellainen järjestö kuin Gramex ja että siellä on levy-yhtiöt hoitamassa oikeuksiaan, eikä niiden täten tulisi pitkällä tikullakaan koskea Teostoon, jonka PITÄISI hoitaa artistien oikeuksia. Mutta toivoni kummankin lafkan suhteen on menetetty, molemmat ovat lähes vuorotellen olleet polkemassa maahan kuluttajien oikeuksia ja hyvänä täsmäesimerkkinä mielestäni todella huonosta julkisuuskuvasta ja ahneudesta on tämä Teosto vastaan esikoululaiset, jossa Teosto alkoi jopa oikeuden kautta vaatimaan yksityisiltä päiväkodeilta ja esikouluilta todella törkeitä summia rahaa, koska lapset laulavat päiväkodeissa ja esikouluissa.

Onko mielestäsi muusikkona oikein, ettei kuluttaja saa pitää kiinni omista oikeuksistaan (mm. peleistä ja ohjelmista jopa kehoitetaan tekemään varmuuskopiot), ettei alle 7-vuotiaat lapset saa laulaa muutakuin tekijänoikeusmaksuista vapautettuja virsiä ja että kuluttajat joutuvat lainpuitteissa ostamaan samat kappaleet jokaiselle omistamalleen laitteelle erikseen maksaen näin moninkertaisen hinnan ja siltikin sinä saat siitä CD:n hinnasta vain sen keskimäärin 10 senttiä/levy kun levy-yhtiö tekee voittoa (eli kun ollaan vähennetty markkinointi- ja muut kulut pois) 3€?

muusikko, ole iloinen ettet tienaa musiikillasi, se johtuu ihan valitsemastasi tiestä mennä mafian kahlitsemaan levy-yhtiöön kirjoille.

Onneksi olkoon ja terve menoa, ei tarvita.

Muusikon kirjoitus on pääasiassa totta ja oikein. Vastaajat sivuuttavat sen olennaisen asian, että VAIKKA teknisesti musiikin levittäminen ja lataaminen ns. laittomasti on mahdollista, sitä sen ei pidä koskaan olla MORAALISESTI eikä Juridisesti. Siksi pitää olla lakeja jotka kieltävät tämän vaikka eivät voikaan mitään sille että joku itsekeskeinen kapeakatseinen tietokoneen edessä kyyhöttävä tyyppi katsoo ”velvollisuudekseen” laittaa jonkin biisin tai albumin noin vaan koko maailmalle jakeluun vaikka hänellä ei ole tähän MITÄÄN OIKEUTTA. Kenties vielä mielestään ”vastalauseena levy-yhtiöiden kiskuritoiminnalle” – uskomatonta soopaa – missä vaiheessa se, että yritys pyrkii tuottamaan voittoa muuttuu kiskuritoiminnaksi: silloinko kun se yritys tekee äänitteitä?

Se että se on teknisesti mahdollista, ei anna tähän oikeutta. Tästä päästään lopuksi siihen, että jos kerran toisen tappaminen on teknisesti mahdollista, niin miksi se pitäisi olla kielletty, jos sitä ei kuitenkaan voida oikeasti kokonaan estää?

Tämä on se olennainen juttu, jota jotkut Tietokoneen sivujen uskottavuutta heikentävät Oksaset vaan jatkuvasti kirjoitustensa sävyllä vähättelevät. Juristien ongelma kun on sama kuin lääkäreillä, he luulevat olevansa aina oikeassa kun osaavat pyörittää pykäliä tai muuta alan terminologiaa. Silti heistä vähintään puolet on kokoajan väärässä, ihan julkisesti ja virallisesti. Maalaisjärki on ajat sitten kadonnut.

Sävy saattaa muuttua tai se muutetaan viimeistään, kun Tietokoneen omat tulot alkavat vähentyä kun myös lehdet piratisoidaan verkkoon. Oletteko muuten lukeneet ne juridiset tekstit, jotka liittyvät näihin sivuihin? Ne ovat aika rankkaa tekstiä ja huomatkaa myös mihin jutun kirjoittaja tai pienen uutisen lähettäjä sitoutuu! Tuntuu että musiikki”teollisuuden” puheet ovat lasten leikkiä tämän rinnalla. Olisiko tässä hyvä seuraava aihe blogiin ja oikein hyvin ymmärrän että miksi ei.

Aikoinaan yksi pieni nettisivusto tapettiin Sanomien jättimäisen lakimiesarmadan toimesta eikä täälläkään jostain syystä toimittajat enää tehneet aiheesta juttuja kuin yhden. Tämä pieni sivusto kun teki aivan törkeän tempun: he siteerasivat eri lehtien sivuilta uutisten otsikon ja osan uutistekstistä ja sitten oli linkki ko. sivuille. Massiivinen täyslaidallinen lakimiehiä tappoi sivut hetkessä eikä kukaan muu uskaltanut yrittää perässä.

Jostain syystä lehtien uutisointi tästä oli vähän toisenlaista kuin vaikkapa äänitteiden laittoman nettilevittämisen…kuten tämän sivun alalaidassa jo lukee: ”Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty” – tarkoittanee mitä tahansa pienintäkin sitaattia.

Ja kuinka tulkitsette tämän: ”Sanoma Magazines Finland ei vastaa Palvelun sisällöstä, eikä muusta Palvelun kautta tai avulla toimitettavasta tai saatavasta sisällöstä tai sen luotettavuudesta.”

Täällä tuntuu puhuvan monia jotka luulevat tietävänsä jotain levy-yhtiöistä ja muusiikin tekemisestä. Ja se näkyy että eivät tiedä siitä paljon mitään. Levy-yhtiö tarkoittaa Suomessa usein 1-2 henkilön firmaa, jossa töitä tehdään ympäri vuorokauden pyyteettömästi. Ei siis mitää suurta pelottavaa kasvotonta jättifirmaa vaan henkilöitä ja visioita.

Sana levy-yhtiö on saatu mm. median ja kaiken maailman Oksasten ansiosta näyttämään kuin se olisi synonyymi kiskuritoiminnalle ja jättimäiselle bisnekselle (Nyt näköjään myös sana Tekijänoikeus on sitä) Sitä se ei ole edes maailmalla. Tottakai on suuria yhtiöitä ja ilman niitä ei olisi pieniä eikä sitä musiikin kirjoa joka nyt on olemassa. Applen iPhonea ei olisi ilman Nokiaa ja muita isoja kännyfirmoja.

Täällä puhuttiin DRM-paskasta. Toki olisi voinut käyttää sivityneempääkin ilmaisua, varsinkin kun lähes kaikki merkittävät toimijat ovat jo hylänneet DRMn. Miksi puhua tästä kun sitä ei enää ole?

Samoin on tällainen kummallinen käsitys siitä (sitä ovat ruokkineet tahot jotka eivät oikein ymmärrä musiikinteon laajuutta) että keikoilta ne tulot tulevat. Miten esimerkiksi säveltäjä tai sanoittaja saa keikkatuloja? Ei mitenkään suoraan, ainoastaan ”pahamaineisen” Teoston kautta, joka on kiistatta itse osittain syyllinen maineeseensa, mutta on myös pohjimmiltaan oikealla asialla. Kuvaavaa on että Teostoa eniten raakkuvat eivät edes tiedä mikä ko. järjestön tarkoitus pohjimmiltaan on ja mihin asioihin se liittyy. Perinteinen Parturien-taustamusiikkiradio-ja-Teosto-keppihevonen kun on kokonaan virhe, silti aina tämä vedetään esiin.

Keikat eivät myöskään ole läheskään aina kovin tuottoisia ja ne ovat myös hyvin kuluttavia. Äänitteiden teko ei ole mitään keikkojen promohommaa vaikka Petteri Järvinen niin luuleekin ja niin on kirjoittanut! Ei kai Petterikään kirjoita kirjojaan promotakseen ”keikkojaan”. Miksi muuten hän ei anna kuin jonkin ikivanhan kirjan pdf-jakeluun, miksei saman tien kaikkia uusimpiakin kirjojaan… mutta kukas niitä kustansikaan, ei mikään pahamaineienn kiskurilevy-yhtiö, vaan…

Levy-yhtiön ”ahneudesta” voisi varmaan kertoa joku muu kun kuvaava nimimerkki ”NoName”. Kerroppa jotain konkreettisia esimerkkejä, miten yhtiöt ovat ahneita ja miten leveästi ne elävät. En itse tunne Suomesta tällaisia tapauksia vaan päinvastoin. Ja miten sinusta on ahneutta se, että tekee jotain, josta yrittää saada sellaisen tuoton, että voisi maksaa palkat, verot, sosturvamaksut ja muuta ja vielä saada käteen jotain jolla voisi tehdä vielä seuraavankin levyprojektin? Yksi levyprojekti voi olla tuottavam toinen jäädä tappiolle ja koknaisuutta yritetään pitää plussalla.

Kyseessä lienee maailman tavallisin kapitalistisen maailman yrityksen toimintamalli. Levyjen ja musiikin teko ei poikkea vaikkapa kännyköiden tai tietokoneen teosta. Tosin masentavaa on näitä kommentteja lukea, koska selvästi täällä on näitä tilaisuustekeevarkaan-selkärangattomia, jotka ovat valmiita varastamaan mikäli se vaan on mahdollista.

Itse olen myös ”levy-yhtiö”, tuottanut omilla rahoillani joitakin levyjä. En koe olevani kovinkaan suuri kiskuri, en kieriskele rahoissa vaan päinvastoin, sen sijaan en ymmärrä että jonkun mielestä nämä levyt pitäisi saada laittaa kaikkien jaettavaksi ilmaiseksi ilman että minä teen sen päätöksen. Minulla on näissä kiinni paljon rahaa ja olen tyytyväinen jos ne menisivät edes nollille. Hyvää hyvyyttään kukaan ei äänitteitä tee jos sillä aikoo yhtään saada perhelle elantoa!

Ehkä Tietokonekin herää tähän kun rupeaa löytämään lehtensä ilmaiseksi jaettuna ja vielä ehkä joku puolue on sitä mieltä että tietenkin sen pitää olla vapaata. Saas nähdä kuinka käy kun Sanoma ja Piraattipuolue ottaa yhteen – odotan mielenkiinnolla!

Ilman sääntöjä ja lakeja ja moraalia ihmiskunta taantuu takaisin barbaaritasolle, ihan turha intoilla että ”tämä on nykyaikaa”.

Ja lopuksi: ne jotka puhuvat kovin tietävästi CD-levyjen historiasta ja että mitä luvattiin hinnoista ja kenelle, eivät selvästikään ole eläneet tätä aikaa oleenkaan vaan ovat vain netistä haalitun epätiedon varassa. Minä olen elänyt tuon ajan, ollut mukana alusta alkaen myös tuotantopuolella sen lisäksi että hyllyt notkuvat CD-levyjä.

Ihmettelen tätä valitusta levyjen hinnoista. Ostin ensimmäisen CD-levyni vuonna 1983 hintaan 120 markkaa. Nyt uutuuslevyn hinta on edelleen 20 euroa eli 120 markkaa. Missä on se törkeä kiskurihinta? 20 euroahan on halpa. Ottakaa nyt huomioon, miten kaikki kustannukset ovat nouseet 27 vuodessa. Levyn tekemisessä itse prässäys on vain yksi osa, sitä ennen on määräämätön määrä työtä, valmistelua, äänittämistä ,miksaamista ja muuta, jolla kaikella on hintansa ja se hinta on kovempi kuin vuonna 1982.

Terv. ”Kaikilla eri puolilla aitaa seissyt”

Aika turhanpäiväistä vastailla tuolle TTVK:n trollille, mutta itsekin muusikkona haluaisin ymmärtää esim. miten miksaamisen hinta on kovempi kuin 1982? Olen aika lailla päinvastaista mieltä asiasta.
Moni muukin ”fakta” tämän kirjoittajan sepustuksessa on aika kyseenalainen.
Yritä ymmärtää, että nykyaikana osa valveutuneista muusikoista ei enää halua olla tekemisissä Teoston tai muidenkaan aikansa eläneiden instanssien kanssa.
Kiitän onneani, että suurimmasta osasta sävellyksiäni ei ole tehty Teosto-ilmoitusta.

@Aika monessa mukana & Muusikko:

Allekirjoittaneen väikkäri löytyy TKK:n verkkokirjastosta ja käyn siinä läpi näitä teemoja. Johtopäätöksissä otan kantaa tekijänoikeuden puolesta moraalisena järjestelmänä – ko. kohdasta ei edes L. Rechardilla ollut valittamista varjoväitöksessä.

Mitä tulee teollisuus vs. artisti-asetelmaan, niin suosittelisin tutustumista esimerkiksi Kanadassa parhaillaan käynnissä olevaan oikeudenkäyntiin, jossa artistit vaativat levy-yhtiöiltä miljardien korvauksia maksamattomista lisenssimaksuista. Tai sitten esimerkiksi Walter Yetnikofin elämänkertaan ”HOWLING AT THE MOON” tai Dannenin hieman provosoivaan ”Hit Men: Power Brokers and Fast Money Inside the Music Busines”…

Hello LOL,

En ole missään tekemisissä maintsemasi tai mainitsimiesi organisaatioiden kanssa, enkä ole Trolli. Itselläni on teoksia jotka eivät ole Teoston valvonnan alaisuudessa. En ole ”asiakkuussuhteessa” ko. lafkaan. Teokset voisivat ollakin heillä, mutta eivät ole. Itse olen tehnyt tämän päätöksen, kuten nekin tekevät jotka teoksensa sinne laittavat valvottaviksi. Ei ole yhtä totuutta vaikka esim. sinä tunnut olevan sitä mieltä.

Meitä on on moneksi ja tieto lisää tuskaa je tekee asiat aina monimutkaisemmiksi kuin ne pikaisesti katsottuna tuntuisivat olevan. Kun näkeen asioita laajemmin (”Its the years AND the mileage” – Indiana Jones I -leffaa soveltaen). Miksi vaikkapa ihmisillä on monia eri kännykkäliittymän tarjoajia tai sähköntarjoajia. Ja useimmat heistä on sitä mieltä että juuri heidän valintansa on oikea. Tai että missä päin Suomea ja miten asuu. Jos olisi jokin ainoa oikea ”nykyaikainen” vaihtoehto, miksi kaikki eivät jo ole sen asiakkaita. Tilanne tulee olemaan sama 1, 2, 5, 10 ja 50 vuoden kuluttua.

Sama juttu levy-yhtiöiden kanssa, kukaan ei pakota sinua tai minua levy-yhtiön asiakkaaksi, se olet sinä tai minä itse joka sen päätöksen tekee. Siihen vaikuttavat monet asiat (oli se sitten Sony Music, Warner tai yhden miehen kotitekoinen yhtiö). Mikä milloinkin painaa puntarissa.

Kaikilla vain ei ole aikaa tai paukkuja tai molempia esim. huolehtia itse eduistaan ja vielä jos työskentely on oikeasti laajaa ja ammattimaista, sitä vähemmän jää aikaa byrokratialle ja sitä enemmän menee sen musiikin kaikenlaiseen toteuttamiseen, mihin liittyvät sekä äänitteet, esiintymiset ja kaikki muu.

Ja ”kyseenalaisista faktoista” voisit mainita joitakin. Aika monet mitä sanoin ovat faktoja, eivät mielipiteitä. Ja loppu menee sitten mielipiteiden puolelle Mitä puhuin kustannuksista, on ihan kylmää faktaa. Vaikka äänittämiseen liittyvä tekniikka on halventunut ja yleistynyt dramaattisesti, kaikki elin- ja muut kustannukset ovat alkaen siitä taukotilassa juotavasta kahvikupposesta viimeistään euron myötä dramaattisesti kasvaneet. Tarkoitin kustannuksia laajemmin.

Sitä paitsi kaikki studiotekniikka ei ole halventunut vaan päinvastoin: ketjun alkupää, kuten vaikkapa mikrofonit maksavat paljon, ja jos halutaan niitä vanhoja mikkejä, se maksaa vielä paljon enemmän. Ja mitä maksetaankaan vanhoista kitaroista ja efekteistä – että niitä päästäisiin käyttämään, ei saamaan omaksi. Ja ammattitaidosta tunnutaan maksettavan edelleen. Tyypillinen studiotunti maksaa 50-150 euroa riippuen paikasta, ja tämä ei vielä sisällä välttämättä soittimia ym. lisätoiveita.

En tiedä minkä ikäinen olet, mutta kerro oletko oikeasti elänyt analogiajan 70-luvulla, siitä siirtymisen CD:hen ja siitä monimutkaisesti mutkitellen nykyaikaan. Mitä laajempi pohja sitä laajempi näkemys. Eri asia jos jämähtää johonkin vaiheeseen, ”koska se oli parasta aikaa” – sitten on jo vanha.

Kokonaisuus ennen prässäystä, sähköistä jakelua, mitä vaan mediaformaattia, maksaa, jos se tehdään kunnolla. Kotistudiot ovat asia erikseen, vaikka oli niitäkin jo aikoinaan – jotkin hienoimmat vanhat albumit on tehty halvalla kotioloissa – kuten edelleenkin saattaa käydä.

Minusta 20 euroa eli vuoden 1983 120 markkaa on vähän CD-levystä nykytuloilla. Vuonna 1983 se ei ollut halpa, tosin vinyylitkin maksoivat silloin jo noin 59-79 markkaa ja syystäkin, jokainen joka on ollut tekemisissä vinyylin tekoprosessin kanssa ymmärtää että ei sekään mitään halpaa huvia ollut. Yksi levykin vaati noin lätkäkiekon kokoisen määrän raaka-ainetta. Nii muuten tämäkin on siis elettyä ja koettua faktaa.

nimim. ”kuuman vinyyliprässin vieressä koelevyjä odottanut”

Joopa joo, ”Aika monessa mukana” Kun masoin uusista cd-levyistä 120 markkaa, maksoivat vinyylit 62 markkaa ja minulle luvattiin, että parin vuoden sisään cd-levyjen hinnat laskevat samalle tasolle, koska cd oli niiiin paljon halvempi valmistaa ja kunhan vain laitteet saataisiin kuoletettua.

Tuota päivää olen saanut odottaa siitä lähtien.

Ja vieläkään en ole saanut selkeää vastausta siihen, miksi en saa kuunnella _ostamaani_ musiikkia siellä missä itse haluan, sillä tavalla kuin itse haluan? Miksi tekijänoikeusjärjestön pitää puuttua siihen? Siis minun yksityiselämääni?

Ja edelleen; minulla on hyllyt täynnä ostettua musiikkia, vinyyleinä, cd:nä ja lisäksi digitaalisessa muodossa koneella. En harrasta edelleenkään piratismia, mutta miksi minua silti vainotaan ja minun – maksavan asiakkaan – elämää hankaloitetaan?

Viimeisin korsi, mikä katkaisi kamelin selän, oli pojalleni ostama tietokonepeli, minkä kopiosuojaukset estivät pelin pelaamisen pojan pöytäkoneella ja yleensä matkoilla mukana olevalla läppärillä. Ja sinä sanot, ettei DRM-suojauksia enää ole käytössä? Mahdatko oikeastikaan tietää mitään asioista, joista kirjoitat? Nämä DM_suojaukset estävät jopa pelin uudelleen asentamisen mahdollisen kovalevyrikon, tai windowsissa niin yleisen uudelleen asennusrumban, jälkeen. Tiesitkö sitä?